En pahoittele taannoista tummansävyistä huumoriani tässä ketjussa, mutta pakko myöntää, että tänään paikallisella salilla särähti parin lukiolaispojan keskustelu korvaan aika rajusti. Painelin siis paikkakunnan suurimmalle salille heti töiden jälkeen, jolloin se on täynnä nuoria, mikä sinänsä on eri jees.
Ikäluokalleen tyypillisesti helvetinmoinen poseeraus niillä, jotka ovat kehittyneet lihaksistoltaan, ja sitten se lajivoimaa treenaava jengi pitää yleensä vähän pienempää suuta. Mutta joo, se laumasieluisuus ja kukkulankuninkaan haku on edelleen pääasiassa harmitonta.
Yksi porukka lähellä treenatessani höppötteli ja spottasi toisiaan. Siinä sitten yksi pojista, suht raamikas ja onnistuneesti treenannut, totesi, että kiusatuksi joutuminen oli hänen onnensa. Että läskiksi haukkuminen sai alakoulussa päättämään sen, ettei aio olla läski. Ja että ei ymmärrä sitä, miten puhutaan, että kaikki ovat hyviä sellaisina kuin ovat. Läskitkin.
Jotain muutakin sivusivat, mutta siinä sarjaa lopetellessani sekä vittuuntumistani aikuismaisemmaksi muuntaessani en tarkemmin muista. Edellä kuitenkin se pointti, siis että kiusaaminen pitää osata kääntää voimavaraksi.
Sain sen verran hengitykseni tasaantumaan, että pystyin asiallisesti kysymään, tuntuiko kiusatuksi joutuminen hyvältä. Junnu vähän säpsähti ja kakisteli, että ei siinä hetkessä. Jatkoin puuskutukseltani, että perseestä se on aina. Että helvetin jees, että olet kääntänyt sen voimavaraksi, ja että olet itse hyvässä kunnossa. Ja että terveelliset elämäntavat kannattavat. Mutta kiusaaminen ei koskaan ole toivottavaa, kaikkia ei vain kiinnosta ulkonäkö ja urheilu, mutta se sattuu ihan samalla tavalla kuin muihinkin. Ehkä jopa enemmän.
Yksi pojista oli entinen oppilaani, joten yritin pitää palautteen asiallisena jo senkin vuoksi, etten häntä nolaisi, ja hain positiivista tämän kiusaaminen voimavaraksi -junnun kehityksestä, vaikka tietäähän sen, että näillä nuorilla miehillä ei pääasiassa mistään muusta kyse olekaan kuin itsetunnon paikkaamisesta. Siihen sitten PT Vatasta ja muita sankareita, joilla sinänsä on hyvä tarkoitus, mutta helvetti sentään miten pinnalla niissä videoissa liidetään. Lihavuus on oma valinta, osta vähän lisäravinteita ja päätä vaan, että susta tulee pro, bro.
Mutta joo, ehkä sain vain kukkahatun maineen ja tämä entinen oppilaani ei jatkossa enää mulle moikkaa salilla, mutta tulipahan sanottua. Koomista oli, kun siinä sitten jatkoin sarjaani ja tämä em. juniori jäi jatkamaan omaansa, pian mukaan liittyi kolmas, joka jostain syystä vei keskustelun lihavuuteen ja siihen, miten vielä seiskalla oli läski. Tämä ensin mainittu jamppa oli kovin vaikean näköinen ja kuiskasi jotain, mitä en kuullut, ja voi olla, että kyse tosiaan oli vain sattumasta. Tai sitten se kuuli sivusta ja päätti tulla hiillostamaan boomeria.
Yllättävän paljon muuten vaati, että sain suuni auki, vaikka olen vuosia teini-ikäisille puhunut työkseni. Kai se aiheen henkilökohtaisuus tekee noin suht raamikkaalle, elämässään lopulta ihan ok pärjänneelle partaiselle ukollekin.
