Keith Reid kuollut, eikä iltapaskalehdissä mitään. Sitten kun joku yhden YouTube-biisin julkaissut räppäri kuolee, niin heti on isot otsikot. No, paska vissiin myy.
Käytännössä tämä vain alleviivaa sitä, että mikä on toisaalta em. lehtiä tiheään seuraavan populaation musiikillinen mieltymys, koska myyntiähän noilla otsikoilla pitäisi edistää ja yksinkertaisesti kaikki classic rockiin viittava on nykyään visusti underground. Tämä siitäkin huolimatta, että Procol Harum oli/on tapaus sinänsä yhdistellen leipälajissaan klassista musiikkia, progea, bluesia ja jopa jazziakin keskenään, mikä on aivan uniikkia alallaan. Edes se, että pelkästään 1967 julkaistu A Whiter Shade Of Pale on myynyt yksistään kappaleena yli 10 miljoonaa kappaletta julkaisunsa jälkeen ei tunnu missäänn, mutta eihän nuo luvut tunnu myöskään tämän päivän biisien striimaajalla miltään, kun joku konekappale on kuitannut samat luvut muutamassa minuutissa ilman sen kummempaa vaivannäköä mistään levykauppaan jonottamisesta, sillä kaikki hoituu ruutua syvään tuijottamalla koordinoidulla peukalon liikkeellä.
Voisin kuvitella, että tuoreemman sukupolven toimittajan pitää oikeasti tehdä syvää taustatyötä selvittääkseen, että mistä kambrikaudelta nämä menneiden vuosikymmenten vaarit ovat tulleet ja mitä he ovat saavuttaneet/luoneet, koska ei heidän musiikkiaan kuule vahingossakaan mistään. Ei edes ns. ”Rock”-kanavilta nykymuotoisessa radiossakaan.
Tämä on vähän sama ilmiö, kun hiljattain edesmenneen Jeff Beckin suurin onnistuminen loppuun asti kestäneellä työelämän periodilla tuntui olevan otsikoiden perusteella yhteistyö Johnny Depin kanssa. Vanhemmat dinot saattavat muistaa hänet muustakin.
Ja tämä kaikki kirjoitettu vähättelemättä kenenkään poismenoa aiheeseen liittyen, kun tässä ketjussa ollaan.