Putoamiskarsinnat takaisin 2009!

[Jyty]

Ei vaadista oikeastaan paljon mitään?

Niin se oli esimerkki, jos nousu mestisseuralle annetaan mahdolliseksi vailla mitään muuta faktaa, kun mestiksen voitto tai jossain karsintasarjassa sijoittuminen niin hyvin, että se sitä kautta on mahdollista.

Muut asiat karsintojen voittamisen lisäksi pitäisivät olla toissijaisia asioita.

Jos tarkoitat, että esim. talous saa olla mitä vaan luokkaa, niin metsään mennään ja pahasti tässä arviossa. Siinä meillä olisi oikein tyypillinen hissiliikejoukkue, joka sahaa eri sarjojen välissä vuodesta toiseen tietämättä omaa paikkaansa.

Se on totta, että ajat muuttuvat, mutta kerro yksi ammattilaisurheilusarja, joka on suljetusta liigasta hyötynyt niin paljon, että liigaa kannattaisi pelata kliinisenä vailla putoamisen tuomaa dramatiikkaa?

En nyt ala tekemään niin laajaa selvitystyötä asian suhteen, ja enkä ole edes itse suljetun liigan kannalla, mutta vaadin näitä reunaehtoja niin paljon, ettei mitään hissiliikettä tule. Se nimittäin tulee helposti, jos vaatimustaso asetetaan liian alas.

Se mitkä ovat oikeat ehdot, on hyvin vaikea kysymys, ja esimerkiksi yleisömääräkapasiteetin alarajan asettaminen on vaikea kysymys.

Akke P. tuossa sanoi, että jos joku ökyrikas ostaa koko seuran, niin ei välttämättä tarvita suuria määriä yleisöä, mutta tuo taitaa olla Suomessa aika utopistinen ajatus. Kyllä tästä maasta rahaa löytyy, mutta onko niin paljoa jollakin, että haluaa tehdä itselleen jääkiekkojoukkueen kautta leikkikentän, jossa on myös tulevaisuutta, onkin jo eri asia. Toinen vaihtoehto on sitten tietysti se, että joku ulkomaalainen ostaa itselleen jonkun seuran. Vähän olen tällä hetkellä kuitenkin epäilevällä kannalla näiden kummankaan vaihtoehdon toteutumisen suhteen.

 

[BitterX]

Missä sanotaan, että tulot tulisi saada yleisöstä? Tai missä on se tutkimus, jossa kerrotaan, että katsomopaikkojen määrä korreloi voimakkaasti yleisömääriin tai saatuihin tuloihin? Tai se selvitys, jonka mukaan tässä nykyisessä mediamaailmassa julkisuuden määrä olisi ennen muuta kiinni siitä, montako katselijaa oli ottelussa paikan päällä?

Tuo tutkimus olisi mielenkiintoinen tehdä ja nähdä. Tekisin, jos olisi aikaa ja joku sen rahoittaisi.

Oikeastaan on aivan totta, että oman pääoman lisäyksellä (tässä tapauksessa omistajatahon seuraan pumppaama raha) voi jopa korvata yleisötulot. Katsojakeskiarvo voi olla 0, mutta jos on Abramovits takana, niin eihän sillä tulojen ja menojen kannnalta mitään väliä ole. Tärkein osa ammattilaisurheiluseuran tuloista tulee kuitenkin lippujen myynnistä, sponsoreilta ja pelaajakaupoista. Esimerkiksi Bluesissahan on tehty tappiota jatkuvasti rikkaan omistajan turvin. On kuitenkin selvää, että rikkainkaan jätkä ei jaksa rajuja tappioita tuottavaa harrastustaan kauaa.

Teoriassahan joku multimiljonääri voisi pyörittää vaikkapa 100 aition luksushallissa huippukiekkoa kavereilleen ilman rahvasta - ja näkyvyys, julkisuus ja glamour olisivat varmasti SM-liigaa tyydyttäviä.

Väite on väärin. Olen varma, että täysin ilman faneja ja perinteitä toimiva multimiljonäärin pyörittämä muoviseura ei kiinnostaisi SM-liigaa. Se ei olisi tuotteen kannalta hyvä asia.

 

[Akke P.]

Väite on väärin. Olen varma, että täysin ilman faneja ja perinteitä toimiva multimiljonäärin pyörittämä muoviseura ei kiinnostaisi SM-liigaa. Se ei olisi tuotteen kannalta hyvä asia.

Tuotteen kannalta oleellista on sen tuotto. Jos muoviseura tuottaisi, kaikki olisi okei. Jos tämä "faniton muoviseura" olisi täynnä vaikka hanssoninveljeksiä ja teemuselänteitä, jotka vetäisivät muiden seurojen kotipeleissä täysiä tupia, miksei se kiinnostaisi SM-liigaa...? No olen kanssasi luultavasti samaa mieltä, mutta siinä mielessä päättelyketjusi lepää tyhjän päällä, että oletat tämän "teoreettisen ökyomisteisen seuran" automaattisesti olevan "faniton muoviseura". Eihän "fanius" välttämättä tarkoita edes läsnäoloa. Suomalaisista monet kannattavat Liverpooliakin - eivätkä näe sitä koskaan livenä.

Mutta tämä "ökyomisteinen seura" ei ollut oikeastaan mikään oleellinen asia - vain ajatusleikki. Sen sijaan itseäni mietityttää näiden rajojen vetämisen mielekkyys ja oikeutus. Jos joku nyt saisi vaikka pienemmällä budjetilla, pienemmillä yleisömäärillä ja pienemmällä talousalueella homman toimimaan, miksi se pitäisi estää? Miksei sitä voisi sallia? Paitsi siitä syystä, että nykyiset 14 eivät halua irrottaa saavutetuista eduista, mikä toisaalta on ihan ymmärrettävää.

No ehkä ajatteluni taustalla on se, että sympatiani kallistuvat Lukon suuntaan, jonka ei itse asiassa kaiken "järjen" mukaan tulisi olla liigakartalla ollenkaan.

 

[Rocco]

Olen aiemminkin verrannut SM-liigaa ja Mestistä kuin välissä olisi Berliinin muuri.

Toisella puolella ajellaan Mersuilla ja Bemareilla, syödään pihviä ja lohta, juodaan konjakkia ja pukeudutaan Hilfigerin ja Calvin Kleinin kamoihin. Toisella puolella ajellaan Trabanteilla ja Wartburgeilla, syödään tattaripuuroa ja lanttua, juodaan pirtua ja pukeudutaan Halpa-Hallin ja Tokmannin vaatteisiin.

Ja kun ei ole toivoa muurin yli pääsystä, näin tulee jatkumaan. Muurin toisella puolella rikkaat jatkavat rikkaina eloa, ja toisella puolella ei edes ole mahdollista rikastua.

Nyt tätä ollaan onneksi ajamassa alas. Tällä hetkellä, ja vielä varmasti parikin vuotta eteenpäin varmasti on selvää kuka on tullut kummalta puolelta muuria, mutta hiljalleen erot tasoittuvat. Ei kukaan köyhältä puolelta tullut rikastu ja menesty päivässä vaikka toiselle puolelle muuria pääsisikin. Kysehän on edelleen siitä, että mahdollisuus tähän on olemassa ja se on se tärkein asia.

 

[Devon]

Jos tarkoitat, että esim. talous saa olla mitä vaan luokkaa, niin metsään mennään ja pahasti tässä arviossa. Siinä meillä olisi oikein tyypillinen hissiliikejoukkue, joka sahaa eri sarjojen välissä vuodesta toiseen tietämättä omaa paikkaansa.

Kyllähän nousijajoukkueelta positiivista taloudellista tulosta pitää vaatia, mutta samalla sitä pitäisi vaatia myös jo nyt liigassa pelaavilta seuroilta. Eikä tuo tappion tekeminen välttämättä hissiliikkeeseen johda. Onhan TPS ja Blueskin vuosikaudet takoneet miinusta, mutta kumpikaan ei ole ainakaan toistaiseksi jäänyt sarjassa kertaakaan viimeiseksi.

Enkä itse ole kovinkaan huolestunut SM-liigan ns. imagosta. Millainen ylipäätään on kyseisen sarjan imago? Onko muka jonkin pienessä hallisssa, pienellä budjetilla pelaavan seuran nousu karsintojen kautta SM-liigaan sarjan imagon kannalta huonompi asia kuin TPS:n taloussekoilut, Jortikan oma loma tai vaikkapa Karalahden katoaminen? Tuskin.

Jos joku seura pystyy pelaamaan SM-liigaa positiivista tulosta tehden 3000 katsojan hallissa, niin miksei siihen voida antaa mahdollisuutta?

 

[Jyty]

Jortikan oma loma tai vaikkapa Karalahden katoaminen?

Nämä ovat yksittäisten ihmisten päähänpistoja tai tekoja, eikä niitä oikein voi verrata suoraan johonkin seuraan. Seura on kuitenkin aina suurempi asia, kuin joku yksittäinen ihminen seuran sisällä, eikä tällaiset tapaukset saa vaikuttaa seuran elämään juuri mitenkään. Imagollisesti toki huono juttu liigaa kohtaan, siinä olet oikeassa.

Jos joku seura pystyy pelaamaan SM-liigaa positiivista tulosta tehden 3000 katsojan hallissa, niin miksei siihen voida antaa mahdollisuutta?

Kyllä minulle kelpaa tämä vaihtoehto aivan hyvin, katsojakapasiteetin rajaaminen on vaikea kysymys, mutta ei nousevan joukkueen kannalta mikään ykkösasia. Varsinkaan, jos talous on hyvällä mallilla.

 

[RuuhkaTukka]

Jos joku seura pystyy pelaamaan SM-liigaa positiivista tulosta tehden 3000 katsojan hallissa, niin miksei siihen voida antaa mahdollisuutta?

Tämä kuulostaa aivan hyvältä ja hyväksyttävältä. Tuto on hallinsa kanssa aivan siinä rajoilla. Minä lähinnä kritisoin varsin yleistä jos-jos-jos asennetta. Ei voida lähteä siitä että nousevan joukkueen talous perustuu seuraavanlaiseen ajatuskulkuun:

-halli on liian pieni, joten tarvitaan ylimääräinen miljoona jokaiselle kaudelle
-tämä toteutuu jos joku rikas ihminen vaikka innostuisi miljoonan kaudessa satsaamaan
-toisaalta jos rikasta ihmistä ei löydy, voidaan toki perustaa kannattava, vanhan miljardin, liiketoiminta tukemaan seuraa
-jos liiketoiminta ei heti tuotakkaan voidaan toki lainata pankista tarvittavat rahat toiminnan pyörittämiseen
-jos joskus toiminta saadaan kannattavaksi voidaan sitten maksaa laina takaisin

Tämä ei ole järin realistinen malli, joten toivon että liigaan ei voi nousta joukkue, joka pelaa "huonossa" hallissa. Kouvolalle, Vaasalle, Turulle ja Mikkelille toivotan onnea karsintoihin ja toivon että JYP ei ole vastassa. Nämä joukkueet pelaavat halleissa, joista voidaan kohtuullisesti tehdä SM-liiga tasoisia tai hallit ovat jo SM-liiga tasoa.

Muille noususta haaveileville suosittelen hallin välitöntä parantamista tai uuden hallin rakentamista.

 

[MS]

Itse asiassa: miksi?

Teoretisoidaanpas pyhä päivän kunniaksi hieman; miksi ylipäätään pitää olla minkäänlaisia "oheisklausuuleja"? Miksi "katto-organisaation" esimerkiksi pitää määrittää jotakin vaikkapa katsomokapasiteetista?

Jos SM-liiga asettaisi esim. 1,5 milj. euron alarajan pelaajapalkkioille kaudessa (tai ainakin vaatisi, että seuroilla pitäisi olla rahamäärä konkreettisesti käytettävissä) niin se pakottaisi seurat tehostamaan varainkeruutaan, toimintatapojaan sekä organisaatiotaan ja panostamaan hyviin pelaajiin joka kausi. Kovin laimeita säästökausia ei olisi mahdollista pitää ja talous olisi pakko pitää kunnossa, jos aikoisi liigassa pelata. Liigassa pelaisivat tällöin kiistatta parhaat seurat. Mitä pahaa on siinä, että liiga alkaisi vaatimaan seuroilta huomattavasti enemmän ja samalla kehittämään sarjaa selkeästi paremmaksi?

 

[Ziggy]

Jos SM-liiga asettaisi esim. 1,5 milj. euron alarajan pelaajapalkkioille kaudessa (tai ainakin vaatisi, että seuroilla pitäisi olla rahamäärä konkreettisesti käytettävissä) niin se pakottaisi seurat tehostamaan varainkeruutaan, toimintatapojaan sekä organisaatiotaan ja panostamaan hyviin pelaajiin joka kausi.

Luultavasti liigassa pelaisi edelleen samat pelaajat, mutta suuremmalla palkalla.
Keskitason pelaajien palkat ovat jo nyt karkaamassa käsistä, enkä halua edes kuvitella miten tuollainen 1,5milj. € minimi palkkabudjetti siihen vaikuttaisi.

 

[Jaakko]

Itse en näe siinä kovin suurta onglemaa, että liigassa teki viisitin joskus joku pienempikin seura. Jos ne ovat hoitaneet asiansa niin hyvin, että liigaseuran pystyvät tiputtamaan, niin paikansa ovat ansainneet. Liiga visitti voi olla jollekin pienelle seuralla sellainne huippu jota muistellaan kauemmin kuin suurseurat yhtä mestaruutta. Miksei niille sitä iloa voida suoda?

 

[reiska]

LASKUTOIMITUKSIA

Olethan toki tietoinen, että Rauma on pienempi paikkakunta kuin moni tämänhetkisistä divariseuroista.

Kyllähän Rauma taitaa olla pienin kaupunki liigatasolla, mutta jos katsotaan koko vaikutusaluetta, eli sitä aluetta miltä otteluyleisö imuroidaan, se on yli 100.000 ihmisen seutu Uusikaupunki ja Huittinen ym mukaan luettuina. Lisäksi Raumalle on verrattain lyhyt matka lähimmiltä muilta liigapaikkakunnilta, joka lisää Raumallakin katsojakeskiarvoja.
Verrannollisesta pienuudestaan huolimatta Rauman seutu on väestöltään suurempi kuin Mikkelin tai Kajaanin seudut.

Ja sitten pientä laskutoimitusta:
Lukon yleisökeskiarvo oli 3700. Kun jaetaan se luvulla 100.000, saadaan suhdeluvuksi 3,7. Eli suomeksi sanottuna: 3,7 % seudun ihmisistä oli katsomossa, kun Lukko pelasi.
Jos esim. KalPan imurointialueeseen lasketaan osin maakunta Varkautta ja Iisalmea myöten, vastaava laskutoimitus (3200/150.000) antaa tulokseksi 2,1 %.
Ja toinen esim. pääkaupunkiseutu, jossa kolmen joukkueen yhteenlaskettu yleisömäärä oli noin 20.000 ja imurointialue 1 miljoona. Se antaa tulokseksi 2 %.
Yleisömääriin Lukon eduksi vaikuttaa varmaan sekin, että Raumalla ei ole samanlaista kilpailua yleisöstä eri lajien kesken kuin monilla isommilla paikkakunnilla.
Mitä Mestiksen seutukuntiin tulee, Kajaani lähikuntineen pitää sisällään noin60.000 ihmistä, koko Kainuu 100.000 Suomussalmea ja Kuhmoa myöten. Joten Hokille em. luvut kertovat (1000/60000) katsojaprosentiksi 1,6 Mestiksessä.
Mikkelin seutukunta on suuruudeltaan samaa tasoa. Eli kun kevään tasonmittauspeleissä KalPaa vastaan yleisöä oli Mikkelissä 1500, se tarkoittaa (1500/60000), että 2,5 % ihmisistä oli katsomossa. Ei siis yhtään huonommin kuin muissakaan kiekkokaupungeissa.
Onko siis näillä paikkakunnilla mahdollinen sellainen kiekkobuumi, joka saisi kyseisiltä talousalueilta 5 % asukasmäärästä tulemaan kiekkokatsomoon, jotta yleisökeskiarvot nousisivat liigassa pelattaessa yli 3000?

 

[Rocco]

Onko siis näillä paikkakunnilla mahdollinen sellainen kiekkobuumi, joka saisi kyseisiltä talousalueilta 5 % asukasmäärästä tulemaan kiekkokatsomoon, jotta yleisökeskiarvot nousisivat liigassa pelattaessa yli 3000?

"If you build it, they will come"

Tuo lause pitää sisällään suuren totuudenjyvän.

EDIT: SM-liigasta kun puhutaan niin lause pitäisi olla muotoa "If we allow you to try, and after that allow you to have one, they will come"

 

[BitterX]

Kyllähän Rauma taitaa olla pienin kaupunki liigatasolla, mutta jos katsotaan koko vaikutusaluetta, eli sitä aluetta miltä otteluyleisö imuroidaan, se on yli 100.000 ihmisen seutu Uusikaupunki ja Huittinen ym mukaan luettuina. Lisäksi Raumalle on verrattain lyhyt matka lähimmiltä muilta liigapaikkakunnilta, joka lisää Raumallakin katsojakeskiarvoja.
Verrannollisesta pienuudestaan huolimatta Rauman seutu on väestöltään suurempi kuin Mikkelin tai Kajaanin seudut.

Eriävä mielipide. Ensinnäkin Huittinen ja Uusikaupunki eivät kuulu Rauman seutuun. Huittinen on selvästi Porin vaikutusaluetta ja kuuluu Porin seutukuntaan. Uusikaupunki taas on oma talousalueensa, mutta seutuna kallistuu huomattavasti vahvemman Turun suuntaan ja kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan eikä Satakuntaan. Rauman seudulla on alle 70.000 asukasta (Wikipedia), Mikkelin seudulla hieman yli ja esimerkiksi Hämeenlinnan seudulla yli 90.000. Rauma ei ole kaukana, mutta kohtuu huonojen yhteyksien päässä. Esimerkiksi junalla sinne ei pääse.

Rauman menestystä kiekkokaupunkina ei mitenkään voi perustella talousalueen koolla, vaan hyvin hoidetulla, innovatiivisesti toteutetuilla talousratkaisuilla sekä perinteillä.

Jos pelkästään talousalueiden kokoa kyttää, olisi Mestiksestä oikeastaan vain Kouvolalla, Vaasalla ja Turulla mahdollisuudet pelata liigassa - varauksin myös Mikkelillä. Meillä Suomessa kuitenkin Lukko on todistanut, että talousalueen koko ei ole mikään itseisarvo. Euroopassa eri palloilulajeissa tämän on todistanut helvetin moni seura. Esimerkkeinä jääkiekon puolelta vaikkapa Mora, Leksand ja Davos. Mora ja Leksand ovat vielä Raumaakin pienempiä kaupunkeja ja sijaitsevat lähellä toisiaan: toinen on Allsvenskanin kärkijoukkueita, toinen pelaa Elitserienissä. Davos taas sijaitsee perin paskalla paikalla huonojen tie- ja rautatieyhteyksien päässä Sveitsin perämettässä. Kaupungissa on 15.000 asukasta (korkeintaan), 7.000 katsojaa vetävä halli ja faneja ympäri Sveitsiä. Kuluneella kaudella Davos voitti Sveitsin mestaruuden.

Suomessa kytätään talousalueiden kokoa ja pidetään sitä itseisarvona. Tämä johtuu siitä, että suomalaiset seurat eivät ole keskimäärin innovatiivisia.

 

[senilix]

BitterX on siinä oikeassa, että Uusikaupunki ja Laitila eivät kuulu Rauman seutukuntaan - vaikka Laitila ja Rauma yhdistymisestä neuvottelevatkin. Siinä on maakuntarajakin välissä, ainakin toistaiseksi.

Jääkiekon kannalta katsottuna sekä Ukissa että Laitilassa on Lukon ja TPS:n kannattajia, ilmeisesti lievähkö enemmistö kallistuu pohjoiseen (ja lähemmäksi) Rauman suuntaan.