Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Raipe, Joppe, Pulu ja Mikke Kanadassa 2011 eli Suomen otteet nuorten MM-kisoissa.

  • 140 200
  • 457

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Pieni kaukalo sekä nuoret kundit. Saa siis olla melkoinen velho, joka onnistuu noissa olosuhteissa viemään pelitavan täydellisesti sisään.

Jos Suomi pääsee välieriin, niin ilmeisesti pelit on väärin voitettu?

Niinpä, kyllä kai se on ihan sama miten ne matsit voittaa niin kauan kuin ne voittaa. Ainakin tällaisessa turnausmuodossa on ihan selvää, että ratkaisut tulevat eri asioissa kuin pitkissä sarjamuotoissa kilpailuissa. Huippuveskari voi vetää kuusi peliä maagisesti ja peli voi olla rakenteellisestikin vähän niin ja näin, mutta ei se menestymistä mitenkään ehdottomasti estä.

Kyllä minä annan Helmiselle jo nyt ihan hyvän arvosanan, vaikka tietenkin tärkein peli on vasta edessä ja lopulta ratkaisee sen mikä on lopullinen tuomio. Suomen peli on kuitenkin parantunut koko ajan ja Tshekki-pelin avauserä näytti jo paikoin mainiolta jääkiekolta, tuli hyviä hyökkäyksiä ja varsinkin pakit pelasivat hyvin. Nyt sieltä alkaa se lahjakkuuskin päästä esiin pikkuhiljaa joka jätkällä ja Barkovkin veivasi aika huikean esityön Aaltoselle, tuo oli siis se 16-vuotias joka ei pärjää NHL:ssä koska ei osaa luistella. Granlund alkoi näyttää jo siltä mieheltä/pojalta miltä pitääkin ja Pulkkinen sai hanat auki Tanskaa vastaan ja se näyttää kantavan hyvin edelleen.

Aittokallion merkitystä ei pidäkään väheksyä, jätkähän pelaa aivan loistavasti ja tarjoaa Suomelle jatkuvasti mahdollisuuden voittaa. Se on huippuveskarin merkki jos joku. Esko Seppäsen kolumni osui mielestäni naulan kantaan, kun hän kirjoitti siitä miten se luotto veskariin oikein huokuu koko joukkueesta. Juuri niinhän se on. Se parantaa kaikkien peliä.

Vahva usko on välieräpaikkaan ja ne ovatkin sitten matseja joissa kaikki on mahdollista ja se, että Suomella on nyt voittava veskari on jo todella iso juttu sitä ajatellen. Lisäksi meillä on paljon erilaista erikoisosaamista ja pelaajat alkavat uskaltaa jo tehdä niitä juttuja minkä vuoksi he tuolla pelaavat. On ihan lässytystä jauhaa jostain Armian joukkuepeleistä ja maaleista, kun pitäisi jauhaa vain siitä, että Armia on tehnyt kolme maalia ja se on maalintekijälle hyvä saldo neljässä matsissa. Minun puolestani jätkä saa näyttää vaikka kuinka laiskalta ja tyhmältä jos joukkue voittaa ja hän painaa kaapin kun saa paikan.

USA-matsin molemmat maalit näyttivät pelaajan joka oli heti elementissään päästessään maalipaikkaan, ensimmäisessä loistava suojaus ja tasapainon säilytys, samalla tiesi koko ajan missä on kiekko ja missä on maali ja vaikka lätkä vielä karkasi niin ehti tökätä sen sisään. Kaikki eivät vain tee noita, se on lahjakkuutta.

Kuka tietää vaikka tästä tulisi vielä hienokin tarina, huolimatta siitä karseasta alusta. Sillä pelillä ei kuitenkaan enää ole mitään merkitystä ja tämä on harvinainen suomalaisjengi siksi, että sen peli tosiaan paranee turnauksen loppua kohden, niin kuin voittajilla aina.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Nyt Helmisen ja muun joukkueen on toki pelastanu uskomaton maalivahtipeli, varsinkin USA-ottelussa, jossa kaveri oli kenttäpelissä kuskin paikalla ja Suomi Aittokallion varassa.

