Kovimpas täällä on kiekkokiuas päässyt ihon alle, kommentit ovat jo kovin tunteenomaisia. Mutta antaa sen nyt olla, en tiedä taustoista tarpeeksi esittääkseni mitään omia näkemyksiä.
Sen kuitenkin ymmärtää, että minkään projektin eteneminen käy vaikeaksi, ettei sanoisi jopa mahdottomaksi, ellei edustusjoukkue uskottavasti taistele siitä pleijaripaikasta vielä marraskuun lopullakin. Yleisö kaikkoaa, talousnäkymät heikkenevät, hermostuneisuus ja negatiivisuus senkun kasvavat. Tämä on lyhyen tähtäimen suurin uhkakuva. Potkut Masolle olisi sitten se totaalisen haaksirikon merkki, vaikkei Maso olekaan nykyisen johdon valitsema neronleimaus.
HPKn joukkuetta, kolme harjoitusottelua nähneenä, en pitäisi mitenkään toivottoman heikkona. On siellä kokemusta ja lupaavia pelaajia siitä pleijaripaikasta taistelemaan. Mitenkä onnistuu se ryhmäytyminen? Jo uhrautuvalla taistelulla ja kaiken likoon laittamisella pääsee pitkälle, oikeastaan se onkin kaiken perusta, pelilliset hienoudet tulevat sitten siihen päälle, jos ovat tullakseen.
Pystyykö HPK pitämään oman pään niin tiiviinä, ettei omiin mene kuin 2.5 maalia/peli korkeintaan? Aivan olennainen kysymys pleijaripaikan kannalta. Ensimmäiset kuusi peliä seuraavan kahden viikon aikana eivät mielellään menisi penkin alle, 6-9 pinnaa tarvittaisiin, jotta startti olisi hyvä. Enemmänkin saa toki tulla.