Puolueiden eduskuntavaaligallupit 2019–2023

[finnjewel]

Kaakkois-Suomen vaalipiiri menettää 2 edustajapaikkaa ja Lapin vaalipiiri 1 edustajapaikan. Helsingin, Pirkanmaan ja Uudenmaan vaalipiirit saavat 1 edustajapaikan lisää.

Yhden paikan Kaakkois-Suomesta menettävät Perussuomalaiset, mutta toisen menetys on vaikeampi ennustaa.
Viimeiset vertailupaikat (Turtiaisen lisäksi) viime vaaleissa menivät Vihreille, Keskustalle ja SDP:lle.

Tässä ovat Kaakkois-Suomen 17 kansanedustajaa – Antti Häkkänen ylivoimainen ääniharava, SDP palasi suurimmaksi puolueeksi

Kaakkois-Suomen edustajista kuusi on uusia. Oikeusministeri Antti Häkkäsen äänimäärä oli erittäin korkea valtakunnallisestikin.

yle.fi

 

[Hiihtäjä]

Kaakkois-Suomen vaalipiiri menettää 2 edustajapaikkaa ja Lapin vaalipiiri 1 edustajapaikan. Helsingin, Pirkanmaan ja Uudenmaan vaalipiirit saavat 1 edustajapaikan lisää.

Onko kuuden edustajan vaalipiiri mielekäs? Piilevä äänikynnys on niin korkea että kannattaisiko Lappi liittää Oulun vaalipiiriin? Yhdistyneeltä vaalipiiriltä valittaisiin 24 edustajaa vrt. Uusimaa 23.

Lähes sama tilanne Satakunnassa, josta valitaan kahdeksan. Varsinais-Suomesta tulee nykyään 17. Jos 25:n Varsinais-Suomi olisi liian iso, vaikka neljä Varsinais-Suomeen ja neljä toisaalle olisi mahdollinen.

Onhan se varmasti kova paikka jos oma vaalipiiri katoaa, mutta vaalimatematiikka pohjautuu väkilukuun. 176 000 asukasta yhdessä vaalipiirissä on vähän. Sama kävi Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen vaalipiireissä.

 

[heketsu88]

Onko kuuden edustajan vaalipiiri mielekäs? Piilevä äänikynnys on niin korkea että kannattaisiko Lappi liittää Oulun vaalipiiriin? Yhdistyneeltä vaalipiiriltä valittaisiin 24 edustajaa vrt. Uusimaa 23.

Lähes sama tilanne Satakunnassa, josta valitaan kahdeksan. Varsinais-Suomesta tulee nykyään 17. Jos 25:n Varsinais-Suomi olisi liian iso, vaikka neljä Varsinais-Suomeen ja neljä toisaalle olisi mahdollinen.

Onhan se varmasti kova paikka jos oma vaalipiiri katoaa, mutta vaalimatematiikka pohjautuu väkilukuun. 176 000 asukasta yhdessä vaalipiirissä on vähän. Sama kävi Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen vaalipiireissä.

Tuo ei ole tällä hetkellä mahdollista ilman perustuslain muuttamista, sillä nykyinen perustuslaki määrää Suomessa vaalipiirien minimimääräksi 12, mikä on nykyinen määrä (Ahvenanmaan muodostaa oman vaalipiirinsä, eikä sitä oteta tuohon lukuun mukaan).

Edit. Tai sitten pitäisi pilkkoa joku iso vaalipiiri (loogisin vaihtoehto Uusimaa) kahdeksi erilliseksi vaalipiiriksi, jotta Lapin voisi liittää Oulun vaalipiiriin.

 

[Hiihtäjä]

Tuo ei ole tällä hetkellä mahdollista ilman perustuslain muuttamista, sillä nykyinen perustuslaki määrää Suomessa vaalipiirien minimimääräksi 12, mikä on nykyinen määrä (Ahvenanmaan muodostaa oman vaalipiirinsä, eikä sitä oteta tuohon lukuun mukaan).

Edit. Tai sitten pitäisi pilkkoa joku iso vaalipiiri (loogisin vaihtoehto Uusimaa) kahdeksi erilliseksi vaalipiiriksi, jotta Lapin voisi liittää Oulun vaalipiiriin.

Kiitos tiedosta, en ollutkaan aiemmin kuullut! Antaa kivan twistin.

Jos mitään joudutaan pilkkomaan niin siinä onkin mielenkiintoinen ennakkotapaus. Ensin Lapin kohdalla Uusimaa itä- ja länsiosiin, ja seuraavaksi Satakunnan kohdalla Uusimaa yhteensä neljään osaan tai toisen pilkottavan vaalipiirin (Helsinki) etsintään. Päästään kierteeseen, jossa vaalipiirejä ei ole muodostettu maantieteellisesti järkevästi. Yhtä hyvin voitaisiin jakaa maa kahteentoista satunnaiseen osaan (+Ahvenanmaa) ja valita jokaisesta 16 tai 17 edustajaa (199÷12=16,58), valinta tehdään vetämällä pitkää tikkua. Muuttoliikehän ei tähän pysähdy, joten rajojen vetämistä uudelleen joudutaan tekemään joka vaaleissa.

Muita vaihtoehtoja:

- Ei tehdä mitään ja pikkuhiljaa kuihtuvat vaalipiirit kuihtuvat lisää ja kasvavat saavat niiden edustajat. Väestön keskittyminen on hidas, mutta varma trendi. Jossain vaiheessa ollaan tilanteessa, jossa useampikin vaalipiiri on n. 10 ehdokkaan kokoinen ja muutama valtavan suuri suhteellisesti. Jokaisesta vaalipiiristä valitaan aina vähintään yksi ehdokas, joten ei hätää - mikään alue ei jää ilman (Ahvenanmaita kaikkialla). Kaikkia muita kuin sitä ainoaa voittavaa puoluetta ja edustajaa saattaa tosin harmittaa.

- Muutetaan perustuslakia. Good luck with that.

- Peruutetaan syrjäseuduilta poismuutto jotta vaalipiirien lukumäärä saadaan pidettyä aikoinaan valitussa luvussa. Maalla asumisessa on puolensa, mutta sloganina "Muuta Kainuuseen kansanedustajien valitsemisen vuoksi" ei ole se houkuttelevin.

- Lisätään väkilukua. Tämä on huoltosuhteen kannalta hyvä tavoite mutta maahanmuuton ja luonnollisen väkiluvun lisäyksen pitäisi kohdistua Lappiin jne. jotta se auttaisi vaalipiiriongelmassa.



Muilla ideoita?

 

[Shardik]

Kiitos tiedosta, en ollutkaan aiemmin kuullut! Antaa kivan twistin.

Jos mitään joudutaan pilkkomaan niin siinä onkin mielenkiintoinen ennakkotapaus. Ensin Lapin kohdalla Uusimaa itä- ja länsiosiin, ja seuraavaksi Satakunnan kohdalla Uusimaa yhteensä neljään osaan tai toisen pilkottavan vaalipiirin (Helsinki) etsintään. Päästään kierteeseen, jossa vaalipiirejä ei ole muodostettu maantieteellisesti järkevästi. Yhtä hyvin voitaisiin jakaa maa kahteentoista satunnaiseen osaan (+Ahvenanmaa) ja valita jokaisesta 16 tai 17 edustajaa (199÷12=16,58), valinta tehdään vetämällä pitkää tikkua. Muuttoliikehän ei tähän pysähdy, joten rajojen vetämistä uudelleen joudutaan tekemään joka vaaleissa.

Muita vaihtoehtoja:

- Ei tehdä mitään ja pikkuhiljaa kuihtuvat vaalipiirit kuihtuvat lisää ja kasvavat saavat niiden edustajat. Väestön keskittyminen on hidas, mutta varma trendi. Jossain vaiheessa ollaan tilanteessa, jossa useampikin vaalipiiri on n. 10 ehdokkaan kokoinen ja muutama valtavan suuri suhteellisesti. Jokaisesta vaalipiiristä valitaan aina vähintään yksi ehdokas, joten ei hätää - mikään alue ei jää ilman (Ahvenanmaita kaikkialla). Kaikkia muita kuin sitä ainoaa voittavaa puoluetta ja edustajaa saattaa tosin harmittaa.

- Muutetaan perustuslakia. Good luck with that.

- Peruutetaan syrjäseuduilta poismuutto jotta vaalipiirien lukumäärä saadaan pidettyä aikoinaan valitussa luvussa. Maalla asumisessa on puolensa, mutta sloganina "Muuta Kainuuseen kansanedustajien valitsemisen vuoksi" ei ole se houkuttelevin.

- Lisätään väkilukua. Tämä on huoltosuhteen kannalta hyvä tavoite mutta maahanmuuton ja luonnollisen väkiluvun lisäyksen pitäisi kohdistua Lappiin jne. jotta se auttaisi vaalipiiriongelmassa.



Muilla ideoita?

Varmasti helpointa ja järkevintä muokata vaalipiirejä. Uusimaa 2-3 osaan ja muuten pienempiä yhteen. Sitten lienee pahimmat muuttotappioalueet saatu tarpeeksi isoihin yksiköihin, että voidaan ainakin muutama vuosikymmen mennä niillä.

 

[heketsu88]

Kiitos tiedosta, en ollutkaan aiemmin kuullut! Antaa kivan twistin.

Törmäsin tuohon sääntöön, kun luin muutama päivä sitten tätä YLEN viimevuotista artikkelia Puolueet ovat yhä haluttomia korjaamaan vaalijärjestelmän vinoumia – muistiot avaavat, miten muutokset heilauttaisivat eduskunnan paikkajakoa. Enpä muista, että koulussakaan olisi kerrottu yhteiskuntaopin tunneilla, että vaalipiirien määrästä on maininta Suomen perustuslaissa.

 

[Hiihtäjä]

Törmäsin tuohon sääntöön, kun luin muutama päivä sitten tätä YLEN viimevuotista artikkelia Puolueet ovat yhä haluttomia korjaamaan vaalijärjestelmän vinoumia – muistiot avaavat, miten muutokset heilauttaisivat eduskunnan paikkajakoa. Enpä muista, että koulussakaan olisi kerrottu yhteiskuntaopin tunneilla, että vaalipiirien määrästä on maininta Suomen perustuslaissa.

Mielenkiintoinen artikkeli, kiitos taas. Minäkään en muista kuulleeni perustuslakimäärästä missään.

Koko Suomen vaalipiirissä olisi puolensa, lainaus Ylen artikkelista:

"”Vaalien tulosta laskettaessa koko maa olisi yhtenä vaalipiirinä. Jokaisen äänestäjän äänellä olisi yhtäläinen painoarvo. Nykyiset vaalipiirit (jotka tässä järjestelmässä voisivat olla minkä kokoisia tahansa) säilyisivät ehdokasasettelun ja äänestämisen yksikköinä kuten tähänkin asti ja kaikki kansanedustajat tulisivat valituiksi vaalipiireistä. Menetelmään tulisi liittää valtakunnallinen äänikynnys (esimerkiksi 2–3 [prosenttia]) poliittisen pirstoutumisen ehkäisemiseksi. Ilman äänikynnystä eduskuntaan voisi tässä mallissa päästä noin 0,5 [prosentin] valtakunnallisella äänimääräosuudella”, muistio summaa."

Käytetään yhtä vaalipiiriä nykyäänkin Suomen MEPpejä valitessa, takaa äänten painoarvon tasapuolisuuden. Muutaman prosentin virallinen äänikynnyskin toimii. Mieluummin ääneni menee hukkaan siksi että puolue ei ylittänyt asetettua äänikynnystä koska ei saanut koko maassa tarpeeksi ääniä, kuin siksi että satun asumaan Lapissa ja realistisia läpimenijöitä ovat Kesk PS Vas SDP ja Kok.

Ylipäätään, vaalipiirejä luodessa on varmaankin ollut ajatus, että jokaiselta Suomen alueelta valitaan edustajat ajamaan alueen asiaa. Perustuslain min. 12 soveltuu tilanteeseen, jossa maakunnissa on tasainen määrä asukkaita. Toimi varmaan 1900-luvun alussa kun moni taisi kokea olevansa enemmän maakunnan "kansalainen" kuin Suomen kansalainen. Ajat ovat muuttuneet, ja onko maakuntaidentiteetin (tunnetaan myös kukkaruukkuidentiteettinä Saarikon seurassa) säilyminen tarpeeksi hyvä syy jättää demokratia toteutumatta?

Artikkelissa mainittu ongelma muutoshaluttomuudesta perustuu siihen, että puolueet eivät etsi demokratian kannalta parasta järjestelmää, vaan sitä, mikä maksimoi oman tuloksen. Jos voivotellaan sitä, kuinka Briteissä ja Jenkeissä valtapuolueet eivät luovu FPTP:stä, niin sama vika Rahikaisella Suomessa.

Varmasti helpointa ja järkevintä muokata vaalipiirejä. Uusimaa 2-3 osaan ja muuten pienempiä yhteen. Sitten lienee pahimmat muuttotappioalueet saatu tarpeeksi isoihin yksiköihin, että voidaan ainakin muutama vuosikymmen mennä niillä.

Tässä tilanteessa Uudenmaan piilevä äänikynnys nousee ja ongelma pysyy. Ihmisten äänten hukkaan meneminen harmittaa asuinpaikasta riippumatta.




Eli: Joko perustuslakia muutetaan vain vaalipiirien lukumäärän osalta tai suuremmin, tai seurataan vaali vaalilta kun tilanne menee absurdimmaksi ja piilevä äänikynnys on kymmeniä prosentteja.



(Vitsailua: Otettaisko mallia rapakon takaa FPTP-järjestelmällä ja joka kunnasta yksi edustaja mitään? Vaatii kansanedustajien määrän nostamisen reiluun kolmeensataan.)

 

[Shardik]

Mielenkiintoinen artikkeli, kiitos taas. Minäkään en muista kuulleeni perustuslakimäärästä missään.

Koko Suomen vaalipiirissä olisi puolensa, lainaus Ylen artikkelista:

"”Vaalien tulosta laskettaessa koko maa olisi yhtenä vaalipiirinä. Jokaisen äänestäjän äänellä olisi yhtäläinen painoarvo. Nykyiset vaalipiirit (jotka tässä järjestelmässä voisivat olla minkä kokoisia tahansa) säilyisivät ehdokasasettelun ja äänestämisen yksikköinä kuten tähänkin asti ja kaikki kansanedustajat tulisivat valituiksi vaalipiireistä. Menetelmään tulisi liittää valtakunnallinen äänikynnys (esimerkiksi 2–3 [prosenttia]) poliittisen pirstoutumisen ehkäisemiseksi. Ilman äänikynnystä eduskuntaan voisi tässä mallissa päästä noin 0,5 [prosentin] valtakunnallisella äänimääräosuudella”, muistio summaa."

Käytetään yhtä vaalipiiriä nykyäänkin Suomen MEPpejä valitessa, takaa äänten painoarvon tasapuolisuuden. Muutaman prosentin virallinen äänikynnyskin toimii. Mieluummin ääneni menee hukkaan siksi että puolue ei ylittänyt asetettua äänikynnystä koska ei saanut koko maassa tarpeeksi ääniä, kuin siksi että satun asumaan Lapissa ja realistisia läpimenijöitä ovat Kesk PS Vas SDP ja Kok.

Ylipäätään, vaalipiirejä luodessa on varmaankin ollut ajatus, että jokaiselta Suomen alueelta valitaan edustajat ajamaan alueen asiaa. Perustuslain min. 12 soveltuu tilanteeseen, jossa maakunnissa on tasainen määrä asukkaita. Toimi varmaan 1900-luvun alussa kun moni taisi kokea olevansa enemmän maakunnan "kansalainen" kuin Suomen kansalainen. Ajat ovat muuttuneet, ja onko maakuntaidentiteetin (tunnetaan myös kukkaruukkuidentiteettinä Saarikon seurassa) säilyminen tarpeeksi hyvä syy jättää demokratia toteutumatta?

Artikkelissa mainittu ongelma muutoshaluttomuudesta perustuu siihen, että puolueet eivät etsi demokratian kannalta parasta järjestelmää, vaan sitä, mikä maksimoi oman tuloksen. Jos voivotellaan sitä, kuinka Briteissä ja Jenkeissä valtapuolueet eivät luovu FPTP:stä, niin sama vika Rahikaisella Suomessa.


Tässä tilanteessa Uudenmaan piilevä äänikynnys nousee ja ongelma pysyy. Ihmisten äänten hukkaan meneminen harmittaa asuinpaikasta riippumatta.




Eli: Joko perustuslakia muutetaan vain vaalipiirien lukumäärän osalta tai suuremmin, tai seurataan vaali vaalilta kun tilanne menee absurdimmaksi ja piilevä äänikynnys on kymmeniä prosentteja.



(Vitsailua: Otettaisko mallia rapakon takaa FPTP-järjestelmällä ja joka kunnasta yksi edustaja mitään? Vaatii kansanedustajien määrän nostamisen reiluun kolmeensataan.)

Jos Uusimaa laitetaan tasan kolmeen ja Satakunta sekä Lappi liitetään naapureihinsa, niin haitari piirien välillä pienee 7-35 -> 10-25. Mielestäni selkeä parannus nykytilanteeseen, mitä tasapuolisuuteen tulee ja loppujen lopuksi aika pienellä säädöllä. Toki varmaan löytyy vielä tasapuolisempiakin järjestelyjä isommalla rempalla, mutta poliittisen tahdon löytäminen näihin lienee vielä hankalampi saavuttaa.

 

[Hiihtäjä]

Jos Uusimaa laitetaan tasan kolmeen ja Satakunta sekä Lappi liitetään naapureihinsa, niin haitari piirien välillä pienee 7-35 -> 10-25. Mielestäni selkeä parannus nykytilanteeseen, mitä tasapuolisuuteen tulee ja loppujen lopuksi aika pienellä säädöllä. Toki varmaan löytyy vielä tasapuolisempiakin järjestelyjä isommalla rempalla, mutta poliittisen tahdon löytäminen näihin lienee vielä hankalampi saavuttaa.

Samaa mieltä että tuo on "helpoimpia" vaihtoehtoja, mutta 10 edustajankin piiri on huono. Piilevä äänikynnys on nykyisen 10 edustajan Keski-Suomessa 9,1 %, mikä on liikaa. Uudenmaan 2,6 % on tavoitetaso, korkeintaan saisi olla Helsingin 4,3 %. Tähän päästään vain koko Suomen vaalipiirillä. Vaatisi radikaalin muutoksen, kyllä, mutta nykyinen järjestelmä vain on niin kauhea että vaaditaan radikaali muutos jotta saada hyvä järjestelmä.

Ja kumpi nyt onkaan helpommin kansalle myytävän kuuloinen, otetaan käyttöön sama yksi vaalipiiri kuin jo (presidentin- ja) EU-vaaleissa, vai tehdään vaalipiirit Lappi-Oulu, Etelä-Satakunta-Varsinais-Suomi ja Pohjois-Satakunta-Vaasa sekä Länsi-, Itä- ja Pohjois-Uusimaa? Vastahan Itä-Uudenmaan maakunnasta päästiin 2011. Lappi-Oulu olisi suurin vaalipiiri (24) ja siellä olisi yli tuplat Uudenmaan vaalipiireistä (12). Menee palapeliksi ja ongelma vain siirtyy Pohjois-Suomesta Etelä-Suomeen ratkaisematta aiemmin mainittua Keski-Suomea. Pahin ongelma saataisiin siirrettyä vuoteen 2040, mutta mikäli väestöennusteita on uskominen, tilanne vaatii palapeliä taas tuolloin. Ottaen huomioon, että mikä vain laki vaatisi pitkän valmisteluajan, päästäisiin uusista vaalipiireistä nauttimaan vain reilut kymmenen vuotta, vaikka valmistelu alkaisi heti ensi vaalien jälkeen.

Edit. Lappi-Oulu 24 eikä 25 nyt menetetyn paikan vuoksi (ellei paikkojen jaon desimaalipyöristykset menisi uusiksi), silti suurempi kuin Helsinki.

Edit 2. Viestit vaalijärjestelmästä tässä ketjussa siksi että vaalijärjestelmä vaikuttaa siihen, kuinka merkityksellisiä gallupit ja puoluekannatus vaaleissa ovat.

 

[DAF]

Valtakunnallinen kannatus, vaalipiirit ja tasauspaikat. Siinähän se helppo ratkaisu olisi, mutta vaatii puolueilta ns. munaa muuttaa, kun ei ole kansalaisille niin yksinkertainen selittää.

Vielä toivoisin noiden päälle listavaalia ihan siksi, että sen myötä hölmöimmätkin ymmärtäisivät d’Hondtin merkityksen. Henkilöähän meilläkään ei ensisijaisesti järjestelmämielessä äänestetä.

 

[karotenoidi]

Jokaisella eduskuntavaaleissa annettavalla äänellä on jo nyt täsmälleen sama painoarvo. Vai milloin viimeksi on jotain ratkennut yhden äänen erolla?

 

[Hiihtäjä]

Jokaisella eduskuntavaaleissa annettavalla äänellä on jo nyt täsmälleen sama painoarvo. Vai milloin viimeksi on jotain ratkennut yhden äänen erolla?

Jokaisella on yksi samanarvoinen ääni, mutta vaalimatematiikan takia sillä saavuttaa enemmän tai vähemmän riippuen vaalipiirin koosta.

Pienissä vaalipiireissä tarvitaan läpimenoon suhteellisesti suurempi osuus äänistä kuin suurissa vaalipiireissä. Uudellamaalla puolueen tarvitsee saada 2,6 % vaalipiirin äänistä saadakseen yhden ehdokkaan, lapissa 12,5 %. Suomessa on 200 kansanedustajaa, joten teoriassa 0,5 %:lla pitäisi irrota paikka ja tähän päästään koko maan vaalipiirillä. (Mielestäni silti pieno muutaman prosentin asetettu äänikynnys on hyvä pirstaleisen puoluekentän välttämiseksi, mutta yli 10 % on käsittämätön). Wikipedia:Suomen vaalipiirit – Wikipedia

Äänet eivät ole samanarvoisia toisellakaan tavalla: Kahdesta ehdokkaasta samassa vaalipiirissä, jotka saavat vaaleissa tasan yhtä monta ääntä, suurempaan puolueeseen kuuluva pääsee läpi puolueensa suuremman vertausluvun ansiosta.

Loppulausahduksesta en saanut kiinni. Se, että kuinka tiukka kisa on esim. kahden ehdokkaan välillä First past the post-kisassa (vain yksi voittaja esim. presidentinvaali) on eri juttu (ja kyllä, yksikin ääni voi ratkaista kisan, vaikka harvemmin taphtuukin). Vai oliko se vain turhautunut "ei mun äänellä kuiteskaa oo mitää välii"-lausahdus?

 

[Tami Talk]

Jokaisella on yksi samanarvoinen ääni, mutta vaalimatematiikan takia sillä saavuttaa enemmän tai vähemmän riippuen vaalipiirin koosta.

Äänissä on eroa myös sen mukaan, milloin ne on annettu.

Itse tapasin aiemmin äänestää kätevästi ennakkoon, jonkin kauppareissun yhteydessä, mutta en enää. Enkä suosittele muillekaan, jos haluaa vaikuttaa vaalien lopulliseen tulokseen.

Kahdet edelliset vaalit ja tuloslaskennan seuranneena, on käynyt selväksi, että ennakkoäänillä ei ole merkitystä.

”Tässä vaiheessa tuloslaskentaa on muistettava, että nämä ovat vasta ennakkoääniä, mutta lopullisen tuloksen ratkaisee vaalipäivän äänet.”

Olisi hyvä ihmisten tiedostaa, että vaalipäivän äänet ratkaisee! Ennakkoäänestys pitäisi lopettaa kokonaan. Säästöä tulisi ja demokratia toteutuisi paremmin.

 

[MacRef]

Törmäsin tuohon sääntöön, kun luin muutama päivä sitten tätä YLEN viimevuotista artikkelia Puolueet ovat yhä haluttomia korjaamaan vaalijärjestelmän vinoumia – muistiot avaavat, miten muutokset heilauttaisivat eduskunnan paikkajakoa.

Tätä olen erinäisiä kertoja jaksanut itse ihmetellä. Tunnustettu tosiasia on, että nykymallissa on puutteensa ja demokratia ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta sitten kun on aika tehdä muutoksia ja päättää niistä, niin eduskuntapuolueet, jotka asiasta päättävät, laskevat aina ensimmäisenä sen, miten muutos vaikuttaa omiin paikkoihin eduskunnassa. Siinä kohtaa jännästi lakkaa aito halu parantaa demokratiaa ja kansalaisten osallistamista, kun oma puolue voikin hävitä jonkun paikan. Sitä jotenkin luulisi, että yhteiskunnan etu olisi tärkeämpi asia kuin puolueen etu.

 

[finnjewel]

Tätä olen erinäisiä kertoja jaksanut itse ihmetellä. Tunnustettu tosiasia on, että nykymallissa on puutteensa ja demokratia ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta sitten kun on aika tehdä muutoksia ja päättää niistä, niin eduskuntapuolueet, jotka asiasta päättävät, laskevat aina ensimmäisenä sen, miten muutos vaikuttaa omiin paikkoihin eduskunnassa. Siinä kohtaa jännästi lakkaa aito halu parantaa demokratiaa ja kansalaisten osallistamista, kun oma puolue voikin hävitä jonkun paikan. Sitä jotenkin luulisi, että yhteiskunnan etu olisi tärkeämpi asia kuin puolueen etu.

Mutta jos meidän puolue saa enemmän edustajia läpi ja enemmän valtaa, se on yhteiskunnan etu.

 

[heketsu88]

Tätä olen erinäisiä kertoja jaksanut itse ihmetellä. Tunnustettu tosiasia on, että nykymallissa on puutteensa ja demokratia ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta sitten kun on aika tehdä muutoksia ja päättää niistä, niin eduskuntapuolueet, jotka asiasta päättävät, laskevat aina ensimmäisenä sen, miten muutos vaikuttaa omiin paikkoihin eduskunnassa. Siinä kohtaa jännästi lakkaa aito halu parantaa demokratiaa ja kansalaisten osallistamista, kun oma puolue voikin hävitä jonkun paikan. Sitä jotenkin luulisi, että yhteiskunnan etu olisi tärkeämpi asia kuin puolueen etu.

Kataisen hallitus esitti aikanaan vaalipiirien määräksi 9-12, mutta jätti asian lepäämään seuraavan vuoden 2015 valittavan eduskunnan käsiteltäväksi. Valtaan tuli Keskusta, joka esti sitten tuon muutoksen etenkin Perussuomalaisten tuella.

 

[MacRef]

Kataisen hallitus esitti aikanaan vaalipiirien määräksi 9-12, mutta jätti asian lepäämään seuraavan vuoden 2015 valittavan eduskunnan käsiteltäväksi. Valtaan tuli Keskusta, joka esti sitten tuon muutoksen etenkin Perussuomalaisten tuella.

Keskustan ämpyily tuossa(kaan) asiassa ei yllätä ketään, mutta kyllä tässä vaalipiiriasiassa tuntuu jokainen puolue ensisijaisesti ajattelevan puolueen etua, ei demokratian ja yhteiskunnan etua.

 

[karotenoidi]

Loppulausahduksesta en saanut kiinni. Se, että kuinka tiukka kisa on esim. kahden ehdokkaan välillä First past the post-kisassa (vain yksi voittaja esim. presidentinvaali) on eri juttu (ja kyllä, yksikin ääni voi ratkaista kisan, vaikka harvemmin taphtuukin). Vai oliko se vain turhautunut "ei mun äänellä kuiteskaa oo mitää välii"-lausahdus?

Se oli sellainen teidän huolianne vähättelevä toteamus. En ollut kovin tosissani. Ehkä voisin nyt kuitenkin sen verran olla, että mitä pienempi vaalipiiri, sitä todennäköisempää että sillä yhden äänen erolla oikeasti kerrankin ratkeaa jotain. Lappilaisen äänestäjän äänellä on itse asiassa siis kaikkein isoin painoarvo.

Onhan tuo Lapin vaalipiiri kohtuuttoman pieni asukasluvultaan oikeasti ja piilevä äänikynnys liian korkea. Sama koskee myös Satakuntaa ja Keski-Suomeakin. Maakuntarajoihin ja vaalipiirien alueelliseeen yhtenäisyyteen hirttäytyen on hankala piirtää karttaa uusiksi niin, että vaalipiireistä tulisi samankokoiset. Ehkä Englannista voitaisiin rekrytoida joku ennakkoluuloton viivotinmies, joka hoitaisi homman. Ne on hyviä näissä olleet.

Kivuttomin ja yksinkertaisin ratkaisu saattaisi lopulta olla se tasauspaikkajärjestelmä.

 

[Ann Arbor]

Toivon ettei Suomessa päädytä varsinaiseen gerrymanderointiin, vaan vaalipiireissäkin pysyttäisiin mahdollisimman "orgaanisissa" alueissa.

Mikäli nykytilanne nähdään kestämättömäksi, ensiapuna muodostaisin Espoosta, Vantaasta ja Kauniaisista (Mahdollisesti mukaan myös Sipoo ja Kerava) "Pääkaupunkiseudun vaalipiirin" jolloin jäljelle jäävä Uudenmaan vaalipiiri olisi edelleen suuri, mutta luonteeltaan hieman vähemmän urbaani. Tämä mahdollistaisi Oulun ja Lapin yhdistämisen "Pohjois-Suomen vaalipiiriksi", tai mikäli Lapissa halutaan pitää omasta edustajistostaan kiinni maantieteellisistä syistä, Varsinais-Suomen ja Satakunnan voisi tällöin yhdistää "Lounais-Suomen vaalipiiriksi".

Aspiriinia? Mahdollisesti, mutta näin itse PK-seutulaisena haluan pitää kiinni myös meidän oikeuksistamme.

 

[heketsu88]

MTV uutiset teki jo artikkelin, miten edellisten eduskuntavaalien paikat olisivat menneet, jos vaalipiirien paikkajako olisi ollut sama, kuin tulevien eduskuntavaalien:

Menetetyt paikat: Keskusta (Markus Lohi), Perussuomalaiset (Ano Turtiainen) ja Vihreät (Hanna Holopainen)

Saadut paikat: Liike Nyt (Joel Harkimo), RKP (Mikaela Nylander) ja Vihreät (Oras Tynkkynen).

Ano Turtiainen ulos, Joel Harkimo sisään – näin vaalipiirien uusjako olisi näkynyt viime eduskuntavaaleissa

Väestömäärämuutokset näkyvät ensi kevään vaaleissa eduskuntaan valittavien kansanedustajamäärien muutoksina. MTV Uutiset selvitti, miten muutokset olisivat näkyneet edellisten, vuonna 2019 käytyjen eduskuntavaalien tuloksissa.

www.mtvuutiset.fi

 

[Tadu]

MTV uutiset teki jo artikkelin, miten edellisten eduskuntavaalien paikat olisivat menneet, jos vaalipiirien paikkajako olisi ollut sama, kuin tulevien eduskuntavaalien:

Menetetyt paikat: Keskusta (Markus Lohi), Perussuomalaiset (Ano Turtiainen) ja Vihreät (Hanna Holopainen)

Saadut paikat: Liike Nyt (Joel Harkimo), RKP (Mikaela Nylander) ja Vihreät (Oras Tynkkynen).

Ano Turtiainen ulos, Joel Harkimo sisään – näin vaalipiirien uusjako olisi näkynyt viime eduskuntavaaleissa

Väestömäärämuutokset näkyvät ensi kevään vaaleissa eduskuntaan valittavien kansanedustajamäärien muutoksina. MTV Uutiset selvitti, miten muutokset olisivat näkyneet edellisten, vuonna 2019 käytyjen eduskuntavaalien tuloksissa.

www.mtvuutiset.fi

Ano ulos ja toinen Harkimo sisään. Hieno maa - hienot äänestäjät.

 

[heketsu88]

Ano ulos ja toinen Harkimo sisään. Hieno maa - hienot äänestäjät.

No kyllä minä mielummin nuoremman Harkimon olisin ottanut sisään kuin Anon.

 

[Hiihtäjä]

-- mitä pienempi vaalipiiri, sitä todennäköisempää että sillä yhden äänen erolla oikeasti kerrankin ratkeaa jotain. Lappilaisen äänestäjän äänellä on itse asiassa siis kaikkein isoin painoarvo.

Muuten samaa mieltä tilanteesta mutta heketsu88:n linkkaamasta artikkelista selviää, kuinka itse asiassa korkeat äänikynnykset johtavat korkeisiin vaadittuihin äänimääriin ja siten yksi ääni on Lapissa suhteellisesti merkityksettömämpi (n. 1/8000 ääntä vs. n. 1/3000 ääntä):

"Kaakkois-Suomesta (-2 paikkaa) olisi jäänyt varasijalle kaksi nykyistä ensikertalaisedustajaa: vihreiden Hanna Holopainen (2 659 ääntä) sekä perussuomalaisten riveistä valittu ja sittemmin puolueesta erotettu Ano Turtiainen (3 264 ääntä).
Äänikynnys, eli eduskuntaan pääsyn vaikeus, nousee jatkossa entisestään Lapissa ja Kaakkois-Suomessa. Kuvaavaa äänikynnysongelmalle on, että Lapissa jo vuoden 2019 vaaleissa jäi rannalle vihreiden Riikka Karppinen 7 818 äänellä. Äänimäärällä olisi päässyt heittämällä kansanedustajaksi kaikissa muissa, suuremmissa vaalipiireissä."

 

[Hiihtäjä]

Toivon ettei Suomessa päädytä varsinaiseen gerrymanderointiin, vaan vaalipiireissäkin pysyttäisiin mahdollisimman "orgaanisissa" alueissa.

Mikäli nykytilanne nähdään kestämättömäksi, ensiapuna muodostaisin Espoosta, Vantaasta ja Kauniaisista (Mahdollisesti mukaan myös Sipoo ja Kerava) "Pääkaupunkiseudun vaalipiirin" jolloin jäljelle jäävä Uudenmaan vaalipiiri olisi edelleen suuri, mutta luonteeltaan hieman vähemmän urbaani. Tämä mahdollistaisi Oulun ja Lapin yhdistämisen "Pohjois-Suomen vaalipiiriksi", tai mikäli Lapissa halutaan pitää omasta edustajistostaan kiinni maantieteellisistä syistä, Varsinais-Suomen ja Satakunnan voisi tällöin yhdistää "Lounais-Suomen vaalipiiriksi".

Aspiriinia? Mahdollisesti, mutta näin itse PK-seutulaisena haluan pitää kiinni myös meidän oikeuksistamme.

Hyvää ideointia.

Orgaanisuuden puute on harmisti juurikin se, mihin lukittu vaalipiirimäärä johtaa jos joudumme tasaamaan jatkuvasti. Tuo jako Uudellamaalla olisi ymmärrettävä. Jatkossa pilkkominen olisi aina vain vaikeampaa.

Voidaan miettiä, mitä oikeastaan tavoittelemme maan jakamisella vaalipiireihin? Suhteettoman suuri äänikynnys on korkea hinta, mitä sillä saadaan? Kaksi mahdollista tavoitetta: alueidentiteetti (perinteiset maakunnat) tai suunnilleen samankokoiset alueet väkimäärältään. Ensimmäinen johtaa lappeihin ja satakuntiin (ei mitään näitä maakuntia vastaan, mutta jos itse asuisin Rovaniemellä niin harmittaisi ääneni merkityksettömyys (lähes 8000 ääntä ja ulkona eduskunnasta!!)) ja toinen tarkoittaisi leikkaa liimaa askartele -vaalipiirejä (aluksi tehtävissä mutta jos halutaan esim. 4 tai 5 % äänikynnys (Ruotsi ja Saksa) tarvitaan esim. 8 kpl 25 edustajan vaalipiirejä). Helsinki on ok ja Lappi+Oulu menee, mutta esim. 2/3 Uusimaasta ja 1/3 Hämeeseen menee jo jännemmäksi tai mitä Frankensteineja harvemmin asutuista seuduista tulisikaan.

"Aspiriinina" toki hetken aikaa menisi.

Mitä muuten Ann tarkoitit pk-seudun oikeuksilla? Koetko espoo-/vantaa-/kauniaislaisena saavasi osuvammat kansanedustajat kun on oma vaalipiiri vai kuinka? Eikö suureen vaalipiiriin kuuluminen takaa parhaat äänestäjän oikeudet matalan äänikynnyksen muodossa?

 

[Hiihtäjä]

Johan tässä on tullut viestiteltyä, riittää hetkeksi osaltani.

Loppukaneettina 30000 asukkaan Ahvenanmaa osaksi Varsinais-Suomen vaalipiiriä. Perustelkaa, mikä oikeuttaa 50 % piilevän äänikynnyksen eli käytännössä FPTP:n eli Jenkkien maailman surkeimmaksi osoittaman vaalijärjestelmän. (Juujuu, erityisasema Suomessa, mutta oikeasti? Yksi privilegio samassa luokassa kuin epätasa-arvoinen varusmiespalvelus.)