Tuota, kumpikohan tämän nykyisen sodan on aiheuttanut? Ja jos vastaat, niin vastaa myös että milloin se aloitus tapahtui?
Sen katsotaan alkaneen ensimmäisessä maailmansodassa 1914-1918, kun aluetta vuosisatoja hallinnut, mutta kansojen omat kulttuurit ja uskonnot säilyttänyt Osmanien valtakunta menetti Lähi-Idän alueen hallinnan Osmaneita vastaan kapinoivien arabien avustamille liittoutuneille, ja Lähi-Itä pilkottiin jaettavaksi voittajille keinotekoisin rajanvedoin, joka pitkälti yhdessä jäljemmin avatun asevarustelun kera selittää alueen sisäisiä levottomuuksia aina tähän päivään saakka.
Ranska sai Syyrian ja Libanonin alueet, ja Britannia jo hallitsemansa Egyptin lisäksi loi turkmeenien, kurdien ja assyyrialaisten kansoittaman Mesopotamian alueelle Irakin, sekä nykyisen Israelin alueelle Palestiinan.
Kaikki mainitut Lähi-Idän valtiot itsenäistyivät 30- ja 40-luvuilla, mutta lännen imperialismi alueelta ei kadonnut koskaan mihinkään. Yhdysvallat haistoi Saudi-Arabian öljyn 30-luvulla, ja viimeistään toisessa maailmansodassa öljyn merkitys maailmantaloudelle ja -politiikalle oli selviö. Öljy oli oleva tämän vuosisadan sokeriruoko, puuvilla ja oopium.
Toisen maailmansodan voitosta huolimatta raunioina ja konkurssin partaalla olevat Ranska ja Britannia alkoivat luopua mahdottomaksi käyneestä siirtomaapolitiikastaan, joka teki tilaa Yhdysvalloille.
Roosevelt ja nykyisen Saudi-Arabian alueella vasta päättyneiden valloitussotien seurauksena ensimmäiseksi Saudi-Arabian kuninkaaksi julistautunut Abdul Aziz Ibn Saud sopivat yhden vuosisadan tärkeimmistä strategisista sopimuksista Suezin kanavalla seilanneella USS Quincylla hieman ennen toisen maailmansodan päättymistä, helmikuussa 1945. Diilissä saudit lupasivat katkeamattoman edullisen öljyn toimituksen Yhdysvalloille vastineeksi täyden palvelun suojelusta.
Lähi-Idän öljy oli nyt linkattu pysyvästi Yhdysvaltojen kansalliseen turvallisuuteen ja ulkopoliittisiin intresseihin, ja Lähi-Idän ruutitynnyri samalla haavaa rakennettu. Yhdysvaltojen öljysotien tarkoitus ei ole enimmäkseen ollut oljykenttien suora hallinta tai paikallisten kansojen suora poliittinen hallinta, vaan Yhdysvalloille suotuisien öljyntuottajien suojelu.
Se militarisoi autokraattiset öljyntuottajat massiivisella asekaupalla, joka johti alueen hauraaseen valtatasapainoon ja jatkuviin väkivaltaisuuksiin, kun Osmanien valtakunnan ja myöhemmin Ranskan ja Brittien ikeestä vapautuneilla alueilla balanssi heilahteli, mainitut aseet ja alueet vaihtoivat omistajaa tiuhaan, ja kaiken keskellä Yhdysvallat juoksi tukemassa milloin mitäkin klikkiä yrittäessään sammutella aiheuttamiaan tulipaloja aina oman etunsa mukaisesti.
Ensimmäinen kunnon polttopiste oli Israel, joka oli itsenäistynyt edellä mainitusta Palestiinasta juutalaisten voitettua arabien ja juutalaisten sisällissodan 1947-1948. Juutalaisille käärmeissään olleet arabit kävivät useaan otteeseen Israelin kimppuun. Ensin kuuden päivän sota v. 1967, jossa Irakin, Kuwaitin, Saudi-Arabian, Algerian ja Neuvostoliiton tukemat Egypti, Jordan ja Syyria yrittivät kukistaa Israelin nöyryyttävin lopputuloksin. Toinen yritys otettiin vuonna 1973 (Jom Kippur -sota), mutta tälläkin kertaa hyökkäys kukistui, muutamassa viikossa Yhdysvaltojen tuen ansiosta. Öljyntuottajamaat raivostuivat, kansallistivat öljykentät amerikkalaisyhtiöiltä ja nostivat hintaa aiheuttaen 70-luvun öljykriisin.
70-80 -lukujen vaihteessa, sisäisten levottomuuksien ja valtataistelujen puhjettua about jokaisessa Yhdysvaltojen hampaisiin aseistamassa Persianlahden maassa, ja Neuvostoliiton lähestyessä Afghanistanin suunnalta, Yhdysvallat veti Lähi-Idässä all-in ja on yrittänyt kaikin mahdollisin keinoin taata edullisen öljyn katkeamattoman virtaamisen. Carter-doktriini v.1980:
Let our position be absolutely clear: An attempt by any outside force to gain control of the Persian Gulf region will be regarded as an assault on the vital interests of the United States of America, and such an assault will be repelled by any means necessary, including military force.
Härskeintä noihin aikoihin oli sen toiminta Irakin-Iranin sodassa, jossa se varusti molempia osapuolia ja salli Husseinin kemiallisten aseiden käytön Irania ja omia kansalaisiaan vastaan. Mitä heikommaksi Iran ja Irak toisensa moukaroisivat, sitä turvallisempaa muualla Persianlahdella jenkkien intressialueilla olisi, laskelmoitiin. Sota kesti kahdeksan vuotta ja vaati vajaat miljoona uhria. Sen jälkeen valtansa säilyttääkseen velkaantuneen Husseinin oli kuitenkin valloitettava Kuwait, johon Yhdysvaltojen oli Saudi-Arabiaa puolustaakseen vastattava Persianlanhden sodalla 90-91. Taas yksi lukuisista Yhdysvaltojen oman asevarustelun synnyttämistä tulipaloista joka oli Carterin doktriinilla sammutettava.
Tällainen tulipalo oli myös al-Qaida, jota Yhdysvallat varusti 80-90-lukujen taitteessa Neuvostoliiton vastaiseen jihadismiin, mutta jonka jihadismin kohde vaihtui toiseen imperialistiin Yhdysvaltojen pommitettua sen koulutusleirejä Afganistanissa ja muita Carterin doktriinin vaaralliseksi öljyntuotannolle katsottuja kohteita Irakissa (Operation Desert Fox) vuonna 1998. Alkoi WTC-iskun suunnittelu.
Ja jälleen saatiin hyvä tekosyy turvata öljyn saantia, jonka kulutus oli talouskasvun myötä kaksinkertaistunut öljykriisin jälkeen. Afganistaniin ja Irakiin mentiin laulellen löperöin ja tekaistuin perustein uhkaavia hallintoja kukistamaan ja öljyvirtoja turvaamaan, mutta jälleen kerran tuli vähän vaikeuksia, ja Husseinin ja Bin Ladenin murhaamisesta huolimatta ne tulipalot palavat vieläkin ja meidän eurooppalaisten kannalta pahempina kuin koskaan. (ISIS). Yhdysvaltojen kannalta politiikkaa voi kuitenkin pitää onnistuneena. Se on hallinnut maailmaa koko tämän ajan, sillä se on hallinnut tätä maailman (viime vuosisadan) merkittävintä resurssia. Ja on siitä toki muukin maailma hyötynyt maailmanrauhan muodossa, kun Yhdysvaltojen ylivertainen sotilaallinen voima pitää huolen ettei kukaan uskalla riehua.
Lähi-Idässä toiminta on kuitenkin Persianlahden sodan jälkeen vaatinut neljän miljoonan muslimin hengen. Heidän omaistensa ja sukulaistensa joukossa saattaapi jokunen potentiaalinen kostonhimoinen radikaali olla. Olisi kyllä ihan mukavaa jos meidän eurooppalaisten ei tarvitsisi yksin näistä kostotoimenpiteistä ja pakolaisaalloista kärsiä vaikka olemmekin osallistuneet invaasioihin ja hyötyneet epäsuorasti maailmantalouden koneen öljyvoitelusta. Jenkit voisivat siivota ihan itsekin omaa sotkuaan.
Lähteet:
1.
Partitioning of the Ottoman Empire - Wikipedia, the free encyclopedia
2.
Oxford Journal of American History - America, Oil, and War in the Middle East
3.
Top REPUBLICAN Leaders Say Iraq War Was Really about Oil
4.
Unworthy victims: Western wars have killed four million Muslims since 1990 | Middle East Eye
