cottonmouth
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- KooKoo & Philadelphia Flyers
Se on aina iso juttu kun joku läheinen lähtee pilven reunalle.
Näinpä, ja/mutta kyllä se voi samalla olla myös helpotus ja odotettu juttu. Oma mummo nukkui pois (<- onneksi meni näin) viime viikolla 89-vuotiaana, mutta alzheimer veti varsinkin viimeisinä kuukausina tutun ihmisen siihen kuntoon, että alkoi itsekin toivoa nopeaa ja kivutonta poismenoa. Muistiongelmia oli jo pari vuotta ja eiväthän nekään kivalta tuntuneet, mutta kun pari viikkoa sitten nähtiin viimeeksi, niin oireet olivat jo ihan fyysisiä ja tuntui todella pahalta rakkaan mummon kannalta. Miehensä eli vaarini lähti kotonaan Lappeenrannan Kauppakadulla 86-vuotiaana hyvässä kunnossa ja Niinistöä äänestämästä tultuaan aivan ykskaks ja jotenkin tuollaista loppua toivoisi omallekin kohdalle, jos näistä vaihtoehdoista voisi valita.
Eli en edes oikein surullinen osaa olla, vaan lähinnä helpottunut. Mummo sai elää pitkän ja monivaiheisen elämän ja lopulta kuolema oli vain helpotus, uskon että myös mummon osalta.