Me olemme kaikki, hieman uudenlaisessa tilanteessa. Aikaisemmin surajohto ja ennen kaikkea, me kannattajat ollemme vaatineet pitkäjänteisyyttä. Parin tappion jälkeen on nämä vaatimukset heitetty romukoppaan ja huudettu isoon ääneen, täälläkin, "xxx:lle kenkää".
Nyt ilokseni huomaan, että viimeinkin ollaan astuttu askel, voittamisen kulttuuria kohden. Kukaan ei ole potkimassa Uramaa pois, vaikka homma onkin takunnut. Pientä vittuuntumista on itse kullakin, mutta pääasiassa annetaan Ralelle työrauha, mikä on hyvä juttu. Aletaan pikkuhiljaa tajuamaan, että ollaan matkalla menestykseen ja nyt otetaan askeleita vasta ensimmäisille portaille.
Neljänvuoden projekti on pitkä aika, eikä kukaan osaa ennustaa, kuka on esimerkiksi projektin viimeisenä vuotena ykkössentteri, saattaa olla joku akateemikoista, jota itse ainakin toivoisin. Joukkueen runko tulee varmasti olemaan, näitä nykyisiä nuorenkaartin kavereita, Tuomainen, Virtala, Aaltonen, Vidgren, jne... Vahvistettuna kokeneilla täsmähankinnoilla.
Rale ja kumppanit ovat varmasti pääosissa, kun joukkuetta vahvistetaan/rakennetaan. Enää en usko, että tullista tulee ainuttakaan kaveria ilman valmennuksen siunausta. Vaikka tällä hetkellä otteet takkuavat, oma uskoni tähän Uraman projektiin ei horju. Rale uskoo tekemiseensä ja valaa sen uskon myöskin joukkueeseensa.
Ei me mestaruutta tälläkaudella voiteta, eikä ole tarkoitustakaan. Tarkoitus on luoda "uramalainen" pelityyli Lukolle, joka auttaa meitä tulevaisuudessa nauttimaan voittavasta jääkiekosta kestävällä alustalla. Tähän minä uskon ja huomaan aika monen muunkin uskovan.