Mainos

Projekti: Kissa

  • 347 993
  • 1 630
Suosikkijoukkue
HIFK, Haukilahden Työväen Ampujat
Ulos katti kaipaa edelleen, ostin vasta tuommoiset valjaat, joissa voi ulkoiluttaa, mutta ei se noita suostu päällään pitämään. Juoksee heti hulluna ympäriinsä ja yrittää repiä valjaita pois, kun ne on päällä.

Entäs turkkilaisen jogurtin syöminen, onko se pahasta? Joku mainitsi, että jogurtit aiheuttaa kissoille vatsavaivoja. Kovasti tuntuu tykkäävän kuitenkin.

Olen itsekin yrittänyt vaihtelevalla menestyksellä sovitella valjaita kissalle. Välillä menee ihan mukisematta päälle mutta välillä iskee ns. valjashalvaus eli kun olen saanut molemmat soljet kiinni niin kissa kaatuu suorilta jaloilta kyljelleen vähän samalla tavalla kuin ne kuuluisat pyörtyilevät vuohet youtube-videossa. Sinänsä ihan hassun näköistä :)

Paertajugurttia meilläkin maistellaan välillä, en ole uskaltanut teelusikallista enempää antaa ettei mene pakki sekaisin. Laktoositon kermaviili on hyvä vaihtoehto ja siihen voi vielä sotkea raa'an munankeltuaisen niin jo maistuu ja on terveellistä. Valkuaisessa olikin sitten jotain mitä kissalle ei saa antaa.
 

Jyty

Jäsen
Suosikkijoukkue
käyttää lehväslukkoa logonaan.
Kukkasien syömisestä puhuttaessa voin todeta, että meidän narttu söi myös jotain kukkaa. Heräsin aamulla töihin ja kissa makaa lähes liikkumattomana keittiön lattialla. Muija sitten herättyään soitti aikaa lääkärille.

Diagnoosina oli helvetillinen kuume ja kissa aivan kuin kuollut. ½ tunnin tutkinta, piikki kissalle ja lasku meikäläiselle. 150 euroa siinä meni, joten oli vähän arvokas lääke, mutta kaikki tehdään jotta kissa voi hyvin.

Tuon jälkeen meillä ei ole enää ollut kukkasia sisällä.
 

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Oltiin myös juhannuksena mökkeilemässä katti mukana ja kyllähän se työstä kävi. Matka meni ilman ongelmia, mutta kun metsän penttisiimekseen lähdette, niin varovainen kantsii olla. Olin ulkona kissan kanssa ja yhtäkkiä kapi alkoi lähestyä kissaa, eikä ollut meikäläisestäkään moksiskaan ennen heitin sitä kengällä päähän, niin että läpsähti. Ja tietysti kissa oli valjaissa ja nappasin sähikäisen nopeasti syliini. Pyydän anteeksi Vihreiltä käytöstäni, mutta asetin kyllä kissani räkäketun edelle.

Hän kulkee kotioloissa omia teitään ja kyllä tuo valjashomma aikamoista seepeilyä oli. Mutta minkäs teet.
 

roottori

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Yli 18-vuotias kissani lopetti viime torstaiaamuna syömisen ja muutenkin pienen painonsa vuoksi kuihtui aika pahasti. Tänää oli vuorossa lääkärikäynti. Löydöksenä mandariinin kokoinen kasvain mahassa. Eilen annettu kortisoonitabletti kyllä loi hiukan toivoa paremmasta mutta lääkärin mielipide vei nekin, joten kissa jouduttiin lopettamaan.

Ensimmäinen yv:n lähettänyt, joka haluaa ja hakee Espoon Niittykummusta saa pari säkillistä kissanhiekkaa (Rainbow paakkuuntuva valkoinen) ja Latz- ja Whiskas-purkkiruokaa veloituksetta.
 

roottori

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Kiitoksia. Kieltämättä tässä on nyt hiukan outo olo, kun ei ole enää kissa pyörimässä kotona, joten pitänee vain tottua.

Hyvän elämän kyllä kissa sai: tarvitsi lääkäriä (pl. kastrointi) vasta viimeisenä päivänään.
 

Kimble

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Meidän piti viedä 18v kissavanhus piikille kolme viikkoa sitten. Kaveri oli kuuro jo monta vuotta mutta nyt keväällä meni myös näkö. Ei siitä oikein enää mitään tullut. Oli tottunut kulkemaan ulkona, mutta nyt ei voinut laskea pihalle kuin valvotusti. Kaiket yöt huusi ulos. Törmäili oviin jos ne oli kiinni jne. Eläinlääkäri oli samaa mieltä. Raskaalta tuntui silti. Meille jäi kuitenkin 3v kissaveljekset vielä iloksi.
 

Numero13

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Pitkän harkinnan jälkeen tuli hankittua itselleni kaksioon seuraksi juuri 12 viikkoa täyttänyt kissanpentu neiti.
Pari päivää meni tutustuessa uuteen paikkaan, eikä ruoka meinannut maistua(Kasvattaja mainitsi kyllä, että on hieman nirso ruuan suhteen).
No, tänään hain noiden tylsien yksiväristen ruokien viereen erivärisiä raksuja ja jo alkoi maistua. Melko laihassa kunnossa pentu on, mutta eiköhän se siitä saa lihaa luiden ympärille pikkuhiljaa.

Välillä meinaa lähteä järki, kun saa kokoajan olla nostelemassa kissaa pois pöydiltä tai muilta kielletyiltä paikoilta. EI sana kun ei vielä hirveästi tuon ikäiseen pentuun tehoa.. No, eiköhän hyvät pohjatyöt palkitse sitten kun kissa alkaa olla aikuinen!

Sitä ihmettelen, miksi aina kylpyhuoneeseen(Jossa kissan wc sijaitsee) mennessä alkaa kauhea maukuminen. Liekö tulee vielä jotain vanhoja muistoja entisestä kodista ja kaipailee sisaruksiaan, en tiedä.
 

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Kissanhiekoista: millaista olette suosineet?

Vuosia tuli käytettyä Cassiusta, mutta se pölysi niin paljon, että siitä tuli luovuttua. Jonkin aikaa kokeiltiin vaihtoehtoisesti niitä puupellettien (tahi vastaavien) tapaisia "hiekkoja", mutta ne eivät keränneet kusta juuri ollenkaan ja hajuhaitat olivat mojovat. Jossain vaiheessa kauppoihin alkoi ilmestyä "helmihiekkoja", jotka osoittautuivat varsin toimiviksi. Kusi imeytyi niihin aika tehokkaasti ja paskat oli helppo kerätä. Hajuhaitat pienentyivät radikaalisti. Myös katit tuntuivat tykkäävän kyseisestä seoksesta, vaikkakin niiden tassuihin jäi aika monta helmeä piiloon vessareissujen jälkeen.

Yli kolme vuotta ukon kuolemasta ja vieläkin suren häntä.
Luultavasti jossain hamassa tulevaisuudessa tulen hankkimaan pari kissaa, koska menetin sieluni ja sydämeni noille pikkuisille pirulaisille aivan totaalisesti.
 

Vuokralainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho! Arsenal
Minä, tai oikeastaan kissani, käytän puupellettejä. Puupellettien kanssa toimii vessa, jossa on pohjassa reikiä ja alla toinen astia johon sahanpuruksi kustut pelletit putoavat.
Pellettejä kuluu todella vähän ja hajuhaittoja ei juurikaan ole.
 

ISH

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, HIFK, Arsenal
Meidän kissa se täyttää jo 21 vuotta. Tavallinen navetassa vuonna 1990 syntynyt maatiaiskissa.

Viimeiset 10 vuotta ollut kuuro mutta muuten 100% terve ja pirteä. Kuurous on kestänyt niin pitkään ettei rajoita kyllä elämää millään tavalla. Kissa on aina ollut pienikokoinen ja hoikka joten vanhoille kissoille tyypillistä ylipainoakaan ei ole.

Metsästää edelleen hiiriä yms. joka yö mutta kun ei kuule niin istuu pesän edessä niin pitkään että joku sieltä tulee ulos.

Eläkepäiviään kissa viettää Saimaan saaristossa. Kun joku nappaa käteensä onkivavan niin kissa kyllä huomaa sen heti ja hiippailee perässä rantaan ja tuijottaa silmä kovana kohoa. Kalan tullessa yrittää napata sen suoraan ilmasta. Ja ahmii kaikki kalat lajista riippumatta. Ja tämä siis edelleen 21-vuotiaana.

Olen aina pitänyt meidän kissaa jotenkin älykkäänä, ennen kuuroutumistaan tuntui että ymmärsi puhetta ihan kuten ihminenkin, ja kuuronakin tuntuu tajuavan eleistä kaiken. Äitini mukaan se vaan esittää olevansa kuuro.

Kun meidän kissalla oli vielä kuulo tallella niin hiirien, päästäisten, myyrien, oravien ja pikkulintujen lisäksi se kantoi muutaman kerran sisään JÄNIKSIÄ. Siinä sitten rinta rottingilla kierteli olohuoneessa ympyrää että miten ois pikku kehut. Ja noita pikkulintuja napsi muuten suoraan lennosta. Ensin vaani ihan levynä maassa ja sitten sellainen 1,5 metrin loikka.

Ja nyt on kissalla ikää jo 22,5 vuotta. Tuli taas kuukausi vietettyä aikaa tuon kanssa mökillä jossa viettää eläkepäiviään ja ei voi kuin suu auki ihmetellä kuinka älykäs voi umpikuuro kissa olla. Kun otin aamulla yhden askeleen tiettyyn suuntaan niin kissa päätti että nyt ollaan katiskoille menossa ja häntä pystyssä johdatti meidät oikeaan paikkaan. Sitten kun nostin katiskan laiturille niin yritti jo verkon läpi napata kaloja. Sellaiset 20 pientä särkeä/ahventa ja bonuksena kasan muikkuja napostelee viikossa normaalin ruokinnan päälle.

Valitettavasti nyt on alkanut kuurouden lisäksi tulla muitakin oireita eli lonkat ovat selvästi kipeät mutta eivät kuitenkaan menoa haittaa.

Laitetaan nyt vielä tähän tuore kuva 22,5-vuotiaasta kissastamme (palstan kehitysvammaiset asetukset vaan laskevat kuvanlaatua älyttömän paljon).
 

Liitteet

  • 2012-06-30-085.jpg
    2012-06-30-085.jpg
    75 KB · kertaa luettu: 934
Viimeksi muokattu:

StopTheRock

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Täällä ilmottautuu yksi kissanomistaja myös. Meillä on tuommonen 7v leikattu narttu ollu pari vuotta jaloissa pyörimässä ja onhan se mukavaa tuota kissan touhuilua katsoa.

Nyt kyselisinkin kokeneemmilta kissanomistajilta, että mitä kannattaa ottaa huomioon, kun ottaa toisen kissan edellisen kaveriksi? Meillä ajoittuu muutto elokuun loppuun ja samoihin aikoihin otetaan toinen kissa. Nykyinen kissaneiti ei kauheasti muiden eläinten kanssa ole ollut tekemisissä. Pari kertaa on käytetty tässä meillä kaverin kissaa eikä tuo ainakaan silloin ole moksiskaan ollut, lähinnä välinpitämätön. Kiitoksia vinkeistä jo etukäteen!
 

Murmeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Vancouver Canucks
Nyt kyselisinkin kokeneemmilta kissanomistajilta, että mitä kannattaa ottaa huomioon, kun ottaa toisen kissan edellisen kaveriksi?
Tähän on varmasti monenlaisia vastauksia mutta lyhyesti omista kokemuksista. Ensinnäkin jokainen kissa on yksilö ja mitään yhtä oikeaa tapaa tutustuttaa kissoja toisiinsa ei ole. Meillä on kolme kertaa tullut pentu taloon, jossa on vanhempia kissoja ja isoja ongelmia ei ole ollut. Ainakin alkuun kehotan talossa olevan kissan saavan tutustua tulokkaaseen niin, että tulokas on kantolootassa. Siinä sopii haistella ilman pelkoa tassunläimäytyksistä.

Muutoin homma menee niin, että kärsivällisyys on hyve. Ajoittain kissojen yhteenotot voivat näyttää rajuiltakin mutta yleensä kyse on vain asetelmien hausta. Mun mielipide on, että kissat saa selvitellä välinsä tiettyyn rajaan asti juuri kuten haluaa. Vain siinä tapauksessa, että selkeästi alkaa olla todellista tappelua kannattaa väliin mennä.

Jos olette pentua hommaamassa ongelmia on todennäköisesti hyvin vähän. Murinaa, sähinää ja läpsimistä varmasti riittää muutama päivä tai jopa viikko pari mutta kyllä se siitä sitten asettuu. Eniten laittaisin rahaa likoon sen edestä, että viimeistään parin kuukauden päästä nukkuvat yhdessä kasassa toisiaan välillä pessen.

Omat ruokakupit kannattaa kyllä molemmilla olla ainakin alkuvaiheessa.
 

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Kun meille tuli neitikissa taloon, oli kolli runsaat pari vuotta elellyt nurkissa. Oman paikkansa (diktaattori siitä tuli vajaassa kuukaudessa) jo varmistanut kolli ei pitänyt ollenkaan pikkuneidistä ja ilmeisesti vanhojen, herran omassa lapsuudessa opittujen rankkojen kokemusten perusteella, hän ahdisteli erittäin usein ja rajusti pientä pentua.

Tulokas oli kotiimme saapuessa ollut kooltaan hädin tuskin kämmenen kokoinen rääpäle, joten kolli omassa harhaisessa mielessään koetti syödä uuden kaverinsa. Tätä menoa jatkui runsaat pari kuukautta, kunnes neiti oli saanut kerättyä tarpeeksi voimia päästäkseen pakosalle.

Tätä älytöntä kissa-hiiri-leikkiä sitten jatkui koko heidän yhteisen taipaleensa ajan. Ensimmäiset neljä vuotta kolli jahtasi ja hyökkäili neidin kimppuun, kunnes osat kääntyivät neidin lisääntyneen painon ja veemäistyneen luonteen noustua esiin.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Kissanhiekoista: millaista olette suosineet?

EverClean

Jos on vaan yksi kissa, siihen on kyllä varaa. Tämmösessä monikissataloudessa sitten on tyytyminen joko johonkin laadukkaseen mikrohiekkaan tai vaikka BioCatsiin tms.

Marketti hiekat tulee lopulta kaliimmaksi, kuluu ja teettää töitä enemmän.
 

StopTheRock

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tähän on varmasti monenlaisia vastauksia mutta lyhyesti omista kokemuksista. Ensinnäkin jokainen kissa on yksilö ja mitään yhtä oikeaa tapaa tutustuttaa kissoja toisiinsa ei ole. Meillä on kolme kertaa tullut pentu taloon, jossa on vanhempia kissoja ja isoja ongelmia ei ole ollut. Ainakin alkuun kehotan talossa olevan kissan saavan tutustua tulokkaaseen niin, että tulokas on kantolootassa. Siinä sopii haistella ilman pelkoa tassunläimäytyksistä.

Muutoin homma menee niin, että kärsivällisyys on hyve. Ajoittain kissojen yhteenotot voivat näyttää rajuiltakin mutta yleensä kyse on vain asetelmien hausta. Mun mielipide on, että kissat saa selvitellä välinsä tiettyyn rajaan asti juuri kuten haluaa. Vain siinä tapauksessa, että selkeästi alkaa olla todellista tappelua kannattaa väliin mennä.

Jos olette pentua hommaamassa ongelmia on todennäköisesti hyvin vähän. Murinaa, sähinää ja läpsimistä varmasti riittää muutama päivä tai jopa viikko pari mutta kyllä se siitä sitten asettuu. Eniten laittaisin rahaa likoon sen edestä, että viimeistään parin kuukauden päästä nukkuvat yhdessä kasassa toisiaan välillä pessen.

Omat ruokakupit kannattaa kyllä molemmilla olla ainakin alkuvaiheessa.

Tattista vinkeistä. Jep, omat ruokakupit on jo uudelle tulokkaalle hommattu. Tosiaan, onhan se melko vaikea sanoa mitenkä homma tulee pelittämään, mutta tuskin on ongelmia tulossa. Pentu jonka otamme, on kyllä tottunut aikuisiin kissoihin. Kasvattajalla, jolta pennun hankimme on kissaemon lisäksi kaksi aikuista kissaa. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta!
 

Tpip

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, L'equip blaugrana, La Albiceleste, Raiders
Tattista vinkeistä. Jep, omat ruokakupit on jo uudelle tulokkaalle hommattu. Tosiaan, onhan se melko vaikea sanoa mitenkä homma tulee pelittämään, mutta tuskin on ongelmia tulossa. Pentu jonka otamme, on kyllä tottunut aikuisiin kissoihin. Kasvattajalla, jolta pennun hankimme on kissaemon lisäksi kaksi aikuista kissaa. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta!

Tosiaan melko yksilöllistä sopeutuminen on ja tapoja sopeuttaa on satoja, joista varmasti ei absoluuttisesti parasta ei löydy.

Pennun kannalta koti-ikävää voi lieventää lähettämällä/viemällä kasvattajan luokse joku pesä/tyyny muutamia viikkoja ennen pennun kotiin noutamista. Saa mukaansa hieman tuttuja tuoksuja ja meillä ainakin neljän kissan kanssa jokaisella kerralla tuo tutun tuoksuinen pesä on ollut alkuaikojen suosikkimesta nukkua.

Hankkikaa kotiin varmuuden vuoksi feliway-lauhdutin ja laittakaa se seinään muutama päivä ennen uuden tulokkaan kotiutumista. Feliway sisältää siis synteettisesti tehtyä kissan naamaferomonia, jolla on kissoihin tyynnyttävä ja turvallisuuden tunnetta luova vaikutus. Samaa kamaa saa myös suihkepullossa ja on oikeasti toimiva juttu. Tuli huomattua varsinkin uusimman tulokkaan kanssa, jota meidän vanhukset eivät meinanneet aluksi sietää ollenkaan.

Siitä päästäänkin kärsivällisyyteen. Kissoja ei kannata pakottaa samaan tilaan tai nokikkain. Samoin arvojärjestys on vakiona vanhat kissat, sitten uusi tulokas, se kannattaa muistaa. Alistamalla vanhan kissan, voi saada pitkäaikaisenkin jännitteen kissojen välille aikaan. Kannattaa muistaa, että kissoista esim. ylempänä oleminen on turvallisempaa ja samalla määrää arvojärjestystä, joten mielummin vanha asukas sylissä ja uusi alempana lattialla.

Jos alussa on yhtään jännitteitä, kannatta pitää kissat erillään asunnossa ja antaa hajujen tasaantua. Hajut ja tuoksut ovat kissoille tärkeitä ja kun uusi tulokas alkaa tuoksahtaa oikealle, niin vaikuttaa se jo huomattavasti tutummalle tapaukselle.

Nämä kaikki siis JOS homma ei mene ykkösellä pulkkaan.
 
Suosikkijoukkue
Hartford Whalers 92-93
että mitä kannattaa ottaa huomioon, kun ottaa toisen kissan edellisen kaveriksi?

Meillä on tällä hetkellä kaksi rescue-kissaa. Vanhempi täytti kesäkuussa 4 vuotta ja nuorempi täyttää saman marraskuussa. Huhtikuussa sitten oltiin ottamassa noin vuoden ikäistä kollia meille ja otettiinkin. Ensimmäiset kolme päivää pidettiin tyypit ohjeiden mukaan erillään toisistaan ja sitten päästettiin tutustumaan. Ensin vanhemmat karjut ajoivat uuden tulokkaan vessanpytyn taakse piiloon ja muuten vaan piinasivat häntä. Pari päivää kun uusi jantteri oli tossun (tassun) alla, niin päättikin ettei antaudu niin helpolla. Pisti vanhemmat karjut herran nuhteeseen, pieksi molemmat ja vanhat kaverit nyhjöttivät sohvan alla pari viikkoa paskoen ja kussen alleen. Yritettiin kuukauden verran erinäisin omin ja eläinsuojeluyhdistyksestä saaduin neuvoin tutustuttaa poikia toisiinsa, mutta tulos oli aina verilöyly. Sitten oli pakko luovuttaa ja antaa pitkin hampain uusi perheen jäsen pois. Pahinta siinä oli se, että a) tyyppi oli aiemmin piesty, b) se oli ihmisrakkain kissa mitä olen koskaan tavannut ja c) muutenkin vituttaa antaa kovia kokenut kissa muualle kun olen itse luvannut siitä pitää hyvää huolta. Onneksi järjestössä oltiin ymmärtäväisiä ja saatiin kaksi viikkoa sitten tietää, että kaveri oli saanut uuden kodin. Toivottavasti pysyvän. Jännä miten voi moiseen elukkaan kiintyä niin pahasti. Muutama muisto ja kuva sentään jäi ja niistä meinasin yhden kehystää seinälle. No miten tämä liittyy mihinkään? Ei välttämättä mitenkään, mutta meidänkin tapauksessa sanottiin, että ko kissa tulee kaikkien kanssa toimeen, mikä ei sitten pitänytkään paikkaansa. Eli kissat ovat yksilöitä siinä missä ihmisetkin. Näillä tiedoilla en ottaisi uutta kollia meidän perheeseen. Korkeintaan jonkun narttupennun. Silloin tuskin syntyyn edellämainittua rähinää.
 
Viimeksi muokattu:

Shardik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Avs, Mestis
Vaimo käytti tuota kissarouvaa eläinlääkärillä ensimmäistä kertaa kun se meillä on ollut (saatiin se siis viime syksynä). Eläinlääkäri oli katsonut hampaat ja todennut, että ovat miltei täydellisessä kunnossa. Niin hyvässä, että harvoin sanoi näkevänsä samanlaisia 5-vuotiailla kissoilla. Ihmeelliseksi tämän tekee se, että kissamme on jo päälle 14-vuotias. Ilmeisen hyvin säilynyt katti. Muutenkin tuntui olevan kaikki hyvin paitsi kissan laihuudesta ja aktiivisuudesta ikäisekseen päätteli, että kilpirauhanen saattaa olla yliaktiivinen. No, testit otettiin, ja arvot olivat siinä rajoilla, että onko yliaktiivisuutta. Lääkitys aloitettiin minimiannoksella ja ensi viikolla käydään taas testeissä katsomassa mihin on menty. Ei ole kyllä nyt 1,5 viikon aikana huomannut lääkityksen aiheuttamaa eroa kissassa. Kissa ei muuten ole mielestäni alipainoinen. On aina vaan ollut pienikokoinen, eikä ylimääräistä rasvaa ole näkynyt.

Onko kellään kokemuksia kissan yliaktiivisesta kilpirauhasesta? Voiko tuo aiheuttaa hoitamattomana muuta kuin painon menetystä ja onko lääkkeillä sivuvaikutuksia?
 

E

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo
Nyt kyselisinkin kokeneemmilta kissanomistajilta, että mitä kannattaa ottaa huomioon, kun ottaa toisen kissan edellisen kaveriksi? Meillä ajoittuu muutto elokuun loppuun ja samoihin aikoihin otetaan toinen kissa.

Jokainen kissa on aina yksilö, etkä tainnut ainakaan suoraan mainita, onko rotukissoja vai maatiaisia. Yleensä (huom! yleensä, ei aina, eikä ole vahva yleistys) maatiaiskissat voivat olla aggressiivisempia tulokasta kohtaan kuin rotukissat. Mitä nuorempi uusi tulokas on, sitä paremmin sopeuttaminen myös yleensä menee (kaksi "aikuista" on hitaampi totuttaa kuin aikuinen ja pentu).

Muuten Murmeli ja tpip kommentoivat hyvin - katsokaa tilannetta ja menkää väliin, kun kolmannen kerran tuntuu siltä, että toinen kissa ei hengissä selviä.

Se, mikä itseäni hieman mietityttää, on tuo muuttaminen samaan aikaan. Sekin on kissalle tietty stressitekijä, että kannattaa tarkkailla vanhempaa kissaa heti muuton jälkeen. Jos on ympäristön muutoksesta stressiä, kannattaa olla tarkkana tulokkaan tullessa.

Ja itselläni on kokemusta yhden naaraspennun tuomisesta 1,5v leikkaamattoman naaraan kaveriksi (tosin otin itse silloin selvää aika paljon siitä, miten sopeuttaminen kannattaa tehdä). Kissat on norjalaisia metsäkissoja. Nuorempi kissa oli Ruotsista haettu ja 12vk, kun tuli meille. Nostettiin se sisään ja avattiin kuljetusboksi saman tien. Kaksi päivää vanhempi sähisi pennulle, mutta ei ollut missään vaiheessa fyysisesti aggressiivinen. Sen jälkeen meni ehkä kaksi viikkoa niin, että leikkivät ja painivat oikeasti kaverityyppisesti keskenään - kolmannella viikolla jo nukkuivat sylikkäin ja pesivät toistensa korvat.

Tuo nuorempi on muuten nyt viikonloppuna Barona Areenalla näyttelyssä, siellä on paljon ihmisiä, joilta voi saada kysyttyä kokemuksia kissojen sopeuttamisesta toisiinsa.

Ja vahempi kissoistamme on saamassa ensimmäisen pentueensa elokuun lopussa.
 

StopTheRock

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Juu, maatiaisia ovat. Jep, itseäni tuo muutto samaan aikaan mietityttää. Tosin, tämä meidän nykyinen katti on ollut parikin kertaa pidemmän jakson muualla hoidossa ja on sopeutunut uusiin paikkoihin ilman ongelmia ja tosi nopeasti. Niin kuin tuossa ylempänä neuvottiin, käydään sunnuntaina viemässä uudelle tulokkaalle viltti (kissa nyt 9vk) jotta olisi ympäristön vaihtuessa edes vähän tuttuja tuoksuja mukana.

Nimim. Shardik, meillä on myös tuo meidän kissa huomattavan pienikokoinen. Kissalla painoa 2,5kg. Ihmeellistä tosin, kissa ei ole laiha vaan pieni ja syökin kaiken päälle hyvin. Eläinlääkärillä ollaan kissaa käytetty ja täysin terve on. Oli melkoinen shokki, kun jouduttiin viemään oma kissa anoppilaan kuukaudeksi ja ottamaan hoitokissa (4kg) meille.
 

Noitarumpu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Mistähän johtuu että yli vuoden vanha kolli on alkanut kuseksimaan kenkätelineen lähettyville eteiseen. Ei tehnyt sitä ennen kastraatiota eikä sen jälkeenkään. Ainoastaan nyt, kun se piilokives vatsaontelosta leikattiin alkoi tämä ilmenemään. Onko jollain muulla kokemusta? Ostin Stoppia ja katotaan ny auttaako asiaa. Hiekka-astiat ovat siistit, ettei ainakaan siitä pitäisi johtua.

Pitäisi varmaan vaatia leikkausrahat takaisin, jos ongelma on leikkauksen takia tullut...mut milläs todistat vaivan johtuvan juuri siitä.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Mistähän johtuu että yli vuoden vanha kolli on alkanut kuseksimaan kenkätelineen lähettyville eteiseen.

Laita tälle paikalle vessa. Ja siirrä sitä kohti normivessojen paikkaa pari kertaa viikossa... Pelkkä karkote ei yleensä riitä, tosin sitä kandee tehostimena käyttää kun vessa on vaeltanut jo kauemmas
 
Suosikkijoukkue
HIFK, Haukilahden Työväen Ampujat
Käännettiin taas uusi lehti kissan (ja minun) elämässä kun vihdoin vein kissan valjaissa ulos :) Vanhassa asunnossa tämä ei onnistunut koska kissa pelkäsi hissiin menoa mutta nykyisestä kämpästä pääsee suoraan ulko-ovelle ja siitä pihalle.

Oli katti aika hoomoilasena kun pääsi ekan kerran ulos. Varovaisesti hiiviskeli ja välillä pysähtyi haukkaamaan hieman ruohoa. Hyvin lyhyitä lenkkejä tehdään ja toistaiseksi ulkoilut ovat lähes poikkeuksetta päättyneet siihen että kissa pelästyy jotain ja alkaa riuhtoa kotiovelle päin mutta sisään kun päästään niin eiköhän tuo ole kohta ovella naukumassa ja raapimassa että lähdettäiskös taas? Ruohoa se pupeltaa ja himassa tietenkin yrjöää ne ruohot matolle.

Ongelma onkin nykyään lähes taukoamaton mouruaminen kun ulos on päästävä ja kun tullaan sisään ulkoilun jälkeen :D Mutta kivaahan se on että kissa saa uusia kokemuksia ja virikkeitä.
 

Lunatico

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
ISH:n kissalle täältä vahva peukku! Vaikuttaa todella uniikilta (ei räppäri:) tapaukselta.

Olen tässä nyt siirtynyt ns. rakeisiin (merkkiä en muista). Ostanut niitä tuosta lähikaupasta jo jonkun kuusi kertaa. Mulla on kaksi kissaa, tässä saattaa piillä se kohta kertomani ongelman ydin.

Nimittäin tuo nuorempi kolli (3v) kyllä tekee kaikki tarpeensa siihen ja on tyytyväinen jne, mutta tuo vanhempi (4v) taas ei tee paskaansa siihen, kusee kyllä, mutta tekee paskat vessanlattialle. Joka aamu sama, vessaan mentäessä siellä odottaa kissan tekemä "lahja", paikka vaan välillä vaihtuu. Olen jääräpäisesti ostanut nyt noita rakeita kun vessa pysyy noin muuten siistinä. Edellistä merkkiä kun ostin, sellaista valkoista paakkuuntuvaa mallia, niin vessanlattiat oli ihan hirveessä kunnossa.

Pitääkö tässä todella hommata toinen kusiloota tuon vanhemman herran hyväksi? Tulee vaan kalliiksi kun pitää 2xhiekkasäkki ostaa kerralla, molemmille niinkuin omat rakeet. En tiedä, mutta tympäsee tuo paskan siivoaminen!

Pakko laittaa loppuun vielä yhteiskuva muutaman vuoden takaa.

"Yin Yang"
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös