Olen nähtävästi valtaosan kanssa eri mieltä siitä, että Suomi olisi saanut ensimmäisestä kohtaamisesta jonkinlaisen henkisen yliotteen tähän puolivälierään. Ensinnäkin USA teki aloitteen ko. kahinan syntymiseen Brownin taklauksen muodossa. Sen johdosta kaiken kokenut NHL-veteraani Selännekin hermostui ja meni kahakoimaan kypärä takaraivolla kuin kaverinsa puolesta kiukkuuntunut teini. Salmela yritti tanssia, mutta askelkuviot eivät tällä tasolla olleet vielä ihan hallussa.
Mietitäänpä nyt tilannetta, jossa vaikkapa Pihlström saisi jonkun NHL-veteraanin hermostumaan siinä määrin, että tämä ryhtyisi toimimaan mellakkapoliisina? Kumman etu se mahtaisi olla sinivalkoisten lasien läpi katsottuna? Kyllä kokeneilla pelaajilla pitäisi hermojen pitää.
Tällaisiin kahakoihin kyllä kaipaa Jarkko Ruudun virnettä. Se jos mikä raivostuttaa vastustajia. Totiset nakkikioskitappelijat sen sijaan eivät.
Suomi sai toki ilmaisen kavennusmaalin ja voitti ottelun, mutta senhän pitäisi vain kirittää vastustajaa parempaan suoritukseen seuraavassa kohtaamisessa. Leijonat voi kuvitella lähtevänsä jotenkin niskan päällä tähän otteluun, ja siinä tapauksessa saattaa käydä kylmät.
Jos taas USA:lle tuomitaan pari helppoa jäähyä joiden seurauksena Suomi menee yv-maaleilla johtoon, voi nuorilta jenkkipelaajilta loppua pelihuumori. Suomen on kyllä yleensä helpompi lähteä kolmanteen erään maalin tai kaksi tappiolla kuin saman verran johdossa, mutta poikkeus vahvistaa säännön ja toivotaan sitä poikkeusta tähän peliin.
Joukkueiden välistä historiaa ei sinänsä kannata nyt katsoa, sillä tämä nuori USA:n joukkue on eri maata kuin ne väsyneistä jyristä kootut kokoonpanot joitakin vuosia sitten. Viime vuonna keskinäinen paremmuus selvisi tosiaan vasta rankkareilla.
Pihlström on nyt valittu muistaakseni kahdessa ottelussa Suomen parhaaksi pelaajaksi. Aika hyvin kolmosketjun laiturilta. Kyllä Antti ansaitsisi näyttöpaikan ykkösketjussa, kun taso näyttää riittävän loistavasti näihin peleihin, ja halua pelata löytyy. Pillu oli ainoita joita pelaaminen näytti Kanada-pelissä kiinnostavan vaikka oltiin jo 6-2 tappiolla. Tätä asennetta pitäisi saada takaisin kokeneemmallekin kaartille.
Ihmettelen, jos Selänne ei lopeta uraansa nyt lopullisesti. Sen verran tahdottomalta meno välillä näyttää. Samalla ihmettelen myös, että tällaisen kuvanko hän haluaa itsestään maajoukkueessa jättää. Pari kertaa on näkynyt tuttuja spurtteja ja kikkoja, ja silloin on innostunut ajattelemaan "jes, tästä se taas lähtee!", mutta sitten Salama on ryhtynyt taas surffailemaan selkä suorana... Ei näin. Hyvänä esimerkkinä tilanne jossa Teemu tyytyi ihailemaan omien pakkien mokailua ja Kanadan maalia. Ei yhtä ainutta potkua eteenpäin.
Peltosella ikä taitaa painaa, ja mies on muutenkin esim. kommenteissaan tuntunut olevan harvinaisen pihalla. Liekö päästä kadonnut muutakin kuin hampaita vuosien varrella. Joka tapauksessa, kapteenin jos jonkun pitäisi näyttää esimerkkiä ja olla valmis mihin rooliin vain, vaikka kolmos- tai nelosketjuun, jotka näillä näytöillä olisivat Villelle mielestäni sopivia paikkoja. Vanhat ansiot ovat toki korvaamattomat ja Peltosella tulee aina olemaan erityinen status suhteessa maajoukkueeseen, mutta joskus tulee se hetki jolloin on astuttava parrasvaloista sivummalle ja tehtävä tilaa tuleville villepeltosille. Shedden tosin on osaltaan pahentamassa tilannetta kun tekee kentälliset sekä peluutukset vanhojen näyttöjen mukaan. Joku lienee valistanut Dougia siitä, että numero 16 on kapteeni, paikka ykköskentässä ja peliaikaa voi ja pitää antaa niin paljon kuin jalat jaksavat.
Olli Jokinen pelaa turnauksen parhaan pelinsä, olen siitä varma. Yhden miehen petraaminen ei kuitenkaan vielä riitä. Hyvösen viltittäminen on kuitenkin jo sinänsä positiivinen signaali valmennusjohdolta. Ihmetyttää vain kuinka monta peliä Jalonen vielä tarvitsisi kaventaakseen pakkien määrää...
