Levot mestarille.
Kyllä nuo J.J. Calen levyt tuli jo pentuna ostettua ja kuunneltua tarkkaan. Todella tunnistettava ja tyylitajuinen artisti, ja ennen kaikkea musiikin tekijä. Cale kirjoitti kelpo läjän hittiaihioita, mutta niistä biiseistä tekivät ihan muut artistit todella tunnettuja.
J.J. Cale oli aika vaatimattoman oloinen ja mietteliäs kaveri, varmaan juuri sellainen kuin ensimmäinen vaimonsa hänet joskus kuvasi. Siis että oikean J.J. Calen voi kuulla illanhämyssä kuistilla, auringon laskiessa ja yksin kitaransa kanssa.
Samaa mieltä olen Pavlikovskyn kanssa Calen 70-luvun panoksesta. Muutama aivan hirmuinen levy jää historiaan tuolta periodilta. Aloittelevan Cale-harrastajan kannattaa tsekata ainakin Troubadour, Okie ja 5. Tai ei niitä levyjä niin montaa ole etteikö niitä kaikkia kannattaisi kahlata läpi. Calen tarkkaan ja sävykkääseen kitarointiin sekä käheänkuiskaavaan ääneen jää pakostakin koukkuun, jos ylipäätään korva ja tolkku ovat kohdillaan.