Ei se edelleenkään noin mennyt vaikka "lottovoitostakin" on puhuttu (epäilen että oltaisiinko puhuttu, jos joukkueet olivat olleet toisinpäin). USA porhalsi kovasti ja laukoi ties mistä, eikä tainnut saada reboundin reboundia ottelussa, eikä ollut lähellekään dominoida maalinedustaa. Vähän tosiaan kuin olisi entisaikojen Suomi ollut: suuri työ maalintekosektorin ulkopuolella, pieni palkka, epäoikeutettu tunne epäoikeutetusta lopputuloksesta.
 

lindros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Ei se edelleenkään noin mennyt vaikka "lottovoitostakin" on puhuttu (epäilen että oltaisiinko puhuttu, jos joukkueet olivat olleet toisinpäin). USA porhalsi kovasti ja laukoi ties mistä, eikä tainnut saada reboundin reboundia ottelussa, eikä ollut lähellekään dominoida maalinedustaa. Vähän tosiaan kuin olisi entisaikojen Suomi ollut: suuri työ maalintekosektorin ulkopuolella, pieni palkka, epäoikeutettu tunne epäoikeutetusta lopputuloksesta.

USA pääsi laukomaan keskeltä maalintekosektoria n. 4-6 metristä suorien hyökkäyksien päätteeksi useita kertoja kohti Aittokalliota ja noista paikoista tehdään maaleja ihan järjestään. Gibsonille olisi mennyt 2-3 kaappia tuon yhden päälle. Aivan tuhannen taalan paikoille, eli reboundeille tyhjiin USA ei kuitenkaan päässyt ja Suomi oli - niin kuin sanoit - erinomainen maalin edessä. Niin kuin sanottu, maalin peli jonka Aittokallio vei Suomelle useilla huikeilla perustorjunnoillaan. Termi "huikea perustorjunta" sen vuoksi, että Aittokallion torjuntatyyli on mukavan vähäeleinen ja vaikeatkin kiekot näyttävät pysähtyvän yllättävän vaivattoman näköisesti. Sanomattakin on selvää, että tässä on seuraavaa suomalainen maalivahtisuuruus bäckströmien ja kiprusoffien seuraksi.
 

PJx

Jäsen
Pieni kaukalo sekä nuoret kundit. Saa siis olla melkoinen velho, joka onnistuu noissa olosuhteissa viemään pelitavan täydellisesti sisään.
Unohtamatta tietenkään sitä, ettei U20-jengeillä kiekkovarmuus tunnu riittävän kiekkokontrolliin. Näin voi sanoa ainakin kaikista Suomen peleistä Kanada mukaan lukien.

Mutta asiasta toiseen: Ainakin minut yllätti Tsekkien taso. Luulin, että Tsekkien U20-taso on "onneton", mutta maalinedustoja lukuun ottamatta pakottivat suomalaisetkin pelaamaan. Slovakian pitäisi kaatua helposti hymyillen? Sitten vastaan tulee suhteellisen kova Ruotsi, jota vastaan olisi jo venyttävä.

Jo tässä vaiheessa voi todeta, että USA on kisojen suurin yllättäjä, negatiivisessa mielessä. Jotain heidän kehuja saaneessa systeemissä tuntuu juuri nyt pätkivän. Taisi tulla herätys mukavuusalueelle ajautumisesta. No toisaalta nuorten kisoista löytyy aina näitä alisuorittajia.
 

VT

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Se on ainakin varmaa, että Coloradossa ollaan tällä hetkellä innoissaan. Aittokallio on toissa kesältä 4. kierroksen varaus ja näiden kisojen näytöillä odotusarvo alkaa olla jo varsin suuri. Jos vertaa vaikka Gibsoniin, joka varattiin jo 2. kierroksella.

Joukkueen pakeista Hakanpää taitaa olla ainoa varattu pelaaja, etenkin kun Määtän, Pokan ja Ristolaisen varausvuoro tulee vasta ensi kesänä. Hyökkääjistä sen sijaan varattuja pelaajia on jo 7:
1. kierros: Mi.Granlund, Armia
2. kierros: Ma.Granlund, Ruuttu, Salomäki
4. kierros: Donskoi, Pulkkinen
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
USA pääsi laukomaan keskeltä maalintekosektoria n. 4-6 metristä suorien hyökkäyksien päätteeksi useita kertoja kohti Aittokalliota ja noista paikoista tehdään maaleja ihan järjestään.

