Toinen osapuoli (syytön) on tullut esiin Satakunnan kansan tällä viikolla uutisoimasta pahoinpitelystä hallilla Lukko-Tps ottelun tiimoilta viime kaudella. Ei tämä nyt oikein kivalta vaikuta, alla teksti:
Rauman Lukon johto kumartaa katsomoväkivallalle ja pyllistää kannustustoiminnalle.
Joku on voinut ihmetellä mihin yli 10 vuotta Rauman Lukon seisomakatsomon kannattajayhteisön rumpalina toiminut kaveri on kadonnut Lukon peleistä tällä kaudella. Moni ei varmaan ole huomannut mitään, mutta katson tarpeelliseksi saattaa julkisuuteen millaisesta tapahtumasarjasta on ollut kyse. Vapaaehtoisesti en ole kannustustoimintaa jättänyt.
Jouduin taannoin Rauman Lukon ottelussa pelin aikana rummutuksesta levähtäessäni istumakatsomossa sekä saman pelin jälkeen ylätorilla yllättäen pahoinpidellyksi raumalaisen mieshenkilön toimesta. Sain myös kuulla häneltä jälkimmäisen pahoinpitelyn aikana laittoman uhkauksen uusia pahoinpitely, jos hän tapaa minut uudelleen Raumalla. Asiasta uutisoi Satakunnan Kansa 9.2. Pahoinpitelylle ei ollut mitään järkevää syytä. En loukkaantunut pahoinpitelyssä, sillä hyväkuntoisena pääsin irrottautumaan katsomossa niska-kuristusotteesta ja vikkeläliikkeisenä pystyin melko hyvin pitämään etäisyyttä ja väistelemään lyöntejä ylätorilla. En lyönyt takaisin tai kohdistanut muuta väkivaltaa hyökkääjää kohtaan. Henkiset arvet yllättävä koskemattomuuteni loukkaaminen ja erityisesti sen jälkipyykki kuitenkin jätti. Olin itse pelissä selvin päin ja suuntasin pelistä autolla työhöni lastensuojelulaitokseen yövuoroon.
Ottelun jälkeen lähdin kävelemään ylätorin kautta kohti autoani kännykkä kädessäni kun sama henkilö kävi heti minut havaittuaan kimppuuni nyrkeillä lyöden. Itse havaitsin hänet pari sekuntia aiemmin ja sain otettua todisteeksi kuvan pahoinpitelijästäni oikeuslaitosta varten. Yritin ottaa kuvan vaivihkaa hieman sivusuunnasta ihmisvilinässä keskellä ylätoria siten, ettei pahoinpitelijä huomaisi minua, mutta turhaan. Tämän pahoinpitelyn näki ja oikeudessa myös todisti aitiokäytävältä yläviistosta tilannetta seurannut Rauman Lukon järjestyksenvalvoja.
Yllättävää asiassa ei ole itse tapahtuma. Jokaisella vastaantulijalla eivät asiat ole aina kunnossa ja käytös voi olla syystä tai toisesta epävakaata. Yllättävää asiassa on seuran johdon suhtautuminen ja toiminta tapahtuneeseen liittyen. Tilanne ja sen todisteet olivat alusta alkaen vedenpitävät ja selvät kaikille osapuolille ja mies myönsikin tekemänsä pahoinpitelyn niin tuoreeltaan järjestyksenvalvojille kuin myöhemmin kuulusteluissa poliisille ja oikeuslaitoksellekin. Jostakin syystä henkilöä ei kuitenkaan poistettu hallista kesken pelin eikä järjestyksenvalvonta kutsunut paikalle poliisia.
Olin puhelimitse yhteydessä asiasta Lukon toimitusjohtaja Jukka Kunnakseen. Tapasimme toimistolla Jukan ja tapahtumapäällikkö Sasu Erosen kanssa. He olivat sitä mieltä että he asettavat pahoinpitelijän porttikieltoon pitkäksi aikaa ja Kunnaksen aloitteesta suunnittelivat siirtävänsä porttikiellon jälkeen miehen kausikorttipaikan kauemmas seisomakatsomosta jotta minä voin käydä peleissä jatkossakin turvallisin mielin. Tilanne oli siis etenemässä hyvään ja oikeudenmukaiseen suuntaan. He lupasivat ottaa pahoinpitelijän juttusille ja palata asiaan.
Sasu Eronen palasikin vajaan viikon kuluttua asiaan soittamalla minulle, mutta nyt hänen viestinsä oli aivan toisenlainen. Hän kertoi minulle puhelimessa, että he eivät olekaan asettamassa minkäänlaista sanktiota pahoinpitelijälleni. Hän kertoi, että porttikiellosta oli heidän pohdinnoissaan ollut puhe, mutta he olivat tulleet siihen tulokseen, että jos minut pahoinpidellyt henkilö saa porttikiellon peleihin langetetaan samanlainen myös minulle. Olin tyrmistynyt. Ihmettelin Sasulle ääneen sitä, mitä hän puhuu ja millä perusteella. Sasu Eronen kertoi kuulleensa että olen ollut kyseisessä pelissä päihtyneenä ja käyttäytynyt provosoivasti. Olin vielä enemmän tyrmistynyt. Prosessin aikana selvisi, että pahoinpitelijä oli väittänyt näin saadakseen asian näyttämään omalta kannaltaan vähemmän pahalta. Jukka Kunnas ja Sasu Eronen uskoivat pahoinpitelijää, tekivät päätöksensä hänen toiveidensa mukaan ja toimivat hänen ehdoillaan. Puhelun aikana Sasu jopa ehdotti minulle, että eiköhän juoda Lukon toimistolla kahvit, paiskataan kättä sovinnon merkiksi pahoinpitelijän kanssa ja unohdetaan koko juttu. Kieltäydyin kunniasta. Seura halusi lakaista tapahtuneen maton alle eikä ollut valmis ottamaan vastuuta katsojien turvallisuudesta tapahtuman järjestäjänä. Melko kummallista kun Jukka Kunnas hehkutti Rauman Lukon nollatoleranssia katsomoväkivallan suhteen iltapäivälehdissä syyskuussa toisen katsomoväkivaltatapauksen yhteydessä.
Toimitin Sasu Eroselle ja Jukka Kunnakselle työnantajani kirjoittaman todistuksen siitä, että olen tullut töihin pelin jälkeen yövuoroon selvin päin. Kaksi pelissä paikalla ollutta luotettavaa henkilöä lähettivät vastaavansisältöiset todistukset pelin ajalta Kunnakselle ja Eroselle, mutta he eivät muuttaneet kantaansa. Toinen näistä kannanotoista sisälsi jopa luonnehdinnan vakaasta ja asiallisesta käytöksestäni monen vuoden ajalta jääkiekko-otteluissa lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Olen ammattikasvattaja ja toisinaan työrooli astuu rummutuksen lomassa kuvaan, kun seisomakatsomossa nuorten touhu äityy muita häiritseväksi.
Olin varsin asiallisesti yhteydessä Jukka Kunnakseen muutaman kerran tapahtumien tiimoilta kun hän yllättäen ilmoitti, että on estänyt minut sekä sähköposteissa, puheluissa että WhatsApp-viesteissä eikä siten lue lähettämääni viestiä joka sisälsi työnantajani kirjallisen ja virallisen todistuksen asiaan liittyen. Olin kummissani. Kunnas antoi viesteissään vaikutelman että he haluavat todistaa minua vastaan ja pahoinpitelijän puolesta asiassa. Ennen yhteydenpitokanavan katkaisua Jukka Kunnas kertoi minulle asiasta kysyessäni, että minut pahoinpidelleelle henkilölle ei suunnitella annettavaksi pitkää porttikieltoa halliin vaan ”kaikki ovat sinne edelleen tervetulleita”. Kunnas toivotti myös minut tervetulleeksi turvallisin mielin Rauman Lukon jääkiekko-otteluihin kunhan en missään vaiheessa mahdollisesti tavatessamme ottaisi puheeksi tätä pahoinpitelyasiaa hänen kanssaan. Pidin hänen suhtautumistaan asiaan erittäin kummallisena.
En nauttinut alkukaudesta ottelutapahtumassa olemisesta lainkaan koska jouduin koko ajan katseella seuraamaan missä pahoinpitelijäni istuu tai liikkuu ja olemaan varuillani hänen vuokseen. Tilanne oli ahdistava. Siksi jouduin jäämään pois katsomosta vaikka minulla on kausikortti. Tämä kausi meni väkivallan uhan vuoksi minulta lähes kokonaan ohi. Kuluneen kauden pahoinpitelijäni on Jukka Kunnakselta saamieni tietojen mukaan nauttinut Rauman Lukon otteista Äijänsuolla.
Satakunnan käräjäoikeuden istunnossa pahoinpitelijä oli sitä mieltä, että hän ei ole tehnyt asiassa mitään moitittavaa. Hänen mielipiteestään huolimatta Satakunnan Käräjäoikeus tuomitsi hänet kahdesta pahoinpitelystä lähes tuhannen euron sakkoihin. Sakkojen lisäksi vahingonkorvauksia ja muita maksuja hänelle tuli maksettavaksi satoja euroja.
Nyt kun juridinen prosessi on päätöksessä on Jukka Kunnaksella tarkastelun paikka. Jukka Kunnas ja Sasu Eronen tekivät päätöksensä olla antamatta pahoinpitelijälle tuntuvaa porttikieltoa pahoinpitelijän valheellisen kertomuksen perusteella. Oikeudenkäynnissä pahoinpitelijä väitti minun provosoineen tilannetta ja sillä perusteella minun olleen syyllinen koko pahoinpitelyyn. Kuten Satakunnan Kansan Heikki Hakolehto oikeudenkäyntipöytäkirjoihin tutustuttuaan 9.2.2023 ansiokkaasti kirjoitti oli pahoinpitely ”järjetön” ja ”...käräjäoikeuden mukaan mitään teon moitittavuutta vähentävää provosointia ei ollut tapahtunut.”
Verrokiksi asian tarkastelussa Jukan kannattaa ottaa lähin mahdollinen tilanne eli jo aiemmin tässä tekstissä mainittu 18.9.2022 tapahtunut nuorten kannattajien tapaus Äijänsuolta. Tapaus, joka poliisi- ja oikeudenkäyntikoneistomme tarkastelun jälkeen ei ole edes edennyt käräjille. Silti toinen nuorista oli lähes 5 kuukautta Jukka Kunnaksen asettamassa porttikiellossa ja toisen porttikielto Äijänsuolle jatkuu yhä. Minun tapaukseni meni käräjille ja pahoinpitelijä tuomittiin muhkeisiin sakkoihin ja vahingonkorvauksiin. Kaiken järjen ja logiikan mukaan selkeän väkivaltarikoksen pitäisi tuottaa siihen ottelutapahtumassa syyllistyneelle tuntuvat jälkiseuraukset myös järjestävän urheiluseuran toimesta. Kyseessä on sekä oikeudenmukaisuus- että katsojaturvallisuuskysymys. Tähän mennessä pahoinpitelijä on saanut Kunnakselta ja Eroselta osakseen lähinnä vain ymmärrystä ja pään silittelyä.
Minua pyydettiin rumpaliksi seisomakatsomoon yli 10 vuotta sitten koska olen Rauman Lukon innokas kannattaja ja olen soittanut koko ikäni rumpuja. Saimmekin aikaa myöten tehtyä rummun ja kuoron yhteistyöstä taidonnäytteen, jollaista ei ole tässä valtakunnassa muualla kuultu. Lämmin kiitos siitä mukana olleille capoille eli megafonihepuille ja chanttien eli kannustuslaulujen rustaajille koko tältä ajalta! Olen ehtinyt soittaa yli 250 Lukon jääkiekko-ottelussa niin Äijänsuolla kuin vieraspeleissäkin. Aktiivista soittoaikaa yhdessä pelissä on reilu kaksi tuntia. Siitä voi laskea tekemieni aktiivisten talkootuntien määrän. Tai eiväthän ne mitään talkootunteja olleet, koska en ollut talkoolainen vaan maksava katsoja. Moni seura huomioisi asian positiivisesti ja antaisi ”talkootyöstä” jopa tunnustusta. Rauman Lukko näyttää palkitsevan omalla tavallaan.
Jukka Kunnas on tehnyt selkeän arviointivirheen joka Satakunnan käräjäoikeuden tuomiolla on nyt myös juridisesti todennettu. Hänellä on nyt valinnan paikka: Kumartaako hän jatkossakin katsomoväkivallalle ja pyllistää kannustustoiminnalle vai toisin päin. Jään odottamaan miten Jukka Kunnas kommentoi asiaa julkisuudessa. En kuitenkaan pidätä hengitystäni odottaessani.