Quo vadis – mihin menet HPK?

  • 451 214
  • 2 239

clayman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, MASO
Minä kun olen saanut lukea täältä palstoilta, että Kerho on yksi talousvaikeuksista olevista seuroista. En ole joka kohtaan jaksanut näistä asioista lähteä aina korjailemaan, mutta tuntuu vaan täällä aina katsottavan asioita liian lyhytjänteisesti. Toki viime tilikauden tappio olikin karmea, mutta kokonaisuus ratkaisee.


"Liigaseurojen tilinpäätöksistä käy ilmi, että moni on vaaran vyöhykkeellä. Vain viidellä yhtiöllä viidestätoista omaa pääomaa on enemmän kuin lyhytaikaista vierasta pääomaa (käytännössä velkaa). Yhtiöt ovat Ilves, Kärpät, Tappara, HIFK ja HPK.

Heikoimmassa hapessa ovat Sport, Jukurit, JYP, SaiPa ja Pelicans.
"
Seurassa on tehty hyvää, pitkäjänteistä työtä. Virheitäkin tehtiin ja esim. Toivola niistä osan.

Viime kausi oli tappiollinen ja syy oli varmasti myös operaatiivisen johdon toiminnassa. Isoa osaa näytteli lisäksi valmennuksen toiminta sekä huono tuuri.

Myös taloudellinen tilanne vaikutti ja vaikuttaa edelleen. Sehän on yksi suurimmista haasteista - saada ihmiset käyttämään se mahdollinen, ylimääräinen raha paikalliseen jääkiekkoseuraan.

Nykyhetkinen toiminta vaikuttaa vastuulliselta ja pyritään tarjoamaan kokonaisvaltaista tapahtumaa, mahdollisuuksien mukaisesti. Joukkue on nyt tehnyt oman osuutensa ja toivottavasti sama jatkuu. Hieno joukkue kasassa.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Tähän tietyllä tavalla sama. Itse kävin Rinkulalla perheen kanssa viime lauantaina. Ottelutapahtumassa oli erittäin hyvää yritystä ja hienosti oli pyritty kaiken näköistä järjestämään. Hotsi on todella kova ja tärkeä lisäys. Mutta sitten se halli, alkaahan se olla purkukunnossa. Ja ilmeisesti vaikka ei sovellu enää tämän päivän kokonaisvaltaiseksi viihdeareenaksi, ja ehkä juuri siitä syystä niin sen käyttäminen on erittäin kallista, koska energiatehokkuus, tai tässä tapauksessa tehottomuus.

Halli on aika nuhjuinen, mutta ennen kaikkea sokkeloinen, vaikeakulkuinen ja ahdas. Lisäksi aika pimeä. Myyntipisteet, niiden saatavuus ja tarjonta on aika ysäriä. Eikä siinä, junnukiskan väki teki parhaansa ja pullan tuoksu kruunasi loistavan palvelun. Ihmisistä se ei jää kiinni. Jäi lämmin fiilis. Hyvällä asiakaspalvelulla ja asiakaslähtöisellä asenteella pääsee bisneksessä kuin bisneksessä pitkälle, mutta kyllä ne olosuhteet valitettavasti vaikuttaa.

Eli asiaan. HPK ei tule olemaan Liiga- kartalla enää 5-10 vuoden päästä, mikäli seura ei saa uutta hallia. Vähintään päätöstä siitä. Tästä mielestäni pitäisi puhua avoimesti ja rehellisesti. Unohtaa kaikki höpötykset jostain halliremontista. Remontti ei muuta hallin huonoa sijaintia. Remontti ei poista Ahveniston rinnettä taustalta. Ja vaikka kuinka Kerho saisi urheilun kuntoon, niin olosuhteet säilyy heikkona. Kerho antaa aivan valtavasti tasoitusta esim. Vaasalle ja Porille olosuhteissa. Kun se voisi olla uuden hallin myötä olosuhteiden osalta paras ja houkuttelevin keskikoon seuroista. Ja tilannetta tai muutosta ei paranna ylimielinen hihittely tai historiassa eläminen.

Ja miten liittyy Kerhon kassaan: HPK:n tulee löytää uusia keinoja tehdä rahaa, bisnestä. Ottelutapahtuma ja areena on siinä aivan keskiössä. Ja 4350 ihmisen viime lauantain tapahtuman kapeiden käytävien tungoksessa, loputtomissa jonoissa mietin, että tuleeko se satunnaiskatsoja uudelleen? Kuinka houkutteleva itse areena ja palvelu sen ympärillä on?

Pohdin, minkä kohdan tekstistä lainaisin ja päädyin lopulta lainaamaan sen kokonaan, koska se on täyttä asiaa.

Ajattelin siirtää kuitenkin keskustelun tähän ketjuun.

