Puolueiden eduskuntavaaligallupit 2019–2023

[heketsu88]

Johan tässä on tullut viestiteltyä, riittää hetkeksi osaltani.

Loppukaneettina 30000 asukkaan Ahvenanmaa osaksi Varsinais-Suomen vaalipiiriä. Perustelkaa, mikä oikeuttaa 50 % piilevän äänikynnyksen eli käytännössä FPTP:n eli Jenkkien maailman surkeimmaksi osoittaman vaalijärjestelmän. (Juujuu, erityisasema Suomessa, mutta oikeasti? Yksi privilegio samassa luokassa kuin epätasa-arvoinen varusmiespalvelus.)

Varmaan tuolla Ahvenanmaan vaalipiirillä haluttiin aikoinaan taata Ahvenanmaalle eduskunnalle yksi edustajapaikka. Ennen vuoden 1948 eduskuntavaaleja Ahvenanmaan vaalipiiri oli osa Turun läänin eteläistä vaalipiiriä. Perinteisestihän Ahvenanmaan kansanedustaja on lyöttäytynyt eduskunnassa yhteen RKP:n kanssa, jonka kanssa muodostavat sitten ruotsalaisen eduskuntaryhmän.

 

[Ann Arbor]

Mitä muuten Ann tarkoitit pk-seudun oikeuksilla? Koetko espoo-/vantaa-/kauniaislaisena saavasi osuvammat kansanedustajat kun on oma vaalipiiri vai kuinka? Eikö suureen vaalipiiriin kuuluminen takaa parhaat äänestäjän oikeudet matalan äänikynnyksen muodossa?

Lähinnä tuli mieleen, mikäli väkirikkaasta Uudestamaasta alettaisiin irrottamaan kuntia esimerkiksi Kaakkois-Suomen, tai Hämeen vaalipiireihin heidän äänikynnyksen laskemiseksi. Kaukainen skenaario toki.

Mielenkiintoista nähdä, aletaanko kansanedustajien määrän lisäämistä juurikin edustavuuden kannalta ajamaan jossain vaiheessa ihan tosissaan. Edustajapaikkojahan on ollut se 200 jo ensimmäisistä vaaleista lähtien, jolloin maan väkiluku oli alle 3 miljoonaa. Omasta mielestä 200 on kelpo kompromissi, enkä myöskään pidä kansanedustajien määrän vähentämistäkään tarpeellisena.

 

[karotenoidi]

Muuten samaa mieltä tilanteesta mutta heketsu88:n linkkaamasta artikkelista selviää, kuinka itse asiassa korkeat äänikynnykset johtavat korkeisiin vaadittuihin äänimääriin ja siten yksi ääni on Lapissa suhteellisesti merkityksettömämpi (n. 1/8000 ääntä vs. n. 1/3000 ääntä):

"Kaakkois-Suomesta (-2 paikkaa) olisi jäänyt varasijalle kaksi nykyistä ensikertalaisedustajaa: vihreiden Hanna Holopainen (2 659 ääntä) sekä perussuomalaisten riveistä valittu ja sittemmin puolueesta erotettu Ano Turtiainen (3 264 ääntä).
Äänikynnys, eli eduskuntaan pääsyn vaikeus, nousee jatkossa entisestään Lapissa ja Kaakkois-Suomessa. Kuvaavaa äänikynnysongelmalle on, että Lapissa jo vuoden 2019 vaaleissa jäi rannalle vihreiden Riikka Karppinen 7 818 äänellä. Äänimäärällä olisi päässyt heittämällä kansanedustajaksi kaikissa muissa, suuremmissa vaalipiireissä."

Mää ymmärrän sun huolta nyt paremmin. Mutta se huoli vaikuttaa perustuvan perustavanlaatuisille väärinkäsityksille. Riikka Karppisen tapaus oli ääriesimerkki monesta syystä. Ensinnäkin hän oli maan pienimmässä vaalipiirissä. Toisekseen hän sai liki ainutlaatuisen suuren osuuden Lapin vihreiden äänistä, yli 80 prosenttia. Kolmanneksi, hän jäi rannalle aivan poikkeuksellisen pienellä marginaalilla, yhdeksällä vaivaisella äänellä. Neljänneksi, Lapin Vihreät eivät olleet solmineet minkäänlaisia vaaliliittoja, mikä varmaan olisi ollut fiksua.

Mutta keskeistä on, että vihreiden lista sai reilut 9 700 ääntä, eikä sillä määrällä olisi päässyt läpi mistään muustakaan vaalipiiristä. Ei itse asiassa lähelläkään, Lapissa sen sijaan oli hilkulla. Vertailun vuoksi, yli 13 500 helsinkiläistä äänesti Liike Nytiä, mutta Joel Harkimo jäi silti rannalle. Lappilaisten vihreiden äänestäjien absoluuttinen määrä ei ole suinkaan se dramaattinen asia äänikynnyksessä. Vaan se suhteellinen osuus. Lappilaisista 9,7 prosenttia äänesti vihreitä, mutta helsinkiläisistä 3,5 prosenttia Liike Nytiä. Tuollaisen 9,7 prosentin vaatiminen tekee uusien puolueiden läpimurrosta hyvin vaikeaa. Varmasti jo noissa vaaleissa vähintään kymmenen vihreiden äänestäjää mietti, että eipä taida vihreät yltää eduskuntaan ja äänesti vasemmistoliitolle toista paikkaa mieluummin. Se on tosi asiassa harha-ajattelua sekin, mutta pienpuolueiden rasite yhtä kaikki. Sitä suurempi rasite, mitä pienempi vaalipiiri.

Lapistakin olisi voinut päästä ehdokas läpi 9 715 / 14 = 694 äänellä, jos kaikki tähdet olisivat olleet kohdillaan. Silleen se D'Hondtin systeemi toimii. Toki Uudeltamaalta olisi voinut päästä 353 äänellä, kun saman matemaattisen harjoituksen tekee. Näiden yksittäisten ehdokkaiden äänimäärien vertailu varsinkin eri vaalipiirien välillä on vaan täysin harhaanjohtavaa, kun systeemissä on kyse listojen saamista äänimääristä. Kuten sanottua, lista olisi tarvinnut reilut 9 700 ääntä Lapissa, Uudellamaalla puolestaan 12 700. Ihan sama saako kaikki listan ehdokkaat saman verran vai keskitäänkö liki kaikki äänet yhdelle ehdokkaalle Lapin vihreiden malliin. Hyvä henkilökohtainen äänipottihan tuo liki kahdeksan tonnia on, mutta vaalijärjestelmän kannalta irrelevantti mittari.

 

[finnjewel]

Mää ymmärrän sun huolta nyt paremmin. Mutta se huoli vaikuttaa perustuvan perustavanlaatuisille väärinkäsityksille. Riikka Karppisen tapaus oli ääriesimerkki monesta syystä. Ensinnäkin hän oli maan pienimmässä vaalipiirissä. Toisekseen hän sai liki ainutlaatuisen suuren osuuden Lapin vihreiden äänistä, yli 80 prosenttia. Kolmanneksi, hän jäi rannalle aivan poikkeuksellisen pienellä marginaalilla, yhdeksällä vaivaisella äänellä. Neljänneksi, Lapin Vihreät eivät olleet solmineet minkäänlaisia vaaliliittoja, mikä varmaan olisi ollut fiksua.

Mutta keskeistä on, että vihreiden lista sai reilut 9 700 ääntä, eikä sillä määrällä olisi päässyt läpi mistään muustakaan vaalipiiristä. Ei itse asiassa lähelläkään, Lapissa sen sijaan oli hilkulla. Vertailun vuoksi, yli 13 500 helsinkiläistä äänesti Liike Nytiä, mutta Joel Harkimo jäi silti rannalle. Lappilaisten vihreiden äänestäjien absoluuttinen määrä ei ole suinkaan se dramaattinen asia äänikynnyksessä. Vaan se suhteellinen osuus. Lappilaisista 9,7 prosenttia äänesti vihreitä, mutta helsinkiläisistä 3,5 prosenttia Liike Nytiä. Tuollaisen 9,7 prosentin vaatiminen tekee uusien puolueiden läpimurrosta hyvin vaikeaa. Varmasti jo noissa vaaleissa vähintään kymmenen vihreiden äänestäjää mietti, että eipä taida vihreät yltää eduskuntaan ja äänesti vasemmistoliitolle toista paikkaa mieluummin. Se on tosi asiassa harha-ajattelua sekin, mutta pienpuolueiden rasite yhtä kaikki. Sitä suurempi rasite, mitä pienempi vaalipiiri.

Lapistakin olisi voinut päästä ehdokas läpi 9 715 / 14 = 694 äänellä, jos kaikki tähdet olisivat olleet kohdillaan. Silleen se D'Hondtin systeemi toimii. Toki Uudeltamaalta olisi voinut päästä 353 äänellä, kun saman matemaattisen harjoituksen tekee. Näiden yksittäisten ehdokkaiden äänimäärien vertailu varsinkin eri vaalipiirien välillä on vaan täysin harhaanjohtavaa, kun systeemissä on kyse listojen saamista äänimääristä. Kuten sanottua, lista olisi tarvinnut reilut 9 700 ääntä Lapissa, Uudellamaalla puolestaan 12 700. Ihan sama saako kaikki listan ehdokkaat saman verran vai keskitäänkö liki kaikki äänet yhdelle ehdokkaalle Lapin vihreiden malliin. Hyvä henkilökohtainen äänipottihan tuo liki kahdeksan tonnia on, mutta vaalijärjestelmän kannalta irrelevantti mittari.

On Lapissa joskus tehty ihmetekojakin kuten Esko-juhani Tennilä:

"Talvella 1983 SKDL:n Lapin piiriä hallitsi puolueen enemmistön niin sanottu kirveslinja, joka pudotti Tennilän pois puolueen viralliselta eduskuntavaalien ehdokaslistalta pari kuukautta ennen vaaleja, koska hänen katsottiin rikkoneen ryhmäpäätöksiä. Tennilä lähti vaaleihin omalla listallaan ja keräsi miltei 15 000 ääntä, kun SKDL:n viralliselta listalta pääsi eduskuntaan vain yksi ehdokas"

 

[Hiihtäjä]

Mää ymmärrän sun huolta nyt paremmin. Mutta se huoli vaikuttaa perustuvan perustavanlaatuisille väärinkäsityksille. Riikka Karppisen tapaus oli ääriesimerkki monesta syystä. Ensinnäkin hän oli maan pienimmässä vaalipiirissä. Toisekseen hän sai liki ainutlaatuisen suuren osuuden Lapin vihreiden äänistä, yli 80 prosenttia. Kolmanneksi, hän jäi rannalle aivan poikkeuksellisen pienellä marginaalilla, yhdeksällä vaivaisella äänellä. Neljänneksi, Lapin Vihreät eivät olleet solmineet minkäänlaisia vaaliliittoja, mikä varmaan olisi ollut fiksua.

Mutta keskeistä on, että vihreiden lista sai reilut 9 700 ääntä, eikä sillä määrällä olisi päässyt läpi mistään muustakaan vaalipiiristä. Ei itse asiassa lähelläkään, Lapissa sen sijaan oli hilkulla. Vertailun vuoksi, yli 13 500 helsinkiläistä äänesti Liike Nytiä, mutta Joel Harkimo jäi silti rannalle. Lappilaisten vihreiden äänestäjien absoluuttinen määrä ei ole suinkaan se dramaattinen asia äänikynnyksessä. Vaan se suhteellinen osuus. Lappilaisista 9,7 prosenttia äänesti vihreitä, mutta helsinkiläisistä 3,5 prosenttia Liike Nytiä. Tuollaisen 9,7 prosentin vaatiminen tekee uusien puolueiden läpimurrosta hyvin vaikeaa. Varmasti jo noissa vaaleissa vähintään kymmenen vihreiden äänestäjää mietti, että eipä taida vihreät yltää eduskuntaan ja äänesti vasemmistoliitolle toista paikkaa mieluummin. Se on tosi asiassa harha-ajattelua sekin, mutta pienpuolueiden rasite yhtä kaikki. Sitä suurempi rasite, mitä pienempi vaalipiiri.

Lapistakin olisi voinut päästä ehdokas läpi 9 715 / 14 = 694 äänellä, jos kaikki tähdet olisivat olleet kohdillaan. Silleen se D'Hondtin systeemi toimii. Toki Uudeltamaalta olisi voinut päästä 353 äänellä, kun saman matemaattisen harjoituksen tekee. Näiden yksittäisten ehdokkaiden äänimäärien vertailu varsinkin eri vaalipiirien välillä on vaan täysin harhaanjohtavaa, kun systeemissä on kyse listojen saamista äänimääristä. Kuten sanottua, lista olisi tarvinnut reilut 9 700 ääntä Lapissa, Uudellamaalla puolestaan 12 700. Ihan sama saako kaikki listan ehdokkaat saman verran vai keskitäänkö liki kaikki äänet yhdelle ehdokkaalle Lapin vihreiden malliin. Hyvä henkilökohtainen äänipottihan tuo liki kahdeksan tonnia on, mutta vaalijärjestelmän kannalta irrelevantti mittari.

Kiitos Lappi 2019-esimerkin avaamisesta, tulipahan tutustuttua tähän nyt tarkemmin.

Ajattelin, että sen 2019 tapaus on konkreettinen tilanne jonka lainasin (liian) nopeana esimerkkinä koska en tiennyt kuinka paljon tiedät aiheesta alkuperäisen viestisi perusteella, mutta olet oikeassa äänten suhteellisen määrän suhteen. Alkuperäinen sanomasi "Lappilaisen äänestäjän äänellä on itse asiassa siis kaikkein isoin painoarvo" on sittenkin totta että Lapissa vain pelataan pienemmillä absoluuttisilla äänimäärillä kokonaisuutena, vaikka Karppisella olikin suuri henkilökohtainen määrä vrt. Uudenmaan rajalla olleet.

Sen verran puolustan nimeämääsi "huoltani" että kiinnostukseni vaalikynnyksistä oli herännyt kauan ennen heketsu88:n linkkaamaa artikkelia ja tuo ohi aiheen mennyt esimerkki oli sivuasia.

Samoilla linjoilla tässä pitkälti ollaan itse asiasta.

PS. Tässä vielä kiinnostuneille tänään löytämäni oikeusministeriön vaalijohtajan 2018 blogi (Vaalit.fi-sivusto): Oikeusblogissa: Eduskuntavaalien vaalipiirijakoon muutos? - Vaalit
Suositus on mielestäni liian monimutkainen mutta ok lukupaketti ja @Ann Arbor ideaa mukana


Tämä tältä erää

 

[heavy]

Ylen uusin mittaus kertoo että SDP:n kannatus on laskenut, mutta hallituspuolueista RKP, vihreät ja keskusta nostivat suosiotaan

Ylen kannatusmittaus: SDP menettää suosiotaan, keskusta ja vihreät nousevat hieman

Puolueiden keskinäinen kannatusjärjestys on pysynyt ennallaan, mutta keskisuuret puolueet vahvistuvat suurimpien kustannuksella. RKP:n kannatus vahvistuu selvästi.

yle.fi

 

[heketsu88]

Ylen uusin mittaus kertoo että SDP:n kannatus on laskenut, mutta hallituspuolueista RKP, vihreät ja keskusta nostivat suosiotaan

Ylen kannatusmittaus: SDP menettää suosiotaan, keskusta ja vihreät nousevat hieman

Puolueiden keskinäinen kannatusjärjestys on pysynyt ennallaan, mutta keskisuuret puolueet vahvistuvat suurimpien kustannuksella. RKP:n kannatus vahvistuu selvästi.

yle.fi

Hallituskokoonpanot eduskuntavaaleissa 2023 sivuston (tarkkuudesta en osaa sanoa) mukaan eduskuntapaikat menisivät tuon mukaan seuraavasti:

Kokoomus: 52 (+14)
SDP: 40 (0)
Perussuomalaiset: 37 (-2) ---> Luvussa on myös mukana Ano Turtiaisen alkuperäinen PS:n eduskuntapaikka
Keskusta: 23 (-8)
Vihreät: 18 (-2)
Vasemmistoliitto: 15 (-1)
RKP: 11 (+1) (luvussa on lisäksi mukana Ahvenanmaan kansanedustaja)
KD: 3 (-2)
Liike Nyt: 1 (0)

Vahvasti alkaa näyttään Kok+SDP+Vihreät+RKP-hallituskokoonpanolta.

 

[Ann Arbor]

Ylen uusin mittaus kertoo että SDP:n kannatus on laskenut, mutta hallituspuolueista RKP, vihreät ja keskusta nostivat suosiotaan

Ylen kannatusmittaus: SDP menettää suosiotaan, keskusta ja vihreät nousevat hieman

Puolueiden keskinäinen kannatusjärjestys on pysynyt ennallaan, mutta keskisuuret puolueet vahvistuvat suurimpien kustannuksella. RKP:n kannatus vahvistuu selvästi.

yle.fi

Mielenkiintoista. Huomioiden miten "pikkukohuja" on Kokoomuksen ympärillä syksyn edetessä riittänyt, olisin odottanut SDP:n nousun alkavan piakkoin.

Vaalien alla kuulemme oletettavimmin lukemattomia kertoja vasemmiston toimesta termit "kurjistava" ja "eriarvoistava", mutta riittääkö tämä Kokoomuksen gallup-johdon sulattamiseen? Se lienee selvää, ettei pelkkä Sanna Marinin persoona enää riitä.

 

[Murkula]

Hallituskokoonpanot eduskuntavaaleissa 2023 sivuston (tarkkuudesta en osaa sanoa) mukaan eduskuntapaikat menisivät tuon mukaan seuraavasti:

Kokoomus: 52 (+14)
SDP: 40 (0)
Perussuomalaiset: 37 (-2) ---> Luvussa on myös mukana Ano Turtiaisen alkuperäinen PS:n eduskuntapaikka
Keskusta: 23 (-8)
Vihreät: 18 (-2)
Vasemmistoliitto: 15 (-1)
RKP: 11 (+1) (luvussa on lisäksi mukana Ahvenanmaan kansanedustaja)
KD: 3 (-2)
Liike Nyt: 1 (0)

Vahvasti alkaa näyttään Kok+SDP+Vihreät+RKP-hallituskokoonpanolta.

No joo, kunhan nyt nähdään lopulliset lukemat. Mutta ottaen huomioon miten helppo hallituskumppani nuo virheet ovat taas olleet niin KOK-SDP-RKP-KD-LIIKE olisi myös enemmistö ja se olisi niukasti sitä ilman Harkimoakin.
Varmaan on nähtävä äänestystulokset ennen kuin kovinkaan vahvoja arvioita tekisin.

 

[heketsu88]

No joo, kunhan nyt nähdään lopulliset lukemat. Mutta ottaen huomioon miten helppo hallituskumppani nuo virheet ovat taas olleet niin KOK-SDP-RKP-KD-LIIKE olisi myös enemmistö ja se olisi niukasti sitä ilman Harkimoakin.
Varmaan on nähtävä äänestystulokset ennen kuin kovinkaan vahvoja arvioita tekisin.

Joo, paljon ennättää vielä tapahtua, kun vaaleihin on vielä 5 kuukautta aikaa. Viime eduskuntavaaleissa SDP:n selvä johto suli Antti Rinteen sekoiluihin vaaliväittelyissä, minkä johdosta Perussuomalaiset ja Kokoomus tekivät paremman tuloksen, mitä ennen eduskuntavaaleja tehdyt gallupit ennustivat.

Mutta pidän yhä todennäköisenä KOK-SDP-Vihreät-RKP-hallituskokoonpanoa: SDP ei varmasti suostu lähtemään hallitukseen PS:n kanssa ja muista puolueista Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP eivät myöskään ole halukkaita hallitusyhteistyöhön PS:n kanssa. Lisäksi Vasemmistoliitto ei lähde Kokoomuksen kanssa hallitukseen. Keskustan hallitukseen meno taas olisi kyseenalainen, mikäli Keskustan eduskuntavaalien tulos olisi läheskään sama, mitä nykyiset puoluegallupit ennustavat. KD ja varsinkin Liike Nyt ovat liian pieniä puolueita hallitukseen.

 

[Murkula]

Mutta pidän yhä todennäköisenä KOK-SDP-Vihreät-RKP-hallituskokoonpanoa: SDP ei varmasti suostu lähtemään hallitukseen PS:n kanssa ja muista puolueista Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP eivät myöskään ole halukkaita hallitusyhteistyöhön PS:n kanssa. Lisäksi Vasemmistoliitto ei lähde Kokoomuksen kanssa hallitukseen. Keskustan hallitukseen meno taas olisi kyseenalainen, mikäli Keskustan eduskuntavaalien tulos olisi läheskään sama, mitä nykyiset puoluegallupit ennustavat. KD ja varsinkin Liike Nyt ovat liian pieniä puolueita hallitukseen.

Joo-o, muistaakseni ei ole mitenkään ennenkuulumatonta että KD olisi hallituksessa. Niinkuin sanoin noilla luvuilla KOK+SDP+RKP+KD olisivat niukasti enemmistöhallitus eikä siihen tarvitse PS, tai Kepua sotkea. Ainoa, että demarit voisivat tuossa kokea olevansa aisankannattelija mutta jos Sannalle lupaa ulkoministerin paikan, niin eikös tuo nahkansa myy.

Myönnän, että tässä on isosti omaa toiveajattelua. Toisaalta vaikka Vihreät nyt petrasivatkin niin ovat tasaisessa alamäen trendissä, eikä varmasti vähinten tekemänsä pölhöläpolitiikkansa takia. Pitäisi Kokoomuksellekin riskikumppani ja Demareiden kanssahan nuo ovat jo valmiiksi tukkanuottasilla.
Siispä mihin vihreitä tarvitaan hallituksessa? Osaavat kyllä oppositiossakin huutaa pahaa verkkokalastajaa. Ensiarvoisen tärkeää on saada kaikki vihreät hevon vittuun asemista, jotka koskettavat millään tavalla Suomen rajoja.

 

[Kimmo_Ahteri]

Perstuntumalla sanoisin että Kokoomus on saanut enemmän ruutuaikaa, jonka puutteesta he valittelivat keskellä pandemiaa. Tämä näkyy hallituksen haastona ja heidän teemana tuntuu olevan todistaa hallituksen hitaus tehdä päätöksiä. Viimeisin meni vähän yli kun Kokoomus oli passittanut A-studioon kolmoskentän laiturin kertomaan että hallituksen pitäisi pikimmiten muokata ydinvoimaan liittyviä lakeja jotta Suomesta tulisi houkutteleva kohde pienydinvoimaloiden kehittämiselle.

Milloin PS:n loppukiri alkaa? Nyt on ollut vähän hiljaista, toki onhan 5kk vielä vaaleihin.

Vihreille ja Keskustalle voisi olla hyvä kerätä rivejään oppositiossa. Vihreillä on vähän vaikeaa löytää yhteistä ympäristölinjaa Keskustan kanssa ja he ovat samalla moittineet Kokoomusta kunnianhimottomuudesta. Luonnon monimuotoisuus ei oikein tunnu kiinnostavan porvaripuolueita.

Kok+PS + 1apupuolue niin saisiko tuolla jo enemmistön?

 

[mjr]

Kok+PS + 1apupuolue niin saisiko tuolla jo enemmistön?

Voi luoja, voin kyllä elävästi kuvitella tämän hallituksen... Voisiko apupuolue olla vielä kristilliset?

 

[Maple Leaf]

En olisi lainkaan yllättynyt, mikäli myöhempi historiankirjoitus paljastaisi kokoomuksen ja SDP:n sopineen jo tässä vaiheessa sinipunahallituksen muodostamisesta, kunhan ensin on lauottu vaalinäytelmän vuorosanat ja annettu alamaisten juoda vaalikahvit. Mukaan otetaan vihreät ja RKP, koska heidät saa melkein mihin hallituskelkkaan hyvänsä.

 

[Cobol]

En olisi lainkaan yllättynyt, mikäli myöhempi historiankirjoitus paljastaisi kokoomuksen ja SDP:n sopineen jo tässä vaiheessa sinipunahallituksen muodostamisesta, kunhan ensin on lauottu vaalinäytelmän vuorosanat ja annettu alamaisten juoda vaalikahvit. Mukaan otetaan vihreät ja RKP, koska heidät saa melkein mihin hallituskelkkaan hyvänsä.

SDP tuskin lähtee hallitukseen kolmannelta sijalta kassakaappisopimuksella. Ja se sija on tulossa. Vaikka molempien puolueiden intressit 2/2022 jälkeen ovat samanlaisessa turvallisuuspolitiikassa ja Suomen NATO-jäsenyyden jalostamisessa aktiiviseksi toimijaksi NATO:n sisällä, kestääkö kummankaan perse sopimuksen tuloa julkisuuteen ennen vaaleja?

Kokoomukselle en näe SDP:n olevan sellainen kumppani, jonka pysymistä vallassa tulisi turvata. Toisaalta SDP on erittäin ikävä porukka ay-liikkeineen oppositiossa. Änkyröinti ay-liikeessä voi lisääntyä entisestään.

Konservatiivihallitus tai vähemmistöhallitus on aivan mahdollinen.

 

[finnjewel]

Voi luoja, voin kyllä elävästi kuvitella tämän hallituksen... Voisiko apupuolue olla vielä kristilliset?

Kepulaisilla on vielä siltarumpuja rakentamatta ja ministerinposteja saamatta, joten kyllä sieltä apuja saadaan.

 

[Hiihtäjä]

KD perustettiin 1958 ja on ollut tänä aikana vain kaksi kertaa hallituksessa: 1991 Aho ja 2011 Katainen/Stubb. 1991 KD:lla oli 8 kansanedustajaa ja 2011 6. 2023 luku voi olla 4, riippuu pääseekö kukaan Antero Laukkasen paikalle. Neljän edustajan puolueelle pitäisi antaa vähintään yksi ministeri ja mahdollisesti kaksi: 2019 hallituksessa RKP:lle keksittiin "Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri" jotta Henrikssonilla olisi kaveri.

Kahdeksasta edustajasta onkin jonkinlaista hyötyä enemmistön turvaamisessa, kuusi vielä meni ja Kokoomus halusi jonkun tueksi, mutta neljä on liian vähän. Enää kun Vasemmistoliitto ei varmuudella pääse samaan hallitukseen Kokoomuksen kanssa niin KD:ta ei tarvita edes henkiseksi tueksi (2011 hallituksessa olisi ollut muuten kolme vasemmistopuoluetta).

KD on oppositiopuolue.

 

[mjr]

Kepulaisilla on vielä siltarumpuja rakentamatta ja ministerinposteja saamatta, joten kyllä sieltä apuja saadaan.

Mietin vaan, että miten itsetuhoisia ovat - jos on edes kaksi aivosolua jäljellä niin jäävät oppositioon, jos PS on hallituksessa Kokoomuksen pyöriteltävänä. Sitten voivat seuraavissa vaaleissa saada takaisin maaseudun ääniä perssuomalaisilta.

 

[I own your face]

Mitään merkittävää muutostahan ei tapahdu, jos kokoomus ottaa demarit hallituskumppanikseen. Sama linja jatkuu kuin nykyhallituksella. Eihän demarien tarvitse suurempia myönnytyksiä edes tehdä kokoomuksen suuntaan, jos persut jättäytyvät suosiolla oppositioon.

 

[skode]

Mietin vaan, että miten itsetuhoisia ovat - jos on edes kaksi aivosolua jäljellä niin jäävät oppositioon, jos PS on hallituksessa Kokoomuksen pyöriteltävänä. Sitten voivat seuraavissa vaaleissa saada takaisin maaseudun ääniä perssuomalaisilta.

Kepu on kyllä sanalla sanottuna melkoisen huonossa raossa. Jos PS ei mene hallitukseen, Kepun on sinne pakko mennä vaikka väkisin. Eivät saa oppositiossa millään kannatusta nousemaan jos PS siellä on myös.

 

[Tadu]

Mitään merkittävää muutostahan ei tapahdu, jos kokoomus ottaa demarit hallituskumppanikseen. Sama linja jatkuu kuin nykyhallituksella. Eihän demarien tarvitse suurempia myönnytyksiä edes tehdä kokoomuksen suuntaan, jos persut jättäytyvät suosiolla oppositioon.

No eikös tämä nyt ole selvä, eli ihan sama mikä hallituskoalitio siellä on. Sama linja jatkuu. Hieman velkaantumista hillitään enemmän juustohöylällä ja koulutusleikkauksilla. Siinä se. Ihan turha odotella minkäänlaista suunnanmuutosta millään hallituskoalitiolla. Ainoastaan mahdollista jos Kokoomus yksin saa yli 50 % kannatuksen tai Vasemmistoliitto yli 50 % kannatuksen. Tällöin voisi tulla suunnanmuutosta - jos silloinkaan.

 

[heketsu88]

SDP tuskin lähtee hallitukseen kolmannelta sijalta kassakaappisopimuksella. Ja se sija on tulossa. Vaikka molempien puolueiden intressit 2/2022 jälkeen ovat samanlaisessa turvallisuuspolitiikassa ja Suomen NATO-jäsenyyden jalostamisessa aktiiviseksi toimijaksi NATO:n sisällä, kestääkö kummankaan perse sopimuksen tuloa julkisuuteen ennen vaaleja?

Kokoomukselle en näe SDP:n olevan sellainen kumppani, jonka pysymistä vallassa tulisi turvata. Toisaalta SDP on erittäin ikävä porukka ay-liikkeineen oppositiossa. Änkyröinti ay-liikeessä voi lisääntyä entisestään.

Konservatiivihallitus tai vähemmistöhallitus on aivan mahdollinen.

Mihin perustuu tuo SDP:n tuleva kolmas sija?

 

[Cobol]

Mihin perustuu tuo SDP:n tuleva kolmas sija?

Omiin laskelmiini. SDP:n peruskannatuskäyrä on laskeva eikä Marinilla ole enää hohtoa kuten oli runnottuaan SDP:n johtajaksi. Viimeiset hallituskuukaudet syövät olettaakseni lisää uskottavuutta.

Oppositio vie kaksi ensimmäistä sijaa, mutta toki SDP tekee parhaansa pysyäkseen kahden joukossa. Odotettavissa on siis "kovempia rangaistuksia rikollisille" ja vastaavia, koska niiden SDP:ssä arvioidaan syövän PS:n kannatusta ja lisäävän SDP:n kannatusta. SDP saattaa kopioida Tanskan ja Ruotsin demarien politiikkaa enemmänkin. En usko, että Marinia lainkaan haittaa oikeastaan mikään asia, jos valta pysyy hänellä.

 

[mjr]

Omiin laskelmiini. SDP:n peruskannatuskäyrä on laskeva eikä Marinilla ole enää hohtoa kuten oli runnottuaan SDP:n johtajaksi. Viimeiset hallituskuukaudet syövät olettaakseni lisää uskottavuutta.

Minulla on sama analyysi sijoituksesta, mutta perustuen lähinnä tälle tulevalle erittäin karulle eurooppalaiselle taloustalvelle. Inflaatio on korkealla, korkoja nostetaan, energiamarkkinat ovat vähintään epävakaat, mutta pahimmillaan ihan tuhoisat. Tämän lisäksi vallitsee olennaisesti perusteeton velkahysteria, jota mediamme ilolla vielä lietsoo. Täysin erilainen hallituspohja olisi tänä ennennäkemättömien kriisien ja rakenneuudistuksiin kyvyttömänä aikana päätyneet olennaisesti about samaan alijäämään. Eikä totta puhuen kenelläkään ole mitään järkevää toimintasuunnitelmaa jatkonkaan suhteen - pohjimmainen kysymys on kuihdummeko vai kasvammeko ja se kysymys liittyy olennaisesti demografiaan, ei siihen että nipistettäisiinkö toimeentulotuesta vielä muutama kymppi ja piiskattaisiinko työttömiä vieläkin enemmän.

 

[Cobol]

Minulla on sama analyysi sijoituksesta, mutta perustuen lähinnä tälle tulevalle erittäin karulle eurooppalaiselle taloustalvelle. Inflaatio on korkealla, korkoja nostetaan, energiamarkkinat ovat vähintään epävakaat, mutta pahimmillaan paljon enemmän. Tämän lisäksi olennaisesti perusteeton velkahysteria, jota mediamme ilolla vielä lietsoo. Täysin erilainen hallituspohja olisi näinä kriisien ja uudistuksiin kyvyttöminä vuosina päätyneet olennaisesti samaan alijäämään. Eikä totta puhuen kenelläkään ole mitään järkevää toimintasuunnitelmaa jatkon suhteen - pohjimmainen kysymys on kuihdummeko vai kasvammeko ja se kysymys liittyy demografiaan.

En lähde tällä kertaa ja tässä ketjussa Suomen velkaantumisen ongelmakohtiin, jotka tietenkin riippuvat siitä, miten velkaannutaan, mutta eduskuntavaaleissa SDP:n on hyvin vaikea puolustaa. Miten SDP voi uskottavasti sanoa, että nyt leikataan kannattajilleen, jotka ovat luokkaa 70-90 vuotta + Marin lisä?

SDP lupasi esitellä leikkauslistansa ennen vaaleja ja jo sillä hetkellä siirsin SDP:n sijalle kolme. Minusta SDP menestyy enää vain vappusatasilla ja muilla sirkustempuilla. Ja tietenkin Marinilla. Peruskannatus on laskevassa trendissä. Kokoomuksen kelkkaan siirtyminen saattaa jopa kiihdyttää SDP:n alamäkeä.

Mutta talvi voi olla poliittisesti Euroopassa kova, kuten kirjoitat.