Mainos

RIP-ketju

  • 3 112 021
  • 12 493
Suosikkijoukkue
Kärpät
Rauhaisia lepoja oululaiselle kuvataiteilijalle, taideprofessori Raimo Metsänheimolle. Metsänheimon julkisia teoksia löytyy ympäri Oulua ja itse aikoinaan useamman vuoden asuinkin aika lähellä hänen Tiedonjano-veistostaan, joka Kaijonharjun kirjaston edessä komeilee.

 
Suosikkijoukkue
SaiPa, LA Kings, KiPa-90, Brittifutis yleisesti
Laitetaan tännekin jo SaiPa-osioon aiemmin laittama suruviesti.

Lappeenrannassa kiekko-oppinsa saanut ja kaksi kautta SaiPaakin edustanut kiekkolegenda Seppo Ahokainen on nukkunut pois kaikessa hiljaisuudessa 72-vuotiaana.

Ilvestä ja Tapparaa pääasiassa uransa edustanut Ahokainen voitti viisi SM-kultaa ja palkittiin vuoden tulokkaana vuonna 1972. Maajoukkueessa Ahokainen pelasi 9 kertaa MM-kisoissa ja kerran Olympialaisissa.

Lepää rauhassa. Yksi suomikiekon legendoista.
 

Buster

Jäsen
Dragon Ball -sarjakuvien luoja Akira Toriyama on kuollut Kiitos Akira Toriyama ja rauhaisat levot.

Dragon Ball on iso osa omaa lapsuuttani, ja muistot lapsuudesta palasi verkkokalvoille..
Dragon Ball perustuu kiinalaiseen mytologiaan Monkey Kingistä (josta kuuluisin sepustus Journey to the West), mikä on varmaan yksi useiten ammennettuja juonikuvioita missään.

Toriyama otti sen tarun ja teki siitä jotain todella uniikkia. Digiajan tullessa siinä joskus vuosituhannen vaihteen jälkeen saatiin taloon digiboksi ja Subtv (sekä Urheilukanava) näkyviin. Vaikka olin nuoruudessa erityisesti todella kova urheilunkuluttaja, niin enemmän minua tuo Subtv tärisytti, kun sieltä näkyi mm. SmackDown ja Raw, sekä Dragon Ball. Tuota ennen ehdin käydä kavereilla, sekä isovanhempien luona riesaksi asti katselemassa noita. Ekat jaksot oli myllyt Friezaa vastaan namekilaisplaneetalla, jotka kestivät viikkotolkulla.

Sitten kun saatiin tietokone, niin etsin ja etsin ja etsin saadakseni katsottua Dragonballeja. Kaveriporukassa pelattin Dragonball-pelejä Game Boy Advanceilla ja PS2:lla. Sittemmin tuli ostettua ja katsottua sarjat elokuvineen alusta loppuun. Myös tuo uusin sarjaviritys katsottu vaikka en siitäkään enää kokonaisuutena loppua kohti pitänyt - kuten en pitänyt GT:stäkään. Joutui aika monta jaksoa lopusta katsomaan 1,5-2x nopeudella ja taisin jopa vähän hyppiäkin kun oli väkinäisen venytyksen makua. Vaikka ei se Dragonball koskaan parhaimmillaan tai pahimmillaan hirveän nopeasti liikkunut ja monesti tuli vihastuttua, kun subilta tuli vain yksi 20 minuutin jakso mainoskatkoineen, eikä tarina tuntunut edenneen yhtään mihinkään ja nyt sitten pitäisi odottaa useampi päivä seuraavaa 20 minuuttista. Paljon tietysti tuli shokkia myös uusimman kohdalla sliipatusta ja kiiltävästä ulkonäöstä vanhaan verrattuna.

Minusta sarjan viehkeys piilee siinä, että sen päähahmot eivät saa mitään ilmaiseksi. He epäonnistuvat, käyvät epätoivossa ja sitten he käyttävät niitä negatiivisia tunteita motivaationa treenatakseen itsestään vahvempia. Ja he treenaavat hulluna, jonka jälkeen he niittävät palkinnot. Ei ole mielestäni sattumaa, että ymmärtääkseni aika monet kamppailu-urheilijat pitävät sarjasta tuon aitouden ja asenteen puolesta. Sarjassa on lukemattomia kokonaisia jaksoja ja enemmänkin, jossa hahmot vain treenaavat tehdäkseen itsestään vahvempia. Kun jossain muualla tehtäisiin vain joku montaasi, tai ohitettaisiin mahdollisimman tehokkaasti tuollainen. Itsekin ostin sarjan innostamana itselleni lisäpainot käsiin/jalkoihin ja painoliivin. Joista ensiksi mainitut tuskin tekivät nivelille kovin hyvää ja tokko tuo liivikään järkevä oli.

Innolla odotellen vielä tuota uutta Dragon Ball -sarjaa ja mitä elokuvia siitä vielä heittävätkään. Toriyama on tarjonnut itselleni satoja tunteja viihdettä ja myös todellista paloa kuntoiluun. Olen viihdyttänyt itseäni ajatuksella katsoa nuo sarjat uudestaan, mutta siinä on kyllä sen verran pitkä projekti, että ei parane kevyin mielin lähteä. Kaiken lisäksi sarjat elokuvineen ovat parhaimmillaan aivan valtavan hauskoja. Vaikka huumori on hetkittäin vähän kyseenalaista (Mestari Roshi), mutta teinille se iski ainakin silloin täysillä. Ja iskee vieläkin kun kykenee lokeroimaan.
 
Viimeksi muokattu:

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU

Sawo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Dragon Ball perustuu kiinalaiseen mytologiaan Monkey Kingistä (josta kuuluisin sepustus Journey to the West), mikä on varmaan yksi useiten ammennettuja juonikuvioita missään.

Toriyama otti sen tarun ja teki siitä jotain todella uniikkia. Digiajan tullessa siinä joskus vuosituhannen vaihteen jälkeen saatiin taloon digiboksi ja Subtv (sekä Urheilukanava) näkyviin. Vaikka olin nuoruudessa erityisesti todella kova urheilunkuluttaja, niin enemmän minua tuo Subtv tärisytti, kun sieltä näkyi mm. SmackDown ja Raw, sekä Dragon Ball. Tuota ennen ehdin käydä kavereilla, sekä isovanhempien luona riesaksi asti katselemassa noita. Ekat jaksot oli myllyt Friezaa vastaan namekilaisplaneetalla, jotka kestivät viikkotolkulla.

Sitten kun saatiin tietokone, niin etsin ja etsin ja etsin saadakseni katsottua Dragonballeja. Kaveriporukassa pelattin Dragonball-pelejä Game Boy Advanceilla ja PS2:lla. Sittemmin tuli ostettua ja katsottua sarjat elokuvineen alusta loppuun. Myös tuo uusin sarjaviritys katsottu vaikka en siitäkään enää kokonaisuutena loppua kohti pitänyt - kuten en pitänyt GT:stäkään. Joutui aika monta jaksoa lopusta katsomaan 1,5-2x nopeudella ja taisin jopa vähän hyppiäkin kun oli väkinäisen venytyksen makua. Vaikka ei se Dragonball koskaan parhaimmillaan tai pahimmillaan hirveän nopeasti liikkunut ja monesti tuli vihastuttua, kun subilta tuli vain yksi 20 minuutin jakso mainoskatkoineen, eikä tarina tuntunut edenneen yhtään mihinkään ja nyt sitten pitäisi odottaa useampi päivä seuraavaa 20 minuuttista. Paljon tietysti tuli shokkia myös uusimman kohdalla sliipatusta ja kiiltävästä ulkonäöstä vanhaan verrattuna.

Minusta sarjan viehkeys piilee siinä, että sen päähahmot eivät saa mitään ilmaiseksi. He epäonnistuvat, käyvät epätoivossa ja sitten he käyttävät niitä negatiivisia tunteita motivaationa treenatakseen itsestään vahvempia. Ja he treenaavat hulluna, jonka jälkeen he niittävät palkinnot. Ei ole mielestäni sattumaa, että ymmärtääkseni aika monet kamppailu-urheilijat pitävät sarjasta tuon aitouden ja asenteen puolesta. Sarjassa on lukemattomia kokonaisia jaksoja ja enemmänkin, jossa hahmot vain treenaavat tehdäkseen itsestään vahvempia. Kun jossain muualla tehtäisiin vain joku montaasi, tai ohitettaisiin mahdollisimman tehokkaasti tuollainen. Itsekin ostin sarjan innostamana itselleni lisäpainot käsiin/jalkoihin ja painoliivin. Joista ensiksi mainitut tuskin tekivät nivelille kovin hyvää ja tokko tuo liivikään järkevä oli.

Innolla odotellen vielä tuota uutta Dragon Ball -sarjaa ja mitä elokuvia siitä vielä heittävätkään. Toriyama on tarjonnut itselleni satoja tunteja viihdettä ja myös todellista paloa kuntoiluun. Olen viihdyttänyt itseäni ajatuksella katsoa nuo sarjat uudestaan, mutta siinä on kyllä sen verran pitkä projekti, että ei parane kevyin mielin lähteä. Kaiken lisäksi sarjat elokuvineen ovat parhaimmillaan aivan valtavan hauskoja. Vaikka huumori on hetkittäin vähän kyseenalaista (Mestari Roshi), mutta teinille se iski ainakin silloin täysillä. Ja iskee vieläkin kun kykenee lokeroimaan.
Se tunne, kun Krillin kuolee Friezan ansiosta ja Goku muuttuu ekan kerran supersayaniksi sekä sen jälkeinen tappelu, mikä kesti ainakin kaksi viikkoa . Joka iltapäivä hirveä kiire koulusta kotia katsomaan uutta jaksoa. RIP Akira.
 

Dragunov

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampa Bay Lightning
Hieman myöhässä mutta RIP Akira Toriyama.

Joskus tuli katsottua koko Dragon Ball, Dragon Ball Z ja Dragon Ball GT. Superi tuli sitten jälkeenpäin ja TFS:n Abridged sarja upposi hyvin myös, mutta Z on tietenkin itselleni jäänyt parhaana anime sarjana joka motivoi myös kuntosalille/urheilemaan.
 

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU

Arnold

Jäsen
Suosikkijoukkue
SM2013

MegaForce

Jäsen
Dragon Ball perustuu kiinalaiseen mytologiaan Monkey Kingistä (josta kuuluisin sepustus Journey to the West), mikä on varmaan yksi useiten ammennettuja juonikuvioita missään.

Toriyama otti sen tarun ja teki siitä jotain todella uniikkia. Digiajan tullessa siinä joskus vuosituhannen vaihteen jälkeen saatiin taloon digiboksi ja Subtv (sekä Urheilukanava) näkyviin. Vaikka olin nuoruudessa erityisesti todella kova urheilunkuluttaja, niin enemmän minua tuo Subtv tärisytti, kun sieltä näkyi mm. SmackDown ja Raw, sekä Dragon Ball. Tuota ennen ehdin käydä kavereilla, sekä isovanhempien luona riesaksi asti katselemassa noita. Ekat jaksot oli myllyt Friezaa vastaan namekilaisplaneetalla, jotka kestivät viikkotolkulla.

Sitten kun saatiin tietokone, niin etsin ja etsin ja etsin saadakseni katsottua Dragonballeja. Kaveriporukassa pelattin Dragonball-pelejä Game Boy Advanceilla ja PS2:lla. Sittemmin tuli ostettua ja katsottua sarjat elokuvineen alusta loppuun. Myös tuo uusin sarjaviritys katsottu vaikka en siitäkään enää kokonaisuutena loppua kohti pitänyt - kuten en pitänyt GT:stäkään. Joutui aika monta jaksoa lopusta katsomaan 1,5-2x nopeudella ja taisin jopa vähän hyppiäkin kun oli väkinäisen venytyksen makua. Vaikka ei se Dragonball koskaan parhaimmillaan tai pahimmillaan hirveän nopeasti liikkunut ja monesti tuli vihastuttua, kun subilta tuli vain yksi 20 minuutin jakso mainoskatkoineen, eikä tarina tuntunut edenneen yhtään mihinkään ja nyt sitten pitäisi odottaa useampi päivä seuraavaa 20 minuuttista. Paljon tietysti tuli shokkia myös uusimman kohdalla sliipatusta ja kiiltävästä ulkonäöstä vanhaan verrattuna.

Minusta sarjan viehkeys piilee siinä, että sen päähahmot eivät saa mitään ilmaiseksi. He epäonnistuvat, käyvät epätoivossa ja sitten he käyttävät niitä negatiivisia tunteita motivaationa treenatakseen itsestään vahvempia. Ja he treenaavat hulluna, jonka jälkeen he niittävät palkinnot. Ei ole mielestäni sattumaa, että ymmärtääkseni aika monet kamppailu-urheilijat pitävät sarjasta tuon aitouden ja asenteen puolesta. Sarjassa on lukemattomia kokonaisia jaksoja ja enemmänkin, jossa hahmot vain treenaavat tehdäkseen itsestään vahvempia. Kun jossain muualla tehtäisiin vain joku montaasi, tai ohitettaisiin mahdollisimman tehokkaasti tuollainen. Itsekin ostin sarjan innostamana itselleni lisäpainot käsiin/jalkoihin ja painoliivin. Joista ensiksi mainitut tuskin tekivät nivelille kovin hyvää ja tokko tuo liivikään järkevä oli.

Innolla odotellen vielä tuota uutta Dragon Ball -sarjaa ja mitä elokuvia siitä vielä heittävätkään. Toriyama on tarjonnut itselleni satoja tunteja viihdettä ja myös todellista paloa kuntoiluun. Olen viihdyttänyt itseäni ajatuksella katsoa nuo sarjat uudestaan, mutta siinä on kyllä sen verran pitkä projekti, että ei parane kevyin mielin lähteä. Kaiken lisäksi sarjat elokuvineen ovat parhaimmillaan aivan valtavan hauskoja. Vaikka huumori on hetkittäin vähän kyseenalaista (Mestari Roshi), mutta teinille se iski ainakin silloin täysillä. Ja iskee vieläkin kun kykenee lokeroimaan.
Itsellä meni jotenkin täysin ohi Akira Toriyaman kuolema. Gokun, Vegetan ja kumppaneiden kanssa kasvoin minäkin. Täytyykin katsoa, jos löydän vielä jostain vanhat DragonBall mangakirjat. Sinne lukijan nurkkaan piirtelin pariinkin otteeseen ja lähetin viestiä, mutta muistaakseni niitä ei taidettu julkaista. Ehkä vielä joskus ainakin DragonBall Z:an voisi katsoa uudestaan, mikäli aikaa löytyy.

Laitan tähän nuoruuden suosikkivideopelini avaustunannarin. Tulee ihan nostalginen olo.


 
Suosikkijoukkue
Kärpät
RIP karaoken keksijänä tunnettu japanilainen Shigeichi Negishi:

 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
RIP karaoken keksijänä tunnettu japanilainen Shigeichi Negishi

Ei kuulu sinällään tähän ketjuun (ainakaan vielä), mutta Suomeen karaoken toi kukapa muukaan kuin Kalervo Kummola!
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Lasse Virenin valmentaja Rolf Haikkola on kuollut 96-vuotiaana.


Päädyin joskus pohtimaan josko alkaisin tehdä juoksuaiheista podcastiä, siis sellaista missä puhutaan asiaa eikä hekotella omille ja kaverin jutuille. 30.12.2022 näemmä Whatsappissa toin idean ilmi ja sanoin, että Rolf Haikkola olisi ensimmäinen vieraani jos hän suostuisi ohjelmaan.

Kepeät mullat Rollelle. Hieno herrasmies.
 
Suosikkijoukkue
Kärpät
Jälleen yksi Twin Peaksista tuttu näyttelijä on poissa, RIP Victoria Catlin:

 

Wizzö

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suzanne Hanrahan, Ogie Ogilthorpe
Minkähän rallin Kale on vetänyt ensimmäisenä?
En tiedä ensimmäisestä mutta suosikkibiisit ovat Kalella Beatlesin Yesterday ja Junnun vanhojapoikia viiksekkäitä.

 

Mechalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikova, Detroit Red Wings, Idän ihme, FC Honka
Hannu Taanila on kuollut 84-vuotiaana. Synkkä viikonloppu Ylellä, eilen Maria Jungner ja nyt Hannu Taanila. Hannu ja Marian isä Aarre Elo juonsivat 1960-luvulla Jatkoaika-nimistä viihdeohjelmaa. Hannu Taanila on kuollut
No pentele, just taannoin muisteltiin porukoiden kanssa sitä kesää 2018 kun mies piti Nurmeksessa todella hienon esitelmän höyryjunien historiasta. Satuttiin olemaan silloin kulmilla kun mökki on niillä main.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
En tiedä ensimmäisestä mutta suosikkibiisit ovat Kalella Beatlesin Yesterday ja Junnun vanhojapoikia viiksekkäitä.

Viimeksi mainittu on omakin bravuurini siinä kun ei tarvitse laulussa yltää mihinkään supersuorituksiin. :)
 

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Ylen entinen kanavapäällikkö Kaj Färm on kuollut 67-vuotiaana.

 

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Suosikkijoukkue
Two Degrees of Mike Sillinger
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös