Lisättäköön sen verran, että nythän sitten nimenomaan mm. Sasha Boisvertissa saatiin fyysisyyttä sekä kokoa. Marek Vaneckerista Brandon Hagelin kaltaista ajokoiraa ja vaikkakin vasta kolmannella kierroksella, niin AJ Spellacy on todella fyysinen hyökkääjä. Eli nyt varmasti vähän jo katsottiin, mitä korista löytyy ja lisättiin sellaisia ominaisuuksia, joita ei vielä ollut omasta takaa olemassa. Ja sitten on vielä nuo tulevat draftit lukuisine varausvuoroineen.
Samuel Savoie on myös tuota samaa kastia, vaikka ei ole kookas pelaaja. Harmi että tuon ajokoiran kausi oli rikkonainen. Hänkin on tosin vain kolmoskierroksen varaus, mutta mahdollisuudet voisi olla luoda sellainen Matt Cooken tyylinen ura (jos siitä ottaa pois ne pahimmat törkeydet) mikäli jatkossa pysyy terveenä ja kehitys menee ihanteellisesti.
Tuon
@heikkik ajatuksen ostan kyllä, että seuroilla voi olla joku tietynlainen suunta varausten kanssa. Kuten Chicagolla on esimerkiksi tuo luistelu ollut isossa asemassa. Mutta lähinnä viittasin tuohon, että en näe siellä mitään "ei me mitään tähtiä haluta vaan rakennetaan isokokoista kahden suunnan fyysistä kollektiivia, jossa yksilöiden palkat eivät karkaa mutta ei ole myöskään heikkoa lenkkiä" -linjaa. Siis noiden kesken joilta kuvittelisi löytyvän sitä soihdunkantajan viittaa ja jotka sitä joukkueen suuntaa voivat johonkin merkittävästi viedä.
Minä olen kyllä täysin varma, että Anaheimin valinta olisi osunut Bedardiin tuolloin varauspäivänä mikäli olisi sen ykkösvarauksen saanut. Myöhemmin voidaan sitten katsella kenestä tulee paras ja millainen ero pelaajien välille tulee, mutta en tuohon aikaan nähnyt kenenkään edes haastavan tuosta paikasta. Sama juttu se oli nyt Celebrinin kohdalla. Siinä olisi unohtunut kaikki tulevaisuuden palkkakatot ja kollektiivit jos sattuma olisi sen vuoron tuonut. Se sattuma saa nyt vaan tuon tilanteen näyttämään siltä, että tässä olisi taas joku managerin suuri suunnitelma ilman mahdollisia Franchise-pelaajia takana (niitäkin tuolta Ducksin ryhmästä voi kuitenkin kehittyä).
Toki edelleen tuo isompi kuva voi ollakin sellainen, että noilla varauksilla haetaan sitä voimaa kaksinkamppailuihin. Mutta väittäisin, että noilla ykköskierrosten puolivälinkin vuoroilla ainakin haetaan kuitenkin
ensisijaisesti sitä jolla uskotaan olevan paras tulevaisuuden katto (kuten nyt vaikka tuon Mooren kohdalla Chicago uskoo ilmeisesti olevan). Harvempi ottaisi ensimmäisen kierroksen puolivälissä tulevaisuuden Adam Lowrya jos on oman uskomuksen mukaan tulevaisuuden Sebastian Aho tarjolla. Sitten jos ei sitä isompaa eroa nähdä, voidaan valitakin omaan tyyliin tai pelipaikkaan sopivampi pelaaja.
Heikin nostama Buffalo on sellainen joukkue, joka on kyllä mennyt aika vahvasti taito edellä noissa ykköskierroksen puolivälin vuoroissa, välittämättä ehkä niinkään pelaajien koosta. Zach Benson, Matthew Savoie, Noah Östlund, Konsta Helenius ja Isak Rosen ovat kaikki tuollaisia (toki esimerkiksi Heleniuksella on vahvat fyysiset ja henkiset ominaisuudet, vaikka ei kookas olekaan). En tiedä sitten onko siellä nähty draftin aikana suurtakin eroa muihin vai onko tuossa luottoa esimerkiksi siihen, että kun riittävästi varataan taito edellä tuosta kohtaa, jostain kehittyy lopulta vaikka se "Aho".
Tuollaisten pelaajien sovittamista samaan joukkueeseen kerralla en itse näe ihanteena. En tiedä näkeekö Buffalokaan. Ehkä siellä on pyritty saamaan sitä "Ahoa" noilla varauksilla? Menty kenties "paras katto" edellä sillä ajatuksella, että jos yksi osuisi home runiin ja jos niiden muiden varausten taso on vaan riittävän hyvä, aina sitä jatkossa myy hyvän pelaajan helpommin johonkin sellaiseen mikä auttaisi omaa joukkuetta enemmän (kuten nyt varmaan näkivätkin, kun Savoie kaupattiin). Lopulta se varauksen taso on ainoa merkittävä asia. Kukaan ei ole juurikaan kiinnostunut antamaan ainakaan mitään merkittävää pelaajasta, jonka paras ominaisuus on korkea varausvuoro.
