Minä taas suomentaisin sen, että "älä yritäkään pelata huijarin kanssa reilua peliä".
Sen voisi tässä yhdeysssä tulkita jotenkin niin, että "älä pelaa epäreilun järjestelmän sääntöjen mukaan".
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Jokereita viime kaudella edustanut Olavi Vauhkonen ripustaa hokkarit naulaanLue lisää »
-
Kaapo Kakosta Seattle Krakenin historian kolmas suomalainen − entinen huippulupaus innoissaan uudesta mahdollisuudestaLue lisää »
-
Aron Kiviharju Nuorten Leijonien kapteeniksiLue lisää »
-
FCAA on kehittynyt matkan varrella paljon – Laajeneminen tuo myös haasteensaLue lisää »
-
Venla Varis haluaa kehittyä maalivahtivalmentajana, mutta edessä on samoja haasteita kuin peliurallakinLue lisää »
-
New York Rangersin mestaruusikkuna sulkeutuu vauhdilla − Chris Druryn aikakausi vaarassa olla totaalinen epäonnistuminenLue lisää »
Puolueiden eduskuntavaaligallupit 2019–2023
- Viestiketjun aloittaja Tarinankertoja
- Alkaa
- 351 293
- 3 250
Sen voisi tässä yhdeysssä tulkita jotenkin niin, että "älä pelaa epäreilun järjestelmän sääntöjen mukaan".
Miten on, pitäisikö mielestäsi niiden heikko-osaisempien jotenkin osallistua siihen ihmisarvoisen elämän järjestämiseen vai riittääkö sohvalla makailu ja verojen loputon korottaminen niille, jotka vielä viitsivät jotakin tehdä yhteisen kakun kasvattamiseksi?
olkikuukkeli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
En tietenkään lähestyisi ketään yksilöä ohjeistamalla häntä makaamaan sohvalla (onneksi aika harva tällaiseen elämään haluaakaan tyytyä). Ihmisen vastuuta omasta toimeentulostaan ei voi poistaa, eikä tulonsiirtojen ole tarkoituskaan vaurastuttaa työhalutonta tai työhön kykenemätöntä. Yhteiskunnalliselta tasolta näkisin silti vastikkeettomissa tuissa paljonkin potentiaalia esim. juuri kannustinloukkujen purkamisen kannalta. Yksilön ohjaus on erilaista kuin valtion talouden järjestäminen ja molemmissa on omat lainalaisuutensa.
Suomessahan ei mitään jatkuvien veronkorotusten trendiä ole ollut, päinvastoin. Kokonaisveroaste on tullut alaspäin 1990-luvun huippuvuosista ja trendi on ollut laskeva jo 20 vuotta pl. eurokriisin aika, jolloin kokonaisveroaste väliäikaisesti kääntyi nousuun (kokoomuksen johdolla vieläpä).
Suomessa on hyvin pienet palkkaerot, joten työttömyys keskittyy alimpiin desiileihin. Ne ovat myös suhteessa korkeampia kuin EU-maissa. Jos Suomessa olisi suuremmat palkkaerot ja enemmän markkinataloutta eli palkkojen hajonta olisi edes keskistasoa EU:ssa, työttömyys ei keskittyisi samalla tavalla mataliin palkkaluokkiin.
No niin, eihän tässä sitten ihan toivottoman suurta erimielisyyttä ole. Itseäni hieman kiusaa tuo ajatus siitä, että kaikki vastikkeellisuus sosiaaliturvassa nähdään automaattisesti köyhien/työttömien/vähempiosaisten kyykyttämisenä. Itse näen asian niin, että jos minulta kerätyllä verofyrkalla tuetaan työtöntä, vähintä mitä hän voi kiitokseksi tehdä on parhaan kykynsä mukaan pyrkiä työllistymään. Valtion rooli puolestaan on perata rakenteita niin, että työllistyminen, vaikka sitten muutamaksi tunniksi silloin tällöin, on kannattavaa. Kysymys on siitä, että ihminen makailee kotona puoli vuotta tekemättä mitään on hän aika äkkiä menetetty tapaus.
Tämän vuoksi näen vastikkeellisuuden keinona estää ihmisiä passivoitumasta ja sitä kautta syrjäytymästä. Tuo vastikkeellisuus pitää kuitenkin suunnitella niin, ettei se tarkoita ylimääräistä näennäistekemistä niille, jotka joka tapauksessa hakevat töitä, hakeutuvat työllistymismahdollisuuksia parantavaan koulutukseen jne.
Sitten on vielä se osuus työttömistä, jota ei realistisesti katsoen voi työllistää. Heidät pitäisi siivota työkkäristä esim. sairaseläkkeelle. Siten TE-toimistojen jengi voisi keskittää (vähäiset) ponnistelunsa niihin asiakkaisiin, joilla on jokin mahdollisuus työllistyä.
Tämä on nyt tämmöinen puolitotuus tämäkin. Yhteisöveroa on laskettu ja sen ansiosta kokonaisaste on aavistuksen laskenut ollen toki edelleen maailman korkeimpia, mutta "hyvätuloisten" ansiotuloverotus on kiristynyt koko ajan, joten siinä meillä on on veronkorotusten trendi:
Tämän lisäksi eläkevakuutusmaksu on noussut voimakkaasti ja se on veronkaltainen tulonsiirto työntekijöiltä eläkeläisille, joten jos sekin huomioidaan niin todellisuudessa ansiotuloverotus on noussut hyvinkin merkittävästi ja pahimmissa skenaarioissa eläkemaksua tullaan nostamaan tulevina vuosikymmeninä jopa kymmenisen prosenttia. Pitäkää hauskaa sen hyvinvointiyhteiskunnan kanssa sen jälkeen.
Tarkoitat ilmeisesti yksityishenkilöiden ansiotuloverotusta. Jos mukaan lisätään kaikki verot ja pakolliset veroluonteiset maksut, tilanne lienee tyystiin toisenlainen, kiinteistövero, pääomaverot, alv, sähkövero, inframaksut, näissä nousu on ollut kovaa.
Jos esimerkiksi henkilö X, tai vaikka nimimerkki dana77, on 40 vuotta raatanut työelämässä, ja maksanut veroja sen verran mitä viisi keskiverto kansalaista maksaa elämänsä aikana, näin moninkertaisesti kantaen kortensa kekoon yhteisen hyvän eteen, niin vaikea minun on nähdä moraalittomana sitä, jos vanhoilla päivillä haluaa itsekin kunnolla nauttia työnsä hedelmistä, ja antaa omille lapsilleen reilumman perinnön. Hyvinvointiyhteiskunnan todelliset moraalittomat ovat ne, jotka elävät vapaaehtoisesti tuilla, eivätkä yritä työllistyä. Henkilö X:n kaltaisia henkilöitä taas tarvitsemme lisää, vaikka menisivätkin vanhoilla päivillä Bahamalle.
Pitää tästä dana77:sta sanoa, että hän nuorempana oli sen verran fiksu, että ymmärsi hyvin ettei töitä kannata tehdä liian tosissaan, sillä verottaja vie mahdollisista palkankorotuksista valtaosan kuitenkin. Työt olivat helppoja ja niistä kuitenkin sai verran kohtuullista palkkaa, ettei niitä saatu kaikkia juotua. Hän olikin varsin tyytyväinen kun virka-ajan puitteissa sai tehtyä sekä työhommat että omat harrastushommat, että sai vielä silloin tällöin kiitostakin. Miksi yrittää kovemmin.
En tiedä liittyikö lapsien hankintaan vai mihin, mutta myöhemmin hän on alkanut ajattelemaan että olihan tuo ihan hirveää resurssien tuhlausta yhteiskunnan kannalta että parhaassa työiässä oleva kunnianhimoinen henkilö pelasi mieluummin työaikanaan jotain fantasy hockeyleagueta kun olisi pyrkinyt tekemään työnsä mahdollisimman hyvin, tekemään lisäkauppaa yms ja sitäkautta työllistämään useita muita henkilöitä, koska systeemi ei häntä motivoinut sellaiseen.
Linkistä kokonaisveroasteen(mukana eläkemaksut ja kaikki) kehitykseen viimeisen 40 vuoden aikana. Melkoinen tilastonvääntäjä saa olla, jos tuosta löytää tukea väitteelleen "loputtomasta" verojen korottamisesta.
Kokonaisveroasteen kehitys(Veronmaksajat.fi)
Kun pätkäisee tilastonsa sopivasti, saa sitten agendaa tukevan graafin. Esimerkiksi aloittamalla finanssikriisistä.
Nykyään kokonaisveroasteeseen tulisi ottaa mukaan mm. kuntien keräämät ylihintaiset miljardiluokan sähköverkkotienestit. Ne ovat faktisesti kuntaveroa nostavia maksuja. Esimerkiksi kaupunkiyhtiöt saivat nostaa hintoja kymmeniä prosentteja, vaikka niiden verkot olivat pääosin valmiiksi säältä suojassa katujen alla.
yle.fi
Ja kyllä @molari on oikeassa siinäkin, että pääomaverotusta, kiinteistöverotusta ja vastaavia on nostettu suht reippaasti.
Yle tutki: Sähkön siirtohintojen raju nousu johtui yllättävästä syystä – valvojan tekemä muutos koitui kalliiksi kuluttajille
Hinnankorotuksia on perusteltu myrskyihin varautumisella. Selitys kattaa vain murto-osan siirtolaskujen paisumisesta.
yle.fi
Ja kyllä @molari on oikeassa siinäkin, että pääomaverotusta, kiinteistöverotusta ja vastaavia on nostettu suht reippaasti.
Kokonaisveroaste (joka toki on reippaasti EU:n keskiarvon yläpuolella) ei kerro koko totuutta. Sen sisällä on Suomessa melkoinen määrä jengiä, joka ei maksa muuta kuin välillisiä veroja ja sitten niitä, jotka maksavat itsensä kipeäksi. Monessa muussa maassa koko yhteiskunnan maksumiesten osuus on hieman Suomea suurempi tai kääntäen sanottuna freeridereita on vähemmän.
Asian muuttaminen taitaa kulkea mielenkiintoisesti verotusta ja palkkaa vähentämällä. Kun alimmat desiilit voivat olla sohvalla (kuten kerroit), he eivät sieltä liiku ilman kannustinta. Ja koska heidän palkkakustannuksensa on työnantajille työn tuottoon nähden liian suuri, palkkoja tulee alentaa ja palkkahaitaria Suomessa leventää.
Samalla alimpien desiilien verotusta tulee laskea palkan lisäksi, jotta työ on kannattavampaa kuin edut. Näin valtio ja kunnat maksavat jatkossa vähemmän tukia näille ihmisille ja samat ihmiset tienaavat enemmän elantoaan ja tulevaa eläkettään. Win-Win, vaikka ei ehkä kaikkien mielestä.
Tälle ajattelulle pohjimmiltaan perustuu nykyinen talouspoliittinen konsensuksemme - ja voisiko sanoa strateginen yhteiskunnallinen ajattelumme. Historia sitten näyttää miten viisaan ja kaukonäköisen tien näkymätön käsi meille viitoittaakaan. Ehkäpä kohtuullisen nopeastikin.
40 vuotta on niin pitkä tarkastelujakso, että niin pitkän aikavälin luvut eivät ole kovinkaan vertailukelpaisia. 40 vuotta sitten suomen talous oli suljettu suunnitelmatalous, jossa pääomia kontrolloitiin ja pääomatuloja verotettiin progressiivisesti vuoteen 1993 asti ja hyvätuloisten veroprosentit saattoivat nousta 77%:iin jos muistan oikein. On se totta, että siitä lähtien veroaste on laskenut.
Yhtä totta on, että vuonna 2018 kerättiin enemmän veroja kuin koskaan maamme historiassa eli 99,1 miljardia euroa eli vaikka kokonaisveroaste laski prosentin, niin veroja kerättiin 2 miljardia enemmän.
Valtiojohto on tullut ovelammaksi tai oikeastaan sen kansalaiset fiksummiksi ja he eivät hyväksyisi näin helvetin korkeita veroja, ellei niitä piilotettaisiin erilaiisiin paikkoihin, kuten valehtelemalla että työnantajat maksavat työntekijöiden eläkemaksuja, jolloin ne eivät näy graafeissa työntekijöiden maksamina veronluonteisina maksuina ja kun valtion monopolit yhtiöitytään, niin silloin ei kerätä veroja kun kerätään tuotot tuolla tavoin, .
Toistetaan vielä kerran. Suomen kansalaiset eivät koskaan maksaneet enempää veroja kuin vuonna 2018.
olkikuukkeli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Siis minulle on ihan sama, missä kukanenkin asuu, jokainen on vapaa valitsemaan kotipaikkansa haluamillaan preferensseillä. Itsellänikin on haaveena jossain vaiheessa asua ainakin osa vuodesta jossain vähemmän brutaalissa ilmastossa. Verojen pakoiluksi katson ns. "lain ja sääntelyn tarkoituksen" kiertämisen. Eli esim. loputon oman tai yrityksen varallisuuden kierrätys tavoitteena nollavero yms. tai vaikka Suomesta, tämän yhteiskunnan tarjoaman toimintaympäristön (kaikkien yhdessä rahoittama) puitteissa kerrytetyn varallisuuden piilottamisen verottajalta.
Tuo euromääräinen verokertymä nyt on kaikista typerin mittari, kun kipuaa inflaation mukana pikku hiljaa, vaikka veroasteet olisi kiveen hakattu. Totta kai laskuakin tulee, mutta pitkässä juoksussa euromääräiset summat kasvavat aina.
Mittarissa on se etu, että se on ainoa tapa paljastaa milloin veroaste on liian korkea eli lafferin käyrän oikealle reunalla. Sitä ei joku 80-luvun veroasteen tuijottaminen kerro.
Inflaatio oli 1,1% tuonna vuonna ja sitä edeltävinä oli vieläkin pienempi, mutta totta. Kuitenkaan Suomi ei ole saavuttanut vielä euromääräisestikään 2008 vuoden huipputasoa BKT:ssa, mutta silti silloin kerättiin veroja ja veronluonteisia maksuja vain "79,5" miljardia.
Onko yhteiskunnan menojen sitten välttämätöntä kasvaa samassa suhteessa kuin BKT:n vai voisiko kansalaisetkin jossain välissä vaurastua suhteessa verrokkimaihin?
Nythän suomalaiset ovat veroasteessa maailman huippua, mutta varallisuudessa selvästi euroopan keskiarvon alapuolella.
Tämän verran suomalaisella on varallisuutta
Puolusteluna mainitaan, että täällä valtiolla on paljon omaisuutta. Miksi sellaista järjestelmää kutsutaankaan, jossa tuotantovälineet ovat valtion omistuksessa...
Viimeksi muokattu:
Toki saa vaurastua. Julkisista menoista tietysti merkittävä osa palkkakuluja, joiden on syytä kasvaa yleisen tason mukaan.
Viimeksi muokattu:
Julkista sektoria voitaisiin ihan hyvin keventää, joten vaikka jäljellä jäävien palkkoja korjattaisiinkin inflaation verran, niin palkkakulujen kokonaissumma voisi hyvin laskea. Ei valtion tai kuntien tarvitse tuottaa kaikkia niitä palveluita, joita ne tuottavat vaan ne voisivat jättää ne yksityiselle sektorille, josta kuluttajat sitten omilla valinnoillaan päättäisivät mitä haluavat kuluttaa. Toki tämä ei tarkoittaisi kuin muutamaa prosenttia eli ainoastaan muutamia hassuja miljardeja euroja joilla ei valtionhallinnon pohjattomassa ahneudessa tunnu olevan mitään arvoa tai merkitystä.
Viittaa aiempaan viestiini asiasta:
Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä
Naapuriketjussa jo joku kävi vakuutusehdot läpi ja nämä epidemiat on rajattu ulkopuolelle, joten tämä logiikka ei kanna. Eipä silti, jos nyt nähdään miljardien eurojen vahingot, niin ei mikään vakuutusyhtiö niitä kestäisikään. Sen takia force major -ehdot yleensäkin on keksitty. Eikö tämä...
keskustelu.jatkoaika.com
Kyllä, tarkoitin siis nimenomaan palkkatasoa enkä palkkasummaa, joka tietenkin voi laskea.Julkista sektoria voitaisiin ihan hyvin keventää, joten vaikka jäljellä jäävien palkkoja korjattaisiinkin inflaation verran, niin palkkakulujen kokonaissumma voisi hyvin laskea. Ei valtion tai kuntien tarvitse tuottaa kaikkia niitä palveluita, joita ne tuottavat vaan ne voisivat jättää ne yksityiselle sektorille, josta kuluttajat sitten omilla valinnoillaan päättäisivät mitä haluavat kuluttaa. Toki tämä ei tarkoittaisi kuin muutamaa prosenttia eli ainoastaan muutamia hassuja miljardeja euroja joilla ei valtionhallinnon pohjattomassa ahneudessa tunnu olevan mitään arvoa tai merkitystä.
Viittaa aiempaan viestiini asiasta:
Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä
Naapuriketjussa jo joku kävi vakuutusehdot läpi ja nämä epidemiat on rajattu ulkopuolelle, joten tämä logiikka ei kanna. Eipä silti, jos nyt nähdään miljardien eurojen vahingot, niin ei mikään vakuutusyhtiö niitä kestäisikään. Sen takia force major -ehdot yleensäkin on keksitty. Eikö tämä...
Tämä finanssikriisi on kyllä hyvin mielenkiintoinen "virstanpylväs" siinä mielessä, että finanssikriisi merkkasi sitä hetkeä milloin Suomen talous tuli tietynlaiseen päätepisteeseen. Suomen talouden kasvuhan käytännössä pysähtyi finanssikriisiin, ja edelleen ollaan melko tukevalla takamatkalla bkt/capitassa jos verrataan huippuvuoteen 2008. Kuitenkin samassa ajassa maamme velka on about kaksinkertaistunut. Jotenkin kuuluu tähän trendiin, että tämän päätepisteen kohdalla veroaste on myös lähtenyt pikku hiljaa nousuun.
Kyllä, ja ikäsidonnaiset menot nostavat painetta verotusta kohtaan. Siltikin veroaste on myös laskenut finanssikriisin jälkeenkin, ei loputtomasti noussut.
korkeampi se nyt on kuin vuonna 2010 vaikka parina viime vuonna on hieman laskenut huippukohdastaan:
Ja toki noussut myös 40 vuodessa, jos ei tarkoitushakuisesti valita tarkastelujakson aluksi vuotta 1993...
Liitteet
Eli siis ei loputonta nousua.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy