Pyöräily harrastuksena

[CreaseMonkey]

Jos keski-ikäinen läski ostaa gravelfillarin ja ei ole oikeasti kiire minnekään, niin onko väliä onko runko hiilikuitua vai alumiinia?

 

[Bat79]

Jos keski-ikäinen läski ostaa gravelfillarin ja ei ole oikeasti kiire minnekään, niin onko väliä onko runko hiilikuitua vai alumiinia?

Ei ole, mä oon keski-ikäinen ja mun greiveli on teräsrungolla. Pääasia että se raami on oikean kokoinen.

 

[anthax]

Jos keski-ikäinen läski ostaa gravelfillarin ja ei ole oikeasti kiire minnekään, niin onko väliä onko runko hiilikuitua vai alumiinia?

Ei ole.

Hiilikuitu on ehkä aavistuksen mukavampi (yleensä), kun tärinä suodattuu paremmin. Muuta iloa tuosta tuskin on oikeasti. Muutaman gramman kevyempi, kun kantaa hankalassa paikassa olalla. Mukavuuskin on vähän niin ja näin oikeasti, jos ei ole kovin herkälle virittyneet aistit pyöräilyn saralla.

 

[Bat79]

Ei ole.

Hiilikuitu on ehkä aavistuksen mukavampi (yleensä), kun tärinä suodattuu paremmin. Muuta iloa tuosta tuskin on oikeasti. Muutaman gramman kevyempi, kun kantaa hankalassa paikassa olalla. Mukavuuskin on vähän niin ja näin oikeasti, jos ei ole kovin herkälle virittyneet aistit pyöräilyn saralla.

Ja teräs on vielä mukavampi, kunhan raami on tehty jostain muusta ku viemäriputkesta.

Toki painoa saattaa tulla jokunen sata grammaa enemmän ku kuiturungossa mut ihan se ja sama.

 

[anthax]

Ja teräs on vielä mukavampi, kunhan raami on tehty jostain muusta ku viemäriputkesta.

Toki painoa saattaa tulla jokunen sata grammaa enemmän ku kuiturungossa mut ihan se ja sama.

Itsellä on ollut useita vanhoja maantiepyöriä, mutta hyvin vaikea on sanoa onko se noin oikeasti. Etenkin modernit kuiturungot on kyllä suunniteltu mukavuus mielessä. Kuiturungoissa on myös ollut melko pitkään erilaisia tärinää suodattavia ratkaisuja, joita ei ole mitään mahdollisuutta metallirunkoihin tehdä.

 

[chauron]

Ei ole.

Hiilikuitu on ehkä aavistuksen mukavampi (yleensä), kun tärinä suodattuu paremmin. Muuta iloa tuosta tuskin on oikeasti. Muutaman gramman kevyempi, kun kantaa hankalassa paikassa olalla. Mukavuuskin on vähän niin ja näin oikeasti, jos ei ole kovin herkälle virittyneet aistit pyöräilyn saralla.

Tuo mukavuus on merkittävin tekijä, toinen maininnan arvoinen on se et hiilikuiturunkoa (ei laakereita) saa pestä huoletta kun se kuitu-epoksi ei ruostu. Uudet rungot kestää kans uv-valoa, joskus aikanaan tuo on ongelma.

Hiilikuidun tärinänvaimennusta voi hyödyntää laittamalla vaikka vaan hiilikuituisen tangon. Eli vaikka olis alumiinirunkoinen niin noilla osilla voi pelata.

 

[Bat79]

Itsellä on ollut useita vanhoja maantiepyöriä, mutta hyvin vaikea on sanoa onko se noin oikeasti. Etenkin modernit kuiturungot on kyllä suunniteltu mukavuus mielessä. Kuiturungoissa on myös ollut melko pitkään erilaisia tärinää suodattavia ratkaisuja, joita ei ole mitään mahdollisuutta metallirunkoihin tehdä.

Vintage on vintagea, kun puhutaan moderneista teräsraameista jotka on tehty Columbuksen tai Reynoldsin "ylähyllyn" tavarasta niin usko mua..ne hakkaa Taiwankuidun mukavuudessa aina. :) Kokeile joskus.

 

[anthax]

Vintage on vintagea, kun puhutaan moderneista teräsraameista jotka on tehty Columbuksen tai Reynoldsin "ylähyllyn" tavarasta niin usko mua..ne hakkaa Taiwankuidun mukavuudessa aina. :) Kokeile joskus.

Olkoot sitten näin. Taidan itse jatkaa kuitenkin uskomista moderneihin innovaatioihin ja tekniikoihin tärinänsuodatuksessa vaikka ne tehtäisiin Taiwanissa.

 

[Bat79]

Olkoot sitten näin. Taidan itse jatkaa kuitenkin uskomista moderneihin innovaatioihin ja tekniikoihin tärinänsuodatuksessa vaikka ne tehtäisiin Taiwanissa.

Makuasioita sanoi mäyräkoira... Teräsrungoista on vaan jengillä aivan väärä mielikuva, iso osa miettii niitä Helkaman rautaruukkivehkeitä kun kyseisestä materiaalista puhutaan.

Onhan mullakin nykyinen maantiefillari kuitua, edellinen ja sitä edellinenkin oli, hyviä vehkeitä olleet, mutta seuraava ei enää ole.

Toki iso osa mukavuusjutuista on tullut myös siitä että renkaat on leveämpiä kuin kakskyt vuotta sitten ja tubeless setupilla paineet alle puolet siitä mitä back in the days. Kaukana on ajat kun vedettiin 23mm tuubirenkaalla 11 bar paineilla.

P.S. Onhan mulla teräsraamin kaverina gravelissa kuituiset kiekot, stonga, satulatolppa ja etuhaarukka eli noihin paikkoihin se materiaali on paras vaihtoehto.

 

[CreaseMonkey]

Röyhkeästi tägään edelliset auttajat @Bat79 ja @anthax .

Onko edellisen kysymyksen keski-ikäiselle läskille, jolla ei ole oikeasti kiire minnekään eikä hinkua olla kainaloita myöten ravassa kulkemattomilla polulla, mitään väliä sillä onko gravelin keskellä yksi vai kaksi ratasta?

 

[Myhkyrin herra]

Tuskin on, pärjäät varmasti mainiosti yhden rattaan taktiikalla uudellamaalla. Tuskin ainakaan kirjoitusten perusteella hakeudut kaikkein jyrkimpiin mäkiin, nekin menevät kun on maltillinen eturatas ja kohtuullisen laaja takapakka.

 

[Bat79]

Röyhkeästi tägään edelliset auttajat @Bat79 ja @anthax .

Onko edellisen kysymyksen keski-ikäiselle läskille, jolla ei ole oikeasti kiire minnekään eikä hinkua olla kainaloita myöten ravassa kulkemattomilla polulla, mitään väliä sillä onko gravelin keskellä yksi vai kaksi ratasta?

Eipä tuollakaan ole väliä kunhan välityksistä löytyy tarpeeksi kevyttä settiä, toki yhdellä eturattaalla on se etu että on yks huoltokohde vähemmän kun se etuvaihtaja jää pois.

 

[iibor]

@CreaseMonkey mä olen pärjännyt yhdellä eturattaalla aivan mainiosti jo 5v ja välillä jopa lasken itseni ihan pyöräilyn harrastajaksi.

 

[Bat79]

Gravelissa 1x voimansiirto on erittäin jees, sillä kun ei yleensä paineta maantietä menemään "viittäkymppiä" vaan vaihtelevaa maastoa jossa tarvitaan sitä kevyempää päätä enemmän.

 

[anthax]

Röyhkeästi tägään edelliset auttajat @Bat79 ja @anthax .

Onko edellisen kysymyksen keski-ikäiselle läskille, jolla ei ole oikeasti kiire minnekään eikä hinkua olla kainaloita myöten ravassa kulkemattomilla polulla, mitään väliä sillä onko gravelin keskellä yksi vai kaksi ratasta?

Yhdellä pärjää hyvin ja suurin osa pyöristä tuleekin nykyisin yhdellä. Vauhdikkaampaan menoon on edelleen paikkansa kahdella eturattaalla, mutta suurimmalle osalle harrastajia yksi on hyvä. Yllä mainittiinkin jo, että yksi huoltokohde vähemmän. Välityksien laajuus on nykyisin ihan riittävä, kun takan rataspakkojen skaala on valtava.

 

[lasaleiko]

Jos keski-ikäinen läski ostaa gravelfillarin ja ei ole oikeasti kiire minnekään, niin onko väliä onko runko hiilikuitua vai alumiinia?

Alumiinirungolla pärjää varmasti aivan hyvin mutta kuten jo edellä ehdittiin mainita, suosittelen minäkin hiilikuituista tankoa (ja mahdollisesti etuhaarukkaa) paremman valmennuksen takia. Ensimmäinen gravel, joka oli lainapyörä, oli alumiinia kaikkinensa ja hakkasi käsille aika armottomasti, jos ei ihan sileäpintainen hiekkatie ollut. Pari seuraavaa ollut hiilikuituista ja ajokokemus on ollut huomattavasti miellyttävämpi (mitä nyt tänä kesänä uusia reittejä etsiessä on eksynyt semmoiselle "kiuaskivi"-alustalle, ettei ole se kuitukaan auttanut).

 

[Flinck]

Röyhkeästi tägään edelliset auttajat @Bat79 ja @anthax .

Onko edellisen kysymyksen keski-ikäiselle läskille, jolla ei ole oikeasti kiire minnekään eikä hinkua olla kainaloita myöten ravassa kulkemattomilla polulla, mitään väliä sillä onko gravelin keskellä yksi vai kaksi ratasta?

Muutin täksi kesäksi oman greivelin 1x11 setuppiin. 42 piikkinen edessä ja 11-46 takana. Rovaniemen mäet menee ongelmitta vaikka lapset pyöräkärryssä. Ite valitsisin 1x. Paljon vähemmän säätöä kun etuvaihtajan kans ei tartte tapella. Ainoa "vika" on nyt se että ku maantiepyörässä on Sramin sähköt ja niitä ajetaan molemmilla käsillä niin ajoittain työmatkalla vasen käsi alkaa kans vaihdetta vaihtaa vaikkei sillä vivulla enää mitään tapahdukaa. Ei ole oikea ongelma tämä

 

[WildCore]

Nyt on 15. päivää ollut sähkömaasturi ajossa ja kilsoja tullut 405. Niistäkin 350 on tullut ajettua ecolla(josta vielä olen avustusta tiputtanut), joten kai sitä vähän on edes joutunut töitä tekemään. Pyöräily ei ole ikinä ennen tätä ollut suosikki laji, mutta kun siihen matkan tekemiseen saa vähän apua niin ihan mukavaa ja vähän kevyempää liikuntaa se on. Juostessa tykkään, että vähän on verta suussa, niin pyöräily avustuksella on mukavaa vaihtelua siihen. Talvea varten on myös jo kamat hankittuna ja pääsee myös silloin harrastamaan jotta ei tulisi mitään muutaman kuukauden taukoa.

 

[CreaseMonkey]

Jälleen kysymys fiksummille, tai ainakin kokeneemmille.

Pyörävalintani on kallistumassa Canyonin fillariin. @Bat79 n luonnehdinta harrastefillareiden Skodasta vahvisti valintani! Haluan harmaan Canyonin.

Se kysymys: voinko luottaa kyseisen valmistajan sivuilla olevaan kokolaskuriin, olenhan kokonaismittaani nähden lyhyillä jaloilla varustettu?

Onko palstalla perjalkaisia, jotka ovat hankkineet harrastefillareiden Skodan luottaen valmistajan kokolaskuriin?

 

[iibor]

Jälleen kysymys fiksummille, tai ainakin kokeneemmille.

Pyörävalintani on kallistumassa Canyonin fillariin. @Bat79 n luonnehdinta harrastefillareiden Skodasta vahvisti valintani! Haluan harmaan Canyonin.

Se kysymys: voinko luottaa kyseisen valmistajan sivuilla olevaan kokolaskuriin, olenhan kokonaismittaani nähden lyhyillä jaloilla varustettu?

Onko palstalla perjalkaisia, jotka ovat hankkineet harrastefillareiden Skodan luottaen valmistajan kokolaskuriin?

Itse lasken itseni persjalkaisten kerhoon ja Canyon laskuri antoi TT-pyörääni ostaessa itselleni ensin S-koon, mutta Canyonin asiakaspalvelusta kun varmistin, niin pyysivät tekemään uusintamittaukset ja varmistamaan, että jalan sisämitta tulee otettua varmasti ihan nivusiin asti.

Tein työtä käskettyä ja koko sen perusteella M ja tuo oli täydellinen koko itselleni.

 

[Bat79]

Jälleen kysymys fiksummille, tai ainakin kokeneemmille.

Pyörävalintani on kallistumassa Canyonin fillariin. @Bat79 n luonnehdinta harrastefillareiden Skodasta vahvisti valintani! Haluan harmaan Canyonin.

Se kysymys: voinko luottaa kyseisen valmistajan sivuilla olevaan kokolaskuriin, olenhan kokonaismittaani nähden lyhyillä jaloilla varustettu?

Onko palstalla perjalkaisia, jotka ovat hankkineet harrastefillareiden Skodan luottaen valmistajan kokolaskuriin?

Eiks kanjoni ja skoda oo teknarin testivoittajia, silloin niiden on pakko olla hyviä. No vitsit sikseen, yks tykkää yhdestä ja toinen toisesta, pääasia että pyöräilee.

Mittaa tosiaan se jalan sisämitta ihan sinne pohjaan saakka se on tärkeä mitta silloin jos kropan mittasuhteet poikkeaa tavanomaisesta.

 

[Bat79]

Joku pyöräilyn epäjumala koetteli mua eilen ja tänään.

Eilen meni maantiepyörästä takarengas niin pahasti ettei litku paikannut, kankaat tuli näkyville eli sisurikaan ei olis kauaa ehjänä pysynyt, vaimo tuli mut noutamaan tienlaidasta ja ajoin sit lenkin loppuun gravelilla.

En muuten suosittele Schwalben one maantierengasta, todella vaikea saada tubeless hommissa vanteelle ja kulutuskestävyys ihan surkea, eturengas petti about 1500km jälkeen ja takakumi reilun 2000km kohdalla, aikana noin kaks kuukautta, ilmankos oli halpa. Kyllä renkaan pitää semmoisen vähintään viis tonnia kestää.

Tänään aloin sit vaihtamaan sitä rengasta maantietsygään ja huomasin että takakiekon laakerit on vaihtokunnossa, klappia jo sen verran että kädellä tuntee.

Eli lenkkisuunnitelmaan muutos ja graveliin leveämpää kumia alle, siinä oli krossikisan jäljiltä 33mm renkaat. Mä sit tupeloin jotain takavaihtajan kanssa ja sieltä murtui joku stoppari eli telakalla on tuokin sitten muutaman päivän.

Kai se on paras vaan lööbata ja juoda kaljaa ettei vehkeet enää porsi.

ON TÄMÄ SAATANA TYÖMAA!!

 

[Joe Plop]

Tulipa mieleen kun ketju nousi pinnalle... Perijätär suoraan alenevassa polvessa alkaa olla pahimmillan teini-iässä ja kaikki liikkuminen työn ja tuskan takana. Puhelin ja telkkari tahtoo viedä liikaa aikaa varsinkin kun joutuu olla välillä yksin iltoja kotona... Mutta hitto kun lämmitti eräänä perjantaina kun tulin töistä kotiin. Olin alkuviikolla ladannut sähkärin akut täyteen ja laittanut fillarin kuntoon että pääsen saunalenkin tekemään mutta kun pääsin varastoon niin fillari satulaa myöten kurassa ja akku tyhjä... Vähän ihmettelin ja kävin perijättäreltä kysymässä että tietääköhän tuo asiasta jotain. Sanoi käyneensä ajamassa "parina iltana"... Olin kyllä sanonut että jos haluaa ajella niin antaa mennä, ja olikin oikeasti hieno huomata että on innostunut fillaroimisesta. Eikä pelkästään helppoja asfaltti teitä vaan oikeasti polkuja ja kurakoita. Joka viikko on nyt käynyt ajamassa useampana päivänä ja joka kerta jotain 15-20km lenkkejä, nyt jo yhteensä sadoissa kilsoissa lasketaan ajot. Fillarin on saanut pestä jo monesti. Kävi kyllä lämmin sykäys rinnassa kun huomasin että on ollut intoa lähteä metsään ryskämään eikä pelota vaikka vähän lenkkarit on lenkin jälkeen savessa. No se oma saunalenkki piti ajaa sitten manuaalilla ja nyttemmin on pitänyt huolehtia että akussa riittää virtaa ja ketjut on öljytty että perijätär pääsee metsään...

 

[Myhkyrin herra]

Se kysymys: voinko luottaa kyseisen valmistajan sivuilla olevaan kokolaskuriin, olenhan kokonaismittaani nähden lyhyillä jaloilla varustettu?

Kannattamastasi joukkueesta voisin arvata että asustelet pääkaupunkiseudulla (?), käy Peloton Eatery-ravintolassa ja testaa samalla Canyon-fillareiden kokoja. Se on käsittääkseni yhteistyökumppani. Itse luotin laskuriin ja osui erinomaisesti, olen kyllä enemmän pitkäjalkaisten klaaniin kuuluva.

 

[WildCore]

Canyonin laskuri antoi itselleni M-kokoisen, mutta kun kävin kokeilemassa, niin fiilis oli, että tämä koko on lapsille. Otin sitten L-kokoisen ja ei ole kyllä kaduttanut että otin. Ja ainahan sen pyörän voi palauttaa ja tilata sitten toisen koon. Vähän siinä tulee säätämistä ja pakkaamista.