Sattuipa tuossa muutama kunnon läheltä piti -tilanne yhtenä ryppäänä eilen illalla pelatessa. Annesburgin tuntumassa kiertelin jotain random-mökkejä illan hämärtyessä ja päädyin taloon, jossa oli vähän äkäisempi herrasmies. "I'm not buying it, and I don't want it!" kuului kuistilta ja törkeyksien huutelu vain kiihtyi Artturin astellessa lähemmäs. Sen verran kovaa oli huutelu, että laitoin heti ukon kyselemättä kylmäksi. Eikä muuten ollutkaan ihan tavallinen stranger tämä kaveri. Jälkeenpäin kaivelin infoa ja ilmeisesti siinä oli Artturilla hengenlähtö lähellä, sillä joissain tapauksissa yksi laukaus tämän sankarin toimesta on ollut tappava. Nyt sitä ei ehtinyt tulla, vaan enpä tästä ollut tietoinen. Olisi saattanut lähestymistapa olla hieman erilainen :D
Vaan eipä mitään, mökistä herkut talteen ja baanalle. Matka jatkui tovin leppoisissa merkeissä, kunnes kartalle ilmestyi Artturin taakse punainen piste. Ajattelin, että käärmehän se varmaan siellä ja vilkaisin taaksepäin. Mitään ei näkynyt, mutta punainen piste säilyi kartalla. Jalkauduin hevosen selästä ja tutkailin tilannetta tarkemmin. Se tarkkailu jäi lyhyeksi, kun huomasin jonkun otuksen lähestyvän kovaa vauhtia tietä pitkin, silmät pimeydessä kiiluen. Paniikissa kaivoin asetta esiin ja ammuin niin monta kertaa kuin ehdin, mutta pääsi pirulainen aivan iholle. Sain pyristeltyä itseni vapaaksi ja muutama laukaus lisää, kunnes vihulaisen suurin into laantui ja elämänlanka katkesi. Puuma perkele. Siitä turkista ei juurikaan jäänyt tuliaisia vietäväksi leirin väelle, sen verran brutaaliksi meni tämä tappo.
Ja matka jatkuu. Ajattelin, että ei tämä tästä enää pahemmaksi voi muuttua. Aamuyön hämärinä tunteina ehdin vielä Bluewater Marshiin, mitä normaalisti välttelen yöaikaan kuin ruttoa. Vai pitäisikö sanoa 2021-hengessä, kuin koronaa. Tällä kertaa ajattelin edellisistä haasteista kuivin jaloin selvinneenä kokeilla onneani ja ratsastella läpi suoalueiden. Sehän meni hyvin, kuten odottaa sopii. Yhtäkkiä vastaan juoksee kolme epämääräisen näköistä hahmoa pimeydestä, kuin suoraan jostain zombikauhuleffasta. Hetken mietin pakenemista, mutta edellisistä selviytymisistä innostuneena päätän, että laitetaanpa nämäkin kylmäksi. Napakat laukaukset päähän ja kaksi kolmesta putosi pois pelistä, mutta yksi jatkaa juoksemista kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Uusi yritys ja vihdoin taistelu on tauonnut.
Siinä pyörittelin mielessäni, että onpahan riittänyt tapahtumia yhdelle iltaa ja meinasin siinä sytytellä savukkeen, niin sitten vastaan ratsastelee joku stranger ja ruutuun tärähtää teksti Witness - Disturbing The Peace :D Juuri suoritettu kolmoismurha ei kiinnostanut ketään, mutta liekö laukaukset kuuluneet liian kauas ja häirinneet jonkun unia. En tiedä olisiko tuo johtanut mihinkään, mutta ajattelin viimeistellä suorastaan legendaarisen yön ja heitin strangeria tomahawkilla otsaan, eipähän ainakaan raportoi tätä suurta rikosta eteenpäin. Vihdoin sen savukkeen vuoro ja otinpa siinä myös huikan Guarman rommia. Mietin, että onpa kyllä jännittävää tämä elo villissä lännessä, ja jatkoin hiljalleen ratsastelua kohti auringonnousua.
