Mainos

Puolustusvoimat ja puolustuspolitiikka

  • 791 560
  • 5 036

Zalmonella

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman lukko
Kai sä nyt edes ymmärrät, ettei kukaan ole, koskaan, missään, tunkenut JASSM ohjuksia Typhooniin? Paljos sä luulet, että se maksaisi? Mäkin osaan heitellä päästäni jotain eri hävittäjiä, vailla mitään perusteluja. Sitten kun pitäisi vähän lyödä mustaa valkoiselle, niin onkin hieman hankalampaa. Mutta hei... Australia hommas noita JASSM:eja n. 2010 (muistaakseni) horneteihin... joku muu makso... Suomi vaan tuli poimiin kirsikat kakusta. Joten kerro, pliis, lisää.

Annan pari vinkkiä... storm shadow, scalp-eg ja 2015

Tajua nyt, että jos sun edelliset koneet on jo aikaa sitten hommattuja, niin on vähän surkeata hommata uusia, täysin eri teknologialla olevia, romuttamatta vanhoja käyttökelvottomina. Esim. Gripenin (NG) kanssa taas on valmistaja tulossa vastaan, että heidän vehkeeseen menee mikä vaan ja he maksavat. F-35 taasen on lammas suden vaatteissa ja JASSM:itkin vaatii ulkoisen ripustuksen, jolloin se etu siitä häiveteknologiasta katoaa.

Mitä sitten? Kerta se on ensimmäinenkin. Ja joku on joskus ensimmäise kerran ripustanut ne sinne Gripeniinkin. Maksaa ihan saman verran kumpaankin, olettaisin.

Ja perustelut tuli jo. Hyvät ominaisuudet ja hintakaan ei ole kalliimasta päästä. Koita nyt hyvä ihminen opetella lukemaan ettet heittele mitä sattuu ilmoille.
 

Syöttöpiste

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tama ei kait sitten totetunutkaan , reservilaiset voi kutsua valmiusharjoituksiin presidentti/puolustusministeri, toki komentajan ehdotuksesta. Siina on kait joku pykala etta naista valmiusharjoituksista ei juurikaan saisi lykkaysta ja miehisto voidaan kutsua kerrallaan 30 paivaksi ja silla ei olisi vaikutusta kertausharjoituspaivien lukumaaraan.
Takaisin siihen isoon reserviin, milloin reservia alettiin pienentamaan? Olin viimeisen kerran kertausharjoituksissa -90 luvun alussa (IT) ja tykkeina kaytettiin vanhoja Boforsin kanuunoita (itse tosin viestipuolella, oli sanomalaitteet ja tuliasemapaatteet). Samaten, osittain varusmiesaikana, samat tykit olivat kaytossa, hieman hammastytti kun ammuslaatikoissa oli saksalaista tekstia, kotkat ja paivamaara jostain vuodelta 1942.
Huomattiinko joskus myohemmin, etta:
a. ei noilla vanhoilla aseilla tee mitaan
b. ei niita kehtaa esitella NATO kavereille
c. niiden sailyttaminen tulee kalliiksi, jotain oli yksityistetty?

JOL

En ole huomannut että jossaoin olisi ollut juttua siitä että tuo kyseinen lakimuutos olisi karahtanut karille. Ainakin HS:n uutisen mukaan (johon linkki vie) tavoitteena olisi ollut saada esitys eduskunnan käsiteltäväksi tällä viikolla. Jos tuo esitys nyt ei kuitenkaan ehdi kuluvalla viikolla käsiteltäväksi, niin ei kai se sitä tarkoita että se olisi kuopattu. Tarve on ilmeinen ja todella tärkeä PV:n toiminnan kannalta. Voi olla toki mahdollista että moinen uutisointi on mennyt minulta täysin ohi.

