Puolustusvoimien kalusto ja uudet hankinnat

  • 71 220
  • 258

J-Ko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Itse palvelin Rauma-luokan ohjusveneissä ja muistaakseni niissä(ainakin Naantalissa) oli vuonna 2001 mk3-tykki. Kovasti meille varusmiehille ainakin sanottiin että ohjus on mahdollista ampua alas.
 

L4E

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauma Luk
J-Ko kirjoitti:
Itse palvelin Rauma-luokan ohjusveneissä ja muistaakseni niissä(ainakin Naantalissa) oli vuonna 2001 mk3-tykki.
Rauma-luokassa on mk3:nen mutta 40 millisenä(Bofors 40 Mk3).
 

TKH

Jäsen
TAM kirjoitti:
Tietysti laivan olisi oltava juurikin ohjuksen lentoreitillä, jotta tykin kantama riittää (EDIT: kantamaakin tärkeämpi on tietysti se, että ohjus ei lennä katveessa), mutta sinänsä ohjuksen alasampuminen tykillä on ihan mahdollista. Käsittääkseni tällaisia ammusaseisiin perustuvia ohjustentorjuntajärjestelmiä on itseasiassa nykyään jo aika paljon.

Niin, asianhan voisi ottaa pois asiayhteydestä, eli siis tästä laivasta. Siis noin periaatteessahan ja teoriassa juuri tomahawkin kohdalla se on mahdollista (ja nimenomaan kaukaan hakien teoriassa), mutta käytännössä sillä ei ole mitään merkitystä kyseisessä asiayhteydessä. Sen sijaan jos ajatellaankin jonkin sisämaassa olevan kohteen suojaamista, niin löysin kyllä maininnan joka tavallaan tukee oletustasi. Useimmissa selaamissani selosteissa esimerkiksi Tunguska-M1:n oli määritelty seuraavasti.

http://www.army-technology.com/projects/tunguska/

It can engage targets while stationary and on the move, using missiles for long-range targets and guns for close-in defence. It is designed for defence against both fixed-wing aircraft and helicopters and can also fire on ground targets.

Eli ei mainintaa risteilyohjuksista, mutta löysin silti myös tämän.

The Tunguska-M1 air defense system combines high-performance guns and missiles and is designed to protect motorized rifle and armor regiments from enemy air strikes and cruise missiles.

Eli maininta myös risteilyohjuksista. Asia ei tavallaan vielä muuta mitään koska tuossahan on samaan lavettiin ympättynä IT-ohjukset ja lähitorjuntaan IT-tykit. Enkä usko, että nuo risteilyohjukset noille tykeille pyritään jättämään, paitsi silloin kun ohjus tulee suoraan kohti. Noita pienikaliiberisia (yleensä 20-30 mm) tykkijärjestelmiä, joilla pystyy kohti tulevan Merimaaliohjuksen ja periaatteessa teoriassa myös risteilyohjuksen tuhoamaan on useampia, mutta ne on nähdäkseni kaikki enemmänkin omasuojajärjestelmiä, eikä niillä pysty suojaamaan mitään suurempaa kohdetta. Eikä niitä tietääkseni käytetä kuin laivoissa. Vai onko niistä siirreltäviä versioita, joiden tehtävänä on torjua risteilyohjuksia?

http://www.fas.org/man/dod-101/sys/ship/weaps/mk-15.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Goalkeeper_CIWS
http://en.wikipedia.org/wiki/AK-230

Tuo boforsin tykin suuri kaliiberi ja pieni tulinopeus tuossa sen kyvyssä torjua merimaaliohjuksia yllättikin. En ole tykkien kehitykseen juurikaan viime vuosina perehtynyt, enkä ainakaan itse tiedä oikeita tykkijärjestelmiä, joista voisi vakavasti sanoa niiden pystyvän torjumaan risteilyohjuksia. Se, että niillä teoriassa voi pudottaa suoraan kohti tulevan risteilyohjuksen, ei tee niistä vielä vakavasti otettavia järjestelmiä risteilyohjuksien torjuntaan. Lähin järjestelmä jonka kyseiseen hommaan tiedän on mainitsemani Tunguska, mutta sekin tukeutuun IT-ohjuksiin enemmän kuin IT-tykkeihin.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
TKH kirjoitti:
Tuo boforsin tykin suuri kaliiberi ja pieni tulinopeus tuossa sen kyvyssä torjua merimaaliohjuksia yllättikin. En ole tykkien kehitykseen juurikaan viime vuosina perehtynyt, enkä ainakaan itse tiedä oikeita tykkijärjestelmiä, joista voisi vakavasti sanoa niiden pystyvän torjumaan risteilyohjuksia. Se, että niillä teoriassa voi pudottaa suoraan kohti tulevan risteilyohjuksen, ei tee niistä vielä vakavasti otettavia järjestelmiä risteilyohjuksien torjuntaan. Lähin järjestelmä jonka kyseiseen hommaan tiedän on mainitsemani Tunguska, mutta sekin tukeutuun IT-ohjuksiin enemmän kuin IT-tykkeihin.

Mikä tuossa tykkiasiassa nyt oikeastaan eniten hiertää?
Eihän kyse sinänsä ole muusta kuin ballistiikasta ja tarpeeksi tarkalla automatiikalla kyllä luulisi pystyvän pistämään ammuksen tarpeeksi lähelle risteilyohjuksen reittiä. Etenkin jos ammukset ovat jonkinsortin älyammuksia itsekin, jotka osaavat räjähtää oikeaan aikaan.

Tykkijärjestelmistä yleensä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Phalanx_CIWS

Phalanxin kohdeohjukset taitavat olla vielä kertaluokkaa risteilyohjuksia nopeampia yms. mutta silti sillä olisi tarkoitus ammuskella niitä alas.
 

TAM

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers
TKH kirjoitti:
Kysyisin sinulta kuitenkin yhtä tarkennusta näihin näkemyksiisi ilmatorjuntatykkijärjestelmistä. Mitä sinun mielestäsi IT-tykeillä pystytään ampumaan alas? Jos tykillä ei pysty ampumaan risteilyohjusta, joka on helppo maali hitautensa ja väistelemättömyytensä takia, niin mitä niillä tykeillä sitten pystytään ampumaan? Onko ainoa käyttö helikopterien ampuminen? Hävittäjämaalit ovat, kuten jo mainitsinkin, huomattavasti risteilyohjusta hankalampia.

Kysyinkin tuossa edellisellä sivulla, että menivätkö sinulta ballistinen ohjus ja risteilyohjus sekaisin? Jos ajatellaan tuota Tomahawkin nopeutta, joka oli vajaa 900km/h ja verrataan sitä tavallisen matkustajalentokoneen (esim. Boeing 757) nopeuteen, niin pyöritään samoissa lukemissa. Itseasiassa lentokoneet taitavat olla vähän nopeampia. Toki ohjus on hyvin pieni ja osuminen vaatii siksi herätesytyttimien käyttöä ja suurempaa tulinopeutta, mutta varsinkin jos käytössä on tutkaohjattu järjestelmä, ei suuntauksen kanssa pitäisi olla mitään ongelmaa... eikä varsinkaan kohteen seuraamisen.
 

Flu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers, Padres
TAM kirjoitti:
Kysyinkin tuossa edellisellä sivulla, että menivätkö sinulta ballistinen ohjus ja risteilyohjus sekaisin? Jos ajatellaan tuota Tomahawkin nopeutta, joka oli vajaa 900km/h ja verrataan sitä tavallisen matkustajalentokoneen (esim. Boeing 757) nopeuteen, niin pyöritään samoissa lukemissa. Itseasiassa lentokoneet taitavat olla vähän nopeampia. Toki ohjus on hyvin pieni ja osuminen vaatii siksi herätesytyttimien käyttöä ja suurempaa tulinopeutta, mutta varsinkin jos käytössä on tutkaohjattu järjestelmä, ei suuntauksen kanssa pitäisi olla mitään ongelmaa... eikä varsinkaan kohteen seuraamisen.
Ei taida vastausta noihin kysymyksiin tulla, koska kaveri ei halua myöntää olevansa aivan väärässä. Jopa isoilla kansitykeillä kuten esim. Yhdysvaltain laivastossa yleisesti käytössä olevalla 5 tuuman tykeillä voi ampua lentomaaleja varsin tehokkaasti. Risteilyohjuksen torjunnassa vaikeinta on ohjuksen löytäminen ja havainnointi. Jos tutkalla saadaan kohde kiinni niin kyllä sellaisen tuhoaa.
 

Suomi-Salama

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Flu kirjoitti:
Risteilyohjuksen torjunnassa vaikeinta on ohjuksen löytäminen ja havainnointi. Jos tutkalla saadaan kohde kiinni niin kyllä sellaisen tuhoaa.

Juuri niin. Ja vielä, jos laskimelle saadaan tutkalta arvot asetettua, jotta saadaan oikea ennakko. Tulinopeushan kyllä riittää noissa pienikaliberisissa.

Jos Suomen kalustoa ajatellaan, vanhalla 23 Itk 61:lla en lähtisi suuria toiveita elättelemään risteilyohjuksen alasampumisesta juurikin tuon laskimen alkeellisuuden takia ja kun maali on vaikeasti havaittavissa. Modifioidusta versiosta tai 35 mm:sta Oerlikonista minulla ei ole juuri kompetenssia sanoa mitään. Mutta ainakin teoriassa, mikäpä ettei.
 

teemu_s

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liverpool FC, Montreal Canadiens
Eikös it-kanuunoissa ole tarkoituksena saada lentävän kohteen eteen niin paljon terästä ja muuta materiaalia ilmaan ettei siitä pääse ehjänä läpi? Nykytekniikka on sitten tuonut mukanaan tarkkuutta ja tuhovoimaa parantavat ominaisuudet. Voimme toki lähteä siitäkin liikkeelle, että Suomen puolustusvoimien kyky on täysi nolla oli vastassa mikä tahansa valtio, koska tahansa. Paska puolustus mikä paska puolustus.
 

TAM

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers
teemu_s kirjoitti:
Eikös it-kanuunoissa ole tarkoituksena saada lentävän kohteen eteen niin paljon terästä ja muuta materiaalia ilmaan ettei siitä pääse ehjänä läpi? Nykytekniikka on sitten tuonut mukanaan tarkkuutta ja tuhovoimaa parantavat ominaisuudet.
Tässähän se taisi tiivistettynä tulla sanottua. Vielä kun lisätään varsinaisen kohteen tuhoamisen lisäksi yhdeksi tavoitteeksi se, että tykkitulella pakotetaan vihollislentäjät lentämään korkeammalla ja näin altistumaan tuhovoimaisemmalle ohjuspuolustukselle (ja samalla tietysti muutenkin häiritsemään operaation suoritusta). Esim. Sergein kantamahan ei ole mikään älytön, mutta aika kovahermoinen lentäjä saa kuitenkin olla jos ei varuiksi ota vähän enemmän etäisyyttä, kun alkaa rautaa tulemaan kohti.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Sergein tarkotus ei ole tuhota muuta kuin hitaita heloja, mihinkään maataistelukoneeseen sillä ei osu kuin tuurilla. Suurin tarkoitus on kuitenkin laukoa ns. häirintätulta ja jättää tuhoaminen 35mm:lle Oerlikoneille joilla voi jopa osua johonkin heloa nopeampaan.

Jääkäridivisioonissa yhden IT-patterin muodostaa muistaakseni 3 sergeitä ja 2 35:sta + ohjusaseet.

Tai näin ainakin oli '95 Costa Del Hyrylä oppien mukaan.
 

Suomi-Salama

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Daespoo kirjoitti:
Sergein tarkotus ei ole tuhota muuta kuin hitaita heloja, mihinkään maataistelukoneeseen sillä ei osu kuin tuurilla. Suurin tarkoitus on kuitenkin laukoa ns. häirintätulta ja jättää tuhoaminen 35mm:lle Oerlikoneille joilla voi jopa osua johonkin heloa nopeampaan.

Jääkäridivisioonissa yhden IT-patterin muodostaa muistaakseni 3 sergeitä ja 2 35:sta + ohjusaseet.

Tai näin ainakin oli '95 Costa Del Hyrylä oppien mukaan.

Puhutaan kuitenkin jääkäriprikaatista. Siinä KvItPtri muodostuu kolmesta tulijaoksesta, jossa kussakin on kolme tykkiä eli yhteensä patterissa on yhdeksän tykkiä. Ohjusilmatorjuntaa prikaatin IT myös toki sisältää, mutta 35 mm kanuunoiden käyttöhän on sitten lähinnä pääkaupunkiseudulle sijoittuvaa.

Ammusilmatorjunnassa sulkutulen käyttö (eli ammuskilven ampuminen kohteen eteen) on nykyään enemmän poikkeus kuin sääntö. Tutkalla ja muilla keinoin lähestyvää kohdetta pystytään seuraamaan, jonka mukaan sitten ammunta suoritetaan suoraan kohteeseen, kun arvot on valmiiksi asetettu, käytännössä siis tykin putket ovat oikeaan suuntaan. Ennen (esim. II MS:n aikaan) tuo sulkutuli oli yleistä johtuen tykkien pienestä tulinopeudesta.

Sergeillä voi hyvinkin osua hävittäjään tai maataistelukoneeseen. Kyse on vain siitä, onko miehistön koulutustaso korkea. Toki alkeellinen laskin ja puutteellinen pimeätoimintakyky tässä vanhassa mallissa asettavat rajoituksia, mutta toisaalta toimintavarmuus on parempi kuin modifioidussa versiossa.
 

TKH

Jäsen
TAM kirjoitti:
Kysyisin sinulta kuitenkin yhtä tarkennusta näihin näkemyksiisi ilmatorjuntatykkijärjestelmistä. Mitä sinun mielestäsi IT-tykeillä pystytään ampumaan alas? Jos tykillä ei pysty ampumaan risteilyohjusta, joka on helppo maali hitautensa ja väistelemättömyytensä takia, niin mitä niillä tykeillä sitten pystytään ampumaan? Onko ainoa käyttö helikopterien ampuminen? Hävittäjämaalit ovat, kuten jo mainitsinkin, huomattavasti risteilyohjusta hankalampia.

Kysyinkin tuossa edellisellä sivulla, että menivätkö sinulta ballistinen ohjus ja risteilyohjus sekaisin? Jos ajatellaan tuota Tomahawkin nopeutta, joka oli vajaa 900km/h ja verrataan sitä tavallisen matkustajalentokoneen (esim. Boeing 757) nopeuteen, niin pyöritään samoissa lukemissa. Itseasiassa lentokoneet taitavat olla vähän nopeampia. Toki ohjus on hyvin pieni ja osuminen vaatii siksi herätesytyttimien käyttöä ja suurempaa tulinopeutta, mutta varsinkin jos käytössä on tutkaohjattu järjestelmä, ei suuntauksen kanssa pitäisi olla mitään ongelmaa... eikä varsinkaan kohteen seuraamisen.

Niin, ensinnäkin ei risteilyohjusta ja matkustajakonetta nyt voi millään lailla rinnastaa toisiinsa. Risteilyohjuksien tyypillinen lentokorkeus on on alle tai vähän päälle sata metriä (maaston muotojen saaliessa, usein luonnollisesti joitakin satoja metrejä). Joittenkin lähteiden mukaan se voi alimmillaan, lähinnä merellä lentäessään, lentää vain muutaman kymmenen metrin korkeudella. Se tekee siitä IT-tykille aivan erillaisen maalin kuin joku kilometrien korkkeuksissa lentävä matkustajakone, kyseessä ei ole millään lailla vaikeusateeltaan rinnastettavat maalit vaikkei nopeuksissa sinällään eroja olekaan.

Siinä ei tarvitse paljoa olla etäisyyttä IT-tykkien ja ohjuksen välissä, niin se jää tykkien katvealueeseen. Vaikka ne nyt kai yleensä pyritään toisilla tykeillä paikkaamaankin. En tuosta nyt löytänyt pienellä haulla, että kuinka paljon jollain 35 mm IT-tykeillä on tehokas ampumaetäisyys 100 metrin korkeudella lentävään risteilyohjukseen, mutta ei sen ulottuvuus tässä suhteessa kovin suuri ole. Lisäksi noiden ohjuksien havaitseminen ja seuraaminen tarpeeksi kauan on aina huomattavasti vaikeampaa kuin matkustajakoneen. IT-tykistö ei vain ole kovin suorituskykyinen matalalla lentäviä kohteita vastaan. Mutta kaihan niillä kaikkia kohteita voi tietysti yrittää ampua mitä niille maalitetaan.

Mitä IT-tykistön merkitykseen tulee, niin eiköhän sen merkitys ole ollut laskussa jo pitkän aikaa. Nuo suhteellisen pienikaliiperiset tykit ovat kuitenkin säilyneet lähitorjunnassa ja ammusten kehittyminen pitää ne siinä jatkossakin. IT-Ohjuksiin se ilmatorjunta viimekädessä kuitenkin perustuu. Perus-Sergeillä ei jatkossa taida paljoa enää virkaa olla, ja osahan niistäkin nyt romutettiin T-72:n kanssa. Oerlikoniin todennäköisesti hankitaan varmaa uusia älykkäämpiä ammuksia ja se säilyttää asemansa pätevänä aseena tulevaisuudessakin. Kaihan sillä ja vaikka Marsmanillakin voi tilaisuuden tullen risteilyohjuksiakin ampua, minä en niiden kovin kaksiseen tehoon sillä saralla usko, mutta erimieltäkinhän voi luonnollisesti olla.

Tämä nyt on tämmönen irrallinen klise, mutta IT-tykistön ja risteilyohjuksien kohdalla olen tuosta samaa mieltä. Etenkin silloin kun lähtökohtaisesti ei oleteta sen risteilyohjuksen lentävän suoraan IT-tykkiä kohti.
Tomahawks are difficult to intercept, due to their small size, small radar cross-section and low-altitude flight.

Niin, ja ei ole mennyt sekaisin, mikäli tarkoitit jotain näistä mainitsemistani venäläisistä IT-järjestelmistä. Tor-M1 on tehty nimenomaan risteilyohjuksia vastaan. S-300 on myös enemmänkin risteilyohjuksien torjuntaan, vaikka sen uusimmat versiot pitäisi soveltua myös ballististen ohjuksien torjuntaan.

Tor-M1
The missile is also effective against precision guided weapons and cruise missiles. In tests the missile demonstrated kill probability of such targets ranging from 0.6 to 0.9.

S-300
It was developed as a system against aircraft and cruise missiles for the Soviet Anti-Air Defence branch of the military, but later variations were also developed to intercept ballistic missiles.
 

TAM

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers
Joo, en tarkoittanutkaan verrata ristelyohjusta ja matkustajalentokonetta toisiinsa maaleina, vaan ainoastaan tarkoitus oli antaa vertailukohtaa nopeuteen. Pointtini on pitänyt olla se, että risteilyohjukset ovat kuitenkin niitä helpoimpia (tai helpoimmasta päästä) maaleja, joita pyritään alas ampumaan. Mainitsitkin, ihan oikein, ohjuksen lentokorkeuden hankaloittavan sen näkemistä ja seuraamista, jolloin tykille jää hyvin pieni aika toimia kohteeseen. Muistuttaisin kuitenkin, että samalla tavalla lentokorkeus hankaloittaa ohjusjärjestelmien tutkien käyttämistä. Eli ei se torjunta ohjusjärjestelmilläkään juuri helpompaa ole (jos kyseessä on siis tutkaohjattu ohjusjärjestelmä). Tuossa sitaatissasikin mainitaan asioita, jotka pätevä lähes yhtä hyvin ohjusilmatorjuntaan kuin tykkeihin (varsinkin jos siis molemmat ovat tutkaohjattuja).

Eiköhän se tärkein tekijä ohjuksen torjunnassa ole järjestelmästä riippumatta kuitenkin riittävän varhaisen ennakkovaroituksen saaminen. Jos kohde saadaan riittävän ajoissa seurantaan (vaikkapa merellä) en edelleenkään näe syytä, miksei sitä voitaisi tykillä ampua (jos käytössä on tuo tutkaohjaus saadaan käsittääkseni ennakotkin laskettua automaattisesti). Toki jos ohjus havaitaan kaukana, pyritään siihen varmasti toimimaan ohjusjärjestelmillä joiden kantomatka on suurempi (mikäli vain mahdollista). Tutkatekniikasta tietysti vielä sellainen pikku pointti, että pieni kohde lähellä merenpintaa ei todellakaan ole helppo havaita, mikä vielä vaikeuttaa toimintaa.

No tämä nyt on oikeastaan aika turhaa vääntämistä tästä asiasta, koska ihan täyttä faktaa ei löydy mihinkään suuntaan. Tai siis faktaa lienee se, että ohjuksella on tykkiä helpompi ampua risteilyohjus, mutta älyttömällä (siis todella älyttömällä) munkillahan sen saa kai alas vaikka rynkyllä.

En oikeastaan uskonutkaan, että sekoitit nuo ohjukset. Ihmetytti vain vähän nuo viestiin valitsemasi järjestelmät. Toki ihan oikeita järjestelmiä, mutta toisaalta noilla ampuu alas melkein mitä vain (varsinkin uudemmilla S-300:lla ja sitten tietysti S-400:lla).
 

Torsti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
TAM kirjoitti:
Esim. Sergein kantamahan ei ole mikään älytön, mutta aika kovahermoinen lentäjä saa kuitenkin olla jos ei varuiksi ota vähän enemmän etäisyyttä, kun alkaa rautaa tulemaan kohti.

Ja eihän se lentäjä tiedä minkä kaliiperisella niitä valojuovia taivaalle syydetään. Ei taida Sergein kranaatti nykyaikaisia koneita läpäistä, mutta nimenomaan pakottaa muuttamaan kurssiaan.

Enkä tiedä Sergeiden ja T-72:sten romuttamisista. Taitaa olla taas sarjaa "sementtimöykyn valu putkenpäähän" tai "penkkien irroitus".
 

Suomi-Salama

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
TKH kirjoitti:
Mitä IT-tykistön merkitykseen tulee, niin eiköhän sen merkitys ole ollut laskussa jo pitkän aikaa. Nuo suhteellisen pienikaliiperiset tykit ovat kuitenkin säilyneet lähitorjunnassa ja ammusten kehittyminen pitää ne siinä jatkossakin. IT-Ohjuksiin se ilmatorjunta viimekädessä kuitenkin perustuu. Perus-Sergeillä ei jatkossa taida paljoa enää virkaa olla, ja osahan niistäkin nyt romutettiin T-72:n kanssa. Oerlikoniin todennäköisesti hankitaan varmaa uusia älykkäämpiä ammuksia ja se säilyttää asemansa pätevänä aseena tulevaisuudessakin. Kaihan sillä ja vaikka Marsmanillakin voi tilaisuuden tullen risteilyohjuksiakin ampua, minä en niiden kovin kaksiseen tehoon sillä saralla usko, mutta erimieltäkinhän voi luonnollisesti olla.

Ammusilmatorjunnalla on kuitenkin yksi huomattava etu verrattuna ohjusilmatorjuntaan: kranaatti ei välitä tuon taivaallista siitä, vaikka ammuttava kohde yrittäisi häiritä sitä soihduilla ja silpuilla jne. omasuojajärjestelmillä. Toisin sanoen, ammusilmatorjunta on käyttövarmempaa vaikeissa tai häirityissä ammuntaolosuhteissa. Jos esimerkiksi aistivalvonta on hyvin organisoitua, kykenee ammusilmatorjunta tulemaan kohtuullisesti toimeen myös ilman tutkatietoja.

Suomessa on 23 ItK 61 -kalustoa pilvin pimein, vanhemmasta ja kuluneimmasta päästä niitä on nyt romutettu. Koulutuskäytössä säilyvät vielä vuosia. Tähän kun lisätään se, että modifioitu versio on vasta muutamia vuosia ollut koulutuskäytössä, voi Sergein käyttöikä olla vielä hyvinkin pitkä.

Marksmanin aseistuksenahan on 35 mm:n tykit ja maalin havaitseminen perustuu itsenäiseen järjestelmään. Täten Marksmanin käyttövalmiudet ovat vähintään samat kuin Oerlikonilla. Oikeastaan paremmat nopeamman liikkumiskykynsä ansiosta.

Torsti kirjoitti:
Ja eihän se lentäjä tiedä minkä kaliiperisella niitä valojuovia taivaalle syydetään. Ei taida Sergein kranaatti nykyaikaisia koneita läpäistä, mutta nimenomaan pakottaa muuttamaan kurssiaan.

Kyllähän lentäjä todennäköisesti hyvinkin tietää tiedustelun ja ihan loogisen päättelykyvyn perusteella, mitä IT-aseistusta vastustajalla on. On olemassa konetyyppejä, joiden sanotaan olevan kevyiden IT-tykkien läpäisykyvyn ulottumattomissa. Tämä tuskin pitää paikkansa, vaan kyse on siitä, että koneen tietyt arat osat ovat kyllä vahvistettuja, mutta muutoin kranaatti kykenee kyllä aiheuttamaan tuhoa. Vähän sama kuin stealth-hävittäjien kanssa. Eivät ne ole tutkassa näkymättömiä, ainoastaan vaikeasti havaittavissa.

Mutta toki noin on kuin kirjoitit; psykologinen merkitys siinä suuri on. Kun lentäjä näkee kranaattitulta ammuttavan kohti, aika huimapäinen kaveri saa olla, ettei missään tuntuisi.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Ei taida olla yhtään hävittäjää joka kestäisi useamman 23mm skoden osuman ilman mitään ongelmia, A-10 Thunderbolt ja ryssien vastine SU-24 Frogfoot taitavat olla lähimmät maataistelukoneiden ominaisuudessaan mutta kyllä nekin alas tulevat jos arkaan paikkaan osuu.

Modernit taisteluhelot saattavat kestää paremmin osumaa mutta toisaalta ovat helpompia tähdätä hitautensa takia (olettaen että eivät lennä maaston suojassa,
 

J-Ko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kun itse laivastossa palvelin niin kovasti ihmeteltiin että kannattaako 12,7:lla ampua hävittäjäkonetta. Vastaus oli että aina kannattaa ampua. Kyllä kuskia alkaa pelottamaan kun kuulat ropisee tuulilasiin ja tietää että seuraavat tulee vielä lujempaa. Myös lähestyviä ohjuksia ammutaan vaikka osumatodennäköisyys on huono. Siltikin kannattaa yrittää.
Kyllä tuollaisen 23 millisen kranaatissa on sen verran massaa että alkaa tuhoa tulemaan myös suojatussa kohteessa. Muistelen jostain lukeneeni että 35mm on pienin kaliiperi johon kannattaa herätesytyttimellä olevaa ammusta harkita, pienemmissä ei massa riitä.
 

#3

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingfors IFK
Daespoo kirjoitti:
Ei taida olla yhtään hävittäjää joka kestäisi useamman 23mm skoden osuman ilman mitään ongelmia, A-10 Thunderbolt ja ryssien vastine SU-24 Frogfoot taitavat olla lähimmät maataistelukoneiden ominaisuudessaan mutta kyllä nekin alas tulevat jos arkaan paikkaan osuu.

Modernit taisteluhelot saattavat kestää paremmin osumaa mutta toisaalta ovat helpompia tähdätä hitautensa takia (olettaen että eivät lennä maaston suojassa,
Kim Campbell todisti että A-10 voi ottaa useamman 23mm osuman, mutta kyllä ne alas tulee jossain vaiheessa.
http://www.aircraftresourcecenter.com/Stories1/001-100/0016_A-10-battle-damage/story0016.htm
 

TKH

Jäsen
http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id68711.html

Ruotsi ja Norja syventävät puolustusyhteistyötään tulevaisuudessa entisestään ja kuten aikaisemminkin niin tekevät yhteishankintana muun muassa sukellusveneitä. Tai ainakin kaavailevat sitä. Itse olisin ollut sitä mieltä että tuolloin kymmenen vuotta sitten olisi Suomen kannattanut hankkia yksi noita Norjan ja Ruotsin hankkimia Gotland -luokan sukellusveneitä kuolutuskäyttöön, mutta sivustahan Suomi vain hankintoja katsoi. Nyt se olisi oikeastaan vielä enemmän ajankohtaista kun Venäjän aktiivisuus tuollakin osa-alueella on nousussa. Hintaahan sille jonkin verran tietysti tulisi kun Suomella ei sukellusveneitä ole 60 vuoteen ollut ja kaiken olisi lähdettävä nollatasosta. Kyllä niiden käyttö jo koulutuskäytössä olisi tarpeellista, toisekseen aika hyvinhän Suomen sukellusveneet venäläisiä vastaan pärjäsi toisessa maailmansodassa eli mikäli niitä enemmän kuin yksi hankittaisiin, niin kyllä niillä jo jonkinlainen sotilaallinen merkityskin olisi.

Kuten ohessa wikipediassakin on mainittu, niin Suomen johtokin on saman asian huomannut.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Viking-luokan_sukellusvene
 

Ramchester

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id68711.html

Ruotsi ja Norja syventävät puolustusyhteistyötään tulevaisuudessa entisestään ja kuten aikaisemminkin niin tekevät yhteishankintana muun muassa sukellusveneitä. Tai ainakin kaavailevat sitä. Itse olisin ollut sitä mieltä että tuolloin kymmenen vuotta sitten olisi Suomen kannattanut hankkia yksi noita Norjan ja Ruotsin hankkimia Gotland -luokan sukellusveneitä kuolutuskäyttöön, mutta sivustahan Suomi vain hankintoja katsoi.

Jos en nyt ihan väärin muista niin eikös Suomelta kielletty sukellusveneet viimeisessä rauhansopimuksessa?
 

Konsta Kepuli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Athletic Bilbao, Tahko, Pool, Saints
Jos en nyt ihan väärin muista niin eikös Suomelta kielletty sukellusveneet viimeisessä rauhansopimuksessa?
Jonka sotilaallisten artiklojen jo Koivisto presidenttikaudellaan katsoi lakanneen sitomasta Suomea. Syy: Yksi sopimuksen osapuolista (NL) lakannut olemasta. Näin muistelisin.
 

korkki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porilainen urheilu (ja yks raumalainenkin joukkue)
Jonka sotilaallisten artiklojen jo Koivisto presidenttikaudellaan katsoi lakanneen sitomasta Suomea. Syy: Yksi sopimuksen osapuolista (NL) lakannut olemasta. Näin muistelisin.
Niin ja eipä yhdistynyt Saksakaan enää noudata sopimuksen aserajoituksia. Kyllähän Suomenlahden turvallisuutta lisäisi parin kolmen sukellusveneen laivasto, Pohjanlahdella ei sellaista tarvetta niille olekaan.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Suomi irtisanoitui Pariisin rauhansopimuksesta muistaakseni 1991 eli sen jälkeen mm. hävittäjiä, ohjuskalustoa ja sukellusveneitä koskien ei ole ollut rajoituksia.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös