Kaverini kertoi kun oli reissussa Sloveniassa ja meinasi joutua siellä hieman hankaluuksiin, niin sitten kun kertoi olevansa suomalainen niin pattitilanne laukesi kun alkoivat keskustelemaan mäkihypystä.Nykäsen suuruus tulee juurikin esille, kun mennään tuonne Keski-Euroopan maiden tasolle ja heidän urheiluarvostukseensa. Aikamme kovat mäkimiehet ovat siellä lähes myyttisiä sankareita tuloksineen sekä persoonallisuuksineen. Olin tovi sitten Kroatiassa ja kun taksikuski tajusi olevan minun suomalainen, halusi hän tietää heti mitä Ahoselle ja Nykäselle kuuluu.
Aika hiljaiseksi kyllä veti, kieltämättä. Jopa oudon surulliseksi siihen nähden, että olen sitä sukupolvea, joka muistaa Nykäsen siviilielämän sekoilut ennen hienoa uraa. Urasta on tullut luettua vaikka kuinka ja paljon, eri klippejä on tullut nähtyä, mutta kun oman nuoruuden aikana sekoiltiin siviilissä ja komeiltiin pääosin Seiskan kannessa, ei siltä tietyltä mielikuvalta voi yksinkertaisesti olla välttymättä. Valitettavasti.
Hieman hyväuskoinen, sekä erilaisia ongelmia ympärilleen keräävä entinen mäkikuningas, mutta silti niin hyväntahtoinen ja vilpitön mies. Sellainen mielikuva minulla on Nykäsestä, huolimatta kaikesta sekoilusta.
Tuttu jakoi oman muistonsa Nykäsestä, kun tuollaisessa keskikokoisessa esiintymispaikassa pitkään oli järkkärinä, ja useammankin esiintyjän ja julkkiksen kanssa oli jollain tasolla tekemisissä. Matti oli siihen aikaan pistänyt jälleen korkin kiinni, ja keikkansa jälkeen oli tullut juttelemaan niitä näitä, kuin parempia tuttujakin oltaisiin. Poistuessaan oli kiittänyt, kertonut arvostavansa näiden järkkäreiden tekemää työtä, ja lopuksi halannut. Erittäin poikkeuksellista, koska suurin osa ei käy sen kummemmin edes juttelemassa.
Oli tutulle jäänyt hyvät muistot Matista, ja ihmekös tuo. Sellainenhan se Matti taisi olla. Ainakin selvinpäin.
Olisihan tuota voinut noinkin miettiä, mutta toisaalta Kojonkoski nyt on ihan keskeinen hahmo suomalaisessa mäkihypyssä. Siltä kantilta ihan ok hakea hänen kommenttinsa. Plus tietysti se, että tuo haastattelu oli vain lyhyt reaktiopala, eikä mikään syvempi arvio Nykäsestä. Tuossa ei minusta ole mitään erityisen mautonta.IS:n Vesa Rantanen osoittaa melkoista pelisilmää, kun soitti Nykäsen eniten vihaamalle hahmolle, Kojonkoskelle kyselläkseen fiiliksiä, ja teki siitä jutun. Huikeaa journalismia!
Urheilijana huikea, mutta julkisuuskuvan mukaisena ihmisenä paska. Koskaan en arvostanut tuota osaa hänestä. Sen hyppääjän mitä joskus nuorena näin mä haluan muistaa, en tätä urheiluelämän jälkeistä surullisen hahmon ritaria. Liian aikainen kuolema ei tullut yllätyksenä valitettavasti, kun elintottumukset ja meno oli mitä oli. Hoidossa miehen olisi pitänyt olla, ei jossain paskalehtien otsikoissa ja pellenä lavalla "laulamassa" itseään junttikansan sydämiin.
Rauhaisat levot Matti.