Lähdetään tuosta, että mikäli Kerho ei saa 5-10 vuoden sisällä uutta hallia, emme pelaa enää liigaa. Rinkelinmäki ei yksinkertaisesti mahdollista liiketoiminnan riittävää kasvattamista. Kuten @TJ MACKEY kirjoittaa, pitää liiketoiminnan kehittämisen nimenomaan lähteä ottelutapahtumasta. Se on yhtiön ydinosaamisalue, core competence. Emme voi lähteä siitä, että meillä on mahdollisuus hakea riittävää liiketoiminnan kasvua perustamalla keskustaan hotelli, baari tai Hämeenlinnaan siivousfirma. En sinällään vastusta vaikkapa ravintolaliiketoiminnan kasvattamista, mutta aika turha meidän on odottaa, että se olisi se kultakaivos ja viisastenkivi, joka tämän seuran talouden pitkällä tähtäimellä pelastaa.

Ei, liiketoimintaa tulee kehittää ydinosaamisen ympärille.

Liikeotimintaympäristö Kerhon ja muiden liigaseurojen osalta on voimakkaasti muuttunut.

Tietenkin toiminta on ammattimaistunut kokonaisuudessaan, joka on nostanut henkilöstökustannuksia valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana.

90-luvulla, jolloin liigan suhteellinen taso urheiluviihteenä oli kova (absoluuttinen ei niinkään, koska tuolloin toiminnan ammattimaisuus oli monta askelta nykyistä jäljessä), tietty katsojamäärä oli lähes automaatio. Kilpailu oli myös paljon vähäisempää: siihen aikaan kansainväliset urheiluviihdetuotteet eivät olleet lähellekään vastaavalla tavalla saatavilla, kun ne ovat nykyään. Eivätkä ne varsinkaan olleet niin tasokkaita, mitä televisionti on niistä nykyään tehnyt. Kerho ei kilpaillut FC Barcelonan, Manchester Unitedin tai Pittsburgh Penguinsin kanssa, kuten se tekee nykyään. Manchester United tv-tuotteena on lisäksi nykyään huomattavasti edullisemmin saatavilla, kuin HPK livetuotteena. Lisäksi tuohon aikaan Kerho onnistui hyödyntämään rautaesiripun romahtamisen aiheuttaman (noin vuosikymmenen kestäneen) pelaajatarjontakuplan maksimaalisesti, onnistuen houkuttelemaan Hämeenlinnaan maailmanluokan pelaajia naurettavalla hinnalla.

Tuohon aikaan ei ollut varsinaista tarvetta esimerkiksi segmentoida katsojia sen perusteella, että mitä asioita he ottelutapahtumalta hakevat ja mitkä millekin ryhmille ovat kenties ottelutapahtuman korvaavia tai niille vaihtoehtoisia vapaa-ajanviettotapoja. Kerho oli tietylle ryhmille Hämeenlinnan seudun asukkaita riittävän tärkeä ajanviettotapa. Vaikka ensisijaiset motiivit ja niiden tärkeysjärjestys ottelutapahtumaan osallistumiselle varmasti vaihtelivat tuolloinkin siinä missä nykyään, ei niitä ollut erityistä tarvetta selvittää, koska kilpaileva tarjonta oli paljon vähäisempää eikä korvaavia tuotteita ollut siinä määrin saatavilla, kuin nykyään.

Ensimmäinen osa liiketoiminnan kehittämistä ovat tietenkin yleisömäärät. Ilman yllä mainittua segmentointianalyysiä voimme toki vain arvailla uuden hallin vaikutusta yleisömääriin. Näen kuitenkin perusteltuna olettaa, että merkittävälle osalle Kerhon peleissä satunnaisesti käyvillä hallin saavutettavuus, oheisviihteen laatu, oheispalvelujen laatu ja toimivuus sekä oheisohjelma näyttelevät ostopäätöstä tehtäessä vähintäänkin melko tärkeää roolia, jolloin sohva + Manchester United nykytilanteessa vie kohtuullisen usein voiton. Ymmärrettävää - varsinkin, jos on loskakeli. Miksi lähteä Rinkelinmäelle, kun joutuu rämpimään loskassa tenniskeskukselta hallille ja törmäillä lihapiirakan mutustajiin epämukavilla käytävillä.

On niitä, jotka käyvät hallilla olosuhteista riippumatta, koska Kerho on niin tärkeä. Sitten on niitä, jotka käyvät olosuhteista riippumatta, jos vain tulee menestystä. Mutta paljon on muitakin - me emme vain tiedä heitä tai heidän tarkkoja motiivejaan, eikä taida tietää Kerhokaan. Emme siis tiedä, miten paljon heitä prosentuaalisesti on emmekä sitä, miten Kerhon kilpailukykyä voisi heidän silmissään nostaa sohvaa + Manchester Unitedia vastaan.

Jotakin voidaan päätellä siitä, että Tampereen seurat ovat onnistuneet nostamaan katsojakeskiarvojaan ilmeisesti jopa parilla tuhannella uuden areenan myötä. Huomattavaa myös on se, että Ilveksen osalta nykybuumi oli jo alkanut Hakametsän aikaan ja Tappara oli tuolloinkin hallitseva seura Suomessa.

Ottaen huomioon Kerhon perinteisen aseman Hämeenlinnassa ja sen viihdetarjonnan kokonaisuudessaan, en pitäisi lainkaan epärealistisena sitä, että keskustassa sijaitseva ja helposti saavutettavissa oleva mukava sekä toimivien palvelujen halli voisi nostaa katsojakeskiarvoa pidemmälläkin tähtäimellä noin viidelläsadalla katsojalla. Kohtuullisella menestyksellä keskiarvo voisi nousta pidemmälläkin aikavälillä yli neljän tuhannen. Jo tuolla 500 katsojan lisäyksellä - huomioiden myös oheismyynnin nousun paitsi katsojakeskiarvon nousun, niin myös parantuneiden olosuhteiden mahdollistamana - oltaisiin ottelukohtaisessa liikevaihdossa luultavasti huomattavasti lähempänä kärkeä, kuin häntäpäätä. Nyt ollaan kai kolmanneksi paskin.

Uusi halli mahdollistaisi myös muun tapahtumatarjonnan merkittävän parantumisen. Pääosin tästä hyötyisi tietenkin hallin omistaja eli kaupunki, mutta tässäkin Kerholla voisi olla hallin operoijana sekä tapahtumajärjestämisen osaajana olla mahdollisuutta kasvattaa liiketoimintaa.

Rinkelinmäellä ottelutapahtuman laatua ei yksinkertaisesti voi riittävässä määrin parantaa, jotta sillä olisi suurta merkitystä liikevaihdon kehitykselle. Hallista ei saa moderneja kriteerejä täyttävää tapahtumakeskusta mitenkään eikä siellä enää koskaan tulla järjestämään mitään merkittäviä tapahtumia.

On helppo päättää tämä pohdinta siihen, mistä se alkoikin. Ei siinä hallissa liigaakaan tulla enää kovin montaa vuosikymmentä pelaamaan. Joko sitä pelataan Hämeenlinnassa uudessa hallissa tai sitten sitä ei pelata Hämeenlinnassa.


***

Mitä tulee tuohon keskusteluun Kerhon toiminnan kritisoimisesta. Kritiikkiä voi yksinkertaistetusti sanottuna antaa kahdella eri tavalla:

1) rakentavasti ja perustellen

tai

2) öyhöttämällä

Ensimmäinen on huomattavasti mukavampaa luettavaa ja siten voi saada aikaiseksi myös mielenkiintoista keskustelua, jossa voimme oppia toisiltamme. Jälkimmäisellä tavalla saa aikaiseksi vain lapsellista kinastelua, joka taas aiheuttaa vitun raskaan ilmapiirin.
 
Viimeksi muokattu:

Kerhonpojjaat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Tampa
Pohdin, minkä kohdan tekstistä lainaisin ja päädyin lopulta lainaamaan sen kokonaan, koska se on täyttä asiaa.

Ajattelin siirtää kuitenkin keskustelun tähän ketjuun.

Lähdetään tuosta, että mikäli Kerho ei saa 5-10 vuoden sisällä uutta hallia, emme pelaa enää liigaa. Rinkelinmäki ei yksinkertaisesti mahdollista liiketoiminnan riittävää kasvattamista. Kuten @TJ MACKEY kirjoittaa, pitää liiketoiminnan kehittämisen nimenomaan lähteä ottelutapahtumasta. Se on yhtiön ydinosaamisalue, core competence. Emme voi lähteä siitä, että meillä on mahdollisuus hakea riittävää liiketoiminnan kasvua perustamalla keskustaan hotelli, baari tai Hämeenlinnaan siivousfirma. En sinällään vastusta vaikkapa ravintolaliiketoiminnan kasvattamista, mutta aika turha meidän on odottaa, että se olisi se kultakaivos ja viisastenkivi, joka tämän seuran talouden pitkällä tähtäimellä pelastaa.

Ei, liiketoimintaa tulee kehittää ydinosaamisen ympärille.

Liikeotimintaympäristö Kerhon ja muiden liigaseurojen osalta on voimakkaasti muuttunut.

Tietenkin toiminta on ammattimaistunut kokonaisuudessaan, joka on nostanut henkilöstökustannuksia valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana.

90-luvulla, jolloin liigan suhteellinen taso urheiluviihteenä oli kova (absoluuttinen ei niinkään, koska tuolloin toiminnan ammattimaisuus oli monta askelta nykyistä jäljessä), tietty katsojamäärä oli lähes automaatio. Kilpailu oli myös paljon vähäisempää: siihen aikaan kansainväliset urheiluviihdetuotteet eivät olleet lähellekään vastaavalla tavalla saatavilla, kun ne ovat nykyään. Eivätkä ne varsinkaan olleet niin tasokkaita, mitä televisionti on niistä nykyään tehnyt. Kerho ei kilpaillut FC Barcelonan, Manchester Unitedin tai Pittsburgh Penguinsin kanssa, kuten se tekee nykyään. Manchester United tv-tuotteena on lisäksi nykyään huomattavasti edullisemmin saatavilla, kuin HPK livetuotteena. Lisäksi tuohon aikaan Kerho onnistui hyödyntämään rautaesiripun romahtamisen aiheuttaman (noin vuosikymmenen kestäneen) pelaajatarjontakuplan maksimaalisesti, onnistuen houkuttelemaan Hämeenlinnaan maailmanluokan pelaajia naurettavalla hinnalla.

Tuohon aikaan ei ollut varsinaista tarvetta esimerkiksi segmentoida katsojia sen perusteella, että mitä asioita he ottelutapahtumalta hakevat ja mitkä millekin ryhmille ovat kenties ottelutapahtuman korvaavia tai niille vaihtoehtoisia vapaa-ajanviettotapoja. Kerho oli tietylle ryhmille Hämeenlinnan seudun asukkaita riittävän tärkeä ajanviettotapa. Vaikka ensisijaiset motiivit ja niiden tärkeysjärjestys ottelutapahtumaan osallistumiselle varmasti vaihtelivat tuolloinkin siinä missä nykyään, ei niitä ollut erityistä tarvetta selvittää, koska kilpaileva tarjonta oli paljon vähäisempää eikä korvaavia tuotteita ollut siinä määrin saatavilla, kuin nykyään.

Ensimmäinen osa liiketoiminnan kehittämistä ovat tietenkin yleisömäärät. Ilman yllä mainittua segmentointianalyysiä voimme toki vain arvailla uuden hallin vaikutusta yleisömääriin. Näen kuitenkin perusteltuna olettaa, että merkittävälle osalle Kerhon peleissä satunnaisesti käyvillä hallin saavutettavuus, oheisviihteen laatu, oheispalvelujen laatu ja toimivuus sekä oheisohjelma näyttelevät ostopäätöstä tehtäessä vähintäänkin melko tärkeää roolia, jolloin sohva + Manchester United nykytilanteessa vie kohtuullisen usein voiton. Ymmärrettävää - varsinkin, jos on loskakeli. Miksi lähteä Rinkelinmäelle, kun joutuu rämpimään loskassa tenniskeskukselta hallille ja törmäillä lihapiirakan mutustajiin epämukavilla käytävillä.

On niitä, jotka käyvät hallilla olosuhteista riippumatta, koska Kerho on niin tärkeä. Sitten on niitä, jotka käyvät olosuhteista riippumatta, jos vain tulee menestystä. Mutta paljon on muitakin - me emme vain tiedä heitä tai heidän tarkkoja motiivejaan, eikä taida tietää Kerhokaan. Emme siis tiedä, miten paljon heitä prosentuaalisesti on emmekä sitä, miten Kerhon kilpailukykyä voisi heidän silmissään nostaa sohvaa + Manchester Unitedia vastaan.

Jotakin voidaan päätellä siitä, että Tampereen seurat ovat onnistuneet nostamaan katsojakeskiarvojaan ilmeisesti jopa parilla tuhannella uuden areenan myötä. Huomattavaa myös on se, että Ilveksen osalta nykybuumi oli jo alkanut Hakametsän aikaan ja Tappara oli tuolloinkin hallitseva seura Suomessa.

Ottaen huomioon Kerhon perinteisen aseman Hämeenlinnassa ja sen viihdetarjonnan kokonaisuudessaan, en pitäisi lainkaan epärealistisena sitä, että keskustassa sijaitseva ja helposti saavutettavissa oleva mukava sekä toimivien palvelujen halli voisi nostaa katsojakeskiarvoa pidemmälläkin tähtäimellä noin viidelläsadalla katsojalla. Kohtuullisella menestyksellä keskiarvo voisi nousta pidemmälläkin aikavälillä yli neljän tuhannen. Jo tuolla 500 katsojan lisäyksellä - huomioiden myös oheismyynnin nousun paitsi katsojakeskiarvon nousun, niin myös parantuneiden olosuhteiden mahdollistamana - oltaisiin ottelukohtaisessa liikevaihdossa luultavasti huomattavasti lähempänä kärkeä, kuin häntäpäätä. Nyt ollaan kai kolmanneksi paskin.

Uusi halli mahdollistaisi myös muun tapahtumatarjonnan merkittävän parantumisen. Pääosin tästä hyötyisi tietenkin hallin omistaja eli kaupunki, mutta tässäkin Kerholla voisi olla hallin operoijana sekä tapahtumajärjestämisen osaajana olla mahdollisuutta kasvattaa liiketoimintaa.

Rinkelinmäellä ottelutapahtuman laatua ei yksinkertaisesti voi riittävässä määrin parantaa, jotta sillä olisi suurta merkitystä liikevaihdon kehitykselle. Hallista ei saa moderneja kriteerejä täyttävää tapahtumakeskusta mitenkään eikä siellä enää koskaan tulla järjestämään mitään merkittäviä tapahtumia.

On helppo päättää tämä pohdinta siihen, mistä se alkoikin. Ei siinä hallissa liigaakaan tulla enää kovin montaa vuosikymmentä pelaamaan. Joko sitä pelataan Hämeenlinnassa uudessa hallissa tai sitten sitä ei pelata Hämeenlinnassa.


***

Mitä tulee tuohon keskusteluun Kerhon toiminnan kritisoimisesta. Kritiikkiä voi yksinkertaistetusti sanottuna antaa kahdella eri tavalla:

1) rakentavasti ja perustellen

tai

2) öyhöttämällä

Ensimmäinen on huomattavasti mukavampaa luettavaa ja siten voi saada aikaiseksi myös mielenkiintoista keskustelua, jossa voimme oppia toisiltamme. Jälkimmäisellä tavalla saa aikaiseksi vain lapsellista kinastelua, joka taas aiheuttaa vitun raskaan ilmapiirin.
Erittäin hyvä teksti!

Samaa mieltä oikeastaan kaikesta. Surillista se on myöntää, mutta ilman uutta hallia, ei ole kerhoa. Ainakaan Liigassa.

Pelkästään rinkelinmäen parkkipaikkojen vähyys ja heikot julkiset yhteydet varmasti karsivat monen monta katsojaa per peli. Olisihan se hienoa kun rautatieaseman kupeeseen tulisi halli, kävisin itse huomattavasti useammin pelissä, näin etäkannattajana.
 

clayman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, MASO
Olisihan se hienoa kun rautatieaseman kupeeseen tulisi halli, kävisin itse huomattavasti useammin pelissä, näin etäkannattajana.
Vahva sama tähän. Olisi myös ympäristöystävällisempää kun jengi voisi tulla muualta junalla paikalle. Ja varmasti lisäisi oluen juontia.

Mutta entä sitten paikalliset? Keskustasta suurin piirtein sama matka asemalle kuin Rinkulallekin. Esim. Hätilästä ja Sairiosta pääsisi taas sitten kävellen.

Saa suorittaa...
 

Kerhonpojjaat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Tampa
Vahva sama tähän. Olisi myös ympäristöystävällisempää kun jengi voisi tulla muualta junalla paikalle. Ja varmasti lisäisi oluen juontia.

Mutta entä sitten paikalliset? Keskustasta suurin piirtein sama matka asemalle tai Rinkulalle. Esim. Hätilästä ja Sairiosta pääsisi taas sitten kävellen.

Saa suorittaa...
Rautatieasemalle kulkee kuitenkin julkiset huomattavasti paremmin, kuin Rinkulalle. Kaikki bussilinjat taitavat mennä aseman kautta.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Rautatieasemalle kulkee kuitenkin julkiset huomattavasti paremmin, kuin Rinkulalle. Kaikki bussilinjat taitavat mennä aseman kautta.

Tähän lisäksi diili, että matsilipulla ja kausikortilla julkisten käyttö on matsipäivänä maksutonta.

Ainakin Ipalla taitaa olla myös niin, että ympäristökunnista pääsee myös junalla matsilipulla hallille.
 

Heitinga

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Tähän lisäksi diili, että matsilipulla ja kausikortilla julkisten käyttö on matsipäivänä maksutonta.

Ainakin Ipalla taitaa olla myös niin, että ympäristökunnista pääsee myös junalla matsilipulla hallille.
Ja vielä se että saataisiin mahdollisesti Pöölin edes silloin ottelupäivinä käyttäjiä.
 

clayman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, MASO
Tässähän on myös se, että Hämeenlinnan läntinen alue on täynnä kaikkea. Goodmankin on ihan vieressä. Itäisellä puolella on Aulanko. Uusi jäähalli toisi lisää elämää sillekin puolelle.

Keikkojakin voisi saada uuteen pyhättöön, jos sijainti olisi aseman vieressä.

Ja siis oikeesti - esim. Riksusta lapsiperheet "Hotsi-junalla" peliin.
 

Ice71

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Ikävänkantaja, Jerry100, Hereworth
Mietin olisiko siitä tontista mihin Assi-sairaalan piti alkujaan tulla areenan paikaksi? Taitaa olla aika "nafti" alue kunnon areenalle(6000-7000 paikkainen) parkkipaikkoineen. Tietenkin liikenteen sujuminen ottelupäivinä pitäisi ottaa huomioon, onhan tuo Harvialantie ja Viipurintien risteys jo nyt tiettyinä aikoina aika sumppu.
Onko tuo alue muuten vielä Puolustusvoimien omistuksessa? Ja ilmeisesti se tukkivarastoalue radan vieressä on VR:n alueita. Siihen tukkivaraston(ei tietoa kuinka tärkeä puunpurkaus paikka nykyään) paikalle saisi parkkipaikan ellei sitten jotkut turva-alue säädökset(liian lähellä raiteita) olisi esteenä.

Toki, jos aletaan rakentaan kunnolla, niin moottoritien kate Kuivansillan ja Lukiokadun siltojen väliin ja areena siihen. Olisi parkkipaikkojakin lähellä. Rautatieasemalta pääsisi bussilla hallille.

Sitä en osaa, enkä uskalla edes arvioida mihin hintaluokkaa tuollaisen areenan rakentaminen menisi.
Mutta jos oikeen rohkeaksi heittäytyisi niin rahahakemuksia hyvien perustelujen kanssa Brysselin suuntaan. On sieltä EU:sta hullumpiinkin projekteihin rahaa saatu.
 

OPEX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Tähän lisäksi diili, että matsilipulla ja kausikortilla julkisten käyttö on matsipäivänä maksutonta.

Ainakin Ipalla taitaa olla myös niin, että ympäristökunnista pääsee myös junalla matsilipulla hallille.
Jep niinkin kaukaa kuin Valkeakoskelta kiekkolipulla ilmainen bussi peliin ja takaisin.
 

OPEX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Kerho voisi tehdä diilin niin ikään Valkeakoskelle ja Akaalle asti sekä etelässä ainakin Hyvinkäälle.

Eli siis koko Kanta-Häme + Valkeakoski, Akaa ja Hyvinkää.
Juuri niin. Tosin epäilen Valkeakosken subventoivan bussiliikennettä, koska kuuluvat nyssen liikennepiiriin ja normaalilippukin maksaa kuulemma vain 4,60€ tms.

Mutta varmasti siellä myös porukkaa joilla siteitä/kontakteja myös Hämeenlinnan suuntaan, joten potentiaalia siellä on koska ei kuitenkaan mikään käpykylä kyseessä. Uusi AP kerhon toimistolle
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Sitä en osaa, enkä uskalla edes arvioida mihin hintaluokkaa tuollaisen areenan rakentaminen menisi.
Mutta jos oikeen rohkeaksi heittäytyisi niin rahahakemuksia hyvien perustelujen kanssa Brysselin suuntaan. On sieltä EU:sta hullumpiinkin projekteihin rahaa saatu.

Mikäli uutta hallia kaavailtaisiin rautatieaseman ympäristöön, lienee EU-rakennerahoitus lähtökohtaisesti ainakin epäsuorasti mahdollinen.

EU:ta kun kiinnostaa yhteyksien / saavutettavuuden parantaminen sekä päästöjen vähentäminen. Tähän skeneen sopii se, että Hämeenlinnan asemanseutua jatkokehitetään siten, että palvelu- ja liikennepainopiste laajenee myös aseman suuntaan joka taas lisäisi junan suosiota liikennevälineenä. Tarvitsisi tosin muutakin, kuin vain sen hallin.

Ainakin jokin aika sitten Hämeenlinnan rautatieasema oli peräti maan vilkkaimpien joukossa matkustajamäärältään, joten tuossa puhutaan kuitenkin suomalaisittain merkittävästä liikennekeskittymästä, jonka jatkokehittämisen luulisi olevan kiinnostavaa. Erityisesti nyt, kun se metsäratahaihattelu on kuopattu.

***

Mitä tulee rakennuskustannuksiin, niin tällä hetkellä ne ovat jossakin määrin lähteneet lapasesta inflaation iskiessä materiaalihintoihin ja viiveellä osin myös henkilöstökustannuksiin.

Mutta tuo kehitys kyllä tasoittuu, kun ei tässä kuitenkaan nyt olla huomenna vielä iskemässä lapiota maahan.
 
Viimeksi muokattu:

Rusty44

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Mietin olisiko siitä tontista mihin Assi-sairaalan piti alkujaan tulla areenan paikaksi? Taitaa olla aika "nafti" alue kunnon areenalle(6000-7000 paikkainen) parkkipaikkoineen. Tietenkin liikenteen sujuminen ottelupäivinä pitäisi ottaa huomioon, onhan tuo Harvialantie ja Viipurintien risteys jo nyt tiettyinä aikoina aika sumppu.
Onko tuo alue muuten vielä Puolustusvoimien omistuksessa?
On Puolustusvoimien omistuksessa ja rakennukset aktiivikäytössä, joten en näe minkäänlaista mahdollisuutta, että siihen muuta varsinkaan tämän hetkisessä tilanteessa tulisi.
Uuden sairaalan suunnitelmat kyseiselle alueellehan oli totaalinen vitsi, suunnitelmat tehtiin isolla rahalla mutta kukaan ei kysynyt, että jatkaako PV edelleen omistamallaan alueella toimintaansa.

Mihin rautatieaseman lähistölle Areenan voisi rakentaa?
 

AIV30

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hpk ja Pata Pori´see myös.
uusi areena rautatieaseman viereen olisi hyvä idea siinä hyvin tilaa mihin rakentaa sijainti hyvä ja vieraskannattajat pääsisi hyvin junalla
Eli peesataan Mansea? Itte sijoittaisin uuden areenan ykköskorttelin alakertaan suuren maailman tapaan. Kaupat, ravintolat, parkkitalo ja hotellit päälle. Perjantai-, lauantaipeleihin voisi tulla vaan pelkkiä kaupungilla hengailijoitakin ex tempore. Tällaisesta kompleksissa hyötyisivät kaikki ykköskorttelin yrittäjät ja oikeastaan koko keskusta. Porukka liikkuisi ja varmaan jättäisivät euronsa eri liikkeisiin ennen/jälkeen pelin ja satavarmasti keskustaan palaisi kauan odotettu elämä. Tämä on vain mun unelma.
 

Nilkkakiituri

Jäsen
Suosikkijoukkue
PALLOKERHoo
Goodmanni pitäs muuttaa jäähalliksi tai rakentaa vastaava turhake tienpäälle. Kummatkin lienee helvetin kallita ideoita :) Olisihan se helposti lähestyttävä onnikan käyttäjille. Vieraskatsojien/ kauempaa kuskaus yhteydet " persnetto" bussikyydeillä maksaa kyllä itsensä takaisin hyvien ravintolapalveluiden muodossa mikäli organisaatiossa on halua ideoille. Tappara/Ilves faneja lienee Valkeakoskella riittävästi.
 

Ice71

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Ikävänkantaja, Jerry100, Hereworth
Mättö-Grilli pitäis muuttaa takas Simon Grilliksi.
Ei kun ostoshousut jalkaan ja ostaan Mättö-Grilli. Oli ainakin jossain vaiheessa myynnissä.
Mutta ei sitten nimeksi mitään Simon Grilliä vaan tyylikkäästi Eversti Sandels Grilli, tai lyhyesti ja ytimekkäästi ESG.
 

ouzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Pohdin, minkä kohdan tekstistä lainaisin ja päädyin lopulta lainaamaan sen kokonaan, koska se on täyttä asiaa.

Ajattelin siirtää kuitenkin keskustelun tähän ketjuun.

Lähdetään tuosta, että mikäli Kerho ei saa 5-10 vuoden sisällä uutta hallia, emme pelaa enää liigaa. Rinkelinmäki ei yksinkertaisesti mahdollista liiketoiminnan riittävää kasvattamista. Kuten @TJ MACKEY kirjoittaa, pitää liiketoiminnan kehittämisen nimenomaan lähteä ottelutapahtumasta. Se on yhtiön ydinosaamisalue, core competence. Emme voi lähteä siitä, että meillä on mahdollisuus hakea riittävää liiketoiminnan kasvua perustamalla keskustaan hotelli, baari tai Hämeenlinnaan siivousfirma. En sinällään vastusta vaikkapa ravintolaliiketoiminnan kasvattamista, mutta aika turha meidän on odottaa, että se olisi se kultakaivos ja viisastenkivi, joka tämän seuran talouden pitkällä tähtäimellä pelastaa.

Ei, liiketoimintaa tulee kehittää ydinosaamisen ympärille.

Liikeotimintaympäristö Kerhon ja muiden liigaseurojen osalta on voimakkaasti muuttunut.

Tietenkin toiminta on ammattimaistunut kokonaisuudessaan, joka on nostanut henkilöstökustannuksia valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana.

90-luvulla, jolloin liigan suhteellinen taso urheiluviihteenä oli kova (absoluuttinen ei niinkään, koska tuolloin toiminnan ammattimaisuus oli monta askelta nykyistä jäljessä), tietty katsojamäärä oli lähes automaatio. Kilpailu oli myös paljon vähäisempää: siihen aikaan kansainväliset urheiluviihdetuotteet eivät olleet lähellekään vastaavalla tavalla saatavilla, kun ne ovat nykyään. Eivätkä ne varsinkaan olleet niin tasokkaita, mitä televisionti on niistä nykyään tehnyt. Kerho ei kilpaillut FC Barcelonan, Manchester Unitedin tai Pittsburgh Penguinsin kanssa, kuten se tekee nykyään. Manchester United tv-tuotteena on lisäksi nykyään huomattavasti edullisemmin saatavilla, kuin HPK livetuotteena. Lisäksi tuohon aikaan Kerho onnistui hyödyntämään rautaesiripun romahtamisen aiheuttaman (noin vuosikymmenen kestäneen) pelaajatarjontakuplan maksimaalisesti, onnistuen houkuttelemaan Hämeenlinnaan maailmanluokan pelaajia naurettavalla hinnalla.

Tuohon aikaan ei ollut varsinaista tarvetta esimerkiksi segmentoida katsojia sen perusteella, että mitä asioita he ottelutapahtumalta hakevat ja mitkä millekin ryhmille ovat kenties ottelutapahtuman korvaavia tai niille vaihtoehtoisia vapaa-ajanviettotapoja. Kerho oli tietylle ryhmille Hämeenlinnan seudun asukkaita riittävän tärkeä ajanviettotapa. Vaikka ensisijaiset motiivit ja niiden tärkeysjärjestys ottelutapahtumaan osallistumiselle varmasti vaihtelivat tuolloinkin siinä missä nykyään, ei niitä ollut erityistä tarvetta selvittää, koska kilpaileva tarjonta oli paljon vähäisempää eikä korvaavia tuotteita ollut siinä määrin saatavilla, kuin nykyään.

Ensimmäinen osa liiketoiminnan kehittämistä ovat tietenkin yleisömäärät. Ilman yllä mainittua segmentointianalyysiä voimme toki vain arvailla uuden hallin vaikutusta yleisömääriin. Näen kuitenkin perusteltuna olettaa, että merkittävälle osalle Kerhon peleissä satunnaisesti käyvillä hallin saavutettavuus, oheisviihteen laatu, oheispalvelujen laatu ja toimivuus sekä oheisohjelma näyttelevät ostopäätöstä tehtäessä vähintäänkin melko tärkeää roolia, jolloin sohva + Manchester United nykytilanteessa vie kohtuullisen usein voiton. Ymmärrettävää - varsinkin, jos on loskakeli. Miksi lähteä Rinkelinmäelle, kun joutuu rämpimään loskassa tenniskeskukselta hallille ja törmäillä lihapiirakan mutustajiin epämukavilla käytävillä.

On niitä, jotka käyvät hallilla olosuhteista riippumatta, koska Kerho on niin tärkeä. Sitten on niitä, jotka käyvät olosuhteista riippumatta, jos vain tulee menestystä. Mutta paljon on muitakin - me emme vain tiedä heitä tai heidän tarkkoja motiivejaan, eikä taida tietää Kerhokaan. Emme siis tiedä, miten paljon heitä prosentuaalisesti on emmekä sitä, miten Kerhon kilpailukykyä voisi heidän silmissään nostaa sohvaa + Manchester Unitedia vastaan.

Jotakin voidaan päätellä siitä, että Tampereen seurat ovat onnistuneet nostamaan katsojakeskiarvojaan ilmeisesti jopa parilla tuhannella uuden areenan myötä. Huomattavaa myös on se, että Ilveksen osalta nykybuumi oli jo alkanut Hakametsän aikaan ja Tappara oli tuolloinkin hallitseva seura Suomessa.

Ottaen huomioon Kerhon perinteisen aseman Hämeenlinnassa ja sen viihdetarjonnan kokonaisuudessaan, en pitäisi lainkaan epärealistisena sitä, että keskustassa sijaitseva ja helposti saavutettavissa oleva mukava sekä toimivien palvelujen halli voisi nostaa katsojakeskiarvoa pidemmälläkin tähtäimellä noin viidelläsadalla katsojalla. Kohtuullisella menestyksellä keskiarvo voisi nousta pidemmälläkin aikavälillä yli neljän tuhannen. Jo tuolla 500 katsojan lisäyksellä - huomioiden myös oheismyynnin nousun paitsi katsojakeskiarvon nousun, niin myös parantuneiden olosuhteiden mahdollistamana - oltaisiin ottelukohtaisessa liikevaihdossa luultavasti huomattavasti lähempänä kärkeä, kuin häntäpäätä. Nyt ollaan kai kolmanneksi paskin.

Uusi halli mahdollistaisi myös muun tapahtumatarjonnan merkittävän parantumisen. Pääosin tästä hyötyisi tietenkin hallin omistaja eli kaupunki, mutta tässäkin Kerholla voisi olla hallin operoijana sekä tapahtumajärjestämisen osaajana olla mahdollisuutta kasvattaa liiketoimintaa.

Rinkelinmäellä ottelutapahtuman laatua ei yksinkertaisesti voi riittävässä määrin parantaa, jotta sillä olisi suurta merkitystä liikevaihdon kehitykselle. Hallista ei saa moderneja kriteerejä täyttävää tapahtumakeskusta mitenkään eikä siellä enää koskaan tulla järjestämään mitään merkittäviä tapahtumia.

On helppo päättää tämä pohdinta siihen, mistä se alkoikin. Ei siinä hallissa liigaakaan tulla enää kovin montaa vuosikymmentä pelaamaan. Joko sitä pelataan Hämeenlinnassa uudessa hallissa tai sitten sitä ei pelata Hämeenlinnassa.


***

Mitä tulee tuohon keskusteluun Kerhon toiminnan kritisoimisesta. Kritiikkiä voi yksinkertaistetusti sanottuna antaa kahdella eri tavalla:

1) rakentavasti ja perustellen

tai

2) öyhöttämällä

Ensimmäinen on huomattavasti mukavampaa luettavaa ja siten voi saada aikaiseksi myös mielenkiintoista keskustelua, jossa voimme oppia toisiltamme. Jälkimmäisellä tavalla saa aikaiseksi vain lapsellista kinastelua, joka taas aiheuttaa vitun raskaan ilmapiirin.


Hyvä kirjoitus, mutta mistä rahat projektiin?
 

ouzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Tarkemmin mietyttyä, jos rahaa olisi ja meille tulisi sentteri.:) Rakentaisin hallin Casinon ja Vaakunan väliin, pääsis perkele veneellä Tampereelta saakka syksyisin ja keväisin,pelitithän meillä siĺloin aina jatkuu.

Pohjoispäädystä suora putki asemalta,eteläpäädystä Hämptönin keskustan kautta tulevat. Casinoon laajennus ja vaakunaan vieras paikkakuntalaiset yöpymään ja rahaa kuluttamaan.

Perkele ja autolla tulevillekkin olis parkkipaikkoja jo valmiina ympäri hallia.

Saa suorittaa, ei tää niin vaikeata ole, tehtiin jo Goodman..
 

pisnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho
Siihen vaan kauppakeskus Linnan tilalle. Heivaa sen Sibeliuksen tönön siitä huitin tuuttiin, siihen tulee lipunmyynti ja hotsikiska.
 

emiilioo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Flyers, Barca, Azzurri
Kaupunginjohtaja Parviainen Hämeen Sanomissa 17.12.2021

– Areenalle ei ole taloudellisia toimintaedellytyksiä kaupungin näkökulmasta. Se olisi niin suuri investointi, että se nielisi investointirahojamme pitkäksi aikaa, eikä se olisi meille millään lailla kannattavaa toimintaa. Koska yksityistä kiinnostusta ei ole, ei ole muuta järkevää vaihtoehtoa kuin toimia näin.

Tänä vuonna valmistunut Pohjantähti-areenan kuntokartoitus oli Parviaisen mukaan ”eräällä lailla viimeinen niitti areenalle”.

Milloin vanhan jäähallin ehostamisesta, kenties laajentamisestakin, päätetään?

– Toivottavasti lähitulevaisuudessa, sen tarkemmin en vielä pysty vastaamaan. Vanhaa hallia on kyllä mahdollista kehittää.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös