Puolueiden eduskuntavaaligallupit 2015–2019

[Tarinankertoja]

YLE 26.1.

SDP 20,4
Kesk. 19
Kok 18,4
Vihr. 13,7
PS 8,8
Vas 8,3
RKP 5,4
KD 3,8
Muut 2,2

Ja kantansa kertoneita vaan 57,7 %. Tossa on nyt kyselty noilta viä erikseen, mikä kiinostaa. Yli puolta ei kiinnosta. Se että PS pettyneet tähyilee demareihin, ei liene yllätys.

Keskusta ja SDP putosivat – kokoomus kiri kärkeä kiinni | Yle Uutiset | yle.fi

 

[penaz]

Keskusta ja SDP putosivat – kokoomus kiri kärkeä kiinni | Yle Uutiset | yle.fi

Sipilän viime kuukausien sipilöinti näkyy Kepun kannatuksen laskussa. Seuraavassa mielipidetiedustelussa nähdään, mikä vaikutus Bernerin liikennekatastrofilla on Kepun kannatukseen.

 

[Barnes]

No nyt sitten tapahtui se odottamani RKP:n nousu yli viiden prosenttiin, mikä on heille aika lailla se maksimi. Kuusi prosenttia on jo liikaa, koska RKP on alue- ja ennen kaikkea kielipuolue.

Tuo @Tarinankertoja :n mainitsema epätietoisten gallup oli mielenkiintoinen, joskaan ei yllättävä.

 

[Fordél]

Sipilän viime kuukausien sipilöinti näkyy Kepun kannatuksen laskussa. Seuraavassa mielipidetiedustelussa nähdään, mikä vaikutus Bernerin liikennekatastrofilla on Kepun kannatukseen.

Nythän oli kyse kuntavaalien kannatuksesta. Valtakunnan politikoinnilla on tottakai vaikutusta näihinkin gallupeihin, mutta ei samalla tavalla kuin yleisiin puoluekannatuskyselyihin.

 

[dana77]

YLE 26.1.

SDP 20,4
Kesk. 19
Kok 18,4

Tuo että Yleä kannattaa yli neljäsosa on mielestäni jopa yllättävän korkea luku.

 

[BigRedCat]

Sipilän viime kuukausien sipilöinti näkyy Kepun kannatuksen laskussa. Seuraavassa mielipidetiedustelussa nähdään, mikä vaikutus Bernerin liikennekatastrofilla on Kepun kannatukseen.

Ajatteleeko jengi ihan todella kirjaimellisesti näin? Heittämällä virhemarginaalin sisään menevää heiluntaa gallupissa ja tässä näkyy joku yksittäinen tapahtuma selvästi? Hauskaahan se tarinankerronta ja spekulointi on, mutta väite oli älyttömyydestään huolimatta esitetty sellaisella varmuudella, etten voi olla ilonpilaajana kommentoimatta. Tuosta gallupista ei voi edes sanoa että Kepun kannatus on laskenut, saati että se johtuisi jostain tietystä jutusta. On myös ihan mahdollista että Kepun kannatus laskee Bernerin "liikennekatastrofin" takia, mutta seuraava gallup näyttää kepulle plussaa.

Ja pahoittelut tiukkapipoisuudesta penaz, eihän näitä tarvitsisi niin kirjaimellisesti ottaa.

 

[penaz]

On myös ihan mahdollista että Kepun kannatus laskee Bernerin "liikennekatastrofin" takia, mutta seuraava gallup näyttää kepulle plussaa.

Joka tapauksessa kepun kannatusluvut ovat nyt alimmillaan neljään vuoteen. Koko kannatuksen pudotus ei mahdu virhemarginaaliin. Mielenkiinnolla odotan seuraavan gallupin tuloksia, jolloin näemme mihin suuntaan kepun kannatus on silloin menossa.

 

[Fordél]

Joka tapauksessa kepun kannatusluvut ovat nyt alimmillaan neljään vuoteen. Koko kannatuksen pudotus ei mahdu virhemarginaaliin. Mielenkiinnolla odotan seuraavan gallupin tuloksia, jolloin näemme mihin suuntaan kepun kannatus on silloin menossa.

Edelleen, kyse on kuntavaaleista. Neljän vuoden aikana ei ole taidettu mitata, ketä jengi äänestäisi kuntavaaleissa ennen kuin jokin aikaa sitten, kun tämä tehtiin ekan kerran. Nyt taisi olla kyseessä toinen kerta.

 

[canttig]

YLE 26.1.
SDP 20,4
Kesk. 19
Kok 18,4
Vihr. 13,7
PS 8,8
Vas 8,3
RKP 5,4
KD 3,8
Muut 2,2

Tuosta puutumme me, vaalivoittajat, jotka emme hyväksy maan tapaa.

 

[Daespoo]

Quod erat demonstrandum.

Ja näin. Kun ei ole mitään asiapitoista sanottavaa niin heitetään MOTit kehiin. MOT indeed.

Jottei koko totuus pääsisi unohtumaan niin Suomen asema demokraattisena oikeusvaltiona sementoitui, kun 1930-luvulla estettiin äärioikeiston vallankaappausyritykset.
.

No ei. 30-luvun äärioikeisto oli suht rajoittunut liike eikä sillä ollut mitään oiketa tukea kansan riveissä, sitä ei kannattanut edistyspuolue eikä maltilliset. Sanoisinko että varsin tuomioja-revinistiolainen näkemys

Kärjistäen ero oli siinä, että punaiset onnistuivat mobilisoimaan joukkonsa ja ryhtymään sanoista lopullisiin tekoihin, kun äärioikeistossa puuttui riittävää johtajuutta eikä jengiä saatu mobilisoitua. Kiitos erään vanhan herran radiopuheen Suomi ei siirtynyt fasismiin ja diktatuuriin..

No ei todellakaan näin, edes kärjistäen.

Niin eihän se punaistenkaan kapina ollut lopulta voitollinen. Kuten kirjoitin, kärjistäen homma meni näin ja valmius oli nousta laillista esivaltaa vastaan ja heittää demokratia romukoppaan.

Vertauksesi on surkea about joka tasolla.

Itse asiassa vasta 1. maailmansodan lopputulos sementoi Suomen aseman läntisen demokratian piirissä. Siihen asti valkoisten enemmistö oli voimakkaasti rajoittamassa edustuksellista demokratiaa vahvalla kuningasvallalla ja läheisillä, jopa vasallimaisilla suhteilla Saksan keisarikuntaan.

Höpöhöpö taas kerran. Useissa länsimaissa oli tuolloinkin monarkia-pohjaisia valtioita eikä Suomessa kukaan ajanut mitään periytyvää yksinvaltias-mallia, kansaedustuslaitos oli kaikilla mukana suunnitelmissa.

Fasismi on ihan ok termi, kun puhutaan ko. ajan suomalaisesta äärioikeistosta. Kyseistä termiä ovat käyttäneet tutkijatkin..

Fasismi-korttia heitetään nykyään todella usein ilman että edes tajutaan mistä siitä on kyse.

 

[arvee]

Tuosta puutumme me, vaalivoittajat, jotka emme hyväksy maan tapaa.

Minkä maan?

 

[BigRedCat]

Mielenkiinnolla odotan seuraavan gallupin tuloksia, jolloin näemme mihin suuntaan kepun kannatus on silloin menossa.

Niin, pointtini oli juuri että emme välttämättä näe.

 

[Tarinankertoja]

Tää juttu kiinnostanee tän ketjun seuraajia


Molempien kyselyiden ilmoitettu virhemarginaali on ±2,4 prosenttiyksikköä. Tarkoittaako tämä, että esimerkiksi vihreiden todellinen kannatus voi Ylen kyselyn mukaan olla yhtä hyvin mikä hyvänsä luku välillä 10,9–15,7 % ja Alma Median mukaan välillä 8,8–13,6 %? Ei tarkoita.

Puoluekannatus ja virhemarginaalit – Informaatiomuotoilu.fi

 

[Kirjoittelija]

Molempien kyselyiden ilmoitettu virhemarginaali on ±2,4 prosenttiyksikköä. Tarkoittaako tämä, että esimerkiksi vihreiden todellinen kannatus voi Ylen kyselyn mukaan olla yhtä hyvin mikä hyvänsä luku välillä 10,9–15,7 % ja Alma Median mukaan välillä 8,8–13,6 %? Ei tarkoita.

"Ottelussa Tappara-Ässät maalien yhteismäärä asettuu hyvin suurella todennäköisyydellä välille 1-10. Tarkoittaako tämä sitä, että ottelussa voi yhtä hyvin tulla kymmenen maalia kuin viisi maalia? Ei tarkoita."

Kurikassa tippui juuri mämmituokkonen.

Noin henkilökohtaisesti uskon siihen, että Emma Kari nostaa vihreät viidentoista prosentin kannatukseen.

 

[Daespoo]

Mielenkiintoista. Vihreiden kannatus laskee ja Vasureiden nousee, nyt eroa enään 2% kun sitä oli joskus keväällä lähemmäs 6%.

HS-gallup: SDP suurin, vihreiden kannatus laskussa - Politiikka - Verkkouutiset

 

[nummenkallio]

Mielenkiintoista todellakin. Milloin viimeksi vihreiden kannatus on laskenut? Kovassa myötätuulessa ovat olleet jo kauan. Ehkä tuo menee sellaisen samanlaisen normaalin vaihtelun piikkiin kuten aina lämpötilatkin.

 

[Daespoo]

Mielenkiintoista todellakin. Milloin viimeksi vihreiden kannatus on laskenut? Kovassa myötätuulessa ovat olleet jo kauan. Ehkä tuo menee sellaisen samanlaisen normaalin vaihtelun piikkiin kuten aina lämpötilatkin.

Kannattaa tutustua galluppeihin viimeisen vuoden ajalta.

 

[Tarinankertoja]

Ehkä kannattaa lukea se orginaali Hesarin juttu, eikä siitä tulkintaa tekevää puoluelehteä... puoluelehtien tulkinnat on tietty aina osa politiikkaa. Eli Vihreiden kannatus sahaa edestakas ja Vihreiden kannattajat on epävarmimoia puolueestaan. Varmojen osuus on ylipäätään vaalien lähestyessä noussu

Yhä useampi suomalainen on löytänyt oman puolueensa – vihreiden kannattajilla horjuntaa on eniten - Kotimaa - Helsingin Sanomat

SDP 21,8
Kesk 19,8
Kok 18,4
Vihr 11,1
PS 9,1
Vas 9,1
RKP 4,8
KD 3,5

 

[Barnes]

Eli Vihreiden kannatus sahaa edestakas ja Vihreiden kannattajat on epävarmimoia puolueestaan.

Tuo onkin jännää nähdä, miten Vihreät saavat kannattajansa liikkeelle vaalien aikaan ja hyödynnettyä potentiaalinsa. Sieltä voi tulla kovia vaalituloksia tai sitten jonkinasteinen pettymys, jos väki jääkin vaalipäivänä katsomaan Strömsötä äänestämisen sijaan.

 

[Tuamas]

Tuo onkin jännää nähdä, miten Vihreät saavat kannattajansa liikkeelle vaalien aikaan ja hyödynnettyä potentiaalinsa. Sieltä voi tulla kovia vaalituloksia tai sitten jonkinasteinen pettymys, jos väki jääkin vaalipäivänä katsomaan Strömsötä äänestämisen sijaan.

Kunnallisvaaleissa Vihreät tulevat koko maan tasolla ottamaan pataan gallupeilta.

Menestystä tulee isoissa kaupungeissa, Helsingissä voivat olla jopa suurin, mutta alle 80k asukkaan kaupungeissa tulee suurella todennäköisyydellä selvästi alle galluptilanteen olevia tuloksia.

 

[Barnes]

Kunnallisvaaleissa Vihreät tulevat koko maan tasolla ottamaan pataan gallupeilta.

Juu, tämä on kyllä selvää. Mutta miten paljon, se tässä kiinnostaa. Vihreiden tavoitehan on "valloittaa" Helsinki, ei koko maata.

 

[Tarinankertoja]

Juu, tämä on kyllä selvää. Mutta miten paljon, se tässä kiinnostaa. Vihreiden tavoitehan on "valloittaa" Helsinki, ei koko maata.

Tavoite on olla suurin myös Tampereella ja Turussa. Iso yllätys on jos edes jompikumpi onnistuu. Helsinki on sitten ihan realistinen johtuen kokoomuksen hallituksessa harjottamasta koulutuspolitiikasta, joka sotii aika pahasti cityporvareiden arvoja vastaan.

 

[Barnes]

Tavoite on olla suurin myös Tampereella ja Turussa.

Tätä en tiennytkään, olen kuullut puhuttavan vain Helsingistä. Tuo tavoite ei ole toteutumaan ilman huikeaa kampanjaa, Helsinki, kuten totesitkin, on toista maata ja Vihreät voi hyvinkin onnistua tavoitteessaan.

 

[Radiopää]

Yle uutisoi eilen tutkimuksesta, jossa selvitettiin äänestämisperusteita kuntavaaleissa.

Kunnallisalan kehittämissäätiö kysyi runsaalta tuhannelta suomalaiselta, millä perusteella he äänestävät kuntavaaleissa. 62 prosenttia kertoi, että puolueen toiminta yleensä eli koko maassa ratkaisee paljon. Kotikunnan puoluepolitiikalle arvoa antoi harvempi, 52 prosenttia.

Kysely: Kuntavaaleissa äänestävälle puolueen valtakunnallinen toiminta merkitsee paikallisuutta enemmän | Yle Uutiset | yle.fi

 

[VH87]

Yle uutisoi eilen tutkimuksesta, jossa selvitettiin äänestämisperusteita kuntavaaleissa.



Kysely: Kuntavaaleissa äänestävälle puolueen valtakunnallinen toiminta merkitsee paikallisuutta enemmän | Yle Uutiset | yle.fi

Olisi mielenkiintoista perehtyä aihepiiriin enemmänkin. Tässä viime aikoina on nimittäin tullut mietittyä minkä vuoksi ihmiset oikeastaan äänestävät tiettyä ehdokasta?

Jos nyt esimerkiksi mietin omia isän puolen isovanhempiani ja heidän vanhempiaan, niin voisin kuvitella että hukkumiskuolema olisi ollut mielekkäämpi vaihtoehto kuin vasemmiston äänestäminen. Ajat olivat toki erilaiset, eivätkä he olleet edes mitään kiihkoilijoita, mutta periaatteet olivat arvossaan.

Kansanedustaja on ensisijassa vaalipiirinsä etujen ajaja, vai onko? Puhutaan paljon siitä, että halutaan vaikuttaa isoon kuvaan ja muuttaa maailmaa, mutta samalla pitäisi olla lojaali omalle vaalipiirilleen. Lueskelin taannoin Susanna Kosken FB-seinää liittyen tuohon Vaasan päivystyscaseen. Ottamatta kantaa itse aiheeseen, tuntuu siltä että ihmiset olivat erityisen närkästyneitä siitä, että heidän mahdollinen etunsa oli liipasimella. Koskea nimitettiin mm. petturiksi ja viitattiin useaan otteeseen siihen, että hänen ainoa tehtävänsä on ajaa oman vaalipiirinsä asiaa, puoluekurista välittämättä. Aikoinaan Ole Norrbackin ollessa liikenneministeri rakennettiin Raippaluodon silta, ja veikkaan että valtaosa alueen ihmisistä oli tyytyväisiä, puoluekannasta riippumatta.

Kunnallisvaalit ovat taas pienempi kokonaisuus. Alle 100t asukkaan kaupungeissa voisin kuvitella, että jos puollat/vastustat jotain tiettyä tunteita herättävää hanketta, äänet jakautuvat sen mukaan tai ainakin vaikutus on suuri.

Nämä jorinat eivät siis perustu muuhun kuin omaan mutuiluun, kunhan mietin.