Puolueiden eduskuntavaaligallupit 2015–2019

[Fordél]

Vastuun kantamisesta tai sopimuksen tekoon kykenemättömyydestä on turha tulla räksyttämään tilanteessa, jossa äärioikeistolaista politiikkaa tarjoava lestadiolaisjohtoinen hallitus esittää EK:n ja/tai Esko Ahon ideoiman pakkolakiukaasin työmarkkinaosapuolille. Hallituksen tarjoamat vaihtoehdot ovat olleet koko ajan EK1 tai EK2. Mihinkään todellisiin neuvotteluihin ja yhteiskuntasopimukseen nämä neropatit eivät ole todellisuudessa koskaan pyrkineetkään eivätkä pyri. Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa kolmikanta ja valtion osallistuminen yhteiskunnallisiin uudistuksiin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa on ollut hyvä ja toimiva malli ja se on ollut sitä Suomessakin 1940-luvulta lähtien. On valitettavaa, että EK on täysin sivuuttanut yritysten yhteiskuntavastuun kvartaalitalouden tieltä. Vielä paljon pahempaa maamme kannalta on se, että lestadiolaisen insinöörin johtama nykyhallitus pyrkii tuhoamaan olemassa olevat työmarkkinamekanismit.

Äärioikeistolainen lestadiolaisjohtoinen hallitus. Siinäpä sitä vasta hieno määritelmä! Ainakaan lapsipolitiikan suhteen tuon voisi kuvitella olevan aika ristiriitainen yhdistelmä, kun toinen panostaa määrään ja toinen laatuun...

Mitä tulee itse asiaan niin kolmikanta on toiminut viime vuosikymmeninä, kun se on lähinnä päässyt jakamaan hyvää. Aina kun pitäisi tehdä kovissa paikoissa päätöksiä ja luopua jostain, ei kolmikanta enää toimikaan samalla tavalla. Jos tällaisessa tilanteessa demokraattisen prosessin avulla valittu hallitus ei toimi, on pohjoismainen hyvinvointimalli pahassa kusessa. Ja vielä jos demokraattisesti valittu hallitus ei tällaisessa tilanteessa edes saa toimia, aletaan polkemaan jo demokratiaakin. Ei hyvä mun mielestä.

 

[erku]

Mitä tulee itse lukuhin, ne eivät avaa Suomen todellista ongelmaa. Kuten esimerkiksi kansantaloustieteen professori Vesa Kainniainenkin totesi pari kuukautta sitten, pelkän työn hinnan sijaan pitää verrata "työn hintaa, työn kokonaiskustannuksia siihen arvonlisään, siihen tuotannon arvoon, jota yritys tekee". Tämä tunnusluku on Suomessa liian korkea..

Niin, eli toisin sanoen Kanniainen sanoo rivien välissä, että koska Suomessa ei osata johtaa yrityksiä eikä myydä ja markkinoita tuotteita maailmalle, on duunareiden tyydyttävä vähempään. Periaatteessa sen voi ajatella näin, mutta mielekkäämpää olisi omaan makuuni pyrkiä siihen, että jatkossa yritysten johdon liiketoimintaosaaminen olisi kilpailukykyistä Ruotsiin tai Tanskaan verrattuna, jolloin duunareiden ei tarvitsisi kärsiä. Hallitus ei usko samaan, koska leikkaa koulutuksesta ja tutkimuksesta ennätysmäisellä tavalla ja pitää kärkihankkeenaan navettojen maalailua.

Jos Petri Kontiola ja Lokomotiv Jaroslav ovat istuneet 4-5 kertaa alas sopimaan jatkosta, mutta ovat joka kerta epäonnistuneet, voisi hätäinen vetää johtopäätöksen, ettei kyky sopia ole hääppöinen.

Ongelma on kato siinä, että nykyinen malli toimii, kun on jaettavaa tai ei olla kovin pahassa suossa. Sitten kun pitäisi tehdä kovassa paikassa riittäviä uudistuksia, siihen ei kyetä, koska kumpikaan osapuoli ei ole riittävän halukas tulemaan vastaan. Tällöin on hallituksen pakko toimia ja jos se odottelee ensi syksyyn asti ja laittaa vasta silloin pyörät pyörimään, vaalikausi hujahtaa ohi jo ennen kuin mitään konkreettista on saatu aikaan.

Neuvottelukertojen määrä on epäolennainen, etenkin jos Petri Kontiolan ja Lokomotivin väliset neuvottelut katkaisee yleensä kolmas osapuoli ja antaa vielä sopimiselle määräaikoja, jotka eivät perustu mihinkään.

Ja kun sanot, että kumpikaan osapuoli ei ole riittävän halukas tulemaan vastaan, niin tuo on siinä mielessä hankalasti todennettavissa, koska hallitus on omalla pakkolakiuhittelullaan aiheuttanut sen, että neuvottelutasapaino on järkkynyt. EK:lla ei ole mitään intressejä tulla vastaan, koska persporvarit ovat luvanneet hoitaa pakkolakien muodossa EK:n tavoitteita paremmin läpi kuin mitä kyseinen työnantajajärjestö edes kehtasi tavoitella ennen eduskuntavaaleja.

 

[Barnes]

Hienoa. Tässä on vielä toivoa siitä, että pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli halutaan pelastaa eikä lähdetä perskekohallituksen ajamalle reaganlais-thatcherlaiselle linjalle.

Tätä kukaan ei olekaan kysynyt, joten minä kysyn:

Miten vasemmistopuolueet SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät(kai heidät voidaan vasemmistopuolueeksi laskea) puolustaisivat valtaan päästessään pohjoismaista hyvinvointivaltiota?

 

[Fordél]

Niin, eli toisin sanoen Kanniainen sanoo rivien välissä, että koska Suomessa ei osata johtaa yrityksiä eikä myydä ja markkinoita tuotteita maailmalle, on duunareiden tyydyttävä vähempään. Periaatteessa sen voi ajatella näin, mutta mielekkäämpää olisi omaan makuuni pyrkiä siihen, että jatkossa yritysten johdon liiketoimintaosaaminen olisi kilpailukykyistä Ruotsiin tai Tanskaan verrattuna, jolloin duunareiden ei tarvitsisi kärsiä. Hallitus ei usko samaan, koska leikkaa koulutuksesta ja tutkimuksesta ennätysmäisellä tavalla ja pitää kärkihankkeenaan navettojen maalailua.

Niin, se yksi olennainen kysymys duunarin ja monen muunkin kannalta on, että tyytyäkö nyt vähempään tällaisessa tilanteessa vai pidetäänkö kynsin ja hampain kiinni saavutetuista eduista, kunnes niistä on kortistossa ollessa pakko luopua kokonaan? Jos tyydyttäisiin nyt vähempään, luotaisiin mahdollisuuksia tilanteen paranamiseen Kenties saataisiin kortistosta muutama kaveri lisää nauttimaan paremmista oltavista. Sen sijaan pitämällä kiinni kaikista eduista, huolehditaan ettei kaverikaan pääse nauttimaan paremmista ajoista. Se on sitä duunareiden solidaarisuutta 2010-luvulla.

Neuvottelukertojen määrä on epäolennainen, etenkin jos Petri Kontiolan ja Lokomotivin väliset neuvottelut katkaisee yleensä kolmas osapuoli ja antaa vielä sopimiselle määräaikoja, jotka eivät perustu mihinkään.

Perustuivat ne aikataulut kyllä johonkin. Kontiola ja Lokomotovin edustajat voivat nyt katsoa kuinka juna lähti puksuttamaan etipäin, sillä välin kun he jäivät asemalle kinastelemaan. Kyytiin voi toki edelleen hypätä ja pysäyttää koko juna, mutta se edellyttää yhteistä sopimista.

Ja kun sanot, että kumpikaan osapuoli ei ole riittävän halukas tulemaan vastaan, niin tuo on siinä mielessä hankalasti todennettavissa, koska hallitus on omalla pakkolakiuhittelullaan aiheuttanut sen, että neuvottelutasapaino on järkkynyt. EK:lla ei ole mitään intressejä tulla vastaan, koska persporvarit ovat luvanneet hoitaa pakkolakien muodossa EK:n tavoitteita paremmin läpi kuin mitä kyseinen työnantajajärjestö edes kehtasi tavoitella ennen eduskuntavaaleja.

Edelleen, pakko on tehdä jotain ja ei siihen soppariin ole päästy missään vaiheessa. Nyt on sitten tiedossa valtiovallan korvaavat toimet, jotka olisi ollut vältettävissä ja ovat edelleen. Se on ihan selvää, että vastaan ei tulla tavoitteissa, mutta keinoissa on vapaa kädet. En ole tässä kysymyksessä kummankaan puolella, mutta haluan, että tässä maassa tapahtuu muutos. Jos siihen ei työmarkkinaosapuolet pääse, luovutan mielihyvin vallan demokraattisessa prosessissa valituille edustajille.

 

[erku]

Tätä kukaan ei olekaan kysynyt, joten minä kysyn:

Miten vasemmistopuolueet SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät(kai heidät voidaan vasemmistopuolueeksi laskea) puolustaisivat valtaan päästessään pohjoismaista hyvinvointivaltiota?

Tämä on tietysti pitkälti arvailua. Jos nyt kuvitellaan, että nuo kolme puoluetta muodostaisivat hallituksen, niin kyllä minä näkisin, että nuo puolueet kohdistaisivat leikkaukset ennemmin hyvinvointivaltion rönsyihin kuin sen ytimeen. Eli jos pitää valita opintotuen leikkaamisen ja elinkeinotuen leikkaamisen välillä, niin valitaan elinkeinotuki leikattavaksi. Tai jos pitää valita, että poistetaanko autovero ja leikataan koulutuksesta vastaava summa, vai jätetäänkö nuo ennalleen, niin vihervasemmistolainen hallitus jättää asiat ennalleen.

Tämän kaltaisissa asioissa on nähdäkseni ihan selvä ja kiistaton linjaero oikeiston ja vasemmiston välillä.

 

[Fordél]

Eli jos pitää valita opintotuen leikkaamisen ja elinkeinotuen leikkaamisen välillä, niin valitaan elinkeinotuki leikattavaksi.

Tai jos kuuntelisivat Sixteniä & kumppaneita, opintotuesta siirryttäisiin kokonaan opintolainaan. Voisi kuvitella, että vasemmisto ei halua pitää yllä tällaista epätasa-arvoista järjestelmää, jossa verorahoilla tarjotaan ensin ilmainen korkeakouluopiskelu ja sen lisäksi tuetaan vielä tulonsiirroilla niiden henkilöiden opiskelua, jotka todennäköisesti muutenkin tulevat pärjäämään elämässä ja tienaamaan hyvin.

 

[Daespoo]

Mutta siis hyvinvointivaltiorakenteeseen ollaan kyllä puuttumassa aika voimallisesti. Se, että aikaisemmin on leikattu ja supistettu, niin nyt puututaan rakenteisin. Rakenteiden puolella uudistuksia tuleekin tehdä ja aikaisemmat 3 hallitusta on ollu siihen kykenemättömiä. Mutta nykyinen tekee muutoksia hyvin oikeistolaisella ideologialla (no 3 talousoikeistolaista puoluetta vallassa) ja ajottaan esim leikkauksia kaikkien talousoppien (niin Keynsiläisen kuin uusliberalismin Friedmanin) vastasesti.

Eli pitää puuttua rakenteisiin ja rakenteita uudistetaan mutta väärin menee koska Keynes? Äläkä kehtaa tulla lässyttämään mistään Friedmanista, sinä et tajua paskan vertaa hänen ajatuksistaan, jos hallitus ajaisi friedmanilaista politiikkaa niin leikkaukset tulonsiirtoihin olisivat helvetisti suuremmat. Luulisi myös sinunkin tajuavat että keynesiläisyyteen ei kuulu vanhojen rakenteiden ylläpito.

. Mihinkään todellisiin neuvotteluihin ja yhteiskuntasopimukseen nämä neropatit eivät ole todellisuudessa koskaan pyrkineetkään eivätkä pyri. Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa kolmikanta ja valtion osallistuminen yhteiskunnallisiin uudistuksiin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa on ollut hyvä ja toimiva malli ja se on ollut sitä Suomessakin 1940-luvulta lähtien..

Palataan tähän siinä kohtaa kun Suomi liittyy muiden Pohjoismaiden joukkoon ja sallii aidon paikallisen sopimisen ilman yleissitovuutta. Muualla Pohjoismaissa se on ollut todellisuutta jo pitkään mutta ei ay-Suomessa. Yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa voidaan sopia mutta ilman minkään työmarkkinajärjestön veto-oikeutta päätöksiin.

 

[Blöö]

Keynesin on käynyt kuten aika monen tunnetun tiedemiehen: elämään on jäänyt (koko elämäntyöstä) yksi ajatus (suhdanteiden tasaaminen valtion toimin) ja sitäkin ajatusta usein väännellään tarkoitushakuisesti. Tavallan aika harmillista. Mutta esim. Van Halen-yhtye jäänee historiaan kappaleella "Jump!". Mikä on vielä suurempi vääryys.

Suomessa tulisi käydä taloudesta vähän syvällisempää keskustelua. Nyt vaan haalitaan studiollinen poliitikkoja huutamaan toistensa ohi. Tällä hetkellä investoinnit ovat järkyttävän alhaalla. Mikä sen aiheuttaa ja kuinka siihen puuttua? Voisiko asiasta keskustella, ajan kanssa? Perustellen ja rauhallisesti? Ei pysty... Yksi iso syy investointien vähyyteen on hurjaksi paisunut julkinen sektori. Jonka maksaminen edellyttää korkeata verotasoa. Joka taas vie investointeihin tarvittavia varoja. Julkinen sektori tuottaa suurelta osin ihan tarpeellisia palveluja (=kulutusta), mutta on siellä todella paljon löysääkin. Jos vaikka osa lehdistö-, rauhanjärjestö-, raittiusjärjestötuista jne. saataisiin karsittua, samalla kevennettäisiin verotusta saman varran ja pidettäisiin huoli, että rahat jäävät talouteen kiertämään, niin siitäkin olisi jo hyötyä. Kaiken maailman Trafit ja Finaviat tulisi palauttaa järkevän kokoisiksi.

Valtio tuntuu edelleen käsittävän talouden olevan ennen kaikka valtiontaloutta. Ei ole. Valtio tuottaa ne palvelut, jotka me kansalaiset haluamme valtion tuottavan. Voisi kuvitella, että niitä tehtäviä voi tarpeen mukaan jokolisätä tai karsia. Mutta kun ei voi. Niitä voi vain lisätä. Tästä syystä keynesiläisyys on Suomessa vitsi.

Eikä meillä valtio osaa edes hoitaa taloutta. Valtionyhtiöiden epäonnistuneet myynnit ovat hyvä esimerkki. Toinen on lyhytnäköisyys. Alkoholi ja ruuat kannattaisi myydä ravintoloissa, hyödyt olisivat moninaiset, työllisyydestä lähtien. Ja ihmiset saattaisivat tykätä (paha!). Nyt ennemmin yritetään maksimoida alkoholiveron tuotto, mutta perseelleen menee isossa kuvassa.

Ei pitäsi kirjoittaa ja katsoa matsia samaan aikaan. Mutta en viitsi deletoidakkaan. Heh.

 

[Johannes]

Hesarin teettämä uusin gallup:

Sdp 22,8%
Kesk 19,7%
Kok 17,9%
Vihr 11,1%
Ps 9,6%
Vas 7,9%
Rkp 4,5%
Kd 4,2%
Muut 2,3%

Sdp on nyt selkeä ykkönen, kun ero Keskustan kannatukseen on suurempi kuin
gallupin virhemarginaali. Ps on alle 10%:n. Kd on noussut lähelle Rkp:n kannatusta ja ryhmä muut on yllättävän korkeassa kannatuksessa. Keskusta menettää nyt naiskannattajiaan, kun työstää pakkolakeja pääministeripuolueena. Pakkolait iskevät tunnetusti toteutuessaan naisvaltaisisten työalojen kokonaispalkkoihin.

 

[Tarinankertoja]

Muut osan kannatuksen nousua voisi alkaa pitää myös trendinä. Valuisiko rasistisiipeä (Orwelilainen uuskieli-ilmasukin tälle heillä itsellään on) persuista perusteilla oleviin Suomidemokraatteihin?



Persujen trendi on pysähtynyt, mutta aika paljon saa Timppa tehdä, jotta kannatus tosta ylöspäin kääntyisi.


Kokoomuksen olisi myös jotain tehtävä sivistysporvareiden pitämiseksi joukoissaan. Nythän Helsingissä loikkas kokkari Vihreisiin juuri koulutuspolitiikkaperustein. Kokoomushan on isoin puolue korkeakoulutettujen piirissä, ja siellä ei koulutusleikkauksia kovin hyvällä kattella...

 

[Mänizeri]

Hesarin teettämä uusin gallup:

Mielenkiintoista tämä politiikka on kyllä. Kunhan vain vastustaa oppositiossa kaikkea "ikävää", niin siitä kansa tykkää vaikka tiedossa on, että valtio velkaantuu melkoista vauhtia. Keskusta kävi pohjalla, oppositioon ja kannatus ylös. Samoin näyttää käyvän demarien tapauksessa. Parasta lääkettä kannatukseen on siis luopua vastuusta ja antaa ihmisten unohtaa vanhat "synnit" (siihen näyttää menevän noin vuosi).

Noin karkeasti muutos on todennäköisesti se, että Persuihin toiveensa laittaneet pieni- ja keskituloiset ovat siirtyneet demarileiriin, joihin olittin vielä viime vaaleissa kovastikin pettyneitä.

 

[Pavlovin Koira]

Kokoomuksen olisi myös jotain tehtävä sivistysporvareiden pitämiseksi joukoissaan. Nythän Helsingissä loikkas kokkari Vihreisiin juuri koulutuspolitiikkaperustein. Kokoomushan on isoin puolue korkeakoulutettujen piirissä, ja siellä ei koulutusleikkauksia kovin hyvällä kattella...

Kokoomus on näiden tulosten realisoituessa muutenkin mitä todennäköisin tuleva oppositiopuolue koska demarit eivät ainakaan Antti Rinteen johdolla heitä hallituskumppaniksi taida kelpuuttaa. Punamultaa siis pukkaa.

 

[Daespoo]

Kokoomus on näiden tulosten realisoituessa muutenkin mitä todennäköisin tuleva oppositiopuolue koska demarit eivät ainakaan Antti Rinteen johdolla heitä hallituskumppaniksi taida kelpuuttaa. Punamultaa siis pukkaa.

Tunne on molemminpuolinen eli Kokoomus varmaan ilmoittaa samantien jäävänsä oppositioon jos noilla lukemilla pysytään.

Kannatuksen muutokset riippuvat taloustilanteen kehityksestä, jos suunta saadaan ylös niin kannatukset paranevat hallituspuolueilla. Parasta olisikin tehdä kaikki ns. vaikeat päätökset nyt ensimmäisenä vuonna niin kansa kerkeää unohtamaan ne ek-vaaleihin mennessä.

Fakta on myös se että SDP tarvitsee joko Kepun tai Kokoomuksen hallitukseen ja jos Kokoomus ilmoittaa ettei ole mukana niin Kepu pääsee sanelemaan ehtoja SDP:lle (vähän kuten 2011 Kataisen rakentaessa hallitusta).

 

[penaz]

Aika vähän on puututtu tuohon PS:n kannatuksen nousuun, mistä johtuu ja miltä puolueelta se on pois. Joko tässä näkyy hieman nuo mahdolliset kiristykset maahanmuuttopolitiikkaan?

Persujen kannatus on taas laskenut tuosta joulukuun piikistä 10,8%:sta yli prosentin. Pitäisikö tuota takiaispuolueen kannatuksen laskua nyt analysoida? Mitä persut ovat tehneet eniten päin persettä, kun ovat menettäneet noinkin suuren osan kannatuksestaan. Olisiko tärkein syy edelleenkin tuo, että persut ovat pettäneet Soinin hienostuneen lupauksen, että persut eivät persettä myy.

 

[Johannes]

Ps:llä on core-kannattajia noin 34% niistä, jotka äänestivät puoluetta toukokuussa 2015. Muilla isoilla se prosentti on tuplat tai enemmän kuin tuplamäärä. Vihreistä jopa 79% väittää olevansa sellaisia äänestäjiä, jotka aina äänestävät vihreitä. Ps:n heikkous pikässä juoksussa on puolueelle oikeasti uskollisten äänestäjien pieni määrä verrattuna muihin isoihin puolueisiin. Tätä asiaa on tutkittu myös gallupeissa ja kun ero muihin on noin suuri, niin Ps:n täytyy onnistua politiikan tekemisessään siten, että se ei karkoita äänestäjiään muihin puolueisiin tai nukkuviksi paremmin kuin muiden puolueiden, kun on äänestyspäivä.

 

[mjr]

Kannatuksen muutokset riippuvat taloustilanteen kehityksestä, jos suunta saadaan ylös niin kannatukset paranevat hallituspuolueilla. Parasta olisikin tehdä kaikki ns. vaikeat päätökset nyt ensimmäisenä vuonna niin kansa kerkeää unohtamaan ne ek-vaaleihin mennessä.

Muistaakseni Ahon hallitus kyllä oli kääntänyt talouden selväänkin nousuun, mutta kärsi silti murskatappion - joskin silloinen lama oli juuri romahtanut uuden hallituksen niskaan eli oli hieman eri tilanne kuin nyt. Tosin yleisesti tunnutaan maalailevan aika synkkiä pilviä taivaanrantaan noin globaalisti, joten tuskin mitään ihmeparannusta on Suomellakaan hetkeen odotettavissa.

 

[Pavlovin Koira]

Muistaakseni Ahon hallitus kyllä oli kääntänyt talouden selväänkin nousuun, mutta kärsi silti murskatappion - joskin silloinen lama oli juuri romahtanut uuden hallituksen niskaan eli oli hieman eri tilanne kuin nyt. Tosin yleisesti tunnutaan maalailevan aika synkkiä pilviä taivaanrantaan noin globaalisti, joten tuskin mitään ihmeparannusta on Suomellakaan hetkeen odotettavissa.

Tosin demarien vaalivoitto vähän suli hurjimmista gallupeista, olisiko se ollut sitten talouskehityksestä johtuvaa. Demarien kannatus oli suurimmillaan joskus vuonna -93 noin 33 prosentissa kun vuoden -95 vaalivoitto oli "vain" 28 prosenttia. Mutta tosiaan nyt ei ole odotettavissa vastaavanlaisia kasvulukuja. Ja on kyllä aika rajusti liioiteltua sanoa että Ahon hallitus käänsi talouden nousuun. Poliitikkojen osuus oli silloin aika pieni niin kuin se on nytkin.

 

[Fordél]

Persut tuskin tulevat palaamaan ainakaan tällä hallituskaudelle lähellekään vuoden 2015 eduskuntavaalien kannatusta. Osa kannattajista ("duunarit") on menetetty Demareille ja vaikea nähdä, että he palaisivat takaisin Persujen riveihin. Persut voi lisätä kannatusta, jos maahanmuuttajatilanne kiristyy ja/tai EU kriisiytyy. Silloin voidaan nousta taas yli 10 prosentin ja varmasti näin tapahtuukin vielä. Vaikea kuitenkaan nähdä, että PS nousisi enää tällä vaalikaudella 15 prossaan, saati sen yli.

 

[mjr]

Ja on kyllä aika rajusti liioiteltua sanoa että Ahon hallitus käänsi talouden nousuun. Poliitikkojen osuus oli silloin aika pieni niin kuin se on nytkin.

Tuo on toki totta: lähinnä Ahon hallitus aluksi jarrutti viimeiseen saakka mahdollisuutta uuteen nousuun hirttäytymällä vahvaan markkaan. No, nythän me toki olemme kestohirttäytyneet euroon, joten tilanne on siinäkin mielessä erilainen.

 

[Väsyneet Kädet]

Persut tuskin tulevat palaamaan ainakaan tällä hallituskaudelle lähellekään vuoden 2015 eduskuntavaalien kannatusta. Osa kannattajista ("duunarit") on menetetty Demareille ja vaikea nähdä, että he palaisivat takaisin Persujen riveihin. Persut voi lisätä kannatusta, jos maahanmuuttajatilanne kiristyy ja/tai EU kriisiytyy. Silloin voidaan nousta taas yli 10 prosentin ja varmasti näin tapahtuukin vielä. Vaikea kuitenkaan nähdä, että PS nousisi enää tällä vaalikaudella 15 prossaan, saati sen yli.

Oikeastaan ainoa mahdollisuus on, että Suomi tekee merkittäviä kiristyksiä maahanmuutto/pakolaispolitiikkaan ja sen persut saavat käännettyä omiin nimiinsä. Tuosta Sampo Terho puhui eilen HSTV:ssä, että vielä niitä päätöksiä ja seurauksia ei ole tullut ilmi, mutta että jatkossa näin kävisi - ja se kääntäisi PS:n kannatuksen nousuun.
Sehän on selvää, ettei persuilla niitä core-äänestäjiä voikaan olla, sillä niin moni on heitä vasta ehkä kertaalleen äänestänyt.

 

[Daespoo]

Muistaakseni Ahon hallitus kyllä oli kääntänyt talouden selväänkin nousuun, mutta kärsi silti murskatappion - joskin silloinen lama oli juuri romahtanut uuden hallituksen niskaan eli oli hieman eri tilanne kuin nyt. Tosin yleisesti tunnutaan maalailevan aika synkkiä pilviä taivaanrantaan noin globaalisti, joten tuskin mitään ihmeparannusta on Suomellakaan hetkeen odotettavissa.

Talous alkoi kasvamaan hyvin 1994 mutta työttömyys heilui vielä jossain 16-17% tietämissä eli Ahon hallituksen tekemiset satoivat Lipposen hallituksen laariin, työttömyys alkoi laskemaan 1996 about 1-2%. vuositahtia.

Mitään ihmeparannusta ei todellakaan ole näköpiirissä mutta jos talous ja työllisyys saadaan kasvu-uralle esim 2017 niin se kerkeää näkymään vaalituloksessa.

 

[Johannes]

SDP:n suosion kasvu taittui ja kokoomus notkahti | Yle Uutiset | yle.fi
Tässä uusin Ylen teettämä gallup:
Sdp 21,5%
Kesk 20,9%
Kok 17,3%
Vihr 12,3%
Ps 9,8%
Vas 8,6%
Rkp 4,1%
Kd 3,4%
Muut 2,1%

Sdp ja Keskusta ovat uuden gallupin kärjessä, kun ero mahtuu taas virhe-marginaaliin. Kokoomus on pienessä laskussa. Vasemmistoliitto on enää reilun prosenttiyksikön perässä Ps-puolueesta. Ryhmän muut kannatus on yllättävän korkealla tasolla, kun se on yli 2%.

 

[Johannes]

Hesarin viimeisin gallup nostaa Keskustan niukasti ohi Sdp:n nyt mitatun kannatuksen:
Keskusta 21,4%
Sdp 21,2%
Kokoomus 18,0%
Vihreät 10,8%
Ps 9,9%
Vas 8,5%
Rkp 4,3%
Kd 3,7%
Muut 2,2%
Sdp ja keskusta rinta rinnan gallupkärjessä – HSTV:n studiokeskustelu pureutuu tulokseen kello 9.30 - Kotimaa - Helsingin Sanomat

 

[Fordél]

Kun edelliseen YLE:n gallupiin katsoo, ei juuri mitään merkittävää muutosta. Kärjessä desimaalien vaihtelua. Ainoastaan Vihreillä vähän selkeämpi pudotus. Saas nähdä mihin suuntaan heidän kannatus kääntyy. Vasemmistoliiton pj. kilpailu tuo puolueelle näkyvyyttä ja Lin mahdollinen valinta varmasti pientä nousua aikanaan kesällä, mutta mihin se jatkuu siitä niin vaikea sanoa. Peli punavihreiden kannatuksesta kuitenkin varmasti tiukkenee.

 

[Tarinankertoja]

Kun edelliseen YLE:n gallupiin katsoo, ei juuri mitään merkittävää muutosta.

YLE gallupia pitää verrata YLE galluppiin ja HS gallupia HS gallupiin. Keskenään ne ei ole vertailukelpoisia. Eli tossa HS:llä esim nyt vaikka mainitsemasi Vihreät on pudotusta siis 0,3% yksikköä.