Puolueiden eduskuntavaaligallupit 2019–2023

[Jussih]

Entä koululaitos, terveydenhuolto, polisii, palo- ja pelastustoimi, puolustus- ja oikeuslaitos - oletko mitään saanut vastiketta rahoillesi ja voiko yhteiskunnan edes ihan vähän katsoneen osallistuneen sinun korkeatuloisuuteesi? Edes vähän alusta.

Meinaat, että ylimpään desiiliin kuuluvia pitää erityisesti raippaverottaa, koska he ovat hyötyneet näistä palveluista? Mitä sitten teemme alimman desiilin ihmisille, jotka ovat yhteiskunnan näkökulmasta pelkkä kuluerä siitä huolimatta, että he ovat saaneet nauttia tismalleen samoista palveluista (+ loputtomat asumistuet ja fattan fyrkat, terapiat, alemmat maksut kaikessa mahdollisessa, tukiopetukset ja muut tukitoimet koulussa jne. jne. jne.). Pistetäänkö heidät häpeäpaaluun kun verojahan he eivät maksa?

 

[Jymäkkä]

Meinaat, että ylimpään desiiliin kuuluvia pitää erityisesti raippaverottaa, koska he ovat hyötyneet näistä palveluista? Mitä sitten teemme alimman desiilin ihmisille, jotka ovat yhteiskunnan näkökulmasta pelkkä kuluerä siitä huolimatta, että he ovat saaneet nauttia tismalleen samoista palveluista (+ loputtomat asumistuet ja fattan fyrkat, terapiat, alemmat maksut kaikessa mahdollisessa, tukiopetukset ja muut tukitoimet koulussa jne. jne. jne.). Pistetäänkö heidät häpeäpaaluun kun verojahan he eivät maksa?

Aika moni ylimmän desiilin ihminenkin saanut tukitoimia mm. koulussa. Taisit tässä vähän paljastaa, että pidät tulotasoa myös henkisten kykyjen mittarina?

 

[dana77]

Taisit tässä vähän paljastaa, että pidät tulotasoa myös henkisten kykyjen mittarina?

Syytä ainakin olisi, sillä niillä on vahva korrelaatio:
“Each point increase in IQ test scores is associated with $202 to $616 more income per year,” he says. For example, a person with a score of 130 (in the top 2%, in terms of IQ) might earn about $12,000 more per year than someone with an average IQ score of about 100.

Smarter people are no better off

Contrary to common expectation, intelligence does not always predict financial wellbeing, and neither does it protect people from financial difficulty

www.newscientist.com

tuki puhutaan keskiarvoista, joten aukoton suhde ei ole.

 

[Jymäkkä]

Syytä ainakin olisi, sillä niillä on vahva korrelaatio:
“Each point increase in IQ test scores is associated with $202 to $616 more income per year,” he says. For example, a person with a score of 130 (in the top 2%, in terms of IQ) might earn about $12,000 more per year than someone with an average IQ score of about 100.

Smarter people are no better off

Contrary to common expectation, intelligence does not always predict financial wellbeing, and neither does it protect people from financial difficulty

www.newscientist.com

tuki puhutaan keskiarvoista, joten aukoton suhde ei ole.

No se onkin selvää, että vaikutusta on. Tukipalvelujen tarve sen sijaan ei riipu älykkyydestä. Myös moni älykkyydeltään ylädesiilin ihminen on tukipalveluja käyttänyt. Samoin ylimmässä desiilissä myös ihan yksinkertaisesti tyhmiä ihmisiä, alimmissa älykkäitä. Tuo @Jussih :n kommentti, että vain köyhät on saaneet tukiopetusta tyhmyyttään on yksinkertaisesti väärin.

 

[dana77]

Tuo @Jussih :n kommentti, että vain köyhät on saaneet tukiopetusta tyhmyyttään on yksinkertaisesti väärin.

En usko että jussih on sellaista kommenttia esittänyt. Hän ei myöskään sanonut, että kaikki köyhät olisivat tukiopetukseen osallistuneet. Tai että köyhät olisivat tyhmiä.

 

[Barnes]

On tosiaan ihan hyvä muistaa, että ei se ihmisen varallisuus läheskään aina korreloi kykyjen kanssa. Esim. se 2700 kuukaudessa tekevä autoapina voi olla hyvinkin kyvykäs mutta häntä ei ole turhia kiinnostunut kouluttautua tai perustaa autokorjaamoa. Vertaa vaikka johonkin lentoemäntä Erja Häkkiseen, jonka suurin saavutus oli sattua samalle lennolle formulatähden kanssa ja joka nettosi erossa monta miljoonaa. Toki Erja on sittemmin lähtenyt bisneksiin mukaan, mutta miten hän noin periaatteen tasolla eroaa siitä autoapinasta?

Asiat ovat harvoin mustavalkoisia.

 

[Jymäkkä]

En usko että jussih on sellaista kommenttia esittänyt. Hän ei myöskään sanonut, että kaikki köyhät olisivat tukiopetukseen osallistuneet. Tai että köyhät olisivat tyhmiä.

No ei tarvitse kauas ylös kelata. En usko itsekään, että ihan noin uskoo, mutta "tietty asenne" sieltä pilkahtaa, kun köyhien saamien samojen palvelujen perään lisätään lista ekstrapalveluista ja tuista, jossa tukiopetus fattan tukien ja vastaavien joukossa.

 

[Jymäkkä]

On tosiaan ihan hyvä muistaa, että ei se ihmisen varallisuus läheskään aina korreloi kykyjen kanssa. Esim. se 2700 kuukaudessa tekevä autoapina voi olla hyvinkin kyvykäs mutta häntä ei ole turhia kiinnostunut kouluttautua tai perustaa autokorjaamoa. Vertaa vaikka johonkin lentoemäntä Erja Häkkiseen, jonka suurin saavutus oli sattua samalle lennolle formulatähden kanssa ja joka nettosi erossa monta miljoonaa. Toki Erja on sittemmin lähtenyt bisneksiin mukaan, mutta miten hän noin periaatteen tasolla eroaa siitä autoapinasta?

Asiat ovat harvoin mustavalkoisia.

Ei menestyvän pikkufirman pito mitään älyä tai koulutusta tarvitse. Itse näkisin, että tekijäluonne ja itseluottamus ovat hyvin tärkeitä ominaisuuksia työelämässä älykkyyden lisäksi. Mutta noilla kahdella ensimmäisellä pärjää kyllä kaikessa, mikä ei korkeakoulua vaadi.

 

[dana77]

On tosiaan ihan hyvä muistaa, että ei se ihmisen varallisuus läheskään aina korreloi kykyjen kanssa. Esim. se 2700 kuukaudessa tekevä autoapina voi olla hyvinkin kyvykäs mutta häntä ei ole turhia kiinnostunut kouluttautua tai perustaa autokorjaamoa. Vertaa vaikka johonkin lentoemäntä Erja Häkkiseen, jonka suurin saavutus oli sattua samalle lennolle formulatähden kanssa ja joka nettosi erossa monta miljoonaa. Toki Erja on sittemmin lähtenyt bisneksiin mukaan, mutta miten hän noin periaatteen tasolla eroaa siitä autoapinasta?

Erossa saatua omaisuutta ei ansiotuloksi lasketa, joten esimerkki ei ole kovin hyvä. Silti varsin läheltä löytyy varsin hyväkin esimerkki. Nimittäin todennäköisest Erja oli pariskunnasta se älykkäämpi osapuoli vaikka hänen miehensä ansaitsi useita miljoonia autoapinana.

oikea ongelma yhteiskunnan kannalta tässä on kuitenkin vain se, että meillä on systeemi jossa kouluttautumiseen ja yrittämiseen ei ole tarpeeksi motivaatiota johtuen korkeasta verotuksesta.

 

[mjr]

Pistetäänkö heidät häpeäpaaluun kun verojahan he eivät maksa?

Jotain tämän tyyppistä olen ymmärtänyt tämän "vastikkeellisen sosiaaliturvan" tosiaan olevan. Anyways, minusta on valistunutta että kulutusverotkin ovat nollassa, mutta varmaan poistaisit tämänkin pienen edun?

 

[olkikuukkeli]

Ruotsissa on korkea verotus, mutta ei sekään talouden suhteen ole mikään mallioppilas. GDP per capitassa sijalla 16. ja selvästi alempana kuin USA. Jos huomioidaan että USA:ssa on niin moni asia vedetty ihan vihkoon, niin luulisi että ylivertaisella koulutuksella, korkeilla veroilla ja tasaisella tulojaolla USA lyötäisiin selvästi, mikäli nuo tosiaan olisivat jotain taloudellisen menestyksen avaimia.

Itse tulkitsisin tuota vähän eri tavalla ja ennen kaikkea siten, että BKT per capita on huono elintason mittari. Julkisten palvelujen taso on käytännössä erittäin merkittävä elämänlaadun määrittäjä makrotasolta käsin. Ja vaikka tästä nyt paljon erimielisyyttä on, niin itse näkisin, että korkea verotus on paljon pienempi kiusa hyvätuloiselle kuin riittämättömät palvelut/tulonsiirrot pienituloiselle/tulottomalle.

IMF:n listaus ostovoimakorjatusta BKT:sta per capita näyttää tältä:

1	Luxembourg​	112,875
2	Singapore​	95,603
3	Qatar​	91,897
4	Ireland​	89,383
5	Switzerland​	68,340
6	Norway​	64,856
7	United States​	63,051
8	Brunei​	61,816
—	Macau​	58,931
9	United Arab Emirates​	58,466
—	Hong Kong​	58,165
10	Denmark​	57,781
11	Netherlands​	57,101
12	San Marino​	56,690
13	Austria​	55,406
14	Iceland​	54,482
—	Taiwan​	54,020
15	Germany​	53,571
16	Sweden​	52,477
17	Australia​	50,845
18	Belgium​	50,114
19	Finland​	49,334
20	Bahrain​	49,057

Harva varmaan vetää yhtäläisyysmerkkejä tuotannon arvon ja käytännön ihmiselämän mielekkyyden välille. Yhdysvallat on itse asiassa loistava esimerkki siitä, mikä merkitys tuotannon arvon jakautumisella ja tulonsiirroilla on esim. yhteiskunnan vakauteen ja alimpien tulodesiilien elämänlaatuun.

 

[dana77]

Itse tulkitsisin tuota vähän eri tavalla ja ennen kaikkea siten, että BKT per capita on huono elintason mittari. Julkisten palvelujen taso on käytännössä erittäin merkittävä elämänlaadun määrittäjä makrotasolta käsin. Ja vaikka tästä nyt paljon erimielisyyttä on, niin itse näkisin, että korkea verotus on paljon pienempi kiusa hyvätuloiselle kuin riittämättömät palvelut/tulonsiirrot pienituloiselle/tulottomalle.

IMF:n listaus ostovoimakorjatusta BKT:sta per capita näyttää tältä:

Vaikeus on toki siinä, että ei ole olemassa yksittäistä mittaria, joka kuvaisi koko ihmiselämän laadun. Kuitenkin jos BKT per capita on korkea, niin ihmisillä on varaa hankkia tarvitsemansa laadukkaat palvelut vaikka yksityisiltä. Ei julkinen ole palveluiden tuottajana mikään ylivoimainen tai ainoa oikea vaikka se pystyy tiettyjä palveluita tuottamaan kohtuullisella tasolla kustannustehokkaasti kun vaikka Suomen peruskoulun ja terveydenhuollon.

Kun tuota taulukkoa katsoo, niin siinä voisi sellaisenkin tulkinnan tehdä, että sen verran monelle hyvätuloiselle korkea verotus on sen verran iso kiusa, että me mieluummin rahansa vievät Monacoon tai vastaavaan (gdp per capita 185 000), Luxemburgiin, Sveitsiin, Irlantiin Singaporeen tai jopa USA:an.

Suomen sijoitus on muuten IMF:n listalla vuonna 2018 tippunut jo 26.

 

[Barnes]

Erossa saatua omaisuutta ei ansiotuloksi lasketa, joten esimerkki ei ole kovin hyvä.

Ei lasketakaan. Halusin vaan tuoda esiin sen, että ei se varallisuus yksinomaan kaikkea kerro. Tämä siksi että vastustan mustavalkoista ajattelua (se, että joku on työtön on yksinomaan täysin hänen vikansa, miksi mamuille pitää maksaa, kellään ei saisi olla yli viittä miljoonaa jne.).

Itse asiasta, eli taloudellisesta toimeliaisuudesta olemma varmasti samaa mieltä.

 

[dana77]

Ei lasketakaan. Halusin vaan tuoda esiin sen, että ei se varallisuus yksinomaan kaikkea kerro. Tämä siksi että vastustan mustavalkoista ajattelua (se, että joku on työtön on yksinomaan täysin hänen vikansa, miksi mamuille pitää maksaa, kellään ei saisi olla yli viittä miljoonaa jne.).

Kuitenkin haluan korostaa ettei kukaan esittänytkään väitettä, että varallisuus kertoisi ainakaan vahvasti älykyyden kanssa, vaan on puhe on ollut ansiotasosta. Onhan se selvää, että periminen, lotossa voittaminen tai avioeroaminen ei korreloi älykkyyden kanssa, mutta ansiot ovat kuitenin ihan eri asia. Toki on olemassa reilusti ansioilla rikastuneita, joten heikompi korrelaatio on senkin kanssa olemassa (ja jos perijän vanhemmat ovat älykkäitä, niin todennäköisesti perinnön lisäksi myös älykkyyskin periytyy jossain määrin).

 

[olkikuukkeli]

Vaikeus on toki siinä, että ei ole olemassa yksittäistä mittaria, joka kuvaisi koko ihmiselämän laadun. Kuitenkin jos BKT per capita on korkea, niin ihmisillä on varaa hankkia tarvitsemansa laadukkaat palvelut vaikka yksityisiltä. Ei julkinen ole palveluiden tuottajana mikään ylivoimainen tai ainoa oikea vaikka se pystyy tiettyjä palveluita tuottamaan kohtuullisella tasolla kustannustehokkaasti kun vaikka Suomen peruskoulun ja terveydenhuollon.

Kun tuota taulukkoa katsoo, niin siinä voisi sellaisenkin tulkinnan tehdä, että sen verran monelle hyvätuloiselle korkea verotus on sen verran iso kiusa, että me mieluummin rahansa vievät Monacoon tai vastaavaan (gdp per capita 185 000), Luxemburgiin, Sveitsiin, Irlantiin Singaporeen tai jopa USA:an.

Tummennettuhan ei pidä paikkaansa valtion kaikkien asukkaiden kohdalla. BKT per capita ei kerro varallisuuden jakautumisesta yhtään mitään. Esim. listalla olevat öljyvaltiot kärsivät monin aluein köyhyydestä. Yhdysvalloissa köyhyysrajan alapuolella on ~43 000 000 ihmistä ja YLE:n ulkolinjan mukaan maassa elää jopa 1,5 miljoonaa koditonta lasta. Sieltä vain ostamaan laadukkaita yksityisiä palveluja...

Se on tietysti totta, että yhteiskunnan hyväosaisimmat ovat kyllä tosiasiallisesti kiusaantuneet verotuksesta. Heidän kykynsä reagoida siihen on myös korkeampi kuin köyhillä muuttaa yhteiskunnan palvelutarjontaa. Veroshoppailua pitäisikin säännellä nykyistä tarkemmin. Tämähän koskee siis suurelta osin lähinnä yrityksiä, jotka juoksevat sääntelyä (ja verotusta) karkuun lakimiesarmeijansa turvin. Yksityishenkilöiden veropakolaisuus on suuresti liioiteltu ilmiö, johon lopulta hyvin harva turvautuu. Yllättäen asuinpaikkaan vaikuttavista tekijöistä verotus ei kuulu niihin merkittävimpiin...

Suomen sijoitus on muuten IMF:n listalla vuonna 2018 tippunut jo 26.

Tuo listaus on vuoden 2020 ennakoitu tilanne.

 

[dana77]

Tummennettuhan ei pidä paikkaansa valtion kaikkien asukkaiden kohdalla. BKT per capita ei kerro varallisuuden jakautumisesta yhtään mitään. Esim. listalla olevat öljyvaltiot kärsivät monin aluein köyhyydestä. Yhdysvalloissa köyhyysrajan alapuolella on ~43 000 000 ihmistä ja YLE:n ulkolinjan mukaan maassa elää jopa 1,5 miljoonaa koditonta lasta. Sieltä vain ostamaan laadukkaita yksityisiä palveluja...

Tämä on toki ihan hyvä tarkennus, mutta vaikka katsoisimme mediaani GDP:tä (jota tilastona jostain syystä harvemmin käytetään), niin ei joukosta karsiudu kuin nuo öljyvaltiot pois (paitsi norja).
Yhdysvallat ovat silti sijalla neljä eli average joella on siellä selvästi parempi ostovoima kuin täällä matti meikäläisellä

Measuring Global Inequality: Median Income, GDP per Capita, and the Gini Index

Income can vary dramatically between and within countries. Measures like GDP per capita, average income, median income, and Gini index are important to understand how best to allocate our resources to solve global poverty.

www.givingwhatwecan.org

nuo suhteelliset köyhyysrajat ovat aika väsyneitä. 43 miljoonaa ihmistä on 13% väestöstä yhdysvaltain väestöstä eli se on prosenttina vähän vähemmän kuin Suomessa on alle köyhyysrajan. Tosin USA:ssa köyhätkin ovat rikkaampia kuin Suomessa, joten tuon saman tulorajan alle jäisi Suomessa ehkä 15-20% ihmisistä. Onneksi täällä mediaanilla menee sen verran huonommin, etteivät he ole köyhiä.

Se on tietysti totta, että yhteiskunnan hyväosaisimmat ovat kyllä tosiasiallisesti kiusaantuneet verotuksesta. Heidän kykynsä reagoida siihen on myös korkeampi kuin köyhillä muuttaa yhteiskunnan palvelutarjontaa. Veroshoppailua pitäisikin säännellä nykyistä tarkemmin. Tämähän koskee siis suurelta osin lähinnä yrityksiä, jotka juoksevat sääntelyä (ja verotusta) karkuun lakimiesarmeijansa turvin. Yksityishenkilöiden veropakolaisuus on suuresti liioiteltu ilmiö, johon lopulta hyvin harva turvautuu. Yllättäen asuinpaikkaan vaikuttavista tekijöistä verotus ei kuulu niihin merkittävimpiin...

Yksityishenkilöiden ei tarvitse lähteä pakolaisiksi, riittää kun heidän omaisuutensa lähtee. Jos säätely olisi tehokkaampaa, niin sitten muuttamisen tarvekin kasvaisi.
En tiedä onko hesarin faktat kunnossa ja lasketaanko Sveitsit, Monacot ja muut paratiiseiksi, mutta yllättäen rikkaimmat ymmärtävät oman etunsa varsin hyvin.

Maailman varoista puolet veroparatiiseissa

Veroparatiisiin voi perustaa yhtiön päivässä. Maailman varallisuudesta jopa puolet on veroparatiiseissa. Suuryritysten ja rikkaiden yksityishenkilöiden verokapina koskettaa meitä kaikkia.

www.hs.fi

En voi kiistää etteikö Sanna Marinin harjoittama vastakkainasettelu ja syyllistäminen herättäisi minussakin ajatuksia että pitäköön sosialisminsa. Minä vien omaisuuteni turvaan kunhan sen aika koittaa. Nytkin mietin sijoituksiani jatkuvasti siltä kannalta, että mikä on paras keino suojautua poliittiselta riskiltä kuten esim omaisuuden suojan murtamiselta.

 

[mjr]

En voi kiistää etteikö Sanna Marinin harjoittama vastakkainasettelu ja syyllistäminen herättäisi minussakin ajatuksia että pitäköön sosialisminsa. Minä vien omaisuuteni turvaan kunhan sen aika koittaa. Nytkin mietin sijoituksiani jatkuvasti siltä kannalta, että mikä on paras keino suojautua poliittiselta riskiltä kuten esim omaisuuden suojan murtamiselta.

Laita reppuun sissimuonat, ota lapio ja kaiva aarteesi ylös ja tetsaa hetimiten johonkin veroparatiisiin, Marinin ja Vanhasen veriset bolsevikkikoirat ovat kannoillasi!

Вся власть Советам!!!!

 

[dana77]

Laita reppuun sissimuonat, ota lapio ja kaiva aarteesi ylös ja tetsaa hetimiten johonkin veroparatiisiin, Marinin ja Vanhasen veriset bolsevikkikoirat ovat kannoillasi!

koitan vielä muutamia vuosia työelämässä jaksaa ennnekuin joku lämpimämpi paikka houkuttaa, mutta mitään varallisuusveroa tai progressiivista pääomaveroa en tule maksamaan tässä elämässä.

 

[mjr]

mitään varallisuusveroa tai progressiivista pääomaveroa en tule maksamaan tässä elämässä.

Mukava on kuolinvuoteella miettiä sitä saavutusta. Peukutan.

 

[dana77]

Mukava on kuolinvuoteella miettiä sitä saavutusta. Peukutan.

Ehkä siitä voi jo viisikymppisenä nauttia palmun alla pina coladan muodossa tietäen, että olisi ne rahat heittää kaivoonkin tekohengittäen kuolevaa,

 

[olkikuukkeli]

Tämä on toki ihan hyvä tarkennus, mutta vaikka katsoisimme mediaani GDP:tä (jota tilastona jostain syystä harvemmin käytetään), niin ei joukosta karsiudu kuin nuo öljyvaltiot pois (paitsi norja).
Yhdysvallat ovat silti sijalla neljä eli average joella on siellä selvästi parempi ostovoima kuin täällä matti meikäläisellä

Measuring Global Inequality: Median Income, GDP per Capita, and the Gini Index

Income can vary dramatically between and within countries. Measures like GDP per capita, average income, median income, and Gini index are important to understand how best to allocate our resources to solve global poverty.

www.givingwhatwecan.org

nuo suhteelliset köyhyysrajat ovat aika väsyneitä. 43 miljoonaa ihmistä on 13% väestöstä yhdysvaltain väestöstä eli se on prosenttina vähän vähemmän kuin Suomessa on alle köyhyysrajan. Tosin USA:ssa köyhätkin ovat rikkaampia kuin Suomessa, joten tuon saman tulorajan alle jäisi Suomessa ehkä 15-20% ihmisistä. Onneksi täällä mediaanilla menee sen verran huonommin, etteivät he ole köyhiä.

Väsynyttä ja väsynyttä. Jos katsoo vaikka Yhdysvaltojen suuntaan, niin kyllähän köyhyysrajan alapuolella menee aika heikosti. Oikeastaan on kyllä loistava argumentti vahvojen julkisten palveluiden puolesta ottaa esiin "USA:n köyhien rikkaus" ottaen huomioon, että maassa terveysvakuutusten ulkopuolella elää 30 miljoonaa ihmistä, lapsikuolleisuus on kehitysmaaluokkaa ja köyhien saama julkinen koulutus on tasoltaan kehittyneiden maiden heikointa.

Toisaalta tehoton terveydenhuolto nostaa USA:n bruttokansantuotetta, joten ehkä se on vain hyvä asia! Ja mitäs nyt tällaisista terveys-, elinikä- tai muista asioista muutenkaan huolehtimaan, katsotaan vain niitä BKT-listauksia.

Yksityishenkilöiden ei tarvitse lähteä pakolaisiksi, riittää kun heidän omaisuutensa lähtee. Jos säätely olisi tehokkaampaa, niin sitten muuttamisen tarvekin kasvaisi.
En tiedä onko hesarin faktat kunnossa ja lasketaanko Sveitsit, Monacot ja muut paratiiseiksi, mutta yllättäen rikkaimmat ymmärtävät oman etunsa varsin hyvin.

Maailman varoista puolet veroparatiiseissa

Veroparatiisiin voi perustaa yhtiön päivässä. Maailman varallisuudesta jopa puolet on veroparatiiseissa. Suuryritysten ja rikkaiden yksityishenkilöiden verokapina koskettaa meitä kaikkia.

www.hs.fi

En voi kiistää etteikö Sanna Marinin harjoittama vastakkainasettelu ja syyllistäminen herättäisi minussakin ajatuksia että pitäköön sosialisminsa. Minä vien omaisuuteni turvaan kunhan sen aika koittaa. Nytkin mietin sijoituksiani jatkuvasti siltä kannalta, että mikä on paras keino suojautua poliittiselta riskiltä kuten esim omaisuuden suojan murtamiselta.

Niin, itsehän pidän veropakolaisuutta moraalittomana, vaikkei sitä laittomaksi pystyttäisikään osoittamaan. Pidän myös moraalittomana, että yltäkylläisyydessä elävä kansa laskeskelee omia pennejään kun pitäisi järjestää heikko-osaisimmille ihmisarvoista elämää. Mutta tässä suhteessa puhumme tietysti yhteismitattomista arvoeroista, joista väittely on varmaan vielä tuloksettomampaa kuin talouden tunnuslukujen arvioiminen.

 

[mjr]

Ehkä siitä voi jo viisikymppisenä nauttia palmun alla tietäen, että voisi ne rahat heittää kaivoonkin,

Näinhän jo nykyhallituksemme idoli Vladimir Iljitsh Lenin aikoinaan totesi: "jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan". Elät leniniläistä unelmaa todeksi.

 

[mjr]

Väsynyttä ja väsynyttä. Jos katsoo vaikka Yhdysvaltojen suuntaan, niin kyllähän köyhyysrajan alapuolella menee aika heikosti. Oikeastaan on kyllä loistava argumentti vahvojen julkisten palveluiden puolesta ottaa esiin "USA:n köyhien rikkaus" ottaen huomioon, että maassa terveysvakuutusten ulkopuolella elää 30 miljoonaa ihmistä, lapsikuolleisuus on kehitysmaaluokkaa ja köyhien saama julkinen koulutus on tasoltaan kehittyneiden maiden heikointa luokkaa.

Hälläväliä jollakin lapsikuolleisuudella (tai vaikka köyhille syntyvien vammaisten lasten asemalla), olemme hyviä stahanovilaisia ja mittaamme kaiken tuotantoarvon perusteella. Ihmisen mitta on materiansa.

 

[dana77]

Väsynyttä ja väsynyttä. Jos katsoo vaikka Yhdysvaltojen suuntaan, niin kyllähän köyhyysrajan alapuolella menee aika heikosti. Oikeastaan on kyllä loistava argumentti vahvojen julkisten palveluiden puolesta ottaa esiin "USA:n köyhien rikkaus" ottaen huomioon, että maassa terveysvakuutusten ulkopuolella elää 30 miljoonaa ihmistä, lapsikuolleisuus on kehitysmaaluokkaa ja köyhien saama julkinen koulutus on tasoltaan kehittyneiden maiden heikointa luokkaa.

Toisaalta tehoton terveydenhuolto nostaa USA:n bruttokansantuotetta, joten ehkä se on vain hyvä asia! Ja mitäs nyt tällaisista terveys-, elinikä- tai muista asioista muutenkaan huolehtimaan, katsotaan vain niitä BKT-listauksia.

Toki köyhyysrajan alla on oikeasti köyhiäkin, mutta se raja edelleen lasketaan 60%:sta mediaanituloista ja mitä korkeampi on mediaani, sitä korkeampi on rajakin. Yhdysvalloissa mediaani on 13% korkeampi kuin Suomessa, joten köyhyysrajakin on saman verran korkeampi. Terveydenhuoltojärjestelmä on USA:ssa törkeän kallis ja kaikin puolin surkea, mutta silti odotettavissa oleva eliniän odote on 78,54 vuotta kun se Suomessa on 81,43 eli ero on kuitenkin varsin maltillinen versus puheet kehitysmaista.

Niin, itsehän pidän veropakolaisuutta moraalittomana, vaikkei sitä lailliseksi pystyttäisikään osoittamaan. Pidän myös moraalittomana, että yltäkylläisyydessä elävä kansa laskeskelee omia pennejään kun pitäisi järjestää heikko-osaisimmille ihmisarvoista elämää. Mutta tässä suhteessa puhumme tietysti yhteismitattomista arvoeroista, joista väittely on varmaan vielä tuloksettomampaa kuin talouden tunnuslukujen arvioiminen.

Minä taas pidän pohdintoja ihmisten toiminnan moraalista tai moraalittomuudesta varsin turhanpäiväisinä ja lähinnä mielenkiintoisina kuriositeetteinä. Ihmiset ajavat omia etujaan ja se pitää osata huomioida järjestelmän suunnittelussa. Vanha sanonta sanoo, että on moraalitonta antaa hölmöjen pitää rahansa, joten ehkä sama pätee hölmöihin järjestelmiin.

jos heikko-osaisista haluttaisiin pitää parempaa huolta, niin se onnistuisi niin että järjettömiä rahareikiä tukittaisiin ja panostettaisiin talouskasvuun markkinatalouden keinoin eikä vinkumalla moraalin perään ja syyllistämällä

 

[finnjewel]

Vanha sanonta sanoo, että on moraalitonta antaa hölmöjen pitää rahansa, joten ehkä sama pätee hölmöihin järjestelmiin.

Aivan. "Never give a sucker an even break."
Olen joskus ehdottanut tälle suomennosta: "Sääli on sairautta."