Eiköhän tuo ensimmäinen ole tapana kaikilla eli oman suvun vanhempia ihmisiä pääsääntöisesti kunnioitetaan. Tuo ei ole siis mitään niin ihmeellistä. Valtaväestön vanhempia ihmisiä se kunnioitus ei koske, sen pystyn kyllä sanomaan satojen kokemuksien kautta, melkeinpä päinvastoin.
Asiaan liittyvien uutisten perusteella on ollut myös melko toistuvaa, että ”kansanpukuiset” henkilöt ja pääasiassa naiset ovat kierrelleet maakunnissa ikäihmisten ovilla kyselemässä mahdollisuutta päästä sisään juomaan lasillinen hanavettä. Julkisuudessa olleiden tapausten perusteella on ollut pääteltävissä, että näillä vierailuilla on pyritty ottamaan myös jotakin muuta mukaan kuin pyydetty vesitilkka, jonka vuoksi uutinen ja pieni varoituksen sana on ollut paikallaan. En siis suosittele ikäihmisille täysin vieraan henkilön päästämistä ulko-oven kynnyksen yli vettä juomaan,
vieraan etnisestä taustasta ja tämän yllä olevasta asukokonaisuudesta riippumatta. Käynti ei välttämättä tapahdu vanhempaa ihmistä kunnioittavassa hengessä.
Minulla on omien vanhempieni (äiti on vielä elossa) kautta tiedossa kaksikin omakohtaista kokemusta näistä tietyn etnisen taustan sisäänpyrkijöistä siltä ajalta, kun vanhempani ovat olleet reilusti yli 7-kymppisiä. Jaan seuraavat kokemukset täällä siksi, että muut palstalaiset voisivat niistä tietoisina väistää mahdolliset ongelmat omalla kohdallaan, ja ehkä varoittaa lähipiiriään samoista tilanteista - aivan riippumatta siitä, minkä etnisen taustan henkilöt näitä toimia tekevät.
Ensimmäisellä kerralla äidiksi ja (noin 6-7 vuotias) tyttäreksi esittäytyneet henkilöt pyysivät päästä vessa-asialle vanhempieni syrjäkylillä sijaitsevaan omakotitaloon. Pääsivät myös, sillä äitini uskalsi päästää, koska paikalla olivat myös isäni ja veljenpoikani. Tyttö kävi vessassa, ja sanoi käyntinsä jälkeen kuuluvalla äänellä äidikseen oletetulle, että ”ei siellä ollut mitään”. Äidillä ei ollut tuon jälkeen tarvetta enää wc-asioinnille, joten kaksikko jatkoi matkaansa.
Toisella kerralla vuosia myöhemmin äitini oli jo muuttanut kirkonkylään, ja isäni oli jo ehtinyt mennä edes. Äitini asui yksin, ja sairauksistaan johtuen hän joutui käyttämään sisälläkin liikkuessaan rollaattoria. Hoitajat kävivät äitini luona kolmesti päivässä, joten yhtenäkään päivänä hänen ei sentään tarvinnut yksin pärjätä. Eräänä päivänä ovikello soi, ja ovella oli kansanpukuinen naiskaksikko pyytämässä sisälle pääsyä jollakin verukkeella. Äitini ei tähän suostunut, jolloin naiset ryhtyivät vaatimaan sisälle pääsemistä varsin vihamieliseen tyyliin. Äitini parkkeerasi rollaattorinsa tuulikaappiin poikittain ja painoi hätärannekkeensa punaista nappia, kertoen samalla että ”ambulanssimiehet on nyt tilattu paikalle, paloasemalta menee parisen minuuttia” (no meni muutama minuutti enemmän, mutta tulivat silti nopeasti). Kansanpukuiset lähtivät pakettiautolleen, ja vaihtoivat maisemaa ennen lanssimiesten saapumista.
Tällaisia kokemuksia. Kannattaa neuvoa lähipiirin ikäihmisiä kutsumattomien ovelle ilmestyjien varalta, ja
neuvo on ihan sama riippumatta siitä, mitä kansallisuutta tai sukua epämääräinen ovikellon soittelija edustaa. Tämä toteamus siltä varalta, että joku tulee taas huomauttamaan, että kyllä muunkin taustaiset ihmiset tekevät laitonta keikkaa ihmisten koteihin ja mökeille, ja että tällaisten yksittäistapausten esille tuominen on pelkkää rasismia, ja ettei työhönottokaan ole tasapuolista.