Täytyy sanoa, että itselleni tuo on niitä pelin harvoja vikoja. Vaikkapa auringonlaskut ja -nousut menevät ohi liian nopeasti, samoin jotkut komeat myrskyt. Olen nähnyt muutamia kertoja, kun taivas on muuttunut sekunneissa uhkaavan mustanpuhuvasta pilvettömän kirkkaaksi, ja se nakertaa ikävästi immersiota. PC:llä ilmeisesti on joku modi, jolla pystyy aikaa hidastamaan, mutta se taas on joissain tapauksissa rikkonut joitain tehtäviä, joten en halua sitäkään.Pitkästä aikaa palasin pelin pariin.
Ainut iso miinus minusta on tuo, että vuorokausi menee liian nopeesti. Olisi siistiä kun saisi itse säädettyä miten nopeesti tai hiljaa kello etenee.
Saako täällä kertoa hevosten nimiä?
Puhutaanko nyt pelistä vai oikeasta elämästä? ;)Ainut iso miinus minusta on tuo, että vuorokausi menee liian nopeesti. Olisi siistiä kun saisi itse säädettyä miten nopeesti tai hiljaa kello etenee.
On tota tullu joskus pohdittua. Siellä kun on muutama tehtävä joissa on fiilis että ne pitäs pelata heti kun ne avautuu. Joku hahmoista sanoo että nähdään pian paikassa X niin tuntuu vähän hoopolta että sitä ennen tekis jotain muuta tehtävää, lähtee tutkimaan karttaa tai kattelemaan Saint Denikseen hieman teatteriesityksiä. Sitten vielä hifistelijänä miettii että milloin ne stranger missionit, stagecoach ryöstöt, bounty hunterit ja companion activities ois sopivaa tehdä. Noihin kyllä tarjoan sellaista neuvoa että ainakin companion activitiesit kanattaa suorittaa heti kun ne tulee mahdolliseksi kun ne katoaa jos vaihtaa chapteria, ja siellä pari stranger missionia jossa on sama juttu.Onko kukaan muuten miettinyt että mikähän olisi sellainen kronologisesti oikea järjestys pelata noita tehtäviä läpi?
Joo itse teen yleensä ns. valkoiset tehtävät ja bounty hunterit heti kun ne tulee näkyville, ihan vaan sen takia että ne ei sitten katoa jos menee liian pitkälle storyssa. Tosin stagecoachit ja bounty hunterit pystyy käsittääkseni tekemään koska tahansa, mutta ilmeisesti osa noista valkoisista stranger missioneista on sellaisia jotka tulee vaan tietyn chapterin aikaan saataville. Toki se on ihan totta että esim. bounty hunter hommia on aika erikoista lähteä suorittamaan heti alussa kun on leiri pistetty pystyyn ja pitäisi vähän porukalla hommia tehdä, niin sittenpä Artturi päättää lähteä pariksi viikoksi reissun päälle...On tota tullu joskus pohdittua. Siellä kun on muutama tehtävä joissa on fiilis että ne pitäs pelata heti kun ne avautuu. Joku hahmoista sanoo että nähdään pian paikassa X niin tuntuu vähän hoopolta että sitä ennen tekis jotain muuta tehtävää, lähtee tutkimaan karttaa tai kattelemaan Saint Denikseen hieman teatteriesityksiä. Sitten vielä hifistelijänä miettii että milloin ne stranger missionit, stagecoach ryöstöt, bounty hunterit ja companion activities ois sopivaa tehdä. Noihin kyllä tarjoan sellaista neuvoa että ainakin companion activitiesit kanattaa suorittaa heti kun ne tulee mahdolliseksi kun ne katoaa jos vaihtaa chapteria, ja siellä pari stranger missionia jossa on sama juttu.
Joo toki näissäkin on vähän eroja, esim. chapter kakkosessa osa tarjoaa ekaksi tehtäväksi sitä kun käydään hakemassa Swanson sieltä junaradalta ja toinen taas sitten sitä missä mennään Unclen ja niiden naisten kanssa Valentineen kylille. Käsittääkseni tuo Valentinen vierailu olisi se ensimmäinen tehtävä mikä tehdä kun sehän on ihan heti siinä saatavilla ja siinä samalla vähän opetellaan kärryillä ratsastamista, hevosen rauhoittelua ja ties mitä kaupassa käyntiä yms.Kyllä netistä googelilla nyt löytyy jonkinlainen kronologinen järjestys, jos sitä kaipaa. Itseä ei niinkään se "väärä järjestys" haittaa, mutta joskus on fiilis että tulipa aloitettua tehtävä väärään vuorokauden aikaan.
Mulla on käynyt jonkun kerran tuo sama, tosin se oli sitten siitäkin erikoisempi keissi että hetken välkkymisen jälkeen se myös poistui ja ei siitä koskaan mitään bountya tullut. Erikoinen tilanne kyllä kaikkinensa, olin siis ratsastamassa vaan yöllä ja missään ei ollut ketään. Ainut mikä olisi voinut jotenkin teoriassa olla mahdollinen niin se että olisin hevostellut jonkun jalankulkijan yli, mutta nämä kyllä huomaa oli sitten miten pimeää tahansa.Eilisessä pelisessiossa kävi taas pitkästä aikaa niin, että yön kähmässä ratsastellessani yhtäkkiä ruudulle lävähti "wanted" -teksti, vaikken ollut mielestäni tehnyt mitään rikollista ainakaan vähään aikaan. Myöskään syytä ei lukenut, niin kuin yleensä, esim. murha, varkaus, julkisrauhan rikkominen jne., eikä ollut etsintäkuulutusta ennestään, ja mainekin melkein tapissa.
Muistaakseni taisin kellistää katuvan miekkosen nuotioon hänen sammuttuaan, ettei kylmä tullut uniselle. Burn in hell!Eilisessä pelisessiossa kävi taas pitkästä aikaa niin, että yön kähmässä ratsastellessani yhtäkkiä ruudulle lävähti "wanted" -teksti, vaikken ollut mielestäni tehnyt mitään rikollista ainakaan vähään aikaan. Myöskään syytä ei lukenut, niin kuin yleensä, esim. murha, varkaus, julkisrauhan rikkominen jne., eikä ollut etsintäkuulutusta ennestään, ja mainekin melkein tapissa.
Aiemmin olin piipahtanut erään tyypin leirinuotiolla, joka kärsi kovista omatunnontuskista, kun oli ilmeisesti osallistunut intiaanien kiduttamiseen ja tappamiseen hallituksen maksusta, ja yritti nyt tappaa itseään viinalla. Tarjosin piruparalle viskiä, ja kun hän sammahti tuoliltaan maahan, mietin, pamautanko armonlaukauksen ukon kalloon. Ajattelin sitten, että kitukoon ansaitusti krapuloissaan ja painajaisissaan, ja häippäsin paikalta.
No, pian tästä oli ruutu punaisena, ja virkavalta teleporttautunut Artturin ja Reima-hepan kannoille. Tuossa vaiheessa alkoi jotenkin rankasti vituttaa, joten vedin pumppuhaulikon esiin, käännyin, ja lahtasin koko sinitakkiporukan kylmänviileästi. Bountyä tuli joku lähemmäs 100 dollaria, jonka kävin heti Rhodeksessa kuittaamassa pois. Normaalisti Artturini on rauhaa ja hyviä käytöstapoja arvostava mies, mutta välillä läikkyy.
Itse asiassa muistinkin tästä viestistäsi, että taisin ekalla läpipeluukerralla tehdä samoin! Mutta tällä kertaa ajattelin, että viinalla itsensä kuoliaaksi kiduttaminen jääköön hänen kohtalokseen, sillä hirvittävän kivulias loppu siitäkin tulee.Muistaakseni taisin kellistää katuvan miekkosen nuotioon hänen sammuttuaan, ettei kylmä tullut uniselle. Burn in hell!
Mä olin kerran kytiksellä Valentinen lähellä siellä missä O'Drisocllit pitää leiriään. Tiedät varmaan sen paikan missä on ne kaksi sellaista kallionkielekettä tms. suht vierekkäin ja toiselta puolelta näkee toiselle ja siinä se rotko välissä ja sinne pääsee tietä pitkin. Kattelin snaipperin läpi kun joku hemmo siellä pööpöili, olin jo että AAAA O'DRISCOLLILLE TULEE NOUTAJA! Tähtäimen läpi, tiukka tuijotus, tähtäin takaraivoon, ampuminen... Sitten tuleekin pahaa honoria, mitäs helvettiä. Se oli vaan joku random-telttailija kenet teloitin niskalaukauksella leiriinsä ja kaverin kroppa vielä paloi siihen nuotiossa. Hups.Muistaakseni taisin kellistää katuvan miekkosen nuotioon hänen sammuttuaan, ettei kylmä tullut uniselle. Burn in hell!
Jep. Itselläkin oli varmaan kaikki mahdollinen suoritettu tossa vaiheessa kun ton tehtävän käynnistin. Toinen tehtävä millä ei ole kiirettä on se kun se Micah pitää hakea siltä kalliolta jolloin se palaa takaisin leiriin. Tietenkin chapterien kuusi ja neljä vikat tehtävät on sellaisia että sitä miettii uusintapelikerroilla että onko tässä valmis vaihtamaan maisemaa.Sama myös sen Micahin pelastuksen kanssa, ymmärtääkseni se "pitäisi" suorittaa suht aikaisessa vaiheessa (sikäli kun on mitään väliä) mutta jatkossa pidän miestä niin pitkään siellä kuin mahdollista.
Joo ja on sanottava että kyllähän se Martsonilla pelailu etenkin siinä epilogien alussa on kokolailla pitkäpiimäistä hommaa. Ei silleen ihan hirveesti kiinnostele nimittäin sen aiemman jälkeen mitään lehmää lypsää tai hevosen paskaa mättää talikolla kottikärryihin.Viimeksi kun pelasin pelin läpi niin Marstonilla tuli pelattua vain tehtävät, ja muuten en mitään tehnyt.
Ainoa puute pelissä joka on nyt tullut vastaan, ties monenellako uusintakierroksella, on se kun yrittää olla täysin paha ja cut scenet-eivät ihan tue tätä "läpivetolinjaa". Arthur kauhistelee Dutchin tekoja ja samalla itse lahtaan surutta naisia, koiria ja muita siviilejä.
En hirveen kauan jaksanut sitten pitää taukoa, joten eilen sitten suorittelin noita lehmän lypsämistehtäviä ja myös talo tuli rakenettua. Yleisestiottaen pidän kyllä näissä Rokkistaran peleissä just noista stranger missioneista ja hieman erillaisista tehtävistä. Edustavat yleensä sitä pelin huumoriosastoa. Suurin osahan noista tehtävistä kun on mallia matkusta paikkaan X jonkun tyypin kanssa joka juttelee sulle matkan ajan. Tee ensiksi jotain paikassa X jonka jälkeen ammuskelet paikassa X. Pakene tai poistu rinta rottingilla paikasta X. Mene toiseen paikkaan jossa huomaat saavasi rahaa tehdystä työstä.Joo ja on sanottava että kyllähän se Martsonilla pelailu etenkin siinä epilogien alussa on kokolailla pitkäpiimäistä hommaa. Ei silleen ihan hirveesti kiinnostele nimittäin sen aiemman jälkeen mitään lehmää lypsää tai hevosen paskaa mättää talikolla kottikärryihin.
Eiks tossa tehtävässä kanattas ostella (ja aina muistaa kerätä) niitä premium tupakoita? Niistähän saa niitä kortteja. Yleensä mun hahmot polttelee aina pari tupakkiaskia aina ammuskelun jälkeen/ennen tai joskus jopa aikana että saa sen dead eyen takaisin kuntoon. On muuten aina yhtä hoopo fiilis kun on joku paha tulitaistelu menossa ja sitten siellä luotisuojassa Arthuri saataa pistää tupakiksi, rupee syömään purkkiruokaa/keksejä tai juo jotain ihme eliksiiriä taikka viinaa.Keräilyharrastusten ystävänä olen myös noita cigarette cardeja yrittänyt aktiivisesti poimia talteen ja etsiä eri paikoista. On yllättävän työlästä, kun ovat kovin pieniä ja monesti varsin näkymättömässä paikassa. Ehkä joskus saan jonkun setin täyteenkin.
En ole ihan sata varma, mutta jos sen kartan ostaa tolta meksikaanilta niin sitten kun sen arteen on löytänyt niin siihen sitten törmää pelissä uudestaan jolloin Arthuri kertoo että löysi aarteen ja meksikaani on hölmistynyt. Täysin varma en asiasta ole kun ostin tällä pelikerralla sen kartan (tinkasin sen ekaksi 5 dollariin) mutta tota kohtaamista ei sitten koskaan tullut. Tein ton tehtävän kyllä heti kun se tuli tarjolle chapter kakkosessa kun halusin niillä löydettävillä kultaharkoilla parantaa leirin ominaisuuksia, eli sikäli oli aikaa kyllä ton kohtaamisen tapahtua.Meksikaani kaupitteli aarrekarttaa. En ostanut, köytin meksikaanin ja loottasin kartan. Sen jälkeen tiputin meksikaanin kalliolta alas.
Joo, jossain kohdissa se todella ärsyttää ja uusintapelikkeroilla toi tunnelimainen suorittamisfiilis korostuu kun peli ei tarjoa mitään yllätyksiä. Mutta olen nykyään kyllä asennoitunut siihen että tää tehtävien osalta tää on tällainen tunnelipeli.Onhan pelissä ainakin yksi iso vitutusta aiheuttava juttu ja se on päätehtävien tunnelimainen suorittaminen.
Tarkoitatko niitä vähän randomilla ilmestyviä pikkuleirejä? Itsellä on niiden suhteen sellainen oma "haaste" eli koitan aina hiippailla niin että löydän kohdan jossa näkee ne kaikki leirissä olevat jengiläiset. Sitten dead eye päälle, yksi punainen ruksi per ukko ja wincesteri laulamaan. Jos ekan sarjan jälkeen ei ole ukkoja pystyssä niin sitten vain leiriin täydentämään ruokavarastoja ja loottamaan kaatuneita ukkoja. Yleensä noihin kemuihin tulee sitten aina kaksi matti myöhästä, joten sitten on aika kaivaa haulikko ja samalla laukaus per ukko takitiikalla on jatkettava. Eli jos laukausten määrä = kaatuneiden ukkojen määrä.Varsinkin leirien putsaaminen lähelle hiipimällä pistää aina hykertelemään ennakkoon.