Jos tarkkoja ollaan niin reserviä ei niinkään ole pienennetty, vaan sodanajan joukkojen määrää on pienennetty. Reserviläisiä on edelleenkin juuri sen verran kuin niitä on koulutettu. Kaikille ei vain ole yksikköä mihin hänet voisi sijoittaa eit ensimäisessä aallossa kun pilliin puhalletaan. Siinä vaiheessa kun ensimäinen yksikkö saa taistelukosketuksen, alkaa paikkoja vapautumaan. Toki on pidettävä mielessä, että se taistelija ei ole ainoa joka kuluu kun joukko taistelee. Myös hänen varusteensa kuluvat. Perusvarustus varmaan saadaan jollain tapaa kasaan kaikille sotilaille mutta kun aletaan puhumaan joukkokohtaisesta materiaalista, niin sitä ei riitä mikäli joukkoja olisi niin paljon että jokainen reserviläinen voitaisiin johonkin sijoittaa.

Mitä tuohon Boforsin tykkiin tulee, niin uskoisin oikean vastauksen olevan jotain a:n ja c:n yhdistelmä. En ole ilmatorjunnan asiantuntija, mutta lyhyellä pohtimisella voisin sanoa seuraavaa: Suomessa käytössä olleet Boforsin tykit olivat käytössä vuodesta 1938 lähtien ja niillä on siis paukutettu myös sodissa. Sotien jälkeen kalustoa on käytetty koulutukseen ja sitä kierrätetty normaalin huolto- ja varastointikierron mukaisesti. Osaan kalustosta tehtiin modernisointi 60-luvulla. Jossain vaiheessa sen jälkeen kun olet kotiutunut varusmiespalveluksesta on tykit siirretty pitkäaikaisvarastointiin, koska niitä ei ole haluttu kuluttaa loppuun varusmieskoulutuksessa. Kun olet mennyt kertausharjoituksiin, on nuo tykit kaivettu varastoista, koska se on ollut sodanajan joukkosi kalustoa. Samanaikaisesti varusmiehet ovat harjoitelleet muulla kalustolla (kuten esim. Sergeit), joiden käyttöikää on ollut tuolloin enemmän jäljellä. 90-luvun alussa noista tykeistä on päätetty luopua, koska tilalle on tullut uusia järjestelmiä eikä vanhojen varastointiin ole ehkä ollut tilaa tai niiden modernisointi ei olisi ollut järkevää verrattuna uuden, tuolloin nykyaikaisen kaluston hankkimisen rinnalla. Jos palstalla on enemmän ilmatorjunnan kalustoa ja historiaa tuntevia niin olisi hienoa lukea miten ammusilmatorjunnan kehitys on sodanjälkeisinä vuosina edennyt Suomessa.

Se miksi olet ihmetellyt kotkien kuvia joskus, johtuu siitä että Suomi on ostanut paljon tykkejä juuri Saksasta tuohon aikaan ja mukana on tullut "riittävästi" ampumatarviketta. Noita ammuksia on sitten paukuteltu varusmiesten ja reserviläisten koulutuksesta hiljalleen liitereistä pois ja viimeiset sodanajan valmiusvarastot on todennäköisesti räjäytetty Pokassa sen jälkeen kun tykeistä on päätetty luopua.
 

Syöttöpiste

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt tietopyynnön neljään maahan koskien HX-hanketta, eli Hornetin korvaavaan järjestelmään liittyen. Pyyntö on lähetetty neljän eri maan puolustushallinnolle. Nämä maat ovat Ruotsi, Ranska, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Linkki vie PV:n nettisivuille uutiseen, jossa kerrotaan tarkemmin pyynnön yksityiskohdista. Pitkä on polku käytävänä ennen kuin ensimäiset uudet hävittäjät oletetaan laskeutuvan Suomeen vuoden 2025 paikkeilla. Saa nähdä pahoittaako joku mielensä kun kyseistä tietopyyntöä ei lähetetty esimerkiksi Venäjälle. Heillähän on ihan hyviä koneita tarjolla myös.
 

L4E

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauma Luk
Se miksi olet ihmetellyt kotkien kuvia joskus, johtuu siitä että Suomi on ostanut paljon tykkejä juuri Saksasta tuohon aikaan ja mukana on tullut "riittävästi" ampumatarviketta. Noita ammuksia on sitten paukuteltu varusmiesten ja reserviläisten koulutuksesta hiljalleen liitereistä pois ja viimeiset sodanajan valmiusvarastot on todennäköisesti räjäytetty Pokassa sen jälkeen kun tykeistä on päätetty luopua.
Eikös tuon saksalaisten 88 flakin kehittely aloitettu juurikin Ruotsissa. Itsekään IT:ssä ole ollut, mutta kommentteja muinoin tuli että niillä juurikin ammutaan sen tähden että ammuksia on varastoitu enemmän kuin riittävästi.
 

TAM

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers
Eikös tuon saksalaisten 88 flakin kehittely aloitettu juurikin Ruotsissa.
Jep, ensimmäisen maailmansodan jälkeen Krupp alkoi tekemään kehitystyötä yhdessä Boforsin kanssa. Ja syynä yhteistyöhön tietenkin Saksalle asetetut rajoitukset aseteknologian suhteen. Ensimmäinen versio oli 75mm:n tykki, mutta armeijan vaatimusten myötä sitten Saksassa alettiin jatkokehittämään raskaampaa mallia ja päädyttiin tuohon 88mm:n versioon. Bofors puolestaan alkoi valmistamaan noita 75 millisiä sekä sitten 80 millisiä kanuunoita.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Saksalainen 88 flak lienee kyllä maasodasta puhutteaessa jopa tokan maailmansodan paras (ja pelätyin) ase. Sopi moneen hommaan.
 

L4E

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauma Luk
Tuolla toisessa ketjussa oli puhetta ammuksista. Niin mites on nykyisten kenttätykkien ruudin laita. Käytetäänkö ns. "super-ruutia", joka ei ole riippuvainen läpötilan vaiteluista. Moderneissa panssariammuksissahan tuo käytössä. Luulisi että ainakin noissa kalliimmisa ja "viisaammissa" kudeissa käytössä. Mutta piten tuon perus bulkkitavaran kanssa. Vai onko sillä edes mitään kustannuksellista eroa?
 

puuntakaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ipa Ipandeerus
Olisi muuten kiva juttu, jos näissä USA:n ja Suomen ilmavoimien yhteistyössä pitämissä reeneissä liihoteltaisiin kokeilumielessä F35:lla Putinin pihoilla, niin selviäisi näkyyykö se tutkassa vai ei? Muutenkin olen vähän pettynyt siitä, että niiden systeemeitä ei kukaan testaa, tosin niin hölmö ja ylimielinen porukka tuskin mitään huomaisikaan, joten menisi vaan kallista bensaa hukkaan.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Saksalainen 88 flak lienee kyllä maasodasta puhutteaessa jopa tokan maailmansodan paras (ja pelätyin) ase. Sopi moneen hommaan.
Juu ilmatorjunnan lisäksi oli sodan tehokkaimpia panssarintorjunta-aseita (ja panssarintorjuntatehon keksiminen johti siihen että tykistä suunniteltiin sodan aikana panssarivaunuversio) ja oli erittäin tehokas myös jalkaväkeä vastaan (muistelisin että yhdellä 88:lla saatiin torjuttua kokonaisen jalkaväkipataljoonan hyökkäys, en tosin tarkemmin muista mihin taisteluihin tuo liittyi, mahdollisesti Ardennien vastaiskuun).
 

Uuhis #97

Jäsen
Suosikkijoukkue
Molomoton TPS, LA Kings, , Newcastle United
Juu ilmatorjunnan lisäksi oli sodan tehokkaimpia panssarintorjunta-aseita (ja panssarintorjuntatehon keksiminen johti siihen että tykistä suunniteltiin sodan aikana panssarivaunuversio)

Hyvin yleinen, mutta väärä käsitys. Tiger-vaunujen 88-milliset eivät itseasiassa ole jatkokehitettyjä tuosta alunperin kuuluisasta IT-tykistä, vaan tuota tykkiä kehitettiin rinnan IT-tykin kanssa, mutta vasta kun sille saatiin rakennettua Tigerin kaltainen riittävän raskas alusta myöhemmin sodan aikana, niin se voitiin ottaa käyttöön.
 

L4E

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauma Luk
Hyvin yleinen, mutta väärä käsitys. Tiger-vaunujen 88-milliset eivät itseasiassa ole jatkokehitettyjä tuosta alunperin kuuluisasta IT-tykistä, vaan tuota tykkiä kehitettiin rinnan IT-tykin kanssa, mutta vasta kun sille saatiin rakennettua Tigerin kaltainen riittävän raskas alusta myöhemmin sodan aikana, niin se voitiin ottaa käyttöön.
Pansarivaunukanuuna 88 KwK 36 L56 perustui kylläkin juurikin 88 FlaK 36 jatkokehitykseen. Tämä oli käytössä Tiger 1:issä.

Taasen panssarintorjuntakanuuna 88 PaK L71, joka oli käytössä mm. Jagdpanthereissa, Ferdinadeissa ja Tiger 2:sissa(tässä merkintänä KwK kun tankki). Hävisi kilpailun uudesta ilmatorjuntatykistä(88 FlaK 36 seuraaja) ja siitä kehitettiin sitten tämä malli.
 

L4E

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauma Luk
Kovasti tuolla Nato-ketjussa on ollut puhetta ohjuksista. Niin onko jossain ollut juttua mitä tehtiin Drakenien vanhoille Sidewindereille tai Migien ohjuksille, jotka kopioita Sidewinderista(käsittääkseni näitä venäläisiä ammuttiin/kokeiltiin myös Drakenista)?

Toki nyt Horneteissa jo uudemmat versiot.
 

L4E

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauma Luk
Uusista hävittäjistä on näköjään lähetetty tietopyyntö ja vastausta odotetaan vuoden loppuun mennessä. "Tietopyynnön vastauksia odotetaan seuraavista konetyypeistä: Boeing F-15 ja F/A-18, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-16 ja F-35 sekä Saab Gripen". Elikäs nuo koneet ovat vielä leikissä mukana ainakin virallisesti. Hornetin korvaajahankinnan tietopyyntö on lähetetty neljän maan hallitukselle - Artikkeli - Ilmavoimat

Kuuntelin pätkän hävittäjälentäjän mietteitä ilmataisteluista. Piti muuten stealth-ominaisuutta tärkeämpänä uudenpolven sensorifuusio-teknologiaa, joka lisää koneen automaatiota. Toki ei stealthiakaan vähätellyt. Toki jutussa oli kyse vain ilmataisteluista.
 
Viimeksi muokattu:

Zalmonella

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman lukko
Ruotsi esittelee uuden sukupolven Saab-hävittäjän

Swedut esittelee tänään uuden mallin omasta lentävästä tiiliskivestään. Enemmän asepaikkoja, lisää voimaa ja suuremmat tankit. Mun vähäisellä tietämyksellä uusittu Grippen rupesi vaikuttamaan parhaalta kompromissilta.

Ei ainakaan näin alkuun herätä itsessäni mitään väristyksiä tämä kone. Kyseessä ei ole viidennen sukupolven hävittäjä eikä mitä ilmeisemmin myöskään 4.5 polven konekkaan.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Nyt gripenistä on korjattu suurinnat puutteet ja koneen hinta + hinta per tunti on järkevempiä kuin amerikkalaisilla.

Itseasiassa miehitetyt koneen on jo nyt menneen maailman dinosauruksia, aivan kuten potkurikoneet 2MS loputtua. Miten pitäisi pelata Suomen hävittäjäkysymyksen kanssa, siinäpä visainen pähkinä.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Nyt gripenistä on korjattu suurinnat puutteet ja koneen hinta + hinta per tunti on järkevempiä kuin amerikkalaisilla.

Itseasiassa miehitetyt koneen on jo nyt menneen maailman dinosauruksia, aivan kuten potkurikoneet 2MS loputtua. Miten pitäisi pelata Suomen hävittäjäkysymyksen kanssa, siinäpä visainen pähkinä.
Gripenillä (myös nykyisillä malleilla) on mielestäni todella suuri etu siitä että lentotunnin hinta on huomattavasti muita kapineita edullisempi ja lisäksi koneiden valmistaminen seuraavalle lennolle on todella sutjakkaa, mikä käytännössä tarkoittaa että masiinat ovat suorittamassa tehtävää paljon useammin kuin esimerkiksi Typhoon tai (etenkin) F35. Lisäksi hankintahinta taisi olla erittäin edullinen (ainoastaan venäjänvehkeet lähtevät halvemmalla, mutta niitä ei olla hankkimassa). Suorituskyvyn puolesta käsittääkseni kyseessä on 4,5 sukupolven hävittäjä, toki tämä ei ole millään tasolla ominta alaani. 5g laitteita ei toisaalta ole tarjolla kuin tuo F35 jossa huonoja puolia mm. hinta ja huoltoajat lentojen välillä (samaan määrään lentotunteja tarvittaisiin huomattavasti useampi F35 Gripeneihin verrattuna).

Toista kysymystä on kanssa tullut pohdiskeltua ja aiheesta tännekin kirjoitettua jo aiemmin. Laitan nyt melko kärjistetyn version mielipiteestäni: Miehitetyt hävittäjät maksavat aivan helvetisti ja käytännössä Suomi ei voi niitä yksin niin paljoa hankkia että ainoalta viholliseltamme saataisiin väännettyä strateginen ilmaherruus edes omalla alueellamme. Tässä mielessä fiksuinta voisi olla pistää suurin osa hävittäjäbudjetista ilmatorjuntaohjuksiin (joita saataisiin sillä hinnalla hankittua useampi jokaista punatähtistä konetta kohti) minkä lisäksi hankittaisiin potentiaalisesti edullisempia rynnäkkökoneita (joille pystyttäisiin siistimään taivaat niillä it-ohjuksilla), sillä multiroolille ei olisi niin paljoa tarvetta. Vaihtoehtoisesti rynnäkkökoneet voisi myös korvata esimerkiksi droneilla tai taktisilla ohjuksilla maamaaleja vastaan (tai gunshipeillä, taisteluhelikoptereilla yms).
 

Blöö

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Blues, Kiekko-Espoo
Nyt gripenistä on korjattu suurinnat puutteet ja koneen hinta + hinta per tunti on järkevempiä kuin amerikkalaisilla.

Itseasiassa miehitetyt koneen on jo nyt menneen maailman dinosauruksia, aivan kuten potkurikoneet 2MS loputtua. Miten pitäisi pelata Suomen hävittäjäkysymyksen kanssa, siinäpä visainen pähkinä.
Lentäjä on hyvä vastalääke elektroniselle sodankäynnille. Muuten voi pahimmassa tapauksessa käydä niin, että Moskovan Tiltu pitää demokratian kyyhkyt maassa.
Gripenin erinomaisuudesta puhuttaessa olisi mukava olla muitakin lähteitä ruotsalaisen myyntimiehen lisäksi. Länsinaapurit kun eivät ole ihan yhtä tosikoita totuuden kanssa kuin me. Ovat valmita joustamaan, tosin aina omaksi hyödyksi.
Kaikesta huolimatta Gripen voisi olla hyvä peli, onhan se täysin NATO-yhteensopiva. Ruotsihan kävi pr-pommittamassa Libyaa saadakseen koneitaan kaupaksi, taisi olla lisäkaupat Brasiliaan tuolloin ajankohtainen asia. Parhaassa tapauksessa F-18 kalusto jäisi pienemmillä lentotunneilla rinnalle pommitus- ja maataistelutehtäviin. Tämä saattaisi hyvinkin toimia noin vuoteen 2050 asti. Eli 60 Gripeniä ja 30-50 F-18 konetta, siinä olisi oivat ilmavoimat.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Toista kysymystä on kanssa tullut pohdiskeltua ja aiheesta tännekin kirjoitettua jo aiemmin.
Jotta jotain järkevää voisi yrittää pohtia, niin pitäisi tietää mitä maksaa laaki maasta ja ilmalavetilta lähtevälle laakille ml tukitoiminnot. Siis mitä vaikuttaminen maksaa. Mun mutu on, että jo Hornettien kanssa mentiin perse edellä ohjaamoon ja suuri osa ilmatilan hallinnasta olisi pitänyt laskea IT:n varaan ja samalla ohjata osa rahoista samaan suuntaan. Hävittäjä on pirskatin kallis kapistus ja samalla haavoittuvainen. Pienelle maalle vähän liikaa kaikki munat samaan koriin efektiä, koska meiltä jatkuvasti puuttuu pidemmän matkan maasta ilmaan IT-ohjukset.
"Miltton Friidman": Analyysi Suomen ilmapuolustuksesta
BUKeja oli tasan tarkkaan Helsingin suojaksi eikä enempää, paljonko tätä uutta viritelmää on, sitä en osaa kuin arvata. Todennäköisesti tässäkin tapauksessa on hankittu sellainen määrä, että presidentin, hallituksen ja eduskunnan maastapako on suojattu kriisin sattuessa...

(Noissa BUKeissa oli veli venäläisen rakentama takaportti eli ne olisivat olleet hyödyttömiä Venäjää vastaan ja nuo sentäs ostettiin ennen Putinia. Siinä on osasyy siihen, että idästä ei osteta mitään mikä vaatii ohjelmiston toimiakseen.)

Ilmaelementti on muuttunut niin tärkeäksi osaksi modernia sotavoimaa, että sen käyttö pitää vähintään pystyä kiistämään viholliselta ellei ilmaherruutta pystytä saavuttamaan.
 

Blöö

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Blues, Kiekko-Espoo
Jotta jotain järkevää voisi yrittää pohtia, niin pitäisi tietää mitä maksaa laaki maasta ja ilmalavetilta lähtevälle laakille ml tukitoiminnot. Siis mitä vaikuttaminen maksaa. Mun mutu on, että jo Hornettien kanssa mentiin perse edellä ohjaamoon ja suuri osa ilmatilan hallinnasta olisi pitänyt laskea IT:n varaan ja samalla ohjata osa rahoista samaan suuntaan. Hävittäjä on pirskatin kallis kapistus ja samalla haavoittuvainen. Pienelle maalle vähän liikaa kaikki munat samaan koriin efektiä, koska meiltä jatkuvasti puuttuu pidemmän matkan maasta ilmaan IT-ohjukset.
"Miltton Friidman": Analyysi Suomen ilmapuolustuksesta
BUKeja oli tasan tarkkaan Helsingin suojaksi eikä enempää, paljonko tätä uutta viritelmää on, sitä en osaa kuin arvata. Todennäköisesti tässäkin tapauksessa on hankittu sellainen määrä, että presidentin, hallituksen ja eduskunnan maastapako on suojattu kriisin sattuessa...

(Noissa BUKeissa oli veli venäläisen rakentama takaportti eli ne olisivat olleet hyödyttömiä Venäjää vastaan ja nuo sentäs ostettiin ennen Putinia. Siinä on osasyy siihen, että idästä ei osteta mitään mikä vaatii ohjelmiston toimiakseen.)

Ilmaelementti on muuttunut niin tärkeäksi osaksi modernia sotavoimaa, että sen käyttö pitää vähintään pystyä kiistämään viholliselta ellei ilmaherruutta pystytä saavuttamaan.
Asetelma puoltaa vahvasti NATO-jäsenyyttä, sillä sen sodankäynti perustuu ilmaherruuteen. Se taas saavutetaan tuhoamalla ohjuksin vihollisen ilmatorjunta (maasta, mereltä & ilmasta). Venäjä on laskenut 1 + 1 ja satsannut it-ohjuksiin, koska sen lentokalusto ei pysty haastamaan läntisiä ilmavoimia. Ei laadussa, eikä edes määrällisesti. Länsi taas on ehkä tästä syystä ollut laiska kehittämään it-ohjuksia, sillä tarkoitus on sotia vihollisen maaperällä. Nyt tämä puuten on varmaankin havaittu ja tulevaisuudessa saattaa olla tarjolla myös lännessä tehtyjä ohjuksia.
 

Zalmonella

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman lukko
Asetelma puoltaa vahvasti NATO-jäsenyyttä, sillä sen sodankäynti perustuu ilmaherruuteen. Se taas saavutetaan tuhoamalla ohjuksin vihollisen ilmatorjunta (maasta, mereltä & ilmasta). Venäjä on laskenut 1 + 1 ja satsannut it-ohjuksiin, koska sen lentokalusto ei pysty haastamaan läntisiä ilmavoimia. Ei laadussa, eikä edes määrällisesti. Länsi taas on ehkä tästä syystä ollut laiska kehittämään it-ohjuksia, sillä tarkoitus on sotia vihollisen maaperällä. Nyt tämä puuten on varmaankin havaittu ja tulevaisuudessa saattaa olla tarjolla myös lännessä tehtyjä ohjuksia.

No, "lännellä" ei ole omia koneita saatikka omia ilmavoimiakaan. Ja en tiedä mistä päättelit ettei Venäjän lentokalusto ei pysty haastamaan?? Mielestäni kapasiteetti ja tekniikka riittää siihen hyvinkin.

Jos katsotaan Sukhoin teknisiä tietoja ja verrataan niitä "lännen" teknillisiin tietoihin niin eipä kovinkaan toiseksi jää. Tietenkään teknikka ei ole kaikki kaikessa. Vaatii taitoa myös käyttää koneita jotta niistä tulee tehokkaita.
 

Kanerva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights
No, "lännellä" ei ole omia koneita saatikka omia ilmavoimiakaan. Ja en tiedä mistä päättelit ettei Venäjän lentokalusto ei pysty haastamaan?? Mielestäni kapasiteetti ja tekniikka riittää siihen hyvinkin.

Jos katsotaan Sukhoin teknisiä tietoja ja verrataan niitä "lännen" teknillisiin tietoihin niin eipä kovinkaan toiseksi jää. Tietenkään teknikka ei ole kaikki kaikessa. Vaatii taitoa myös käyttää koneita jotta niistä tulee tehokkaita.

Taitaa vain venäläisiltä loppua lentovehkeet kesken.
 

Boulerice

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boogaard(R.I.P) ja Twist
Taitaa vain venäläisiltä loppua lentovehkeet kesken.

Venäjällä ei tosiaan ole aivan hirveästi noita uusimpia koneita käytössään vaan valtaosa ilmavoimista perustuu 80- ja 90-luvun vehkeisiin. Ihan noita uusimpia taitaa olla rakennettu yhteensä 200 kpl joista vain kaksi tyyppiä on uudempaa sukupolvea kuin esim. Eurofighter tai F-18 super hornet joita kumpaakin on rakennettu sen 600kpl.
 

puuntakaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ipa Ipandeerus
Eiköhän Sukhoin teknisillä tiedoilla voi heittää vesilintua, niinkuin muullakin propagandalla. Kone kelpaa ainoastaan lentonäytöksiin pyörimään paikallaan. Hornetilla nuo ammutaan alas alta aikayksikön.
 
Eiköhän Sukhoin teknisillä tiedoilla voi heittää vesilintua, niinkuin muullakin propagandalla. Kone kelpaa ainoastaan lentonäytöksiin pyörimään paikallaan. Hornetilla nuo ammutaan alas alta aikayksikön.
Riippuu tilanteesta. Jos Suhoi pääsee koiratappeluun, se on niskan päällä Hornetiin nähden (lähde). Jonkun Migin se jättää täysin vaille mahdollisuuksia. (lähde). Mutta ilmavoimien taistelutapa pyrkinee siihen että Suhoit pudotellaan kauempaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös