Puolueiden eduskuntavaaligallupit 18.4.2011–

  • 131 552
  • 1 296

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...Mielenkiintoista maalailua tuo aika ajoin ilmaantuva ay-liikkeellä pelottelu muuten. Suomessa on perinteisesti vahva ammattiyhdistysliike ja hyvä niin. Suurin osa suomalaisista kuuluu tuohon suureen ja pelottavaan ammattiyhdistysliikkeeseen, joka takaa esimerkiksi lomat ja tyydyttävän palkkakehityksen. Ei sillä etteikö nykyisillä pirstoutuvilla työmarkkinoilla tarvittaisi myös ay-liikkeeltä uudenlaisia keinoja.
.

Aiemmalla esimerkilläni vasemmiston kulta-ajasta silloin kun Neukkula oli vielä pystyssä, viittasin tietysti nykyiseen Vasemmistoliitto-nimiseen puolueeseen. Demarit ovat asia erikseen, vaikka kyllähän vasemmistolaisen ajattelun kulta-aika Suomessa kokonaisuutena oli sama kuin muuallakin Euroopassa, eli se 70-luvun radikalismi, sodan sukupolven "isänmurha" ja Suomen tapauksessa N-liiton määrittelemä sanelupolitiikka "yleisin syin".

Tämän jälkeen vasemmiston kannatus Suomessa on ollut laskeva, eikä taida enää nousta. Toki "duunarien" puolueita tulee uusia ja uudenlaisia, kuten PS, joka taitaa olla Suomen isoin työväenpuolue...

Tuohon lainaamaasi kohtaan, niin ay-liikekin on jo mennyttä aikaa. Kuten taloustieteen professori Matti Viren juuri eilen YLEn haastiksessaan totesi:Ammattiliittojen asema on siinä mielessä skitsofreeninen, että ne eivät tuota mitään lisäarvoa vaan kaikki, mikä hankitaan jäsenille, on muilta pois.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Aiemmalla esimerkilläni vasemmiston kulta-ajasta silloin kun Neukkula oli vielä pystyssä, viittasin tietysti nykyiseen Vasemmistoliitto-nimiseen puolueeseen. Demarit ovat asia erikseen, vaikka kyllähän vasemmistolaisen ajattelun kulta-aika Suomessa kokonaisuutena oli sama kuin muuallakin Euroopassa, eli se 70-luvun radikalismi, sodan sukupolven "isänmurha" ja Suomen tapauksessa N-liiton määrittelemä sanelupolitiikka "yleisin syin".

Itsellänikään ei ole mitään sympatiaa suomettumista tai 70-luvun suomalaista ulkopolitiikkaa kohtaan, siitä nyt toisaalta oli aivan kokoomuksesta kommunisteihin ulottunut konsensus. Näissä vain täytyy aina erottaa asiat toisistaan. Sosiaalidemokratian historiallinen merkitys pohjoismaisille yhteiskunnille tiivistyy ihan toisiin asioihin (kuten osallisuuteen hyvinvointivaltioprojektissa) kuin 1970-luvun radikalismiin (joka suuntautui sinällään monessa määrin juuri demareita vastaan, varsinkin Ruotsissa). Myöskään nykyistä vasemmistoliittoa en sotkisi suoraan silloisiin kommunisteihin - onhan puolue perustettu uudelle pohjalle, SKP:n hieman huvittava perinneosasto on erikseen.

MustatKortit kirjoitti:
Tuohon lainaamaasi kohtaan, niin ay-liikekin on jo mennyttä aikaa. Kuten taloustieteen professori Matti Viren juuri eilen YLEn haastiksessaan totesi:Ammattiliittojen asema on siinä mielessä skitsofreeninen, että ne eivät tuota mitään lisäarvoa vaan kaikki, mikä hankitaan jäsenille, on muilta pois.

Radikaali näkemys koska en usko, että tuota kokoomuksessakaan kovin moni kokoomusnuoria ja Elina Lepomäkeä lukuunottamatta allekirjoittaa. Ay-liike on vahva myös esimerkiksi Saksassa tai ylipäänsä kaikissa selkeitä hyvinvointiyhteiskunnan piirteitä omaavissa valtioissa (kommunismissahan ay-liikettä ei tietenkään ollut/ole) enkä pysty mitenkään näkemään, että se olisi millään merkittävällä tavalla mennyttä aikaa kuin uusliberalistien unelmissa. Vahva ammattiyhdistysliike turvaa kohtuulliset työolot ja palkkakehityksen, minkä vuoksi enemmistö suomalaisista palkansaajista tulee siihen liittymään myös jatkossa. Ainakin toivottavasti koska muuten mennään hyvinvointivaltion kannalta hyvin vaaralliseen suuntaan.

E: Minä olisin kyllä huolissani pelkän vasemmiston kannatuksen sijaan siitä, mikäli porvarillinen ajattelu uusliberalisoituu. Jossain määrin niin on käynyt Margaret Thatcherin aloittaman talouspoliittisen vallankumouksen jälkeen, mutta onhan se nyt selvää, että Kataisen kokoomus pärjäsi nimenomaan paitsi retoriikkansa myös keskemmällä olevia äänestäjiä kosiskelevien linjaustensa takia. Stubbin puheet tuhoisasta konsensuksesta jne. eivät samalla tavalla nyt uppoa. Ruotsissakin moderaatit saivat kannatusta hyvin samoilla aseilla, Reinfeldt ei ollut mikään kovan linjan oikeistolainen. Ei pelkästään USA:ssa vaan myös esimerkiksi Britanniassa puoluekenttä on järjestäen oikeammalla kuin Pohjoismaissa.
 
Viimeksi muokattu:

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...

Radikaali näkemys koska en usko, että tuota kokoomuksessakaan kovin moni kokoomusnuoria ja Elina Lepomäkeä lukuunottamatta allekirjoittaa. ...

Siis pointtihan on siinä, että ay-liikkeen pitää uusiutua. Tästä myös Viren haastiksessaan puhui. Pohjoismaisen mallin hyvinvointivaltiosta en olisi kovin huolissani. Kuten Osmo Soininvaara taannoin kirjoitteli, niin 2000-luvulla kaikkein eniten tätä mallia on Pohjoismaissa ajanut Ruotsin porvarikoalitio.

Perinteiset demaripuolueet ovat jääneet tässä paitsioon, kun eivät osaa päättää, jotta ajavatko työväen ja hyvinvoinnin vaiko ay-liikkeen etua. Tämä siis kärjistetysti nyt jo politiikasta vetäytymässä olevan Soininvaaran mietintö.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Siis pointtihan on siinä, että ay-liikkeen pitää uusiutua. Tästä myös Viren haastiksessaan puhui. Pohjoismaisen mallin hyvinvointivaltiosta en olisi kovin huolissani. Kuten Osmo Soininvaara taannoin kirjoitteli, niin 2000-luvulla kaikkein eniten tätä mallia on Pohjoismaissa ajanut Ruotsin porvarikoalitio.
.

Niin, kuten kirjoitin sekä Ruotsin että Suomen kokoomus menestyivät, kun ne kalastelivat ääniä keskeltä. Eikä Ruotsin porvarikoalition politiikka tai vaikka Vanhasen kakkoshallituksen politiikka Suomessa olleet mitenkään hirvittävän oikeistolaista. Se missä olen sinun ja Soininvaaran kanssa eri mieltä, on se, etten kannata Juhana Vartiaisen (Soininvaaran talousajattelun taustalla vahvasti) talouspoliittista linjaa. Minusta työn tarjonnan kasvattaminen ei ole ensi sijaista vaan kasvun luominen ja sitä kautta kysyntätekijöiden kautta talouden saaminen nousuun.

Ei Suomen ongelma ole työvoimapula vaan se ettei niitä työpaikkoja ole, koska kotimarkkinat vetävät niin heikosti (+vienti vetää heikommin IT-alan ja paperiteollisuuden rakennemuutoksen myötä). Enkä minä näin näkisi esimerkiksi ulkomaisen työvoiman vähäisyyttä minään ratkaisevana ongelmana kuten Vartiainen tai Soininvaara, koska en pidä tarjonnan taloustiedettä oikeana - se on tietysti elinkeinoelämälle myös omaan etuun liittyvä kysymys. Mutta tästähän tällä palstalla on keskusteltu väsymiseen asti.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Perussuomalaisten vaalimenestyksen isot linjat selviävät jo kohta pidettävien Kreikan vaalien jälkeen. Jos siellä Syriza ottaa voiton ja ihan oikeasti lähtee ajamaan eroa eurosta, niin se sataa ihan täysin Perussuomalaisten laariin ja moni äänestämistä miettivä ja eurosta eroon haluava varmasti saa lisäpontta äänestää Perussuomalaisia sen jälkeen..

Syrizahan ei julkisuudessa aja eroa eurosta vaan väittää että voisi neuvotella paremmat lainaehdot kuin mitä Kreikalla nyt on. Euroero pelottelu tulee enemmän EU:n suunnalta ja osoitettu tueksi Kreikan nykyhallitukselle. Vallitseva "virallinen totuus" on se että jos Syriza voittaa niin lainaehtoja helpotetaan sen verran että Syriza voi väittää pitäneensä vaalilupauksensa.

Se miten tuo vaikuttaa Suomen vaaleihin riippuu siitä kuinka nopeasti ja kuinka hyvin mahdolliset väännöt Kreikan uuden hallituksen kanssa onnistuvat
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
. Minusta työn tarjonnan kasvattaminen ei ole ensi sijaista vaan kasvun luominen ja sitä kautta kysyntätekijöiden kautta talouden saaminen nousuun.

tässä on vaan se pointti, että empiirisesti näin on kuitenkin käynyt nimenomaan sosiaalidemokratioissa. Tanska, osin Norja ja eritoten Ruotsi lähtivät nimenomaan työvoiman tarjonnan lisäämisen tielle ja ovat saaneet työllisyysasteen nousemaan. Vartiainenhan on nimenomaan Ruotsista ajatuksen Suomeen tuonut (työskenteli vuosia siellä).

Työvoiman tarjonnan lisääminen voidaan toki toteuttaa monella tavalla, esim Tanska muokkasi työtyömyysturvaa lyhyemmäksi mutta korkeammaksi tyänhakuvelvotetta lisäten. Suomessa Minä (ja Vihreät ylipäätään) tekisivät tämän perustulomallilla. Se lisäisi työvoiman tarjontaa poistamalla kannustinloukkuja ja tekemällä myös pikkuduuneista kannattavia.

kas työvoiman tarjonnan lisäys voidaan toteuttaa myös porkkanalla, ei vain kepillä. Todenäköstä tietty on Ruotsin tapasn käyttää molempia. Mutta meitin kaltasissa yhteiskunnissa/talojksissa tuo on toiminut käytänmössä.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
tässä on vaan se pointti, että empiirisesti näin on kuitenkin käynyt nimenomaan sosiaalidemokratioissa. Tanska, osin Norja ja eritoten Ruotsi lähtivät nimenomaan työvoiman tarjonnan lisäämisen tielle ja ovat saaneet työllisyysasteen nousemaan. Vartiainenhan on nimenomaan Ruotsista ajatuksen Suomeen tuonut (työskenteli vuosia siellä).

Tosin kysymykseksi nousee myös se, onko työllisyysasteen nousu johtunut juuri työvoiman tarjonnan lisääntymisestä vai suotuisammasta talouskehityksestä vrt. Suomi IT-aloineen ja paperiteollisuuksineen. Onko niin, että lisääntynyt työvoima on työllistynyt, koska se on tullut työmarkkinoille vai siksi että yritykset ovat pystyneet työllistämään lisää väkeä (Ruotsin taloudessa on siis ollut paremmat näkymät kuin vaikka meillä Suomessa).

Tarinankertoja kirjoitti:
Työvoiman tarjonnan lisääminen voidaan toki toteuttaa monella tavalla, esim Tanska muokkasi työtyömyysturvaa lyhyemmäksi mutta korkeammaksi tyänhakuvelvotetta lisäten. Suomessa Minä (ja Vihreät ylipäätään) tekisivät tämän perustulomallilla. Se lisäisi työvoiman tarjontaa poistamalla kannustinloukkuja ja tekemällä myös pikkuduuneista kannattavia.

Vedin ehkä mutkat suoriksi toteamalla, että tarjonnan lisääminen on aina huono asia. Itsekin kannatan ilman muuta perustulomallia - sen sijaan työttömyysturvan voimakas porrastaminen olisi ihmisten kiusaamista niillä aloilla, joista työpaikkoja ei yksinkertaisesti löydy. En tosin ole siitä vakuuttunut, kuinka paljon perustulo nostaisi kansantaloudessa absoluuttisesti tehtyjen työtuntien määrää, ennemminkin se olisi nimenomaan pätkätyöläisten kannalta hyvä uudistus ja poistaisi kannustinloukkuja. Nythän Sipiläkin on lupaillut perustulokokeilua, joten on hyvin todennäköistä, että sellainen ensi hallituskaudella toteutetaan. Perustulon suhteen tosin demarit taitaa olla kokoomuksen tapaan hieman jarrumiehen roolissa.
 
Suosikkijoukkue
VAR
Ervastilta hyviä pointteja tässä http://yle.fi/uutiset/pekka_ervasti_paras_puolue_oppositioon/7755235

Minkä kanssa Kepulla todennäköisesti luistaisi hallitusyhteistyö parhaiten: Kokoomuksen
Mistä puolueesta Kepulle todennäköisesti olisi eniten harmia oppositiossa: demareista, varsinkin jos ay-liike asettuu porvarihallitusta vastaan.
Mihin puolueeseen kannatusta todennäköisesti valuu Kepulta eniten jos sen jättää oppositioon: persuihin.

Siinäpä sitä on Kiva-Jussilla valittavaa.
 

Kyynikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK / HJK + Porin Ässien sympatiakannattaja
Vaikka Kepu voittaa vaalit niin Sipilänä jäisin oppositioon, Kokoomuksen ja persujen kanssa. Antaa demarien, vasemmiston, vihreiden ja muiden muodostaa hallitus. Ei mene montaa kuukautta kun troikka ja Eu tulee laittamaan asiat kuntoon Suomessa. Sen jälkeen porvarihallituksella on täysi työrauha
 

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Mitä nyt jo aiemmin sanoinkin, niin kuultuani parin ay-aktiivin uhoamista, niin Sipilän on lähes pakko ottaa demarit hallitukseen. Ja tuo Ervastin kirjoitus on myös asian ytimessä. Rinne oppositiossa on äärimmäisen vittumainen riippa, koska se tarkoittaa lakkotulvaa ja jopa yleislakkoa pukkaa, jos porvarihallitus tulee.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Kai nyt jo jokainen viimeinenkin uuno ymmärtää, ettei kokoomuksen paikka ole hallituksessa. Talouden tila on liian vakava, että he saisivat asioita enään sotkea. Puolueessa ei tällä hetkellä ole talouspoliittissa osaamista, kuten hallituksen toimet osoittavat. Anne Bernerin tavoin fiksut yrittäjät hakevat parempia vaihtoehtoja. Tosiasia on myös, että Sipilänkin Keskusta taitaa olla liian innokas leikkaaja tähän suhdannevaiheeseen. Seuraavat kaksi vuotta pitää ensin saada kysyntä kasvamaan, jonka jälkeen vasta on aika rakennemuutokselle. Tätä ei voida ikinä tehdä oikeassa järjestyksessä, jos kokoomuksen tunarit pääsisivät asioita munaamaan. Toki on kyseenalaista onko esim. PerSuilla hirvittävästi talouspoliittista osaamista, mutta on huomattava, että vaikkapa Kreikan tukien kanssa Soini oli kuin olikin koko ajan oikeassa. Suomi ei tule saamaan rahojaan takaisin - toisin kuin Käteinen aikanaan vakuuttamalla vakuutti ja vannoi.

Sipilän kohtuullinen leikkausinto + Demareiden tasoittava vaikutus + PerSujen varovaisuus lisätä yhteis-Eurooppalaisia vastuita, voi olla juuri se resepti millä tästä suosta noustaan. Tai sitten ei. Mutta varmaa, on että mikäli kokoomus on edelleen hallituksessa, niin paine tehdä rakennemuutokset suhdannekehitykseen nähden etuajassa on liian suuri ja talous taantuu entisestään. Eli viimeisenkin kokoomusta joskus äänestäneen pitäisi ottaa pää pois pyllystä ja hakea näissä vaaleissa parempaa talosusosaamista muualta (ja sitä löytyy lähes kaiksita muista puolueista poislukien vihreät, joten valinnanvaraa on).
 

Saskatoon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins, Wild, HIFK, Hyvinkään Tahko
Sipilän kohtuullinen leikkausinto + Demareiden tasoittava vaikutus + PerSujen varovaisuus lisätä yhteis-Eurooppalaisia vastuita, voi olla juuri se resepti millä tästä suosta noustaan. Tai sitten ei. Mutta varmaa, on että mikäli kokoomus on edelleen hallituksessa, niin paine tehdä rakennemuutokset suhdannekehitykseen nähden etuajassa on liian suuri ja talous taantuu entisestään. Eli viimeisenkin kokoomusta joskus äänestäneen pitäisi ottaa pää pois pyllystä ja hakea näissä vaaleissa parempaa talosusosaamista muualta (ja sitä löytyy lähes kaiksita muista puolueista poislukien vihreät, joten valinnanvaraa on).

Käytännössä tuo oli sen verran "saavutetuista eduista ei luovuta"-hallitus, että tämä nykyinen tekemättömyys vain jatkuisi suuremmissa määrin yhden vaalikauden ja todennäköisesti yksi jos toinen yritys nostaisi kytkintä Suomesta. Vastaavasti mitään todellisia uudistuksia ei tehtäisi ja niiden ketkä oikeasti yrittävät tässä maassa kuritus jatkuisi kahta kauheampana samalla kun lapattaisiin rahaa joihinkin kannattamattomiin yritysprojekteihin maakunnissa tai taantuvissa teollisuuskaupungeissa.
 
Suosikkijoukkue
VAR
Seuraavat kaksi vuotta pitää ensin saada kysyntä kasvamaan, jonka jälkeen vasta on aika rakennemuutokselle.

Ei kun rakenteellisia uudistuksia ja elvytystä pitää tehdä rinnan, ei peräkkäin. Tuotahan on peräänkuuluttanut esim. VATT:in johtaja Juhana Vartiainen. Jos vain elvytetään on tuloksena vain lisää velkaa entistä pienempien ikäluokkien maksettavaksi koska poliitkot eivät kuitenkaan - varsinkaan noususuhdanteessa - uskalla ryhtyä tekemään säästöjä.
 

Saskatoon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins, Wild, HIFK, Hyvinkään Tahko
Ei kun rakenteellisia uudistuksia ja elvytystä pitää tehdä rinnan, ei peräkkäin. Tuotahan on peräänkuuluttanut esim. VATT:in johtaja Juhana Vartiainen. Jos vain elvytetään on tuloksena vain lisää velkaa entistä pienempien ikäluokkien maksettavaksi koska poliitkot eivät kuitenkaan - varsinkaan noususuhdanteessa - uskalla ryhtyä tekemään säästöjä.

Niin ja sitä paitsi nykyisellään sitä kasvua on vaikea tehdä ilman rakenteellisia muutoksia. Suomen talouden ongelmat ovat ensisijaisesti rakenteellisia eivät suhdanteesta johtuvia.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Ei kun rakenteellisia uudistuksia ja elvytystä pitää tehdä rinnan, ei peräkkäin. Tuotahan on peräänkuuluttanut esim. VATT:in johtaja Juhana Vartiainen. Jos vain elvytetään on tuloksena vain lisää velkaa entistä pienempien ikäluokkien maksettavaksi koska poliitkot eivät kuitenkaan - varsinkaan noususuhdanteessa - uskalla ryhtyä tekemään säästöjä.

Tällä hetkellä, kun Suomessakin eletään deflaatiota, ei voida tehdä enään yhtään mitään toimia, jotka vähentäisivät kysyntää. Mikäli taloutta kuristetaan vielä lisää juuri nyt, joudumme lähes oikaisemattomaan syöksykierteeseen. Kokoomus ja osin Sipiläkin ovat tällä kannalla, ja se olisi turmion tie. Kysyntä ja talous on ensin saatava edes pieneen nousuun. EKP:n jättimäinen elvytyspaketti voi toki auttaa Suomenkin taloutta, mutta olemma nyt vaa'nkielellä, liiallinen talouden kuristaminen juuri nyt olisi suuri virhe. Sopeuttamistoimia voitaneen jatkaa aikaisintaan loppuvuodesta, mieluummin vasta vuoden päästä mikäli suhdannetilanne sen mahdollistaa. Ideaalitilanteessa maltettaisiin kääntää kysyntä reiluun kasvuun ennen kuin parin vuoden päästä sitä supistettaisiin. Sillä fakta on, että sopauttamistoimet väistämättä vaikuttavat kulutuskysyntään.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tällä hetkellä, kun Suomessakin eletään deflaatiota, ei voida tehdä enään yhtään mitään toimia, jotka vähentäisivät kysyntää. Mikäli taloutta kuristetaan vielä lisää juuri nyt, joudumme lähes oikaisemattomaan syöksykierteeseen. Kokoomus ja osin Sipiläkin ovat tällä kannalla, ja se olisi turmion tie. Kysyntä ja talous on ensin saatava edes pieneen nousuun. EKP:n jättimäinen elvytyspaketti voi toki auttaa Suomenkin taloutta, mutta olemma nyt vaa'nkielellä, liiallinen talouden kuristaminen juuri nyt olisi suuri virhe. Sopeuttamistoimia voitaneen jatkaa aikaisintaan loppuvuodesta, mieluummin vasta vuoden päästä mikäli suhdannetilanne sen mahdollistaa. Ideaalitilanteessa maltettaisiin kääntää kysyntä reiluun kasvuun ennen kuin parin vuoden päästä sitä supistettaisiin. Sillä fakta on, että sopauttamistoimet väistämättä vaikuttavat kulutuskysyntään.

Kyllä tässä nyt sentään inflaation puolella ollaan ja bkt:kin on plussan puolella vaikkakin vaivoin. Rakenneuudistus on tehtävä, siinä ovat Kokoomus ja Keskusta oikeassa. EKP:n paketti auttaa sitä kautta että euron arvon laskiessa inflaatio kasvaa lähemmäs tavoitetasoa joka on kai 1-2% välissä.

Ei ole mitään syytä edelleen jarruttaa tarpeellisia muutoksia, ne ovat jo nyt vuosikymmeniä myöhässä. Mitä tulee kuluttajien kysyntää niin se perustuu luottamukseen valoisammasta tulevaisuudesta, se luottamus tulee muutoksen kautta ei vastaanpyristelemisen.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Kyllä tässä nyt sentään inflaation puolella ollaan ja bkt:kin on plussan puolella vaikkakin vaivoin. Rakenneuudistus on tehtävä, siinä ovat Kokoomus ja Keskusta oikeassa. EKP:n paketti auttaa sitä kautta että euron arvon laskiessa inflaatio kasvaa lähemmäs tavoitetasoa joka on kai 1-2% välissä.

Ei ole mitään syytä edelleen jarruttaa tarpeellisia muutoksia, ne ovat jo nyt vuosikymmeniä myöhässä. Mitä tulee kuluttajien kysyntää niin se perustuu luottamukseen valoisammasta tulevaisuudesta, se luottamus tulee muutoksen kautta ei vastaanpyristelemisen.

Toki Suomessa ollaan vielä inflaation puolella, mutta Euroalue kokonaisuutena on jo deflaatiossa. Japani on yrittänyt nousta deflaatiosta 30 vuotta, eikä muutosta ole näköpiirissä. Meilläkin kuluttajat iloitsevat esim. päivittäistavaroiden halpenemisesta eri kauppaketjujen toimesta, mutta kyseessä voi olla myös merkki syvenevästä deflaatiosta - tällä kun ei ole suoraa linkkiä öljyn hinnan laskemiseen.
Vaikka kyseessä olisikin vain raakaöljyn hinnan laskun aiheuttama tilapäinen tilanne, niin juuri nyt ei ole oikea aika kuristaa taloutta. Miten tätä voi olla niin vaikeaa ymmärtää?
Meidän on pakko muuttaa rakenteitamme, mutta olisi hulluutta tehdä sitä juuri nyt. Pahimman yli päästäneen vuodessa parissa, ja sitten kysyntä kestää talouden kuristamisen. Eli seuraanvan hallituksen pitää rakenteita muuttaa, mutta nyt voidaan leikkaamalla tehdä suurempaa vahinkoa, kuin mitä Lipposen-Niinistön hallitus aikanaan teki. He ainoastaan moninkertaistivat tuloerot ja syrjäytyneiden sekä suhteellisesti köyhien määrän. Talous kuitenkin nousi ylisuurista leikkauksista huolimatta Nokian ja maailmantalouden vetämänä. Nyt meillä ei ole Nokiaa, ja maailman taloudellakaan ei mene erityisen hyvin. Pitää mennä kieli keskellä suuta, ettemme putoa syöksykierteeseen tai jää Japanin tavoin suohon kiinni vuosikymmeniksi.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Meidän on pakko muuttaa rakenteitamme

Ainakin vaaliohjelmansa mukaan Keskusta on levittämssä rahat pitkin peltoja ja mantuja sen sijaan että satsattaisiin kasvun moottoreihin, eli kaupunkikeskustoihin. Aluepolitiikka on maksanut maltaita, ja nyt sitä sitten taas lisätään.

***kepunvaaliohjelmasta***
… on rakennettava hajautettua kilpailukykyä…
… hyödynnettävä täysimääräisesti alue- ja rakennepolitiikan…
… mahdollistaa paikallis- ja aluetalouksista ponnistava …
luomalla työllistämiselle ja työllistymiselle edellytykset koko maahan
turvaamalla eriasteinen koulutus koko maassa
tekemällä liikenne- ja muita investointeja koko maahan
vahvistamalla kuntien ja maakuntien kansanvaltaista päätöksentekoa
aloittamalla alueellisia ja paikallisia kokeiluja
…eläviä maaseutu- ja pirteitä kirkonkyliä, mukavia pikku- ja vahvoja maakuntakaupunkeja…
Pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkien liian voimakas kasvu ei ole kenenkään etu. (wtf, onhan, koko kansantalouden!!)

Keskusta edellyttää, että valtiovalta sitoutuu tulevina vuosina koko maan tasapainoiseen kehittämiseen Suomen muuttamiseksi luonnonvara- ja biotaloudeksi.
Malmivaroiltaan Suomi on EU:n suurvalta
Hajautettu koulutus tukee alueiden elinkeinoelämää,
Tasaisesti eri puolilla maata olevat pienet ala- ja yläkoulut, kirjastot, lukiot, ammattikoulut ja kansalaisopistot
Jokaisessa maakunnassa on oltava korkeakoulu tai korkeakouluja.
painopistettä on siirrettävä perustienpitoon ja alempiasteisiin teihin yksityistiet mukaan lukien.
koko Suomessa turvataan kohtuuhintaiset, riittävän nopeat laajakaistayhteydet
Valtiovallan tehtävä on huolehtia kuntien toimintakyvystä kaikissa olosuhteissa ja varmistaa rahoituksen kestävyys
Jo toteutettuja valtionosuusleikkauksia tasataan kuntien kantokyvyn mukaan
Budjettiin palautetaan alueellisten vaikutusten arviointi sekä ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha
***kepunvaaliohjelmasta***


Alkaa paleltaan jo nyt....
 
Suosikkijoukkue
VAR
Valtiovallan tehtävä on huolehtia kuntien toimintakyvystä kaikissa olosuhteissa ja varmistaa rahoituksen kestävyys
Jo toteutettuja valtionosuusleikkauksia tasataan kuntien kantokyvyn mukaan
Budjettiin palautetaan alueellisten vaikutusten arviointi sekä ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha

Tämä loppuosa on erityisen pelottavaa tekstiä. Perseilkää kunnissa ihan miten haluatte, velkaantukaa, polttakaa vaikka seteleitä ladoissa - valtio kyllä tulee ja maksaa lystin.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Toki Suomessa ollaan vielä inflaation puolella, mutta Euroalue kokonaisuutena on jo deflaatiossa. Japani on yrittänyt nousta deflaatiosta 30 vuotta, eikä muutosta ole näköpiirissä. Meilläkin kuluttajat iloitsevat esim. päivittäistavaroiden halpenemisesta eri kauppaketjujen toimesta, mutta kyseessä voi olla myös merkki syvenevästä deflaatiosta - tällä kun ei ole suoraa linkkiä öljyn hinnan laskemiseen.
Vaikka kyseessä olisikin vain raakaöljyn hinnan laskun aiheuttama tilapäinen tilanne, niin juuri nyt ei ole oikea aika kuristaa taloutta. Miten tätä voi olla niin vaikeaa ymmärtää?

Siis joulukuussa mentiin ensi kertaa euro-alueella deflaation puolelle ja nyt sinä olet jo huolissasi "syvenevästä" deflaatiosta. Hieman pidempää tarkastelujaksoa malttaisin kuitenkin odottaa.

Mitä Japaniin tulee niin on siellä sentään jonkinlaista inflaatiota ollut näköpiirissä jo pidemmän aikaa (Linkki tradingeconomicsin sivuille joissa Japanin talouslukuja)

Ei kysymys ole talouden kuristamisesta vaan siitä että tarpeellisia muutoksia ei voi loputtomiin lykätä ja toivoa että asiat ratkeaisivat ilman kipua.


Meidän on pakko muuttaa rakenteitamme, mutta olisi hulluutta tehdä sitä juuri nyt. Pahimman yli päästäneen vuodessa parissa, ja sitten kysyntä kestää talouden kuristamisen. Eli seuraanvan hallituksen pitää rakenteita muuttaa, mutta nyt voidaan leikkaamalla tehdä suurempaa vahinkoa, kuin mitä Lipposen-Niinistön hallitus aikanaan teki. He ainoastaan moninkertaistivat tuloerot ja syrjäytyneiden sekä suhteellisesti köyhien määrän. Talous kuitenkin nousi ylisuurista leikkauksista huolimatta Nokian ja maailmantalouden vetämänä. Nyt meillä ei ole Nokiaa, ja maailman taloudellakaan ei mene erityisen hyvin. Pitää mennä kieli keskellä suuta, ettemme putoa syöksykierteeseen tai jää Japanin tavoin suohon kiinni vuosikymmeniksi.

Talouden nousuun ja laskuun vaikuttaa aina useita seikkoja suuntaan ja toiseen, avainkysymys on että vaikutuskeinoja käytetään tasapainoisesti ja harkiten. Rakenteellisen muutosten tekemättä jättäminen antaisi viestin siitä että niiden välttämättömyyttä ei myönnetä, sehän on keskeinen syy siihen miksi nykyinen eduskunta ei ole saanut vietyä asioita eteenpäin tällä hallituskaudella.
 

Tykki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Ainakin vaaliohjelmansa mukaan Keskusta on levittämssä rahat pitkin peltoja ja mantuja sen sijaan että satsattaisiin kasvun moottoreihin, eli kaupunkikeskustoihin.
Mitäs kasvun moottoreita siellä kaupunkikeskustoissa on? Muutenkin, kuinka realistista on odottaa yhdeltäkään puolueelta ohjelmaa joka jättäisi suurimman osan Suomesta huomiotta?
 

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Mitäs kasvun moottoreita siellä kaupunkikeskustoissa on? Muutenkin, kuinka realistista on odottaa yhdeltäkään puolueelta ohjelmaa joka jättäisi suurimman osan Suomesta huomiotta?

Urbaanit, suvaitsevaiset ja monikulttuuriset citymiljööt vegerafloineen ja smoothiebaareineen edistyksellisine ihmisineen, metsät ja maaseutu pitää olla koskematonta liito-oravien, valkopersetikkojen ja sinisittisontiasten reviiriä, jota ahneet ihmisperseet eivät saa raiskata. Metsät ja maaseutu on kuitenkin yhteistä hyvää, jossa voi vierailla halaamassa mäntyjä tai tutkimassa rusakon paskoja, joten kaupungeista pitää ehdottomasti olla metroyhteydet maaseuduille ja metsiin. Myös tuulipuistoihin pitää päästä metrolla, koska sitten voidaan järjestää halauspiirejä tuulimyllyjen ympärillä, kuten Vihreiden Emma Kari kävi meille näyttämässä mallia täällä Porissa.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Mitäs kasvun moottoreita siellä kaupunkikeskustoissa on? Muutenkin, kuinka realistista on odottaa yhdeltäkään puolueelta ohjelmaa joka jättäisi suurimman osan Suomesta huomiotta?


Koko läntisessä maailmassa, sekä kehittyvissä maissa on kaupunkikeskukset niitä alueita joissa tapahtuu kasvua. Ei se ole minkään politiikan seurausta, vaan yksinkertaisen inhimillisen synergian jälkiteollisessa yhteiskunnassa jossa tieto- ja taitopoolin kasvaessa syntyy uutta.


Suurimman osan Suomesta, vai suurimman osan suomalaisista? Keskusta haluaa koko suomea kaikkee kivaa, maksoi mitä maksoi, monet muut puolueet haluaa kaikkea kivaa suurimalle osaa suomalaisia. Siinä on tietty ero. Suomalaisista asuu 75% kaupunkiseuduilla, ja tässä ollaan selvästi jäljessä Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa, joissa kaupungistumiskehitystä ei ole estetty aluepolitiikalla. Aluepolitiikka siis tarkoittaa sitä, että taloudellisesti kannattamattomia toimintoja pidetään yllä varainsiirroilla kaupungeista maaseudulle (kuten nyt vaikka sitä korkeakoulutusta). Mm esimerkiksi valtionosuuksilla, johon Kepu hakee taas kantokykyluokittelua, eli jos ootte hoitanu asiat huonosti, valtio maksaa (vähän kun EU kreikalle). Tietyssä rajoissa tuo on totta kai tarpeellista, mutta keskustalaisessa ajattelussa saman tason palvelut pitää lyötyä Tampereen keskustasta ja ”pihtiputaalta”. Vaikka se ”pihtipudas” ei itse sitä pystyisikään kustantamaan.


Sen sijaan että vahvistettas Suomen vahvuuksia, Kepu hajauttaa kansantulon pitkin maata, on se järkevää tai ei. Näillä Suomi nousuun?
 

Tykki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Suurimman osan Suomesta, vai suurimman osan suomalaisista? Keskusta haluaa koko suomea kaikkee kivaa, maksoi mitä maksoi, monet muut puolueet haluaa kaikkea kivaa suurimalle osaa suomalaisia. Siinä on tietty ero.
Ketkä suomalaisista sinä jättäisit vaille kivaa? Mikä puolue on kanssasi samaa mieltä?

Suomalaisista asuu 75% kaupunkiseuduilla, ja tässä ollaan selvästi jäljessä Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa, joissa kaupungistumiskehitystä ei ole estetty aluepolitiikalla. Aluepolitiikka siis tarkoittaa sitä, että taloudellisesti kannattamattomia toimintoja pidetään yllä varainsiirroilla kaupungeista maaseudulle (kuten nyt vaikka sitä korkeakoulutusta). Mm esimerkiksi valtionosuuksilla, johon Kepu hakee taas kantokykyluokittelua, eli jos ootte hoitanu asiat huonosti, valtio maksaa (vähän kun EU kreikalle). Tietyssä rajoissa tuo on totta kai tarpeellista, mutta keskustalaisessa ajattelussa saman tason palvelut pitää lyötyä Tampereen keskustasta ja ”pihtiputaalta”. Vaikka se ”pihtipudas” ei itse sitä pystyisikään kustantamaan.
Aluepolitiikkaa on monenlaista. Kaupunkeihin keskittyminen olisi sekin yhdenlaista aluepolitiikkaa. Hallitus ja eduskunta tekevät aluepolitiikkaa väistämättä, aivan riippumatta siitä kuka on vallankahvassa.

Listauksesi Kepun ohjelmasta kiinnosti sen verran, että kävin kurkkaamassa puolueen nettisivulla. Ilmeisesti kyse on tästä: Linkki Keskustan sivuille. On varmaan hyvä lukea tuo kokonaisuudessaan, niin ei olla sitten kenenkään valitsemien sopivasti lainattujen lauseenosasten varassa. Omasta mielestäni ohjelma on vielä varsin karkealla tasolla, josta ei voi vielä vetää kovin pitkälle meneviä päätelmiä. Mutta toki, Keskustan kannattajista suurin osa asuu kaupunkikeskustojen ulkopuolella, joten on luonnollista että ohjelman painopiste ei ole näillä alueilla. Jos Keskusta alkaisi satsaamaan kaupunkeihin ja unohtaisi muut, kannattajat siirtyisivät todennäköisesti Persuihin.

Pääkaunkiseudun ja muun maan suhteista ohjelmassa kuvataan näin:
Suomi tarvitsee vahvan, toimivan ja kestävästi kasvavan pääkaupunkiseudun ilman vastakkainasettelua muun
maan kanssa.
Muuttoliike on voimakkaimmillaan sitten 1960-luvun. Pääkaupunkiseudun ja sen lähikuntien asukasluku on
tulevina vuosina kasvamassa sadoilla tuhansilla ihmisillä. Samanlaiseen kehitykseen ollaan varautumassa
esimerkiksi Tampereen seudulla.
Pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkien liian voimakas kasvu ei ole kenenkään etu. Se voi johtaa
yhteisten voimavarojen tuhlaantumiseen esimerkiksi asumisen, palvelujen ja liikenteen järjestämisessä sekä
aiheuttaa sosiaalisia ongelmia ja vahingollista vastakkainasettelua maan eri osien välillä.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Talouden nousuun ja laskuun vaikuttaa aina useita seikkoja suuntaan ja toiseen, avainkysymys on että vaikutuskeinoja käytetään tasapainoisesti ja harkiten. Rakenteellisen muutosten tekemättä jättäminen antaisi viestin siitä että niiden välttämättömyyttä ei myönnetä, sehän on keskeinen syy siihen miksi nykyinen eduskunta ei ole saanut vietyä asioita eteenpäin tällä hallituskaudella.

Niinpä, eli periaatteessa emme ole aivan eri sivulla. Tasapaino ja harkinta tarkoittaisi tässä kohtaa sitä, että sitoudutaan rakenteellisiin muutoksiin heti kun se on taloudellisesti järkevää. Sen sijaan keskellä kysyntälamaa kysynnän kuristaminen lisäleikkauksilla antaisi viestin, ettei taloutta osata hoitaa. Sijoittajista 74% on muuten huolissaan Euroalueen deflaatiosta pitäen sitä uhkana. Itse en olisi vaipumassa epätoivoon, sillä uskon EKP:n tukien auttavan, mutta rakenteellisiin muutoksiin sitoutuminen ei pois sulje järkevää ajoitusta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös