Joo kevyet mullat ja hyvää matkaa yläkerran jameihin Winterin Johnnylle. Taas lähti yksi pitkän linjan bluesmestari muiden alan tekijämiesten seuraan. Hienon musiikillisen perinnön Winter jätti todellisena valkoisen bluesin yhtenä edelläkävijänä ja Woodstock-legendana. Upeita levyjä Winter teki läpi pitkän uransa ihan viimeisiin vuosiin asti, siellä on rockahtavaa bluesia joka lähtöön ja hittejä toisensa perään. Itsekin sain kunnian olla kolmesti todistamassa Texas Bluesin grand old manin keikkaa.
2007 Järvenpäässä vanha ratsu tepasteli vielä itse stagelle ja istuen jakkaralle, jonka jälkeen alkoi tapahtua. 2009 sama toistui kulttuuritalolla ja yleisö sai mitä halusi. Viime kesänä jo todella huolestuin, vanha ja väsyneen oloinen legenda kärrättiin lavalle musta stetsoni päässä pyörätuolissa yleisön joukossa vallinneen hämmästelyn ollessa käynnissä. Toki, taas kun mestarille annettiin Gibson käteen niin jo alkoi jytistä, mutta tuntui että valkoisen bluesin pioneeri tyytyi enää riffittelemään eikä ollut enää sama vanha itsensä. Sen takia todella ihmettelin jälkikäteen miten rajua keikkatahtia vanhalle bluesmiehelle bookataan ympäri maapalloa aina syksyn Suomen kiertuetta myöten, mutta kohtalo puuttui nyt peliin tässä vaiheessa.
Rauhallista lepoa Johnny Winterille. Jätit jälkesi upeasti bluesiin ja sitä kautta populaarimusiikkiin ylipäätään. Johnny Winter, The One And Only.
