Miksi HPK ei halua mitata todellista potentiaaliaan?
Hienoa
@TJ MACKEY ! Kiitos loistavasta kirjoituksesta.
Muutama sana tästä potentiaalista:
Usein kuulee väitettävän, että Hämeenlinna on liian pieni talousalue. Siksi HPK pysyy pienenä seurana, jolla ei ole edellytyksiä kilpailla pysyvästi suuria seuroja vastaan. Tarkoittaen siis käytännössä sitä, että ensisijaisesti kamppaillaan olemassaolosta - ja menestys on mahdollista parhaimmillaankin vain satunnaisesti ja täydellisen onnistumisen myötä.
Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Puhtaasti alueen tarjoaman kasvu- ja kehityspotentiaalinsa osalta HPK on vähintäänkin liigan ylempää keskikastia ja jopa suhteellisen lähellä kärkipäätä.
Hämeenlinna on toki Suomen seutukunnista vasta 12. suurin (liigaseuduista takana vain Lappeenranta, Kouvola, Mikkeli ja Rauma), mutta ympärillä on Suomen mittakaavassa valtavasti väestöä ja kaupunki sijaitsee Suomen väestöllisessä keskipisteessä:
Yllä oleva on toki vielä aika abstrakti tilastotieto eikä se vielä sinällään kerro kovinkaan paljoa. Mutta seuraava tilasto kertoo:
Hämeenlinna on 181 000 asukkaallaan siis Suomen seitsemänneksi suurin kaupunkiseutu (huomioiden Espoon ja Vantaan kuuluvan Helsingin seutuun) mitattuna sen saavutettavuusalueella (= säde, jonka 30 minuutin ajomatka kattaa). Ja kartasta näkyy hyvin, että tuo alue ei edes käytännössä risteä Helsingin ja Lahden saavutettavuusalueiden kanssa - ja Tampereenkin kanssa vain suhteellisen ohuesti jossakin Valkeakosken hoodeilla. Tällä tilastolla liigapaikkakunnista edellä ovat vain suuret kaupungit Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu. Myös Lahti on jonkun verran edellä, mutta ei älyttömästi. Taakse jää niukasti Jyväskylä. Kuopio ja Pori jo selvästi. Lappeenrannan saavutettavuusalue on asukasmäärältään vain jonkun verran yli puolet Hämeenlinnasta - Kouvolan alle puolet ja Mikkelin alle kolmasosan.
Hämeenlinnan kaupunki kuuluu lisäksi selvästi muuttovoittokuntiin:
Ja se on niitä harvenevia kuntia, joissa väkiluku kasvaa (eli muuttovoitto ylittää negatiivisen syntyneet/kuolleet -kehityksen):
Suomen demografiset näköalat ovat tällä hetkellä toki kokonaisuudessaan synkähköt, mutta kasvun suhteen Hämeenlinna kuuluu kuitenkin sinne harvahkojen valopilkkujen joukkoon.
Hämeenlinna on myös myös Suomen mittakaavassa elinvoimainen alue. 15 suurimmasta kaupunkiseudusta Hämeenlinna on sijalla 7. Tuosta tilastosta käy muun muassa ilmi, että käytettävissä olevilla nettotuloilla / as. mitattuna Hämeenlinna on kolmantena Helsingin ja Turun jälkeen.
Eli summataan tämä seutuanalyysi vaikkapa niin, että ainahan sitä toki voi mennä pienen talousalueen taakse. Voidaan nostaa kädet pystyyn ja sanoa, että kilpailu erityisesti Tampereen ja Helsingin jengien kanssa yritysyhteistyökumppaneista ja yleisöstä on liian kovaa - emme mahda niille mitään.
Minä sen sijaan yritän näiden tilastojen pohjalta sanoa, että jo pelkästään alueeseen pohjaten Kerhon potentiaali on erittäin korkea. Hämeenlinna sijaitsee keskellä kasvavaa ja taloudellisesti kehittyvää Suomea. Hämeenlinnasta käsin lyhyen matkan päässä on valtavasti potentiaalisia yritysyhteistyökumppaneita, valtavasti potentiaalisia uusia kannattajia sekä valtavasti junioripelaajia. Nämä kaikki mittarit osoittavat HPK:n ja Hämeenlinnan osalta aivan toisenlaisia lukemia, kuin muilla leimallisesti pikkuseuroilla.
Tietysti meillä on kovia kilpailijoita, jotka ovat maantieteellisesti lähellä. Niiden kanssa kilpaillaan yleisöstä, yrityskumppanuustuloista ja pelaajista. Se ei tarkoita, että pää pitää laittaa pensaaseen, vaan se tarkoittaa, että pitää pystyä differoitumaan. Potentiaalisia differoitumistekijöitä löytyy kyllä paljon - se voisi olla vaikkapa toisen viestin aihe.
Edellä oleva siis puhtaasti alueellisesta näkökulmasta. Kerhon tulevaisuuspotentiaalia nostavat varmasti myös muun muassa seuraavat tekijät:
- Kerho on Hämeenlinnan tunneutuin brändi
- Kerholla on alueensa sisällä suhteellisesti paljon vahvempi kilpailuasema, kuin lähialueiden kilpailijoilla
- Kerho on 2000-luvun menestyneimpiä seuroja (edellä mitalitaulukkokriteeristöllä kai vain suurseurat Kärpät, Tappara ja TPS)
Sanottakoon tähän vielä aihetta tavallaan sivuten, että en missään tapauksessa haluaisi kuulla minään kiveen hakattuna totuutena, että ainoa tuleva hallivaihtoehto on Rinkelinmäen kehittäminen. Mielelläni kuulisin, että HPK haluaa vielä tutkia muitakin vaihtoehtoja sen suhteen, miten se pystyy keskipitkällä aikavälillä parhaiten palvelemaan yleisön ja yhteistyökumppaneiden kasvavia vaatimuksia - erityisesti huomioiden kilpailun.
