Ja juuri siksi. Tunnistan nuo samat asiat itsessäni. Olin narsisti ja varmasti vieläkin mutta särmät ovat tasoittuneet. Lisäksi olen suorittanut lähes koko elämäni ajan eli olen pyrkinyt miellyttämään muita. Lapsuusajan lukot ovat alkaneet vähitellen napsahtelemaan auki. Vielä yksi kova juttu, mulla on ollut yhtenä asiana pelko hylkäämisestä. Eli äitini antoi mut 7 vuotiaana pois, kun teki työtä kahdessa vuorossa, eikä pystynyt huolehtimaan musta. Mummo kasvatti mutta se jätti jälkensä. Vaikkakin silloin se ei tuntunut pahalta. Ikää kun tulee tarpeeksi ja joutuu näitä käymään läpi niin ymmärryskin kasvaa.
Jep, rankkaa kamaa. Tiedän näistä jutuista myös jotain, siksi hieman koetan herätellä ihmisiä ajattelemaan muunkin kuin oman kuplan alta. Toivon parempaa tulevaisuutta sinullekin, myös sen nykyisen ongelmasi kanssa, voitat sen kyllä. Mutta haluan nyt silti teroittaa juurta jaksaen vielä erikseen kaikille, jotka itsepintaisesti torppaavat tämän ketjun tuolla iänikuisella mantralla "älä ota sitä niin vakavasti" tai "pitäisi olla presidentti jotta otetaan vakavasti", että kaikki eivät kykene ajattelemaan noin ja olemaan ottamatta vakavasti yhtään mitään mikä jotenkin koskettaa itseä suurella kädellä.
Eikä varsinkaan jos tässä kontekstissa kyse on oikeasti vakavasta mielenterveyden ongelmasta. Sitä ei voi rationalisoida välttämättä ollenkaan, ei edes silloin kun on kaikenlaisia sosiaalisia riippuvuuksia ja suoraan sanoen sairaudenomaista huomionhakua. Tämän takia minusta ei ole ollenkaan ennenkuulumatonta tuoda ketjua koskevalle ihmiselle tietoa, että häntä on kyllä kuultu ja hänelle toivotaan parempaa. Eikä hän ole tehnyt mitään väärin. Tällaisilla toimille me voimme pelastaa mahdollisesti vaikeiltakin ajatuksilta jonkun, tässä tapauksessa "Puniksen". Yksikin tällainen tilanne on ehdottomasti ratkaisemisen arvoinen, ja ajattelen näin siksi, että minäkään en ole saanut aina tarvitsemaani apua nuoruudessani. En ehkä tehnyt tai tee vieläkään läheskään kaikista asioistani julkisia, mutta se ei ole minun tyylinikään. Pitää arvostaa kaikkien tyyliä käsitellä vaikeita pulmia, vaikka käytöksessä olisikin aina parantamisen varaa. Me olemme opin tiellä.