Rauhalliset levot Matti Nykäselle, ja osanotot omaisille.
Moni olisi laillani toivonut Matille vähän levollisempaa ja arvokkaampaa urheilu-uran jälkeistä elämää, mutta hän käsikirjoitti vaiheensa toisin. Toki Nykäsen elämän nuotitukseen osallistui vuosien varrella monia henkilöitä, joista kaikkien motiivit eivät olleet kovinkaan pyyteettömiä tai vilpittömiä. Heitäkin tietysti oli.
Muistelen Matti Nykästä ensisijaisesti yhtenä kaikkien aikojen mäkihyppääjistä. Olin vähän toisella kymmenellä Matin ponnahtaessa huippulahjakkuutena julkisuuteen, joten sain seurata omassa ahkerassa penkkiurheiluiässäni hänen koko kilpauraansa alusta loppuun. Olihan tuo parhaimmillaan mykistävää seurattavaa. Calgaryssa 1988 Nykäsen ylivoima oli jotakin käsittämätöntä. Siitä äijästä huokui sen tason ammattilaisuus ja varmuus noina viikkoina, että kultamitalit oli ikään kuin jaettu jo ennen aikojaan.
Vaikka Nykäsen ura mäkihyppääjänä ei ollut tavattoman pitkä, niin 1980-luvun osalta Matin saavutukset ovat ylittämättömät. Maailman parhaaksi tai lahjakkaimmaksi mäkihyppääjäksi on aina kiistanalaista koettaa nimetä ketään, mutta missä vakavasti otettavia kandidaatteja ikinä nimetäänkään, niin Matti Nykästä ei sovi jättää huomiotta.
