SDP:n alamäki otetaan tyytyväisenä vastaan. Samoin pääministeri Marinin henkilökohtaisen kannatuksen lasku.
Toisaalta SDP:n kannatus on 3.5% korkeampi kuin koko enemmän persujen apupuolueeksi leimautuvan Kokoomuksen.SDP:n alamäki otetaan tyytyväisenä vastaan.
Toisaalta SDP:n kannatus on 3.5% korkeampi kuin koko enemmän persujen apupuolueeksi leimautuvan Kokoomuksen.
Niin, mieluummin sitä katselisi Kokoomuksen ja järki-demarien ja -vihreiden yhteistyötä, mutta niin kauan kun sekä Vihreät että SDP on tympeiden ryöstösosialistien ja intersektionalisti-puoskareiden käsissä niin mieluummin sitten persujen hullujenhuone - niitä voi sentään pitää tyytyväisenä jollain marginaalisilla maahanmuuttopolitiikan kiristyksillä, neekerivitseillä, viinalla ja steroideilla. Suomalaistyylinen erikoissosialismi tulee paljon kalliimmaksi.Toisaalta SDP:n kannatus on 3.5% korkeampi kuin koko enemmän persujen apupuolueeksi leimautuvan Kokoomuksen.
Vuonna 2017 Orpo ilmoitti suorasanaisesti, että kokoomus ei voi toimia Halla-ahon johtamien persujen kanssa samassa hallituksessa, koska arvopohja on niin erilainen. Tuolloin ymmärtääkseni tälle linjalle oli kokoomuksen sisällä laaja konsensus, vain joku yksittäinen Rydman taisi linjaa kritisoida.Juuri näin. Lisäksi ristiriidat konservatiivisemman kentän (pl. lähinnä Helsinki, ehkä pks ja Tku/Tre) ja puolueen varsinaisen johdon välillä saattavat häiritä politiikan tekemistä.
Hieno teksti, josta samaa mieltä. Mutta Kokoomus on jakaantunut. Tiiviisti sen yksi ilmenemismuoto. Osa kannattaa hallitusyhteistyötä nimenomaan Perussuomalaisten kanssa, ja osa vastustaa hallitusyhteistyötä nimenomaan Perussuomalaisten kanssa.
Suurella ilolla otan vastaan viestin missä vihdoin puhut nelikentästä, etkä Kokomuksen siirtymisestä "oikealle" kun se Suomessa tarkoittaa enemmänkin siirtymistä taloudellisesti oikealle, missä Kokoomus jo on äärimmäisenä oikealla. Kokoomus on toki siirtynyt arvoissa hieman konservatiivisuuden suuntaan, vaikka omaakin edelleen vahvan arvoliberaaliuden leiman. Minä en inhoa mitään niin paljon kuin vasemmiston/sosialistien täysin tarkoituksella ajamaa vasemmisto-oikeisto määritelmää missä halutaan kutsua historian painosta natseja äärioikeistoksi, vaikka olivatkin varsin sosialisteja ja tätä historian painolastia hyväksikäyttäen puhutaan oikeistona kaikista jotka suhtautuvat konservatiivisesti arvokysymyksiin, vaikka tätä asetelmaa ei meillä ole käytetty politiikasta puhuttaessa kymmeniin vuosiin, vaan vasen-oikea jakolinja on liittynyt puhtaasti taloudelliseen aspektiin sosialismin ja kapitalismin välillä. Kiitos siis tästä.Kyllä. Ei ole mielestäni kovin realistista odottaa. Vasemmalla SDP syö Vihreiden ja Vassarien kannatusta enemmän kuin söisi oikeammalle siirtyessään Perussuomalaisten kannatusta.
Jos ajatellaan arvokonservatiiveja ja arvoliberaaleja vasemmiston ja oikeiston akselin kanssa eli nelikentässä, arvoliberaalit SDP, Vihreät ja Vassarit ovat Suomessa ainoa vasemmisto. Perussuomalaiset ovat arvokonservatiiveja oikealla, joten SDP:n on vaikea siihen suuntaan kulkea menettämättä enemmän kuin saa. Kyseessä on siis vasemmistolainen arvolliberaali SDP vs oikeistolainen arvokonservatiivi Perussuomalaiset.
Samasta syystä yhteistyö Kok + PS + Kesk on helpompaa, kun kaikki puolueet ovat jonkin verran arvokonservatiiveja ja oikealla. PS toki eniten arvokonservatiivinen ja Kok eniten oikealla.
Joku voi miettiä, missä RKP on. Se on arvoliberaali oikealla. Hyvin lähellä Kokoomusta, joka on niukasti konservatiivisuuden puolella.
Ei olla kaukana siitä pisteestä, että persujen kanssa flirttailu tekee monelle tolkun arvoliberaalille kokoomuksen äänestämisen mahdottomaksi, vaikka esim. talouskysymyksissä puoluetta muuten haluaisi äänestää. Jo viime vaalikaudella kookomusäänestäjien keskuudesta siirtyi sivistysporvareita vihreiden leiriin eikä heitä kokoomus saa takaisin änkyräkonservatiivisia arvoja korostamalla.
Kokoomus on ennenkaikkea oikeistolainen talouspuolue. Yhteiset talousarvot ovat ne, mitkä yhdistävät puolueen kypäräpappiosaston, liberaalit ja kaikki muutkin äänestäjät. Kokoomuksen pitää päästä tekemään puolueen linjan mukaista talouspolitiikkaa. Kaiken muun on oltava toissijaista. Valitettavasti oikeistolaista politiikkaa ei pysty ajamaan ilman persuja. Johan se nähtiin jo 2019 kun Rinne olisi voinut lähteä uudistamaan taloutta ja maata Kokoomuksen kanssa, mutta valitsi mieluummin mukaan maaseudun vanhoillislestadioilaisten etujärjestöpuolueen.Vuonna 2017 Orpo ilmoitti suorasanaisesti, että kokoomus ei voi toimia Halla-ahon johtamien persujen kanssa samassa hallituksessa, koska arvopohja on niin erilainen. Tuolloin ymmärtääkseni tälle linjalle oli kokoomuksen sisällä laaja konsensus, vain joku yksittäinen Rydman taisi linjaa kritisoida.
Nyt Halliksen persujen kanssa yhteistyöhön kokkareiden piirissä suhtaudutaan ihan eri tavalla, osin jopa olla vähän innoissaan. Kokoomuksen linjan kannalta on huonoa, että tämä yhteistyöhalukkuuden lisääntyminen ei ole todellakaan seurausta persujen maltillistumisesta, pikemminkin päinvastoin, persut ovat valuneet yhä radikaalimpaan suuntaan. Tässä mielessä esimerkiksi Vapaavuoren hyvin ehdotonta suhtautumista persuihin edelleen pidän hatunnoston arvoisena.
Ei olla kaukana siitä pisteestä, että persujen kanssa flirttailu tekee monelle tolkun arvoliberaalille kokoomuksen äänestämisen mahdottomaksi, vaikka esim. talouskysymyksissä puoluetta muuten haluaisi äänestää. Jo viime vaalikaudella kokoomusäänestäjien keskuudesta siirtyi sivistysporvareita vihreiden leiriin eikä heitä kokoomus saa takaisin änkyräkonservatiivisia arvoja korostamalla.
Vuonna 2017 Orpo ilmoitti suorasanaisesti, että kokoomus ei voi toimia Halla-ahon johtamien persujen kanssa samassa hallituksessa, koska arvopohja on niin erilainen. Tuolloin ymmärtääkseni tälle linjalle oli kokoomuksen sisällä laaja konsensus, vain joku yksittäinen Rydman taisi linjaa kritisoida.
Nyt Halliksen persujen kanssa yhteistyöhön kokkareiden piirissä suhtaudutaan ihan eri tavalla, osin jopa olla vähän innoissaan. Kokoomuksen linjan kannalta on huonoa, että tämä yhteistyöhalukkuuden lisääntyminen ei ole todellakaan seurausta persujen maltillistumisesta, pikemminkin päinvastoin, persut ovat valuneet yhä radikaalimpaan suuntaan. Tässä mielessä esimerkiksi Vapaavuoren hyvin ehdotonta suhtautumista persuihin edelleen pidän hatunnoston arvoisena.
Tästä tuli mieleen (erittäin todennäköisen) tulevan kuntavaltuutetun kommentti nykyvihreisiin liittyen: aina, kun Iiris Suomela avaa suunsa tai Twitterinsä, yksi järkivihreä siirtyy muiden puolueiden äänestäjäksi.Kappaleen alkuosiossa olet hyvin jäljillä ja pätee osittain esim itseeni. Jälkimmäinen osio taas aika komediaa, arvoliberaalina nykyvihreiden äänestäminen ihan mahdoton ajatus.
Suurella ilolla otan vastaan viestin missä vihdoin puhut nelikentästä, etkä Kokomuksen siirtynmisestä "oikealle" kun se Suomessa tarkoittaa enemmänkin siirtymistä taloudellisesti oikealle, missä Kokoomus jo on äärimmäisenä oikealla. Kokoomus on toki siirtynyt arvoissa hieman konservatiivisuuden suuntaan, vaikka omaakin edelleen vahvan arvoliberaaliuden leiman.
Minä en inhoa mitään niin paljon kuin vasemmiston/sosialistien täysin tarkoituksella ajamaa vasemmisto-oikeisto määritelmää missä halutaan kutsua historian painosta natseja äärioikeistoksi, vaikka olivatkin varsin sosialisteja ja tätä historian painolastia hyväksikäyttäen puhutaan oikeistona kaikista jotka suhtautuvat konservatiivisesti arvokysymyksiin, vaikka tätä asetelmaa ei meillä ole käytetty politiikasta puhuttaessa kymmeniin vuosiin, vaan vasen-oikea jakolinja on liittynyt puhtaasti taloudelliseen aspektiin sosialismin ja kapitalismin välillä. Kiitos siis tästä.
Mitä tulee itse galluppiin, niin mielestäni se luo huolestuttavaa kuvaa siitä mihin tämä maa on menossa. SDP menetti 0,8 yksikköä, Vihreät ja Vasemmisto nousi yhteensä 0,7 eli minkäänlaista siirtymää ei ole tässä kentällä havaittavissa. En todellakaan pidä siitä, että täällä aletaan blokkiutumaan kahdeksi ryhmäksi joiden välillä sitten käydään taistelua tyyliin USA, koska se on aivan helvetin paska esimerkki ja kertoo ainoastaan siitä miten demokratia voi huonoimmillaan toimia. Tässä maassa meni hemmetin kauan hyvin kun erilaiset puolueet pystyivät tulemaan toimeen keskenään. Enkä todellakaan tykkää tästä uudesta suunnasta.
Tässä mielessä esimerkiksi Vapaavuoren hyvin ehdotonta suhtautumista persuihin edelleen pidän hatunnoston arvoisena.
Minusta tässä palataan tähän blokkiutumiseen. Kun Vihreät päätti puoluekokouksessaan nostaa punaista paperilappua ja ilmoittautua vasemmistolaiseksi, niin siinä vaiheessa lakkasi Kokoomukselta mahdollisuudet löytää kumppaneita PS:n ulkopuolelta. Kun vaihtoehdot on, että joko yrität saada käytänössä yksin kasaan 50% enemmistön tai sitten etsit edes jonkun jonka kanssa voit toimia, niin vähiin jäi vaihtoehdot. Minä näkisin tämän tilanteen enemmänkin niin, että Vihreät maalasivat itsensä nurkkaan, SDP meni sitten perässä ja nyt on oikeastaan enää yksi puolue joka taistelee tätä blokkiutumista vastaan ja se on "kaikkien vihaama" Keskusta. Vaatisi melkoisen suunnanmuutoksen Demareilta, jos he meinaisivat kaivaa itsensä pois tuolta punaisesta kolosta, mutta toisaalta sieltä on käytännössä jo konservatiiviset siirtyneet Perussuomalaisiin, joten tuskin on edes halua moiseen.Minusta Kokoomuksessa olisi ollut tilaa enemmän Vapaavuoren kaltaiselle ajattelulle. Mutta - edelleen siis mielestäni - on käynyt niin, että yhteistyön arvopohja Perussuomalaisten kanssa on kasvanut Perussuomalaisten siirtyessä selvästi oikealle. Tavoitteet mm. talouspolitiikassa on pitkälti samat. Ja kun hallituksen politiikka ja erityisesti hallituksen talousnäkemykset vs Kokoomuksen talousnäkemykset ovat entistä etäämpänä toisistaan, Perussuomalaisiin suhtautuminen on Kokoomuksessa muuttumassa.
Jos PS ilmoittaa, että myös se on halukas tutkituttamaan ja pohtimaan uudelleen Suomen NATO-jäsenyyttä seuraavan hallituksen aikana, tämä lähentäisi puolueita myös turvallisuuspolitiikassa.
Kovin kannatettavaahan yhteistyö PS + Kok on ollut Kokoomuksen kenttäväen piirissä jo pitempään. Luokkaa 80 prosenttia.
Minusta tässä palataan tähän blokkiutumiseen. Kun Vihreät päätti puoluekokouksessaan nostaa punaista paperilappua ja ilmoittautua vasemmistolaiseksi, niin siinä vaiheessa lakkasi Kokoomukselta mahdollisuudet löytää kumppaneita PS:n ulkopuolelta. Kun vaihtoehdot on, että joko yrität saada käytänössä yksin kasaan 50% enemmistön tai sitten etsit edes jonkun jonka kanssa voit toimia, niin vähiin jäi vaihtoehdot. Minä näkisin tämän tilanteen enemmänkin niin, että Vihreät maalasivat itsensä nurkkaan, SDP meni sitten perässä ja nyt on oikeastaan enää yksi puolue joka taistelee tätä blokkiutumista vastaan ja se on "kaikkien vihaama" Keskusta. Vaatisi melkoisen suunnanmuutoksen Demareilta, jos he meinaisivat kaivaa itsensä pois tuolta punaisesta kolosta, mutta toisaalta sieltä on käytännössä jo konservatiiviset siirtyneet Perussuomalaisiin, joten tuskin on edes halua moiseen.
Minulla on sellainen usko, että jos SDP olisi edelleen se AY-liike puolue joka se oli vielä reilut 10v sitten, niin tätä koko yhteiskunnan kahtiajakautumista ei tapahtuisi. Demarit ja Kokoomus tulivat aikanaan toimeen, toki meno oli vähän kuin ison firman palaverissa missä paha EK ja vielä pahempi AY-liike kalisteli peitsiään, mutta jotenkin nekin aina pääsi kuitenkin jonkinlaiseen lopputulokseen. Minusta Demarit ovat hylänneet aika totaalisesti tuon koko AY-liike aspektin omasta toiminnastaan. Ikäänkuin heittäneet sen "turhana" roskakoriin vaikka se oli se syy miksi SDP yleensäkkin oli/on niin iso puolue. Moni kuitenkin muistaa vielä kaikki "vastakkain asettelun aika ei ole ohi" tyyliset mainokset, vaan kyllähän se on ohi kun Demarit itse hylkäsi sen duunarin ja Korona aika on vain korostanut tätä asetelmaa.Puhtaasti arvaan, että Vapaavuori ei uusisi sellaisenaan yli vuoden takaista puheenvuoroaan Perussuomalaisista. Tilanne on nyt erilainen.
Jos saisi valita, hyvä hallitusohjelma, jossa ratkaisuja isoihin haasteisiin. Tämä olisi ykkönen. Sen jälkeen hallitukseen mielellään kaikki isot puolueet, ja vähän pienemmätkin. Kun on kasvuluista ja -ennusteisat tietoinen ja osaa yhdistää ne julkisen sektorin velan kasvuun nyt 60 % -> 140 % vuoteen 2050 mennessä, olisi pakko vihdoin herätä ja lopettaa pikkupolitikointi.
Pidätkö tätä kovinkaan todennäköisenä. Eikös Perussuomalaiset puhu yhä EU eron puolesta. Tuskin haluavat liittyä NATO:on. Tietysti varmasti paljon riippuu kuinka kovasti Halla-aho haluaa olla pääministeri ja minkä verran on valmis joustamaan. Paljonhan tässä on kysymyksiä ja muuttujia vielä.Jos PS ilmoittaa, että myös se on halukas tutkituttamaan ja pohtimaan uudelleen Suomen NATO-jäsenyyttä seuraavan hallituksen aikana, tämä lähentäisi puolueita myös turvallisuuspolitiikassa.
Minulla on sellainen usko, että jos SDP olisi edelleen se AY-liike puolue joka se oli vielä reilut 10v sitten, niin tätä koko yhteiskunnan kahtiajakautumista ei tapahtuisi. Demarit ja Kokoomus tulivat aikanaan toimeen, toki meno oli vähän kuin ison firman palaverissa missä paha EK ja vielä pahempi AY-liike kalisteli peitsiään, mutta jotenkin nekin aina pääsi kuitenkin jonkinlaiseen lopputulokseen.
Pidätkö tätä kovinkaan todennäköisenä. Eikös Perussuomalaiset puhu yhä EU eron puolesta. Tuskin haluavat liittyä NATO:on. Tietysti varmasti paljon riippuu kuinka kovasti Halla-aho haluaa olla pääministeri ja minkä verran on valmis joustamaan. Paljonhan tässä on kysymyksiä ja muuttujia vielä.
Minusta tätä AY:n ja EK:n kyvykkyyttä löytää konsensus on suuresti yliarvioitu. Se toimi niin kauan kun tehdyiltä sopimuksilta pystyttiin tarvittaessa viemään devalvaatiolla pohja.Minulla on sellainen usko, että jos SDP olisi edelleen se AY-liike puolue joka se oli vielä reilut 10v sitten, niin tätä koko yhteiskunnan kahtiajakautumista ei tapahtuisi. Demarit ja Kokoomus tulivat aikanaan toimeen, toki meno oli vähän kuin ison firman palaverissa missä paha EK ja vielä pahempi AY-liike kalisteli peitsiään, mutta jotenkin nekin aina pääsi kuitenkin jonkinlaiseen lopputulokseen. Minusta Demarit ovat hylänneet aika totaalisesti tuon koko AY-liike aspektin omasta toiminnastaan. Ikäänkuin heittäneet sen "turhana" roskakoriin vaikka se oli se syy miksi SDP yleensäkkin oli/on niin iso puolue. Moni kuitenkin muistaa vielä kaikki "vastakkain asettelun aika ei ole ohi" tyyliset mainokset, vaan kyllähän se on ohi kun Demarit itse hylkäsi sen duunarin ja Korona aika on vain korostanut tätä asetelmaa.
Meinasin tulla kirjoittamaan täysin samaa. Halla-Aho pelaa vähän kaksilla rattailla EU:n kanssa ja tuollainen "ei tällä hetkellä haeta EU-eroa" sopii vähän molempiin suuntiin sanottavaksi ja on selvää liennytystä Kokoomuksen suuntaan puolueen linjasta. NATO taas ei ole koskaan ollut Persuille mikään ydinkysymys, vaan ovat aina olleet vain sen kannalla, että lähtokohtaisesti Suomi puolustaa itseänsä. Näitä ryssän (tarkoituksellinen tehokeino) kaveri sitä ja tätä maalailuita sen sijaan on nähty ihan muiden toimesta kuin Perussuomalaisten. Minä en ole ainakaan löytänyt heidän viestinnästään ja polittisista ohjelmistaan mitään Venäjämyönteisyyttä. Ei tokikaan välttämättä painotukset ole samanlaisia kuin Marinilla, että Twitteri laulaisi haista paskaa Putlerin suuntaan, mutta eipä sitä Jussi Niinistöä kauheasti haukuttu puolustusministerinä (toki sittemmin Sinisiin siirtyneenä) ja se hyi kauhistus Soini kaikilla rukousaamiaisilla valkoisessa talossa kyllä pönkitti enemmän Suomea länteen kuin itään. Se toki vaatii, että ymmärtää miten hemmetin jeesustelijoita ne jenkit on, mutta kuitenkin.Hyvää pohdintaa. Lainasin vain yllä olevan: Perussuomalaisille minusta ei ole tärkeää, onko Suomi NATO:ssa. Eihän nuo enää vaadi EU:sta eroakaan luokkaa tällä hetkellä. Perussuomalaiset veljespuolueita toimii NATO:ssa. Miksi ei Suomessa? Heillä on mielestäni enemmän haluja operoida maahanmuutossa ja se sopii ehkä paremminkin NATO-ympäristössä kun Venäjä ei pysty heittämään yhtä helposti kuin aiemmin Suomeen XX XXX turvapaikanhakijaa.
Meinasin tulla kirjoittamaan täysin samaa. Halla-Aho pelaa vähän kaksilla rattailla EU:n kanssa ja tuollainen "ei tällä hetkellä haeta EU-eroa" sopii vähän molempiin suuntiin sanottavaksi ja on selvää liennytystä Kokoomuksen suuntaan puolueen linjasta. NATO taas ei ole koskaan ollut Persuille mikään ydinkysymys, vaan ovat aina olleet vain sen kannalla, että lähtokohtaisesti Suomi puolustaa itseänsä. Näitä ryssän (tarkoituksellinen tehokeino) kaveri sitä ja tätä maalailuita sen sijaan on nähty ihan muiden toimesta kuin Perussuomalaisten. Minä en ole ainakaan löytänyt heidän viestinnästään ja polittisista ohjelmistaan mitään Venäjämyönteisyyttä. Ei tokikaan välttämättä painotukset ole samanlaisia kuin Marinilla, että Twitteri laulaisi haista paskaa Putlerin suuntaan, mutta eipä sitä Jussi Niinistöä kauheasti haukuttu puolustusministerinä (toki sittemmin Sinisiin siirtyneenä) ja se hyi kauhistus Soini kaikilla rukousaamiaisilla valkoisessa talossa kyllä pönkitti enemmän Suomea länteen kuin itään. Se toki vaatii, että ymmärtää miten hemmetin jeesustelijoita ne jenkit on, mutta kuitenkin.
Tämä pitää todellakin paikkaansa, mutta ei se minusta enää ole YYA ajan tyylistä puoliavointa tai jopa avointa. Ennemmin sanoisin, että yksittäiset edustajat saattavat olla enemmän ja vähemmän Venäjämyönteisiä, mutta puolueiden politiikassa se ei ole näkynyt selvästi enää aikoihin. Toki siis nyansseja löytyy, mutta sellainen ylimalkainen kumartelu on loppunut.Meillä on kaikissa puolueissa sisällä edelleen Venäjä-myönteisyyttä, jolla tarkoitan Venäjän näkemysten
Tämä pitää todellakin paikkaansa, mutta ei se minusta enää ole YYA ajan tyylistä puoliavointa tai jopa avointa. Ennemmin sanoisin, että yksittäiset edustajat saattavat olla enemmän ja vähemmän Venäjämyönteisiä, mutta puolueiden politiikassa se ei ole näkynyt selvästi enää aikoihin. Toki siis nyansseja löytyy, mutta sellainen ylimalkainen kumartelu on loppunut.