Jaa, osin eri ottelua olemme katsoneet - on totta että välillä laukauksia pääsi tulemaan vähän paremmista paikoista, mutta useimmiten päällä oli jo tällöin armoton häirintä ja kohtuullisen harva laukaus edes meni kohti. USA:n peli oli hyvän näköistä siniviivalle asti, mutta Suomen puolustusalueella se hidastui, puuroutui ja oli kaukana suoraviivaisesta pohjoisamerikkalaisesta maalille runnomisesta. USA:n hyökkäykset olivat lähes järjestään "melkein vaarallisia" eli sellaisia, joista olisi voinut kehittyä loistava tilanne, ja Mertaranta olisi ehtinyt saamaan neljä sydänkohtausta, mutta joista lopulta ei sitten tullutkaan sen kummempaa. "Lottovoitosta" en Urheilulehden tapaan puhuisi.
 
Suosikkijoukkue
TPS
Joukkueen pakeista Hakanpää taitaa olla ainoa varattu pelaaja, etenkin kun Määtän, Pokan ja Ristolaisen varausvuoro tulee vasta ensi kesänä.

Mikäli oikein muistan niin Ristolaista ei voida varata vielä ensi kesänä, vaan vasta seuraavana kesänä 2013. Mikäli kehitys jatkuu niin menee melko pienellä lukumäärällä tuolloin.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Urheilulehdestä piti vielä kommentoimani. Jotenkin sääli, että tämä pelin ulkopuolinen kampanjointi on nyt Johtavalta levinnyt Seppäsellekin. Selvästi narratiiviksi on etukäteen valittu kokemattoman ja perusteettomasti valitun valmentajan kompurointi isoissa kisoissa. Yhdestä ottelusta tähän tarinaan löytyikin hyvää ja autenttista ainesta, mutta seuraavista ei - mutta tämä ei ole muuttanut suuntaa. Eli nyt sitten puhutaankin "lottovoitoista" ja yksilöiden ansioista. Ei se niin mene.

Voi hyvin olla, että jatkossa taas tulee ainesta tähän näkökulmaan, voi olla ettei tule, mutta ainakaan tähän asti se ei ole vaikuttanut analyysiin. Jotenkin on ärsyttävää, että ihan kylmän tapahtumien asiantuntevan kommentoinnin lisäksi Urheilulehti harrastaa näitä egoiluja ja kampanjoita. Tietysti ne myyvät enemmän, mutta turhauttavaa on lueskella näitä juttuja, joissa olisi kaikki mahdollisuudet tosi pätevään ja neutraaliin, ja tarvittaessa kriittiseen analyysiin. Anyway.

Tunnustan, että suhtaudun valmentajiin aika agnostisesti. Voi olla jotain ennakkoluuloja - kyllä ajattelin Helmisestäkin, että aika niukoilla valmennus-meriiteillä pesti tuli. Mutta valmentajan pesti on ihan helppo arvottaa: se työ mitataan joukkueen saavutuksilla. Ei ole väliä pelitavalla, kielitaidolla, karismalla: voitto on voitto, tappio on tappio. Toistaiseksi Helminen on siis selviytynyt hyvin kisoista. Jos voitto tulee Slovakiasta niin jäädään joka tapauksessa plussan puolelle. Se että joukkue kokosi itsensä alun romahduksen jälkeen kertoo minusta myös valmennuksen taidoista.
 

matiasrust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Ihmettelen myös kovasti tätä jatkuvaa mitätöinnin ja vähättelyn määrää. Mikä meitä vaivaa? Sen täytyy olla jonkinlainen "kansallinen psykologinen ongelma" mistä meidän on mahdottoman vaikea päästä eroon. Jos voitetaan niin voitetaan sattumalta, toisen huonoudesta jne. Miksei vaan voida antaa arvo voitoille, nauttia niistä ja jättää edes vähemmälle jatkuva epäkohtien kaiveleminen. Tämähän on aivan loistavaa, etenkin sen katastrofialun jälkeen. Mitä väliä sillä on miten ne voitot tällaisessa turnauksessa tulee tai miten ne maalit tehdään kunhan niitä vaan tarpeeksi tulee ja tehdään.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Jos voitetaan niin voitetaan sattumalta, toisen huonoudesta jne. Miksei vaan voida antaa arvo voitoille, nauttia niistä ja jättää edes vähemmälle jatkuva epäkohtien kaiveleminen. Tämähän on aivan loistavaa, etenkin sen katastrofialun jälkeen. Mitä väliä sillä on miten ne voitot tällaisessa turnauksessa tulee tai miten ne maalit tehdään kunhan niitä vaan tarpeeksi tulee ja tehdään.

Ruotsalaisilla on muuten loistava asenne tähän: voitto on voitto on voitto, ja tikulla silmään, joka tyylipisteitä muistelee. Jotenkin vaikuttaisi siltä, että monessa maassa tärkeämpi on voittamisen halu eikä häviämisen pelko, ja jos epäonnistumisia tulee niin ne pyyhitään nopeasti pois mielestä ja uutta matoa koukkuun. Luulisin että tälläisissä kansallisissa stereotypioissa on myös jotain oikeatakin perää.
 

Kyyberi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit,Preds,Jordin Tootoo,M.O.P.A.K.
Ja sitten Suomessa kateellisena ihmetellään miksi naapurissa on "voittamisen kulttuuria" ja meillä ei. Kun täällä ei osata edes voitosta iloita, vaan koitetaan väkisin kaivaa jotain negatiivista. Suomi voitti yhden mestarisuosikin, ja sen sijaan että juhlat laitettaisiin käyntiin niin maan "johtava" urheilumedia alkaa puhumaan lottovoitosta. Samaan aikaan valmentaja on osaamaton, ja kansa odottaa vesi kielellä milloin kupla puhkeaa ja hävitään tärkeä peli. Ja sitten kun se hävitään, niin päästäänkin itkemään miksi aina käy näin, miksi Ruotsi aina voittaa, ja muutenkin on niin pimeää ja kylmää.

Suomi on mitä todennäköisimmin mitalipeleissä, ja katastrofaalisen alun jälkeen joukkue on parantanut kuin sika juoksuaan. Jos Helminen on epäonnistunut, niin kannattaa miettiä mikä on valmentajan tärkein tehtävä tämänlaisessa turnauksessa? Ei todellakaan ole mikään millintarkkojen pelikirjojen iskostaminen joukkueeseen, menkää kysymään vaikka Jaloselta. Mielestäni usa-peli osoitti sen että Helminen on onnistunut tehtävässään sitä peliä tarkastellessa. Tuleva peli Ruotsia vastaan antaa lopullisen vastauksen siihen, onko Helminen mies paikallaan tässä turnauksessa.

Ja kun nyt uusi vuosi on alkanut, niin olisiko mahdollista että edes ekan viikon ajan otettaisiin ne sm-liigan värilasit pois. Ja edes leikitään kannattavamme samaa joukkuetta, Leijonia. Jookosta?
 

matiasrust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Ruotsalaisilla on muuten loistava asenne tähän: voitto on voitto on voitto, ja tikulla silmään, joka tyylipisteitä muistelee. Jotenkin vaikuttaisi siltä, että monessa maassa tärkeämpi on voittamisen halu eikä häviämisen pelko, ja jos epäonnistumisia tulee niin ne pyyhitään nopeasti pois mielestä ja uutta matoa koukkuun. Luulisin että tälläisissä kansallisissa stereotypioissa on myös jotain oikeatakin perää.


Minä se uskon ja paljonkin tämän merkitykseen. Noin niinku pitkässä juoksussa. Sen lisäksi, että me ylläpidetään tätä puhetta realiajassa me periytetään myös tarinaa tuleville (pelaaja)polville. Media on tietysti isossa roolissa. Puhe ja painettu sana muokkaa mielipiteitä ja luo mielikuvia muista mutta myös meistä itsestä ja täytyyhän sillä olla merkityksensä että puhutaanko / piehtaroidaanko epäonnistumisista vai puhutaanko menestystarinaa.

USA-matsin molemmat maalit näyttivät pelaajan joka oli heti elementissään päästessään maalipaikkaan, ensimmäisessä loistava suojaus ja tasapainon säilytys, samalla tiesi koko ajan missä on kiekko ja missä on maali ja vaikka lätkä vielä karkasi niin ehti tökätä sen sisään. Kaikki eivät vain tee noita, se on lahjakkuutta.


Hyvä esimerkki menestystarinasta. Suomalanen pelaaja. Wau.
Joku / moni haluaa nähdä asian toisin ja hänelle se suotakoon. Merkityksellistä tässä asiayhteydessä ei oikeastaan edes olekaan se kuka on oikeassa tai mikä on totuus vaan se, että mikä tarina meistä suomalaisista tai heistä suomalaisina pelaajina jää elämään ja "itsetuntoamme rakentamaan".
 

Wrathchild

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara & Detroit Red Wings
Ja kun nyt uusi vuosi on alkanut, niin olisiko mahdollista että edes ekan viikon ajan otettaisiin ne sm-liigan värilasit pois. Ja edes leikitään kannattavamme samaa joukkuetta, Leijonia. Jookosta?

Tässä on se avainasia, mistä itsekin avauduin otteluseuranta ketjussa Tanska pelissä. Hirveet joukkueen sisäiset rivarlyt menossa, vaikka siellä pelaa Suomen maajoukkue! Mut ei "pitää dissata että pelaavat hyvin", helvetin raskasta vaan lukea sellaista ja otteluseurantaketju olisi mukava lisä peliin, mutta täällä vallitsevan mentaliteetin takia ei halua sinne enää tulla. Sitä paitsi moni provoilia/"läpän heittäjä", heittää niin huonoo läppää, että vois jättää sen väliin ja keskittyä olennaiseen!
 

Nwoke

Jäsen
Suosikkijoukkue
SAINTS salibandy, Spiral-liiga, Tampere
Jaa, osin eri ottelua olemme katsoneet - on totta että välillä laukauksia pääsi tulemaan vähän paremmista paikoista, mutta useimmiten päällä oli jo tällöin armoton häirintä ja kohtuullisen harva laukaus edes meni kohti. USA:n peli oli hyvän näköistä siniviivalle asti, mutta Suomen puolustusalueella se hidastui, puuroutui ja oli kaukana suoraviivaisesta pohjoisamerikkalaisesta maalille runnomisesta. USA:n hyökkäykset olivat lähes järjestään "melkein vaarallisia" eli sellaisia, joista olisi voinut kehittyä loistava tilanne, ja Mertaranta olisi ehtinyt saamaan neljä sydänkohtausta, mutta joista lopulta ei sitten tullutkaan sen kummempaa. "Lottovoitosta" en Urheilulehden tapaan puhuisi.

Samaa mieltä, ei todellakaan mikään lottovoitto. Tuntui vielä, että useat Jenkkien laukaukset olivat turhan matalia, jotka Aittokallio perhostyylillään torjui helpon näköisesti. Olisiko johtunut siitä, että Suomi tosiaan oli hyvin tiivis ja aina häiritsemässä kun vedot lähtivät parhaimmilta sektoreilta. Todelliset maalipaikat olivat kuitenkin ottelussa hyvin tasaiset ja hienointa, kuten aiemminkin kirjoitin, Suomi oli täysin kuskin paikalla ottelun tärkeimmillä hetkillä.
 
Suomen menestys on riippuvainen siitä että milloin Armia lopettaa ylimielisen surffailun ja alkaa pelaamaan joukkueelle.

Se, jos mikä on joukkueelle pelaamista, että laittaa kovalla prosentilla kiekot sisään ja auttaa joukkuetta voittoon.
Sanoisin, että ylimielisempää on tuhlata kavereiden kovalla työllä rakentamat tekopaikat kuin "surffailu".
 

George Parros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks 06-07
Se, jos mikä on joukkueelle pelaamista, että laittaa kovalla prosentilla kiekot sisään ja auttaa joukkuetta voittoon.
Sanoisin, että ylimielisempää on tuhlata kavereiden kovalla työllä rakentamat tekopaikat kuin "surffailu".

Ratkaisevinta lienee kuitenkin maalien määrä, eikä tehokkuusprosentti.

Tässä lajissa 2 osumaa 10:stä paikasta kuitenkin tuottaa joukkuelleen enemmän maaleja kuin 1/1.

Ilman surffailua voisi myös päästä useammin paikoille, jolloin keskustelu voitaisiin aloittaa uudelleen.
 

Tinke-80

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Haukat
Katson tässä Suomi vs Tsekki matsia uusintana ja pisti silmään Pulkkisen puolustuspään surkeus/haluttomuus. Esim 2. erän ylivoimatilanteessa Pulkkinen menettää kiekon hyökkäys siniviivalla ja Tsekki pääsee 2vs1 ylivoimahyökkäykseen. Pulkkisen selkä suoristuu jo ennen punaviivaa. Toinen kohta oli myös 2. erässä jolloin Pulkkinen surffailee parin metrin päässä omasta miehestä Tsekin pyörittäessä peliä Suomen päässä. Vaikka kuinka olisi maalintekijä rooliltaan niin luulisi löytyvän halua ja taitoa myös puolustaa.

-Tinke-80
 

Advertius

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Itsemoderointi
Katson tässä Suomi vs Tsekki matsia uusintana ja pisti silmään Pulkkisen puolustuspään surkeus/haluttomuus. Esim 2. erän ylivoimatilanteessa Pulkkinen menettää kiekon hyökkäys siniviivalla ja Tsekki pääsee 2vs1 ylivoimahyökkäykseen. Pulkkisen selkä suoristuu jo ennen punaviivaa. Toinen kohta oli myös 2. erässä jolloin Pulkkinen surffailee parin metrin päässä omasta miehestä Tsekin pyörittäessä peliä Suomen päässä. Vaikka kuinka olisi maalintekijä rooliltaan niin luulisi löytyvän halua ja taitoa myös puolustaa.

-Tinke-80

Mitä väliä? Pulkkinen teki maalin ja syötti yhden ja näin ollen tehopisteiksi muodostuu yhteensä 1+1=2 Suomen neljästä maalista. Pulkkisen tehtävä on tehdä pisteitä, ei puolustaa. Jos löysit kaksi kohtaa, missä hän ei puolusta kunnolla niin aivan sama kunhan maaleja ja pisteitä tulee. Siellä on eri äijät otettu puolustamaan omaa maalia. Ja sama pätee myös Armiaan.
 

Tinke-80

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Haukat
Mitä väliä? Pulkkinen teki maalin ja syötti yhden ja näin ollen tehopisteiksi muodostuu yhteensä 1+1=2 Suomen neljästä maalista. Pulkkisen tehtävä on tehdä pisteitä, ei puolustaa. Jos löysit kaksi kohtaa, missä hän ei puolusta kunnolla niin aivan sama kunhan maaleja ja pisteitä tulee. Siellä on eri äijät otettu puolustamaan omaa maalia. Ja sama pätee myös Armiaan.

Oletko oikeasti noin kujalla vai leikitkö vain tyhmää?

-Tinke-80
 

Advertius

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Itsemoderointi
Edelleen, löysit koko ottelusta(?) kaksi kohtaa, missä Pulkkinen ei suorita puolustvelvoitettaan kunnolla ja niistä toinen ylivoimalla. Mielestäni nämä voidaan antaa niin kauan anteeksi, kun mies tekee maaleja.

- Adveritus
 

Tinke-80

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Haukat
Edelleen, löysit koko ottelusta(?) kaksi kohtaa, missä Pulkkinen ei suorita puolustvelvoitettaan kunnolla ja niistä toinen ylivoimalla. Mielestäni nämä voidaan antaa niin kauan anteeksi, kun mies tekee maaleja.

- Adveritus

Nuo selkeät kaksi tapausta kohtuu peräkkäin pistivät silmään. Pulkkisen puolustus työskentelyähän on pari kautta kritisoitu Jokeri-fanien keskuudessa. Toki kuulemma tällä kaudella on nähty häneltä parempia otteita omassa päässä.

-Tinke-80
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Katson tässä Suomi vs Tsekki matsia uusintana ja pisti silmään Pulkkisen puolustuspään surkeus/haluttomuus. Esim 2. erän ylivoimatilanteessa Pulkkinen menettää kiekon hyökkäys siniviivalla ja Tsekki pääsee 2vs1 ylivoimahyökkäykseen. Pulkkisen selkä suoristuu jo ennen punaviivaa. Toinen kohta oli myös 2. erässä jolloin Pulkkinen surffailee parin metrin päässä omasta miehestä Tsekin pyörittäessä peliä Suomen päässä. Vaikka kuinka olisi maalintekijä rooliltaan niin luulisi löytyvän halua ja taitoa myös puolustaa.

Tsekki-pelin toinen erä oli kaiken kaikkiaan yksi heikoimmista Suomelta näissä kisoissa ja aikamoista päästä päähän surffailua ja liian pitkiä vaihtoja. Kolmanteen erään pelikuri parantui ja samoin pelisuoritus. Laajemmin katsottuna Pulkkisen puolustuspeli on kuitenkin ollut parhaalla tasolla mitä tulee junnumaajoukkuepeleihin, eikä merkkausvirheitä ole tullut ja Erkka on selvästi pistänyt puolustuksen perusasioita kuntoon.

Tuossa toisessa tilanteessa minkä otit esiin, tarkoitit todennäköisesti tilannetta, jossa Tsekillä on 4-3 yv-hyökkäys ja Suomella vaihto kesken, mielestäni Pulkkinen pelaa ihan oikein ja pitää miehen keskikaistalla. Voihan se toki näyttää surffailulta, mutta ei tuossa kannata enää lähteä yrittämään toista vaapata pelaajaa, kun silloin vapaita tsekkejä olisikin ollut kaksi.

Ekassa tilanteessa ihan samaa mieltä ja vaikea sanoa, mitä Pulkkinen ajatteli, kun ei lähtenyt heti alaspäin. Mutta kertoo ehkä enemmän siitä, että alimman pelaajan paikka on vieras, kun näissäkin kisoissa on pelattu monella tavalla yv:tä, eikä tajunnut heti lähteä alas kun luki kiekon kulun väärin.
 
Edelleen, löysit koko ottelusta(?) kaksi kohtaa, missä Pulkkinen ei suorita puolustvelvoitettaan kunnolla ja niistä toinen ylivoimalla. Mielestäni nämä voidaan antaa niin kauan anteeksi, kun mies tekee maaleja.

- Adveritus

Täh. Ei todellakaan voida antaa anteeksi olan kohautuksella, puhutaan kumminkin joukkuepelistä, jossa jokainen puolustaa ja hyökkää tilanteen mukaan. Oli ne omat vahvuudet sitten kummassa tahansa.

Tuollainen selän suoristelu syö koko joukkueen motivaatiota, varsinkin silloin kun valmennus ei siihen reagoi.
 

Supernaut

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Edelleen, löysit koko ottelusta(?) kaksi kohtaa, missä Pulkkinen ei suorita puolustvelvoitettaan kunnolla ja niistä toinen ylivoimalla. Mielestäni nämä voidaan antaa niin kauan anteeksi, kun mies tekee maaleja.

- Adveritus

Eli hyökkääjän ainoa tehtävä on tehdä maaleja, ja puolustajat vastaavat lopusta maalivahdin kanssa? Mitäs puolustajan löysäilyjä voidaan antaa anteeksi maalivahdin torjunnoilla?
 

Watson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Arsenal
Edelleen, löysit koko ottelusta(?) kaksi kohtaa, missä Pulkkinen ei suorita puolustvelvoitettaan kunnolla ja niistä toinen ylivoimalla. Mielestäni nämä voidaan antaa niin kauan anteeksi, kun mies tekee maaleja.

- Adveritus
Itselläni oli kunnia katsella uutenavuotena matsia ihan ammatikseen pelanneen kaverin kanssa. Tämän mielipide Pulkkisesta oli, että siinä vaiheessa kun vastustajan puolustajat/mv on sitä tasoa että peleissä alkaa tulemaan niitä kiikarimatsejakin, Pulkkiselle ei ole enää mitään käyttöä. Tämä yksinkertaisesti siitä syystä että puolustuspelaaminen on luokatonta tasoa, eivätkä valmentajat pitkään katsele kaveria joka liukuu omaan päähän selkä suorana, juuri niinkuin Tinke sanoi. Kontrasti vaikkapa Granlundin tai Salomäen oman pään peliin on huikea.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös