Rauma-luokassa on mk3:nen mutta 40 millisenä(Bofors 40 Mk3).J-Ko kirjoitti:Itse palvelin Rauma-luokan ohjusveneissä ja muistaakseni niissä(ainakin Naantalissa) oli vuonna 2001 mk3-tykki.
TAM kirjoitti:Tietysti laivan olisi oltava juurikin ohjuksen lentoreitillä, jotta tykin kantama riittää (EDIT: kantamaakin tärkeämpi on tietysti se, että ohjus ei lennä katveessa), mutta sinänsä ohjuksen alasampuminen tykillä on ihan mahdollista. Käsittääkseni tällaisia ammusaseisiin perustuvia ohjustentorjuntajärjestelmiä on itseasiassa nykyään jo aika paljon.
TKH kirjoitti:Tuo boforsin tykin suuri kaliiberi ja pieni tulinopeus tuossa sen kyvyssä torjua merimaaliohjuksia yllättikin. En ole tykkien kehitykseen juurikaan viime vuosina perehtynyt, enkä ainakaan itse tiedä oikeita tykkijärjestelmiä, joista voisi vakavasti sanoa niiden pystyvän torjumaan risteilyohjuksia. Se, että niillä teoriassa voi pudottaa suoraan kohti tulevan risteilyohjuksen, ei tee niistä vielä vakavasti otettavia järjestelmiä risteilyohjuksien torjuntaan. Lähin järjestelmä jonka kyseiseen hommaan tiedän on mainitsemani Tunguska, mutta sekin tukeutuun IT-ohjuksiin enemmän kuin IT-tykkeihin.
Kysyisin sinulta kuitenkin yhtä tarkennusta näihin näkemyksiisi ilmatorjuntatykkijärjestelmistä. Mitä sinun mielestäsi IT-tykeillä pystytään ampumaan alas? Jos tykillä ei pysty ampumaan risteilyohjusta, joka on helppo maali hitautensa ja väistelemättömyytensä takia, niin mitä niillä tykeillä sitten pystytään ampumaan? Onko ainoa käyttö helikopterien ampuminen? Hävittäjämaalit ovat, kuten jo mainitsinkin, huomattavasti risteilyohjusta hankalampia.TKH kirjoitti:
Ei taida vastausta noihin kysymyksiin tulla, koska kaveri ei halua myöntää olevansa aivan väärässä. Jopa isoilla kansitykeillä kuten esim. Yhdysvaltain laivastossa yleisesti käytössä olevalla 5 tuuman tykeillä voi ampua lentomaaleja varsin tehokkaasti. Risteilyohjuksen torjunnassa vaikeinta on ohjuksen löytäminen ja havainnointi. Jos tutkalla saadaan kohde kiinni niin kyllä sellaisen tuhoaa.TAM kirjoitti:Kysyinkin tuossa edellisellä sivulla, että menivätkö sinulta ballistinen ohjus ja risteilyohjus sekaisin? Jos ajatellaan tuota Tomahawkin nopeutta, joka oli vajaa 900km/h ja verrataan sitä tavallisen matkustajalentokoneen (esim. Boeing 757) nopeuteen, niin pyöritään samoissa lukemissa. Itseasiassa lentokoneet taitavat olla vähän nopeampia. Toki ohjus on hyvin pieni ja osuminen vaatii siksi herätesytyttimien käyttöä ja suurempaa tulinopeutta, mutta varsinkin jos käytössä on tutkaohjattu järjestelmä, ei suuntauksen kanssa pitäisi olla mitään ongelmaa... eikä varsinkaan kohteen seuraamisen.
Flu kirjoitti:Risteilyohjuksen torjunnassa vaikeinta on ohjuksen löytäminen ja havainnointi. Jos tutkalla saadaan kohde kiinni niin kyllä sellaisen tuhoaa.
Tässähän se taisi tiivistettynä tulla sanottua. Vielä kun lisätään varsinaisen kohteen tuhoamisen lisäksi yhdeksi tavoitteeksi se, että tykkitulella pakotetaan vihollislentäjät lentämään korkeammalla ja näin altistumaan tuhovoimaisemmalle ohjuspuolustukselle (ja samalla tietysti muutenkin häiritsemään operaation suoritusta). Esim. Sergein kantamahan ei ole mikään älytön, mutta aika kovahermoinen lentäjä saa kuitenkin olla jos ei varuiksi ota vähän enemmän etäisyyttä, kun alkaa rautaa tulemaan kohti.teemu_s kirjoitti:Eikös it-kanuunoissa ole tarkoituksena saada lentävän kohteen eteen niin paljon terästä ja muuta materiaalia ilmaan ettei siitä pääse ehjänä läpi? Nykytekniikka on sitten tuonut mukanaan tarkkuutta ja tuhovoimaa parantavat ominaisuudet.
Daespoo kirjoitti:Sergein tarkotus ei ole tuhota muuta kuin hitaita heloja, mihinkään maataistelukoneeseen sillä ei osu kuin tuurilla. Suurin tarkoitus on kuitenkin laukoa ns. häirintätulta ja jättää tuhoaminen 35mm:lle Oerlikoneille joilla voi jopa osua johonkin heloa nopeampaan.
Jääkäridivisioonissa yhden IT-patterin muodostaa muistaakseni 3 sergeitä ja 2 35:sta + ohjusaseet.
Tai näin ainakin oli '95 Costa Del Hyrylä oppien mukaan.
TAM kirjoitti:Kysyisin sinulta kuitenkin yhtä tarkennusta näihin näkemyksiisi ilmatorjuntatykkijärjestelmistä. Mitä sinun mielestäsi IT-tykeillä pystytään ampumaan alas? Jos tykillä ei pysty ampumaan risteilyohjusta, joka on helppo maali hitautensa ja väistelemättömyytensä takia, niin mitä niillä tykeillä sitten pystytään ampumaan? Onko ainoa käyttö helikopterien ampuminen? Hävittäjämaalit ovat, kuten jo mainitsinkin, huomattavasti risteilyohjusta hankalampia.
Kysyinkin tuossa edellisellä sivulla, että menivätkö sinulta ballistinen ohjus ja risteilyohjus sekaisin? Jos ajatellaan tuota Tomahawkin nopeutta, joka oli vajaa 900km/h ja verrataan sitä tavallisen matkustajalentokoneen (esim. Boeing 757) nopeuteen, niin pyöritään samoissa lukemissa. Itseasiassa lentokoneet taitavat olla vähän nopeampia. Toki ohjus on hyvin pieni ja osuminen vaatii siksi herätesytyttimien käyttöä ja suurempaa tulinopeutta, mutta varsinkin jos käytössä on tutkaohjattu järjestelmä, ei suuntauksen kanssa pitäisi olla mitään ongelmaa... eikä varsinkaan kohteen seuraamisen.
TAM kirjoitti:Esim. Sergein kantamahan ei ole mikään älytön, mutta aika kovahermoinen lentäjä saa kuitenkin olla jos ei varuiksi ota vähän enemmän etäisyyttä, kun alkaa rautaa tulemaan kohti.
TKH kirjoitti:Mitä IT-tykistön merkitykseen tulee, niin eiköhän sen merkitys ole ollut laskussa jo pitkän aikaa. Nuo suhteellisen pienikaliiperiset tykit ovat kuitenkin säilyneet lähitorjunnassa ja ammusten kehittyminen pitää ne siinä jatkossakin. IT-Ohjuksiin se ilmatorjunta viimekädessä kuitenkin perustuu. Perus-Sergeillä ei jatkossa taida paljoa enää virkaa olla, ja osahan niistäkin nyt romutettiin T-72:n kanssa. Oerlikoniin todennäköisesti hankitaan varmaa uusia älykkäämpiä ammuksia ja se säilyttää asemansa pätevänä aseena tulevaisuudessakin. Kaihan sillä ja vaikka Marsmanillakin voi tilaisuuden tullen risteilyohjuksiakin ampua, minä en niiden kovin kaksiseen tehoon sillä saralla usko, mutta erimieltäkinhän voi luonnollisesti olla.
Torsti kirjoitti:Ja eihän se lentäjä tiedä minkä kaliiperisella niitä valojuovia taivaalle syydetään. Ei taida Sergein kranaatti nykyaikaisia koneita läpäistä, mutta nimenomaan pakottaa muuttamaan kurssiaan.
Kim Campbell todisti että A-10 voi ottaa useamman 23mm osuman, mutta kyllä ne alas tulee jossain vaiheessa.Daespoo kirjoitti:Ei taida olla yhtään hävittäjää joka kestäisi useamman 23mm skoden osuman ilman mitään ongelmia, A-10 Thunderbolt ja ryssien vastine SU-24 Frogfoot taitavat olla lähimmät maataistelukoneiden ominaisuudessaan mutta kyllä nekin alas tulevat jos arkaan paikkaan osuu.
Modernit taisteluhelot saattavat kestää paremmin osumaa mutta toisaalta ovat helpompia tähdätä hitautensa takia (olettaen että eivät lennä maaston suojassa,
Ei oo todellista. Paska minäkin olin mutta kyllä tuo on avutonta toimintaan. Enää en ihmettele miksi kapiaiset on juoppoja.Mad E kirjoitti:Ei tässä mitään hankintoja tarvita jos "käyttäjät" on tätä luokkaa.
http://www.quick2load.com/view_video.php?viewkey=53058db75714ac400b58
http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id68711.html
Ruotsi ja Norja syventävät puolustusyhteistyötään tulevaisuudessa entisestään ja kuten aikaisemminkin niin tekevät yhteishankintana muun muassa sukellusveneitä. Tai ainakin kaavailevat sitä. Itse olisin ollut sitä mieltä että tuolloin kymmenen vuotta sitten olisi Suomen kannattanut hankkia yksi noita Norjan ja Ruotsin hankkimia Gotland -luokan sukellusveneitä kuolutuskäyttöön, mutta sivustahan Suomi vain hankintoja katsoi.
Jonka sotilaallisten artiklojen jo Koivisto presidenttikaudellaan katsoi lakanneen sitomasta Suomea. Syy: Yksi sopimuksen osapuolista (NL) lakannut olemasta. Näin muistelisin.Jos en nyt ihan väärin muista niin eikös Suomelta kielletty sukellusveneet viimeisessä rauhansopimuksessa?
Niin ja eipä yhdistynyt Saksakaan enää noudata sopimuksen aserajoituksia. Kyllähän Suomenlahden turvallisuutta lisäisi parin kolmen sukellusveneen laivasto, Pohjanlahdella ei sellaista tarvetta niille olekaan.Jonka sotilaallisten artiklojen jo Koivisto presidenttikaudellaan katsoi lakanneen sitomasta Suomea. Syy: Yksi sopimuksen osapuolista (NL) lakannut olemasta. Näin muistelisin.