Suomi, Latvia ja Viro julkistivat 29. tammikuuta 2020 järjestelyasiakirjan siitä, että maat kehittäisivät yhdessä panssaroidun pyöräajoneuvoneuvojärjestelmän. Kehityshankkeen ajoneuvoalustaksi maat valitsivat suomalaisen valtionyhtiön Patrian 6x6 -ajoneuvoalustan.
Julkisuudessa on jäänyt vähälle huomiolle se, että Suomessa on ollut valmiina kotimaisen aseteollisuuden varta vasten puolustusvoimille kehittämä panssariajoneuvo.
Protolabin PMPV 6x6 -miehistönkuljetusvaunua kutsutaan teollisuuspiireissä ”Misuksi”.
Ajoneuvo on läpäissyt puolustusliitto Naton AEP 55 -suojaustason miinatestit, jolloin sen miinasuojaus on perustasoltaan korkein mahdollinen.
Maallikolle suojaustason merkitys avautuu siten, että ajoneuvo kestää rungon alla aina vähintään esimerkiksi 10 kilon telamiinan räjähdyksen ilman, että sisällä matkustava jalkaväkiryhmä vahingoittuu. Ajoneuvo kestää sen ympärillä tapahtuvan 50–150 kilon tienvarsipommin räjähdyksen.
Ensimmäinen versio Misusta valmistui vuonna 2015.
Se on suunniteltu Naton standardien mukaisen lähes 200-kohtaisen ominaisuuslistan perusteella ja on kuljetettavissa puolustusliiton käyttämällä Hercules C-130 -rahtilentokoneella.
Misun hankintahinta olisi Iltalehden tietojen mukaan noin 600 000–700 000 euroa. Kappalehinta on hyvin mahdollisesti edullisempi kuin Patrian kehityshankkeessa, jossa valmista tuotetta ei vielä ole.
Iltalehti on haastatellut kotimaista aseteollisuutta ja puolustuspolitiikkaa tuntevia lähteitä. He ihmettelevät, miksi puolustusvoimat ei ole toteuttanut avointa tarjouskilpailua maavoimien miehistönkuljetusvaunun hankinnassa.
Ihmettelylle antavat pontta sekä tämän hankkeen historia että vertailu HX-hävittäjähankkeeseen. Suomi korosti seitsemän vuotta kestäneessä avoimessa HX-tarjouskilpailussa, että kaikki kilpailuun kutsutut hävittäjävalmistajat olivat samalla viivalla ja että voittajan valinnassa painaisivat eniten suorituskyky ja hinta.
Kuljetusvaunun kohdalla tarjouskilpailua ei järjestetä, vaikka vaihtoehtoja olisi ainakin kaksi: Protolabin ja Patrian ajoneuvot.
Avoimeen tarjouskilpailuun voisivat osallistua myös muut eurooppalaiset vaunuvalmistajat.
Lähteet ihmettelevät tarjouskilpailun puuttumista sitäkin taustaa vasten, että puolustusvoimat on ollut mukana vaihtoehtoisen Misu-vaunun kehittämisessä.
------
Suomalaisyritykset olettivat, että puolustushallinto järjestäisi tarjouskilpailun maavoimien kuljetusvaunusta. Siinä Misulla olisi hyvät mahdollisuudet tulla valituksi, koska sitä oli alusta alkaen suunniteltu tiiviissä yhteistyössä maavoimien kanssa.
Syksyllä 2019 puolustusvoimat pudotti miinasuojausvaatimuksen yllättäen lähes puolet pienemmäksi, vaikka valmiina oli jo korkeamman suojaustason testit läpäissyt panssaroitu kuljetusvaunu.
Samoihin aikoihin valtio tunnusteli kaikessa hiljaisuudessa, löytyisikö Patrian Land-yksikölle ostaja. Sen tilauskirjat olivat tyhjinä ja henkilöstöä oli vähennetty.
Eduskunnan puolustusvaliokunnassa keskusteltiin niin Patria Landin myynnistä kuin maavoimien kuljetusvaunuhankinnasta.
IL:n lähteiden mukaan valiokunta edellytti, että vaunuvalmistuksen omistus säilyisi Suomessa.
Sinivalkoista pääomaa edustavat rahoittajat olivat valmiita ostamaan Patria Landin, mutta alkuvuodesta 2020 se ei enää ollutkaan myynnissä tai kauppahinnasta ei päästy yhteisymmärrykseen.
Pian tämän jälkeen julkistettiin tieto Suomen, Latvian ja Viron laatimasta järjestelyasiakirjasta. Samalla puolustusvoimat lopetti yhteydenpidon Misun valmistajaan.
Avoimia kysymyksiä on paljon.
Päällimmäiseksi niistä nousee se, miksi valtion omistamalle Patria Landille piti ohjata ilman tarjouskilpailua satojen miljoonien eurojen vaunuhankinta ja miksi näin toimittiin, vaikka puolustusvoimat oli ollut jo vuosien ajan mukana kehittämässä käyttötarkoitukseen soveltuvaa toista kotimaista vaunua.
Yleisesti on tiedossa, että monet upseerit ovat palvelusuransa jälkeen työllistyneet Patriaan.
Ehkä olennaisinta olisi saada vastaus siihen, miksi puolustushallinto ei järjestä avointa tarjouskilpailua, jonka kautta olisi mahdollista sekä säästää miljoonia euroja veronmaksajien rahoja että saada varma vastaus siihen, mikä vaunu varjelee taistelutilanteessa parhaiten suomalaisia sotilaita.
Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella puolustusvoimat on tilaamassa ainakin 160 vaunua, joten nappikaupasta ei ole kyse.
Alun jälkeen Viro on jäänyt pois Suomen ja Latvian Patria-vetoisesta kehityshankkeesta ja järjestänyt tarjouskilpailun panssaroidun miehistönkuljetusvaunun hankinnasta Viron puolustusvoimille.
Viron toiminta asettaa Suomen tekemän ratkaisun vielä astetta erikoisempaan valoon.
Näin puolustushallinto vastaa
-----
Miksi panssaroidulta ajoneuvolta vaadittavaa miinasuojaustasoa on laskettu kesken prosessin, vaikka valmiina on korkeamman tason miinaräjäytystestit hyväksytysti läpäissyt kotimainen panssariajoneuvo?
– Miinasuojausvaatimukset syntyivät kehityshankkeen myötä Latvian ja Suomen asettamien käyttäjävaatimusten myötä. Ne ovat maksimaaliset tämän ajoneuvoluokan kohdalla. Kovempi suojausvaatimus tarkoittaisi taisteluajoneuvoluokkaa, eikä sellaista miinasuojausta ole mahdollisuus tällaiseen ajoneuvoon rakentaa. Vaatimuksia ei siis muutettu. Protolabin Misun tuotekehitystä on tuettu voimakkaasti ministeriöistä. Ajoneuvo on lupaava ja toi uusia näkökulmia panssaroitujen ajoneuvojen tuoteperheeseen, Jyväsjärvi kirjoittaa.