Puolueiden eduskuntavaaligallupit 2019–2023

[mjr]

Pistetäänkö heidät häpeäpaaluun kun verojahan he eivät maksa?

Jotain tämän tyyppistä olen ymmärtänyt tämän "vastikkeellisen sosiaaliturvan" tosiaan olevan. Anyways, minusta on valistunutta että kulutusverotkin ovat nollassa, mutta varmaan poistaisit tämänkin pienen edun?

 

[olkikuukkeli]

Ruotsissa on korkea verotus, mutta ei sekään talouden suhteen ole mikään mallioppilas. GDP per capitassa sijalla 16. ja selvästi alempana kuin USA. Jos huomioidaan että USA:ssa on niin moni asia vedetty ihan vihkoon, niin luulisi että ylivertaisella koulutuksella, korkeilla veroilla ja tasaisella tulojaolla USA lyötäisiin selvästi, mikäli nuo tosiaan olisivat jotain taloudellisen menestyksen avaimia.

Itse tulkitsisin tuota vähän eri tavalla ja ennen kaikkea siten, että BKT per capita on huono elintason mittari. Julkisten palvelujen taso on käytännössä erittäin merkittävä elämänlaadun määrittäjä makrotasolta käsin. Ja vaikka tästä nyt paljon erimielisyyttä on, niin itse näkisin, että korkea verotus on paljon pienempi kiusa hyvätuloiselle kuin riittämättömät palvelut/tulonsiirrot pienituloiselle/tulottomalle.

IMF:n listaus ostovoimakorjatusta BKT:sta per capita näyttää tältä:

1	Luxembourg​	112,875
2	Singapore​	95,603
3	Qatar​	91,897
4	Ireland​	89,383
5	Switzerland​	68,340
6	Norway​	64,856
7	United States​	63,051
8	Brunei​	61,816
—	Macau​	58,931
9	United Arab Emirates​	58,466
—	Hong Kong​	58,165
10	Denmark​	57,781
11	Netherlands​	57,101
12	San Marino​	56,690
13	Austria​	55,406
14	Iceland​	54,482
—	Taiwan​	54,020
15	Germany​	53,571
16	Sweden​	52,477
17	Australia​	50,845
18	Belgium​	50,114
19	Finland​	49,334
20	Bahrain​	49,057

Harva varmaan vetää yhtäläisyysmerkkejä tuotannon arvon ja käytännön ihmiselämän mielekkyyden välille. Yhdysvallat on itse asiassa loistava esimerkki siitä, mikä merkitys tuotannon arvon jakautumisella ja tulonsiirroilla on esim. yhteiskunnan vakauteen ja alimpien tulodesiilien elämänlaatuun.

 

[dana77]

Itse tulkitsisin tuota vähän eri tavalla ja ennen kaikkea siten, että BKT per capita on huono elintason mittari. Julkisten palvelujen taso on käytännössä erittäin merkittävä elämänlaadun määrittäjä makrotasolta käsin. Ja vaikka tästä nyt paljon erimielisyyttä on, niin itse näkisin, että korkea verotus on paljon pienempi kiusa hyvätuloiselle kuin riittämättömät palvelut/tulonsiirrot pienituloiselle/tulottomalle.

IMF:n listaus ostovoimakorjatusta BKT:sta per capita näyttää tältä:

Vaikeus on toki siinä, että ei ole olemassa yksittäistä mittaria, joka kuvaisi koko ihmiselämän laadun. Kuitenkin jos BKT per capita on korkea, niin ihmisillä on varaa hankkia tarvitsemansa laadukkaat palvelut vaikka yksityisiltä. Ei julkinen ole palveluiden tuottajana mikään ylivoimainen tai ainoa oikea vaikka se pystyy tiettyjä palveluita tuottamaan kohtuullisella tasolla kustannustehokkaasti kun vaikka Suomen peruskoulun ja terveydenhuollon.

Kun tuota taulukkoa katsoo, niin siinä voisi sellaisenkin tulkinnan tehdä, että sen verran monelle hyvätuloiselle korkea verotus on sen verran iso kiusa, että me mieluummin rahansa vievät Monacoon tai vastaavaan (gdp per capita 185 000), Luxemburgiin, Sveitsiin, Irlantiin Singaporeen tai jopa USA:an.

Suomen sijoitus on muuten IMF:n listalla vuonna 2018 tippunut jo 26.

 

[Barnes]

Erossa saatua omaisuutta ei ansiotuloksi lasketa, joten esimerkki ei ole kovin hyvä.

Ei lasketakaan. Halusin vaan tuoda esiin sen, että ei se varallisuus yksinomaan kaikkea kerro. Tämä siksi että vastustan mustavalkoista ajattelua (se, että joku on työtön on yksinomaan täysin hänen vikansa, miksi mamuille pitää maksaa, kellään ei saisi olla yli viittä miljoonaa jne.).

Itse asiasta, eli taloudellisesta toimeliaisuudesta olemma varmasti samaa mieltä.

 

[dana77]

Ei lasketakaan. Halusin vaan tuoda esiin sen, että ei se varallisuus yksinomaan kaikkea kerro. Tämä siksi että vastustan mustavalkoista ajattelua (se, että joku on työtön on yksinomaan täysin hänen vikansa, miksi mamuille pitää maksaa, kellään ei saisi olla yli viittä miljoonaa jne.).

Kuitenkin haluan korostaa ettei kukaan esittänytkään väitettä, että varallisuus kertoisi ainakaan vahvasti älykyyden kanssa, vaan on puhe on ollut ansiotasosta. Onhan se selvää, että periminen, lotossa voittaminen tai avioeroaminen ei korreloi älykkyyden kanssa, mutta ansiot ovat kuitenin ihan eri asia. Toki on olemassa reilusti ansioilla rikastuneita, joten heikompi korrelaatio on senkin kanssa olemassa (ja jos perijän vanhemmat ovat älykkäitä, niin todennäköisesti perinnön lisäksi myös älykkyyskin periytyy jossain määrin).

 

[olkikuukkeli]

Vaikeus on toki siinä, että ei ole olemassa yksittäistä mittaria, joka kuvaisi koko ihmiselämän laadun. Kuitenkin jos BKT per capita on korkea, niin ihmisillä on varaa hankkia tarvitsemansa laadukkaat palvelut vaikka yksityisiltä. Ei julkinen ole palveluiden tuottajana mikään ylivoimainen tai ainoa oikea vaikka se pystyy tiettyjä palveluita tuottamaan kohtuullisella tasolla kustannustehokkaasti kun vaikka Suomen peruskoulun ja terveydenhuollon.

Kun tuota taulukkoa katsoo, niin siinä voisi sellaisenkin tulkinnan tehdä, että sen verran monelle hyvätuloiselle korkea verotus on sen verran iso kiusa, että me mieluummin rahansa vievät Monacoon tai vastaavaan (gdp per capita 185 000), Luxemburgiin, Sveitsiin, Irlantiin Singaporeen tai jopa USA:an.

Tummennettuhan ei pidä paikkaansa valtion kaikkien asukkaiden kohdalla. BKT per capita ei kerro varallisuuden jakautumisesta yhtään mitään. Esim. listalla olevat öljyvaltiot kärsivät monin aluein köyhyydestä. Yhdysvalloissa köyhyysrajan alapuolella on ~43 000 000 ihmistä ja YLE:n ulkolinjan mukaan maassa elää jopa 1,5 miljoonaa koditonta lasta. Sieltä vain ostamaan laadukkaita yksityisiä palveluja...

Se on tietysti totta, että yhteiskunnan hyväosaisimmat ovat kyllä tosiasiallisesti kiusaantuneet verotuksesta. Heidän kykynsä reagoida siihen on myös korkeampi kuin köyhillä muuttaa yhteiskunnan palvelutarjontaa. Veroshoppailua pitäisikin säännellä nykyistä tarkemmin. Tämähän koskee siis suurelta osin lähinnä yrityksiä, jotka juoksevat sääntelyä (ja verotusta) karkuun lakimiesarmeijansa turvin. Yksityishenkilöiden veropakolaisuus on suuresti liioiteltu ilmiö, johon lopulta hyvin harva turvautuu. Yllättäen asuinpaikkaan vaikuttavista tekijöistä verotus ei kuulu niihin merkittävimpiin...

Suomen sijoitus on muuten IMF:n listalla vuonna 2018 tippunut jo 26.

Tuo listaus on vuoden 2020 ennakoitu tilanne.

 

[dana77]

Tummennettuhan ei pidä paikkaansa valtion kaikkien asukkaiden kohdalla. BKT per capita ei kerro varallisuuden jakautumisesta yhtään mitään. Esim. listalla olevat öljyvaltiot kärsivät monin aluein köyhyydestä. Yhdysvalloissa köyhyysrajan alapuolella on ~43 000 000 ihmistä ja YLE:n ulkolinjan mukaan maassa elää jopa 1,5 miljoonaa koditonta lasta. Sieltä vain ostamaan laadukkaita yksityisiä palveluja...

Tämä on toki ihan hyvä tarkennus, mutta vaikka katsoisimme mediaani GDP:tä (jota tilastona jostain syystä harvemmin käytetään), niin ei joukosta karsiudu kuin nuo öljyvaltiot pois (paitsi norja).
Yhdysvallat ovat silti sijalla neljä eli average joella on siellä selvästi parempi ostovoima kuin täällä matti meikäläisellä

Measuring Global Inequality: Median Income, GDP per Capita, and the Gini Index

Income can vary dramatically between and within countries. Measures like GDP per capita, average income, median income, and Gini index are important to understand how best to allocate our resources to solve global poverty.

www.givingwhatwecan.org

nuo suhteelliset köyhyysrajat ovat aika väsyneitä. 43 miljoonaa ihmistä on 13% väestöstä yhdysvaltain väestöstä eli se on prosenttina vähän vähemmän kuin Suomessa on alle köyhyysrajan. Tosin USA:ssa köyhätkin ovat rikkaampia kuin Suomessa, joten tuon saman tulorajan alle jäisi Suomessa ehkä 15-20% ihmisistä. Onneksi täällä mediaanilla menee sen verran huonommin, etteivät he ole köyhiä.

Se on tietysti totta, että yhteiskunnan hyväosaisimmat ovat kyllä tosiasiallisesti kiusaantuneet verotuksesta. Heidän kykynsä reagoida siihen on myös korkeampi kuin köyhillä muuttaa yhteiskunnan palvelutarjontaa. Veroshoppailua pitäisikin säännellä nykyistä tarkemmin. Tämähän koskee siis suurelta osin lähinnä yrityksiä, jotka juoksevat sääntelyä (ja verotusta) karkuun lakimiesarmeijansa turvin. Yksityishenkilöiden veropakolaisuus on suuresti liioiteltu ilmiö, johon lopulta hyvin harva turvautuu. Yllättäen asuinpaikkaan vaikuttavista tekijöistä verotus ei kuulu niihin merkittävimpiin...

Yksityishenkilöiden ei tarvitse lähteä pakolaisiksi, riittää kun heidän omaisuutensa lähtee. Jos säätely olisi tehokkaampaa, niin sitten muuttamisen tarvekin kasvaisi.
En tiedä onko hesarin faktat kunnossa ja lasketaanko Sveitsit, Monacot ja muut paratiiseiksi, mutta yllättäen rikkaimmat ymmärtävät oman etunsa varsin hyvin.

Maailman varoista puolet veroparatiiseissa

Veroparatiisiin voi perustaa yhtiön päivässä. Maailman varallisuudesta jopa puolet on veroparatiiseissa. Suuryritysten ja rikkaiden yksityishenkilöiden verokapina koskettaa meitä kaikkia.

www.hs.fi

En voi kiistää etteikö Sanna Marinin harjoittama vastakkainasettelu ja syyllistäminen herättäisi minussakin ajatuksia että pitäköön sosialisminsa. Minä vien omaisuuteni turvaan kunhan sen aika koittaa. Nytkin mietin sijoituksiani jatkuvasti siltä kannalta, että mikä on paras keino suojautua poliittiselta riskiltä kuten esim omaisuuden suojan murtamiselta.

 

[mjr]

En voi kiistää etteikö Sanna Marinin harjoittama vastakkainasettelu ja syyllistäminen herättäisi minussakin ajatuksia että pitäköön sosialisminsa. Minä vien omaisuuteni turvaan kunhan sen aika koittaa. Nytkin mietin sijoituksiani jatkuvasti siltä kannalta, että mikä on paras keino suojautua poliittiselta riskiltä kuten esim omaisuuden suojan murtamiselta.

Laita reppuun sissimuonat, ota lapio ja kaiva aarteesi ylös ja tetsaa hetimiten johonkin veroparatiisiin, Marinin ja Vanhasen veriset bolsevikkikoirat ovat kannoillasi!

Вся власть Советам!!!!

 

[dana77]

Laita reppuun sissimuonat, ota lapio ja kaiva aarteesi ylös ja tetsaa hetimiten johonkin veroparatiisiin, Marinin ja Vanhasen veriset bolsevikkikoirat ovat kannoillasi!

koitan vielä muutamia vuosia työelämässä jaksaa ennnekuin joku lämpimämpi paikka houkuttaa, mutta mitään varallisuusveroa tai progressiivista pääomaveroa en tule maksamaan tässä elämässä.

 

[mjr]

mitään varallisuusveroa tai progressiivista pääomaveroa en tule maksamaan tässä elämässä.

Mukava on kuolinvuoteella miettiä sitä saavutusta. Peukutan.

 

[dana77]

Mukava on kuolinvuoteella miettiä sitä saavutusta. Peukutan.

Ehkä siitä voi jo viisikymppisenä nauttia palmun alla pina coladan muodossa tietäen, että olisi ne rahat heittää kaivoonkin tekohengittäen kuolevaa,

 

[olkikuukkeli]

Tämä on toki ihan hyvä tarkennus, mutta vaikka katsoisimme mediaani GDP:tä (jota tilastona jostain syystä harvemmin käytetään), niin ei joukosta karsiudu kuin nuo öljyvaltiot pois (paitsi norja).
Yhdysvallat ovat silti sijalla neljä eli average joella on siellä selvästi parempi ostovoima kuin täällä matti meikäläisellä

Measuring Global Inequality: Median Income, GDP per Capita, and the Gini Index

Income can vary dramatically between and within countries. Measures like GDP per capita, average income, median income, and Gini index are important to understand how best to allocate our resources to solve global poverty.

www.givingwhatwecan.org

nuo suhteelliset köyhyysrajat ovat aika väsyneitä. 43 miljoonaa ihmistä on 13% väestöstä yhdysvaltain väestöstä eli se on prosenttina vähän vähemmän kuin Suomessa on alle köyhyysrajan. Tosin USA:ssa köyhätkin ovat rikkaampia kuin Suomessa, joten tuon saman tulorajan alle jäisi Suomessa ehkä 15-20% ihmisistä. Onneksi täällä mediaanilla menee sen verran huonommin, etteivät he ole köyhiä.

Väsynyttä ja väsynyttä. Jos katsoo vaikka Yhdysvaltojen suuntaan, niin kyllähän köyhyysrajan alapuolella menee aika heikosti. Oikeastaan on kyllä loistava argumentti vahvojen julkisten palveluiden puolesta ottaa esiin "USA:n köyhien rikkaus" ottaen huomioon, että maassa terveysvakuutusten ulkopuolella elää 30 miljoonaa ihmistä, lapsikuolleisuus on kehitysmaaluokkaa ja köyhien saama julkinen koulutus on tasoltaan kehittyneiden maiden heikointa.

Toisaalta tehoton terveydenhuolto nostaa USA:n bruttokansantuotetta, joten ehkä se on vain hyvä asia! Ja mitäs nyt tällaisista terveys-, elinikä- tai muista asioista muutenkaan huolehtimaan, katsotaan vain niitä BKT-listauksia.

Yksityishenkilöiden ei tarvitse lähteä pakolaisiksi, riittää kun heidän omaisuutensa lähtee. Jos säätely olisi tehokkaampaa, niin sitten muuttamisen tarvekin kasvaisi.
En tiedä onko hesarin faktat kunnossa ja lasketaanko Sveitsit, Monacot ja muut paratiiseiksi, mutta yllättäen rikkaimmat ymmärtävät oman etunsa varsin hyvin.

Maailman varoista puolet veroparatiiseissa

Veroparatiisiin voi perustaa yhtiön päivässä. Maailman varallisuudesta jopa puolet on veroparatiiseissa. Suuryritysten ja rikkaiden yksityishenkilöiden verokapina koskettaa meitä kaikkia.

www.hs.fi

En voi kiistää etteikö Sanna Marinin harjoittama vastakkainasettelu ja syyllistäminen herättäisi minussakin ajatuksia että pitäköön sosialisminsa. Minä vien omaisuuteni turvaan kunhan sen aika koittaa. Nytkin mietin sijoituksiani jatkuvasti siltä kannalta, että mikä on paras keino suojautua poliittiselta riskiltä kuten esim omaisuuden suojan murtamiselta.

Niin, itsehän pidän veropakolaisuutta moraalittomana, vaikkei sitä laittomaksi pystyttäisikään osoittamaan. Pidän myös moraalittomana, että yltäkylläisyydessä elävä kansa laskeskelee omia pennejään kun pitäisi järjestää heikko-osaisimmille ihmisarvoista elämää. Mutta tässä suhteessa puhumme tietysti yhteismitattomista arvoeroista, joista väittely on varmaan vielä tuloksettomampaa kuin talouden tunnuslukujen arvioiminen.

 

[mjr]

Ehkä siitä voi jo viisikymppisenä nauttia palmun alla tietäen, että voisi ne rahat heittää kaivoonkin,

Näinhän jo nykyhallituksemme idoli Vladimir Iljitsh Lenin aikoinaan totesi: "jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan". Elät leniniläistä unelmaa todeksi.

 

[mjr]

Väsynyttä ja väsynyttä. Jos katsoo vaikka Yhdysvaltojen suuntaan, niin kyllähän köyhyysrajan alapuolella menee aika heikosti. Oikeastaan on kyllä loistava argumentti vahvojen julkisten palveluiden puolesta ottaa esiin "USA:n köyhien rikkaus" ottaen huomioon, että maassa terveysvakuutusten ulkopuolella elää 30 miljoonaa ihmistä, lapsikuolleisuus on kehitysmaaluokkaa ja köyhien saama julkinen koulutus on tasoltaan kehittyneiden maiden heikointa luokkaa.

Hälläväliä jollakin lapsikuolleisuudella (tai vaikka köyhille syntyvien vammaisten lasten asemalla), olemme hyviä stahanovilaisia ja mittaamme kaiken tuotantoarvon perusteella. Ihmisen mitta on materiansa.

 

[dana77]

Väsynyttä ja väsynyttä. Jos katsoo vaikka Yhdysvaltojen suuntaan, niin kyllähän köyhyysrajan alapuolella menee aika heikosti. Oikeastaan on kyllä loistava argumentti vahvojen julkisten palveluiden puolesta ottaa esiin "USA:n köyhien rikkaus" ottaen huomioon, että maassa terveysvakuutusten ulkopuolella elää 30 miljoonaa ihmistä, lapsikuolleisuus on kehitysmaaluokkaa ja köyhien saama julkinen koulutus on tasoltaan kehittyneiden maiden heikointa luokkaa.

Toisaalta tehoton terveydenhuolto nostaa USA:n bruttokansantuotetta, joten ehkä se on vain hyvä asia! Ja mitäs nyt tällaisista terveys-, elinikä- tai muista asioista muutenkaan huolehtimaan, katsotaan vain niitä BKT-listauksia.

Toki köyhyysrajan alla on oikeasti köyhiäkin, mutta se raja edelleen lasketaan 60%:sta mediaanituloista ja mitä korkeampi on mediaani, sitä korkeampi on rajakin. Yhdysvalloissa mediaani on 13% korkeampi kuin Suomessa, joten köyhyysrajakin on saman verran korkeampi. Terveydenhuoltojärjestelmä on USA:ssa törkeän kallis ja kaikin puolin surkea, mutta silti odotettavissa oleva eliniän odote on 78,54 vuotta kun se Suomessa on 81,43 eli ero on kuitenkin varsin maltillinen versus puheet kehitysmaista.

Niin, itsehän pidän veropakolaisuutta moraalittomana, vaikkei sitä lailliseksi pystyttäisikään osoittamaan. Pidän myös moraalittomana, että yltäkylläisyydessä elävä kansa laskeskelee omia pennejään kun pitäisi järjestää heikko-osaisimmille ihmisarvoista elämää. Mutta tässä suhteessa puhumme tietysti yhteismitattomista arvoeroista, joista väittely on varmaan vielä tuloksettomampaa kuin talouden tunnuslukujen arvioiminen.

Minä taas pidän pohdintoja ihmisten toiminnan moraalista tai moraalittomuudesta varsin turhanpäiväisinä ja lähinnä mielenkiintoisina kuriositeetteinä. Ihmiset ajavat omia etujaan ja se pitää osata huomioida järjestelmän suunnittelussa. Vanha sanonta sanoo, että on moraalitonta antaa hölmöjen pitää rahansa, joten ehkä sama pätee hölmöihin järjestelmiin.

jos heikko-osaisista haluttaisiin pitää parempaa huolta, niin se onnistuisi niin että järjettömiä rahareikiä tukittaisiin ja panostettaisiin talouskasvuun markkinatalouden keinoin eikä vinkumalla moraalin perään ja syyllistämällä

 

[finnjewel]

Vanha sanonta sanoo, että on moraalitonta antaa hölmöjen pitää rahansa, joten ehkä sama pätee hölmöihin järjestelmiin.

Aivan. "Never give a sucker an even break."
Olen joskus ehdottanut tälle suomennosta: "Sääli on sairautta."

 

[dana77]

Aivan. "Never give a sucker an even break."
Olen joskus ehdottanut tälle suomennosta: "Sääli on sairautta."

Minä taas suomentaisin sen, että "älä yritäkään pelata huijarin kanssa reilua peliä".
Sen voisi tässä yhdeysssä tulkita jotenkin niin, että "älä pelaa epäreilun järjestelmän sääntöjen mukaan".

 

[Jussih]

Pidän myös moraalittomana, että yltäkylläisyydessä elävä kansa laskeskelee omia pennejään kun pitäisi järjestää heikko-osaisimmille ihmisarvoista elämää.

Miten on, pitäisikö mielestäsi niiden heikko-osaisempien jotenkin osallistua siihen ihmisarvoisen elämän järjestämiseen vai riittääkö sohvalla makailu ja verojen loputon korottaminen niille, jotka vielä viitsivät jotakin tehdä yhteisen kakun kasvattamiseksi?

 

[olkikuukkeli]

Miten on, pitäisikö mielestäsi niiden heikko-osaisempien jotenkin osallistua siihen ihmisarvoisen elämän järjestämiseen vai riittääkö sohvalla makailu ja verojen loputon korottaminen niille, jotka vielä viitsivät jotakin tehdä yhteisen kakun kasvattamiseksi?

En tietenkään lähestyisi ketään yksilöä ohjeistamalla häntä makaamaan sohvalla (onneksi aika harva tällaiseen elämään haluaakaan tyytyä). Ihmisen vastuuta omasta toimeentulostaan ei voi poistaa, eikä tulonsiirtojen ole tarkoituskaan vaurastuttaa työhalutonta tai työhön kykenemätöntä. Yhteiskunnalliselta tasolta näkisin silti vastikkeettomissa tuissa paljonkin potentiaalia esim. juuri kannustinloukkujen purkamisen kannalta. Yksilön ohjaus on erilaista kuin valtion talouden järjestäminen ja molemmissa on omat lainalaisuutensa.

Suomessahan ei mitään jatkuvien veronkorotusten trendiä ole ollut, päinvastoin. Kokonaisveroaste on tullut alaspäin 1990-luvun huippuvuosista ja trendi on ollut laskeva jo 20 vuotta pl. eurokriisin aika, jolloin kokonaisveroaste väliäikaisesti kääntyi nousuun (kokoomuksen johdolla vieläpä).

 

[Cobol]

jos heikko-osaisista haluttaisiin pitää parempaa huolta, niin se onnistuisi niin että järjettömiä rahareikiä tukittaisiin ja panostettaisiin talouskasvuun markkinatalouden keinoin eikä vinkumalla moraalin perään ja syyllistämällä

Suomessa on hyvin pienet palkkaerot, joten työttömyys keskittyy alimpiin desiileihin. Ne ovat myös suhteessa korkeampia kuin EU-maissa. Jos Suomessa olisi suuremmat palkkaerot ja enemmän markkinataloutta eli palkkojen hajonta olisi edes keskistasoa EU:ssa, työttömyys ei keskittyisi samalla tavalla mataliin palkkaluokkiin.

 

[Jussih]

En tietenkään lähestyisi ketään yksilöä ohjeistamalla häntä makaamaan sohvalla (onneksi aika harva tällaiseen elämään haluaakaan tyytyä). Ihmisen vastuuta omasta toimeentulostaan ei voi poistaa, eikä tulonsiirtojen ole tarkoituskaan vaurastuttaa työhalutonta tai työhön kykenemätöntä.

No niin, eihän tässä sitten ihan toivottoman suurta erimielisyyttä ole. Itseäni hieman kiusaa tuo ajatus siitä, että kaikki vastikkeellisuus sosiaaliturvassa nähdään automaattisesti köyhien/työttömien/vähempiosaisten kyykyttämisenä. Itse näen asian niin, että jos minulta kerätyllä verofyrkalla tuetaan työtöntä, vähintä mitä hän voi kiitokseksi tehdä on parhaan kykynsä mukaan pyrkiä työllistymään. Valtion rooli puolestaan on perata rakenteita niin, että työllistyminen, vaikka sitten muutamaksi tunniksi silloin tällöin, on kannattavaa. Kysymys on siitä, että ihminen makailee kotona puoli vuotta tekemättä mitään on hän aika äkkiä menetetty tapaus.

Tämän vuoksi näen vastikkeellisuuden keinona estää ihmisiä passivoitumasta ja sitä kautta syrjäytymästä. Tuo vastikkeellisuus pitää kuitenkin suunnitella niin, ettei se tarkoita ylimääräistä näennäistekemistä niille, jotka joka tapauksessa hakevat töitä, hakeutuvat työllistymismahdollisuuksia parantavaan koulutukseen jne.

Sitten on vielä se osuus työttömistä, jota ei realistisesti katsoen voi työllistää. Heidät pitäisi siivota työkkäristä esim. sairaseläkkeelle. Siten TE-toimistojen jengi voisi keskittää (vähäiset) ponnistelunsa niihin asiakkaisiin, joilla on jokin mahdollisuus työllistyä.

 

[dana77]

Suomessahan ei mitään jatkuvien veronkorotusten trendiä ole ollut, päinvastoin. Kokonaisveroaste on tullut alaspäin 1990-luvun huippuvuosista ja trendi on ollut laskeva jo 20 vuotta pl. eurokriisin aika, jolloin kokonaisveroaste väliäikaisesti kääntyi nousuun (kokoomuksen johdolla vieläpä).

Tämä on nyt tämmöinen puolitotuus tämäkin. Yhteisöveroa on laskettu ja sen ansiosta kokonaisaste on aavistuksen laskenut ollen toki edelleen maailman korkeimpia, mutta "hyvätuloisten" ansiotuloverotus on kiristynyt koko ajan, joten siinä meillä on on veronkorotusten trendi:

https://www.taloustaito.fi/globalassets/taloustaito-kuvituskuvat-2019/palkansaajan_tuloveroprosentit_2010-2020_2.jpg

Tämän lisäksi eläkevakuutusmaksu on noussut voimakkaasti ja se on veronkaltainen tulonsiirto työntekijöiltä eläkeläisille, joten jos sekin huomioidaan niin todellisuudessa ansiotuloverotus on noussut hyvinkin merkittävästi ja pahimmissa skenaarioissa eläkemaksua tullaan nostamaan tulevina vuosikymmeninä jopa kymmenisen prosenttia. Pitäkää hauskaa sen hyvinvointiyhteiskunnan kanssa sen jälkeen.

 

[molari]

Suomessahan ei mitään jatkuvien veronkorotusten trendiä ole ollut, päinvastoin. Kokonaisveroaste on tullut alaspäin 1990-luvun huippuvuosista ja trendi on ollut laskeva jo 20 vuotta pl. eurokriisin aika, jolloin kokonaisveroaste väliäikaisesti kääntyi nousuun (kokoomuksen johdolla vieläpä).

Tarkoitat ilmeisesti yksityishenkilöiden ansiotuloverotusta. Jos mukaan lisätään kaikki verot ja pakolliset veroluonteiset maksut, tilanne lienee tyystiin toisenlainen, kiinteistövero, pääomaverot, alv, sähkövero, inframaksut, näissä nousu on ollut kovaa.

 

[Petri1981]

Niin, itsehän pidän veropakolaisuutta moraalittomana, vaikkei sitä laittomaksi pystyttäisikään osoittamaan. Pidän myös moraalittomana, että yltäkylläisyydessä elävä kansa laskeskelee omia pennejään kun pitäisi järjestää heikko-osaisimmille ihmisarvoista elämää.

Jos esimerkiksi henkilö X, tai vaikka nimimerkki dana77, on 40 vuotta raatanut työelämässä, ja maksanut veroja sen verran mitä viisi keskiverto kansalaista maksaa elämänsä aikana, näin moninkertaisesti kantaen kortensa kekoon yhteisen hyvän eteen, niin vaikea minun on nähdä moraalittomana sitä, jos vanhoilla päivillä haluaa itsekin kunnolla nauttia työnsä hedelmistä, ja antaa omille lapsilleen reilumman perinnön. Hyvinvointiyhteiskunnan todelliset moraalittomat ovat ne, jotka elävät vapaaehtoisesti tuilla, eivätkä yritä työllistyä. Henkilö X:n kaltaisia henkilöitä taas tarvitsemme lisää, vaikka menisivätkin vanhoilla päivillä Bahamalle.

 

[dana77]

Jos esimerkiksi henkilö X, tai vaikka nimimerkki dana77, on 40 vuotta raatanut työelämässä, ja maksanut veroja sen verran mitä viisi keskiverto kansalaista maksaa elämänsä aikana,

Pitää tästä dana77:sta sanoa, että hän nuorempana oli sen verran fiksu, että ymmärsi hyvin ettei töitä kannata tehdä liian tosissaan, sillä verottaja vie mahdollisista palkankorotuksista valtaosan kuitenkin. Työt olivat helppoja ja niistä kuitenkin sai verran kohtuullista palkkaa, ettei niitä saatu kaikkia juotua. Hän olikin varsin tyytyväinen kun virka-ajan puitteissa sai tehtyä sekä työhommat että omat harrastushommat, että sai vielä silloin tällöin kiitostakin. Miksi yrittää kovemmin.

En tiedä liittyikö lapsien hankintaan vai mihin, mutta myöhemmin hän on alkanut ajattelemaan että olihan tuo ihan hirveää resurssien tuhlausta yhteiskunnan kannalta että parhaassa työiässä oleva kunnianhimoinen henkilö pelasi mieluummin työaikanaan jotain fantasy hockeyleagueta kun olisi pyrkinyt tekemään työnsä mahdollisimman hyvin, tekemään lisäkauppaa yms ja sitäkautta työllistämään useita muita henkilöitä, koska systeemi ei häntä motivoinut sellaiseen.