Poliittinen ideologiasi?

[Sanainen arkku]

koska puolet väestöstä on keskivertoa tyhmempiä ja ilmeisesti myös lukutaidottomia.

Tämä on erinomainen läppä, sille peukku. Jos ei nimittäin ymmärrä, millaisen matemaattisen itsestäänselvyyden vilpertti lauseeseensa istutti, on lukutaidoton.

Back to Topic: minulla ei ole varsinaista poliittista ideologiaa. Olen ratkaisukeskeisen poliitikan kannalla arvokeskeisen sijaan. Tottakai tietyt arvot vaikuttavat taustalla, sitä ei voi kiistää. Arvostan esimerkiksi kristillisten päämääriä siinä kohtaa, jossa he pyrkivät suojelemaan jo olemassa olevia perheitä. Toisaalta en arvosta heidän hirttäytymistään uusien perhemuotojen syntymisen vastustamiseen. Arvoni ovat siis hyvin perhekeskeisiä. Uskon, että perheiden laaja hyvinvointi johtaisi vakaampaan yhteiskuntaan ja heijastuisi erityisesti kansanterveyteen. Mitä se käytännössä tarkoittaa, niin haluaisin rakenteita jotka pakottaisivat ihmisiä nykyistä suurempaan harkintaan niin uusien parisuhdetyyppisten yhteistalouksien rakentamisessa kuin purkamisessakin. Ja haluaisin myös puolisoille yhteisverotuksen.

Minua lämmittää Juha Sipilän tapa tehdä politiikkaa. Kaikista asioista ei tarvitse tehdä periaate- tai arvovaltakysymyksiä. Poliittista peliä ei tarvitse pelata vakiintuneiden sääntöjen mukaan. Myös oppositio voi antaa tunnustusta hallitukselle ja tehdä yhteistyötä. Toivoa sille menestystä, sillä hallituksen menestys on koko kansan etu.

Olen jonkinlainen kohtuulliskonservatiivisliberaali humanisti. Useimmiten olen äänestänyt Keskustaa, mutta satunnaisesti (esim. edellisissä kunta- ja pressanvaaleissa) myös Kokoomusta. Aina olen kuitenkin äänestänyt.

 

[Stonewall]

Itse olen sitoutumaton ns. liikkuva äänestäjä. Toki käytännössä ääneni ovat menneet parille puolueelle. On helpompi luetella mitä puolueita ei koe omakseen kuin löytää itselleen vakituista puoluetta. Minulla ei esim varsinaisesti ole mitään erityistä sen enempää demareita (kun Lipposen piru saatiin työnnettyä sivuraiteelle) kuin kokoomustakaan vastaan, mutta näiden kombinaatio on kiistatta niin vahingollinen maan kehitykselle, että hirvittää. Esim. nykyinen pään seinään hakkaaminen on vertaansa vailla. Kaikki asiantuntijat neuvovat hallitusta muuttamaan politiikkaansa, mutta ei, järkeä ei kuunnella. Ainoastaan sodan aikainen suurhyökkäystä edeltänyt piittaamattomuus asiantutijoiden varoituksista vetää vertoja nykymenolle. Menee varmasti pitkään ennen kuin voi ajatellakaan hallituspuolueita äänestysvaihtoehtona, ja sitä ennen pitää tapahtua iso siivous puolueiden johdossa.

Eniten puolueista kuitenkin harmittaa piipertäjät. En ymmärrä miten maasta löytyy niin paljon narusta vedettäviä. Hehän ratsastavat luonnonsuojelulla, mutta käytännössä ehdottavat ratkaisuja, jotka usein edistävät esim kasvihuonekaasujen kasvua. Lisäksi tuntuu, että heiltä on jäänyt historia lukematta. Ranskan vallankumouksen jälkeen mentiin samaan ansaan, kun vaadittiin arvoneutraalisuutta. Ei tajuttu, että tämän olevan fanaattisessa muodossaan hyvin suvaitsematonta. Asiassahan löydettiin hyvä kompromissi Fredrik Suuren aikaan, mutta nämä näennäiskoulutetut, eivät oikeasti tunne sen vertaa aatehistoriaa, mitä jokainen valtio/yhteiskuntatieteiden pääsykokeisiin haaveileva joutuu itselleen selvittämään. Kuvaavaa on, että vihreiden mielestä kaikessa epäonnistunut Haavisto oli ihan ok presidenttiehdokas. Kertoo se toki myös presidentin toimen nykyarvosta.
Tietysti vihreiden kannatusalueiden analysointi osoittaa missä nenästä vedettävät, oikeasta elämästä vieraantuneet idealistiset naivit laumaihmiset asuvat. Eniten ihmetyttää miten tuo järjestelmällinen huijaus muka luontoarvojen edistäjänä voi vuodesta toiseen mennä niin suurelle osalle läpi.

Tällä hetkellä ääneni menisi ehkä Keskustalle tai Persuille. Keskusta menetti kaiken uskottavuutensa tukemalla Vanhasen ja Kiviniemen aikana pääkaupunkikeskeistä keskittämispolitiikkaa, joten eipä se kovin kinnostava vaihtoehto ole, vaikka Sipilä onkin näköjään tolkun mies. PerSuilla ei edelleenkään ole parasta mahdollista ohjelmaa, mutta heissä viehättää kaksi asiaa: sentralisaation vastustaminen ja vaatimuksista kiinnipitäminen. Jälkimmäisen pitäisi olla tärkeää äänestäjälle, sillä useimmat puolueet ovat aivan liian kompromissihalukkaita. PerSujen kohdalla tietää mitä saa. Muut puolueet voivat myydä minkä tahansa vaaleja edeltäneen vaatimuksensa hallitusneuvotteluissa.

Lopuksi pitää vielä todeta, että vasemmisto - oikeisto jako on menneen vuosituhannen luokitus, joka joutaisi unohtaa. Jo Henry Ford tajusi, että kapitalistilla ja työläisellä menee kummallakin sitä paremmin mitä suuremman osan työläinen voi käyttää ostovoimaksi. Myöskin niin, että jos jommalla kummalla menee huonosti, menee pian molemmilla huonosti. Järjestelmän sisäisessä tulonjaossa on toki huimasti kehitettävää, mutta jokatapauksessa todellisuudessa kapitalistin ja duunarin edut ovat yhtenevät.

 

[Tuamas]

Oikeistoliberaali, Nuorsuomalaiset olivat taannoin lähimpänä sitä mitä Suomalaiselle poliittiselle kentälle kaipaisin.

Kokoomuksessa on liikaa konservatiiveja ja kaappidemareita, demarit ovat liian demareita ja vihreissä on liikaa hihhuleita.

RKP olisi ehkä lähimpänä, jos olisivat oikeasti varteenotettava puolue.

Nykypoliitikoista Osmo Soininvaara on lähimpänä sitä millaisia päättäjien pitäisi olla, Suomi pelastuisi jos eduskuntaan monistettaisiin parisataa Osmoa.

 

[Surukuku]

Olen
- pasifisti, joka on valmis puolustamaan välittömän (hengen-)vaaran uhatessa itseäni tai läheisimpiäni.
- humanisti, joka ei tee periaatteessa ja käytännössäkään pahaa kärpäsellekään - esim. kalastaminen on nykyisin vaikeaa, kun saalis niin usein menettää henkensä, mutta en ole valmis uhraamaan arvojani ja elinolojani humanismin nimissä tehdyille vallassa olevien poliittisille arvovalinnoille, joilla ei ole mitään tekemistä ja apua varsinaisen ongelman hoitamiseksi.
- nationalisti, joka edelleen arvostaa omaa maataan, kansaansa ja kulttuuriaan eikä ole valmis uhraamaan sitä talouden, humanismin, yms. nimissä tehdyille poliittisille, ym. arvovalinnoille, jotka edustavat vain vallan keskittämisen halua ja tarvetta.
- leppymätön vihollinen yhteisen hyvän nimissä tehdyille virhearvioinneille ja tietoisille väärinkäytöksille, joita myös poliittisiksi päätöksiksi niin usein kutsutaan.

Olin aikoinani myös idealisti, joka uskoi ihmisen perimmäiseen hyvyyteen, mutta tuo haihattelu on onnistuttu niistämään minusta tehokkaasti pois. Ihminen on itsensä ja siinä sivussa kaiken muunkin elollisen pahin uhka ja vihollinen.
Politiikka ei ole yhteisen edun ja asioiden vaan omien ja sidosryhmiensä edun tavoittelua ja asioiden ajamista, siis vallan- ja taloudellisen edun tavoittelua ja käyttöä. Poliittiset ideologiat ovat vain vallan välikappale ja valjastetut ihmisten joukkomanipuloimiseksi harvojen vallankäyttäjien eduksi.

Olen valmis luopumaan elintasostani luomakunnan säilymisen, en jonkin ihmisten ahneuden ja säälimättömyyden sortaman porukan hyväksi - tappakoot toisensa, jos heidän vallanhalunsa sekä poliitiisen ja uskonnollisen vakaumuksensa niin vaatii ja asiat sillä hoituvat...

Poliittinen ideologiani?
...
En vain löydä puoluetta jossa kokonaisuus olisi harmoninen ja jota voisin kuvitella äänestäväni. Koen, että livun päivä päivältä kauemmas puoluekentästä ja kaipaisin jotain vieläkin radikaalimpaa kuin Perussuomalaiset - jotain halla-aholaista ja linkolalaista liittoa yhdistettynä markkinavoimien huomioimisella.
...

vlad onnistui kitettämään minunkin ajatuksiani ja tuntemuksiani nykyisestä poliittisesta menosta.

 

[Swearengen]

Pragmaattisen nationalistinen oikeistokonservatiivi, mutta nationalista oikeistoa (eikä juuri minkäänlaista muutakaan oikeistoa) ei tarjolla ole, joten kansalliskonservatiivi on varmaan eniten lähelle osuva kuvaus.

Äänestyshistoria Kokoomus (Zyskowicz, Bogomoloff, Niinistö), Perussuomalaiset (Halla-aho) ja kerran kepu (esko aho vuoden 2000 pressanvaaleissa)

 

[ukkometso]

Kansandemokraatti olen ollut, olen edelleen ja en näe mitään syytä vaihtaa katsomustani. Korostan vielä, että en ole kommunisti.

Riittävästi demokratiaa, riittävästi heikompien puolella oloa, riittävästi soraa ökykapitalistien rattaisiin, riittävästi ympäristöasioiden huomioimista, riittävästi suvaitsevaisuutta, riittävästi yhteiskuntavastuuta.

 

[Turha Kaukalo]

Oikeistolainen, mutten markkinaoikeistolainen, enempi yritän elää vastuullisesti ja täyttää velvollisuuteni. Tämä siis pyrkimys. Todellisuus ehkä jotain muuta. Mutta Väyrystä äänestän aina kun se on niin lutunenkin. Elon aikana olen äänestänyt jopa vihreitä! Kokoomusta en koskaan, enkä koodeeta, joku raja sentään. Suomella on nyt paras pressa sitten Ståhlbergin.

 

[Balrog]

Mä olen liberaali keskustaoikeistolainen.

 

[Kilgore Trout]

Minä aion seuraavissa vaaleissa äänestää sitä joka painokkaimmin lupaa laittaa Suomen tiestön ym. infrastruktuurin kuntoon, ihan puolueesta riippumatta. En siksi että uskoisin lupaukseen pätkääkään, vaan siksi että siinä ainakin luvataan jotain järkevää!

Muuten(kin) olen opportunisti.

 

[Evil]

Minä taas äänestän sitä, joka vannoo kunnian, omantunnon ja äitinsä haudan (olipa äiti kuollut tai ei) kautta erottavansa Suomen EU:sta, tai kuolevansa sitä yrittäen.

 

[Hande75]

Olen ääri sitoutumaton. En vastusta kaikkea, mutta en hyväksy kaikkea. Saatan äänestää jokaista puoluetta kerrallaan, tai olla äänestämättä. Kantani ja mieleni vaihtuu sen verran nopeaa, että mitään en lyö lukkoon ennen päätöstä. Jos en löydä sopivaa, niin en valita sitten.

 

[Timbit]

Yksikään Suomen puolueista ei kelpaa minulle, vaikka niitä puolueita paljon onkin. Olen yksi niistä paljonpuhutuista liikkuvista äänestäjistä. Olen enemmän oikealle kuin vasemmalle kallellaan, mutta siitä huolimatta ajattelen monista asioista vasemmistolaisittain. Kannatan luontoarvojen korostamista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa, mutta silti en tunne vihreitä omakseni. Suurista puolueista demarit ja persut tuntuvat kaukaisilta, koska kannatan mielummin kehitystä ja eteenpäin suuntautumista kuin paikalleen jämähtämistä tai taantumista.

Tästä johtuen äänestän aina ehdokasta, en puoluetta. Olen täysin tietoinen siitä, että näin toimiessani ääneni menee ensisijaisesti sille puolueelle, toissijaisesti ehdokkaalle. Äänestän silti käytännössä kaikissa vaaleissa, joissa olen äänioikeutettu.

 

[ernestipotsi]

Äänestän suht harvoin, koska yhden äänen merkitys on käytännössä olematon. Suhteellinen vaalitapa syö tätä merkitystä entisestään. Kolme kertaa olen kuitenkin äänestänyt, kaikissa vaaleissa eri puoluetta. No, sanotaan ne ääneen (Kok/Vihr/Pir), koska vaalisalaisuutta yms oman kannan pimittämistä en ymmärrä. Politiikassa tyypillinen virhe on nostaa ideologia järjenkäytön edelle. Tällaisia todellisuudesta vieraantuneita henkilöitä löytyy erityisesti vasemmiston ja vihreiden riveistä.

Jotain poliittisen ideologian vaalikoneita olen joskus tehnyt ja niistä muodostettu tulos kertoisi minun olevan jonkinasteinen oikeistoliberaali. Perinteiseksi oikeistolaiseksi en voi itseäni mieltää, koska kyseinen aatesuunta sisältää konservatiivisia ja uskonnollis-nationalistisia aatteita. Tiettyjä sosiaalipoliittisia asioita voin ottaa vasemmalta laidaltakin (julkinen koulutus, hoitopalvelut jne), mutta vasemmistolaista talouspolitiikkaa (kaikkimullenytjaheti) en ymmärrä.

 

[TweetyLeaf]

Nostetaas tälläinen ketju esiin, ihan sen varjolla, että minun on tällä hetkellä todella, todella vaikea nähdä yhdessäkään puolueessa sellaisia piirteitä jotka olisivat oman mielipiteen ja arvojen mukaisia.

Toivoisin erityisesti, että MustatKortit vastaisi tähän jos aika sallii.

Itseäni ärsyttää tämä suhteellisen paljon, vaikka en politiikkaan näillä näkymin ole lähdössä enkä puoluekirjaa hommaamassa.

Oma pääasiallinen ajatus Suomen sisäpolitiikasta on hyvin yksiselitteisesti seuraavanlainen ja nämä kaikki kolme asiaa kietoutuvat hyvin vahvasti talouspolitiikkaan:

1. Asuntojen (erityisesti pienten ja keskisuurien vuokra-asuntojen) hinta on saatava kuriin. Tämä siitä syystä, että todellinen kilpailutilanne alalla on kadonnut, eikä ihmisillä ole enää todellista vapautta valita. Työpaikkojen ja opiskelupaikkojen takia on pakko muuttaa (elää) kaupunkeihin, joten on pakko maksaa järkyttäviä vuokria ja/tai hintoja. Tämä vaikuttaa suoraan ihmisten ostovoimaan ja hyvinvointiin, olit sitten opiskelija tai työssäkäyvä.

2. Kaikenlaiset työharjoittelut tulee lopettaa välittömästi ja lopullisesti.
Opiskelijoiden kohdalla joilla työharjoittelu on välttämätöntä työharjoittelusta tulee maksaa verovapaata palkkaa. Palkan määrä ei tarvitse olla minimipalkka tasolla, mutta se tarvitsee olla sellaisella tasolla, että opiskelija siitä hyötyy ja pystyy sillä rahoittamaan omaa opiskeluaan.
Yritysten on otettava vastuuta oman alansa koulutuksesta ja oppisopimuskoulutukseen tulee valtion panostaa merkittävästi, sellaisilla aloilla joilla se on järkevää.

3. Työhön ottaminen pitää saada helpommaksi ja halvemmaksi työnantajalle.
Välilliset kustannukset pitää saada kuriin, eikä voi olla niin, että jos työntekijä saa palkkaa 2000€/kk, niin työnantaja maksaa työntekijästä todellisuudessa 4000€/kk.

Tämä kolminaisuus perustuu ostovoiman palauttamiseen suomalaisille, ja sitä kautta elinkeinoelämän elvyttämiseen.

----

Kävin aikaisemmin toisessa ketjussa läpi humoristisesti nuo puolueiden asetelmat, mutta ei sotketa sitä tähän. Seuraavassa oma tiivistetty näkemys, miksi en koe, että itselläni on vaihtoehtoja.

Kansallinen Kokoomus: Porvaripuolueen toimet Suomen talouspolitiikassa ovat olleet vastoin ajatuksiani jatkuvasti. NATO myönteisyys nyt viimeisimpänä estää suoraan sen, etten kyseistä puoluetta voi äänestää.

Suomen Sosialidemokraattinen: Voisi olla vaihtoehto jos oikeasti saisi jotain aikaiseksi. SDP jatkuvasti asettaa sellaisia sovittelevia linjoja, joista ei sitten pysty pitämään kiinni. Näkemykseni on, että puolue on kuin luokan nössö priimus jonka joku muu aina kuitenkin tönii omalle puolelleen. En luota SDP:n vaalilupauksiin juuri tämän takia. "SDP is like a box of chocolate, you never know what you get". Talouspoliittisesti minulla on ehkä eniten yhteistä demareiden kanssa, mutta samaan aikaan olen toisista asioista vahvasti eri mieltä, mutta tällä ei ole edes väliä, sillä en luota puolueen toimintaan.


Perussuomalaiset: Sisäpoliittisesti joitain hyviäkin ideoita puolueohjelmassa, mutta en ikinä voisi äänestää puoluetta jonka ytimessä elää rasismi ja ihmisen oman päätäntä vallan vastustus. Puhumattakaan heidän homo kommenteistaan.

Suomen Keskusta: Olen valtion velvollisuuksien vähentämisen puolella. Keskustan agendat mielestäni lisäävät valtiovallan vastuuta ja tekevät tästä sirkuksesta vieläkin raskaamman. Kevyet valtiolliset elimet ovat tärkeimpiä keinoja tulevaisuudenkin talouskriiseistä selviämiseen. Vastuu ihmisille, ei valtiolle.

Vasemmistoliitto: Koen että olen lievästi vasemmalle kallellaan, mutta vasemmisto ei ole ollut uskottava toimija. Huutelu peräpöydistä vanhuslaeista kun puhutaan turvallisuuspolitiikasta ei edistä mitään. Vasemmisto elää edelleenkin sellaisessa maailmassa joka on mennyt jo ohi. Vanhoillisuudella ei päästä mihinkään. Vasemmiston ulkopoliittiset ratkaisumallit eivät miellytä. Sama juttu kun keskustan kanssa, vasemmiston mallissa koen, että valtiovallan velvollisuudet ja koneisto kasvaisi entisestään, tätä ei saa tapahtua. Mielestäni tavoitteet ovat suurelta osin hyviä mutta toteutukseen vasemmisto ei osaa antaa keinoja. Muuta kuin toki lisää lainaa, mutta mielestäni Suomi ei saisi ottaa yhtään lisää lainaa, vaan pitäisi saada lainoja maksettua pois.

Vihreä liitto: En voi sietää Sinnemäkeä, leidin Nokia kommentit aikanaan Nokian myymisen aikaan siitä, että teknologia koulutusta pitäisi vähentää Suomessa on syöpynyt mieleeni lähtemättömästi. Vastustan pakkoruotsia vahvasti. Mielestäni kouluissa kuuluisi olla kaksi ulkomaista kieltä opetettavana edelleen, mutta molemmat pitäisi saada itse valita.

Suomen ruotsalainen kansanpuolue: Jaa pikkukokoomus vai ? Ei todellakaan, sen lisäksi vastustan pakkoruotsia.

Suomen Kristillisdemokraatit: Suomen Sarah Palineita en aio äänestää. En ole uskovainen.

----------

Ketäs perkelettä tässä sitten pitäisi ryhtyä kannattamaan ? Nyt on hyvä aika tutkia kantaansa, sillä tulevia petettyjä vaalilupauksia ei vielä ole keritty antamaan, joten mietiskelyn paikka on nyt.

Lisätään tähän sen verran, etten todellakaan ole niin valveutunut, että olisin jokaisen puolueen tavoiteohjelman lukenut läpi. Tämä ehkä tulisi tehdä, mutta koen, että tuommoiset "ohjelmat" ovat täynnä "hyvää propagandaa" joka ei tarjoa ratkaisuja, kerrotaan ainoastaan mitä tahdotaan tehdä, ei että millä keinoin.

Mihin kategoriaan sinä minut pistäisit ?

 

[mjr]

Olen sosiaali-liberaali - noin tarkalleen mikään puolue ei edusta tätä ideologiaa ja suurin piirtein kaikki suurin piirtein (mutta enimmäkseen muiden lähtökohtien sivutuotteena). Anyway, Keynes, Hobhouse, Hobson. Tähän vielä lisättynä tietty tilkka Burkea ja Oakeshottia, mitä tulee ideologian soveltamiseen käytäntöön. JA:n mitassa tämä tekee minusta lespo-homo-kommunistin, noin muuten hyvin äärimmäisen keskitien kulkijan.

 

[MustatKortit]

Toivoisin erityisesti, että MustatKortit vastaisi tähän jos aika sallii...

...Mihin kategoriaan sinä minut pistäisit ?

Arvon Tweety Leaf, sinulla on hieman samaa ongelmaa, kuin minulla: ajatuksiesi ja maailmankatsomuksesi mukaista puoluetta ei oikein tällä hetkellä ole tarjolla. Joudut siis tyytymään kompromissiin, kuten valitettavasti minäkin. Ja tietysti valtaosa kaikista äänestäjistä.

Omalla kohdallani ongelma on siinä mielessä paha ja kärjistynyt, että minulla on kyllä puolue, joka edustaa arvojani (Kokoomus), mutta en koe, että he aktiivisesti toimivat tämän linjan puolesta, vaan ovat sortuneet suhmurointiin.

Tämän lisäksi en usko, että hirveän moni poroporvarikaan enää katselee tätä EU:n rahapolitiikkaa kovin hyvällä. Kokoomuksen pitäisi ottaa asiaan jämäkämpi ja kriittisempi ote.

Mutta se minusta, sinun tekstiisi.

Huomioita:

Toteat olevasi "vasemmistoon kallellaan", mutta toisaalla ilmoitat olevasi "valtion velvollisuuksien vähentämisen puolella". Tässä on ristiriita ja se on seuraavanlainen, eli vasemmistoa äänestämällä et ainakaan vähennä valtion velvollisuuksia ja määräysvaltaa.

Tämä siis koskettaa nyt nimenomaan Suomen tilannetta, jossa PERINTEINEN vasemmisto kannattaa korkeaa verotusta, isoja tulonsiirtoja, hyvinvointivaltion laajamittaista ylläpitoa jne jne.

Eri asia toki on, jos katsot kuuluvasi liberaalimpaan "vihervasemmistoon", mutta selvästi ilmaiset, että nimenomaan et voi sietää vihreitä.

Toisaalta puhut myös hyvinkin porvarillisia, mainitsemalla mm. työnantajan vaikeudet tarjota töitä/saada työvoimaa halvalla. Kritisoit välillisiä kustannuksia, jälleen kerran hyvin porvarillista.

Lopulta kuitenkin olet eri mieltä mm. oikeiston ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjan kanssa (mm. NATO), joten ehkä oikeistopuolueet eivät ole sinun juttusi.
Tosin tähän voisin omana mielipiteenäni heittää sen, että kannattaa harkita tarkkaan tätä puolustuspoliittista tilannetta tällä hetkellä.

Tosin, jos esim. asunto- ja asumispolitiikka on sinulle huomattavasti keskeisempi tekijä, niin voihan sitä tylysti sivuuttaa puolustuspoliittiset seikat.

Sydäntä särkee, mutta:

sanoisin, että sinulle sopivin puolue on Sosiaalidemokraatit. He ovat tätä nykyä kovin lievästi vasemmalle kallellaan ja moni merkittävä demaripoliitikko on todellisuudessa oikeistoon päin kallellaan. Mainittakoon Lasse Lehtinen ja Paavo Lipponen tässä yhteydessä. Tosin Lipponen on pakkoruåtsin ehdoton kannattaja, eli jos se vieraannuttaa sinut demareista, niin ei voi mitään.

Pointtini on kuitenkin se, että SDP - toisin kuin pikkuhiljaa kokonaan poliittiselta kartalta pois putoava Vasemmistoliitto - on äkännyt sen tosiasian, että samalla kun taistelevat sen hyvinvointivaltionsa puolesta, on pakko tarjota kättä myös markkinavoimille.

Pitkän linjan vassaridemareita tämä on ärsyttänyt ja vieraannuttanut SDP:stä (ns. "aate ei ole enää puhdas!"), mutta sinulle tämä voisi sopia.

Demarit kuitenkin pyrkivät tekemään yhteistyötä Kokoomuksen kanssa ja voidaan kummankin puolueen viime aikaisia töppäilyjä antaa vähän anteeksi sen osalta, että jos olisivat saaneet vahvan SINIPUNAN (ilman tusinaa apupuoluetta) viime vaaleissa, niin maassamme harjoitettu politiikka olisi jo paljon järjellisemmän näköistä.

 

[magnum37]

Minä olen jonkinlainen liberaali sosialisti federalisti. Todellisuudessa olen kuitenkin poliittinen ateisti. En koe läheisyyttä mikään suomalaisen puolueen aatemaailmaan kovinkaan läheisesti. Maailmanhistoriassa on kaksi itselleni mielenkiintoista poliittista kokeilua: USA ja DDR. "Totuus" löytyy jostain sieltä keskeltä. Uskon ihmisen yksilölliseen oikeuteen toteuttaa vapauttaan. Tuen kuitenkin vilpittömästi sellaisia sosialistisia vallankumousvoimia, joiden päämääränä on nykyisen fasistisen riistokapitalismin kaataminen.

Pitkälti näen politiikan kuitenkin rahvaalle suunnattuna teatterina. Biologia määrittää meidät ja meitä ympäröivän maailmamme eikä poliittiset järjestelmät voi tätä seikkaa horjuttaa. Ihmiskunta tulee koitumaan oman itsensä tuhoksi - ja varmasti parempi niin.

 

[tomageeni]

Olen sekä vasemmisto-oikeisto että konservatiivi-liberaali -akselilla melko keskellä, ehkä maltillisesti oikealle kallellaan.

Kannatan parlamentaarista demokratiaa sekä markkinataloutta, jota valtio voisi yhteisen edun nimissä säännellä tietyin rajoituksin (sääntelyn tulisi olla poikkeus, ei sääntö). Näin kansalaisena ajatellen Suomen verotustaso on tällä hetkellä aika maksimitasolla, ja nykyisessä taloustilanteessa lähtisin mieluummin purkamaan paisunutta julkista sektoria, kuin nostamaan verotusta. Tosin melko maltillisesti. Noin yleisesti ottaen mielestäni vastuuta omasta elämästä ja hyvinvoinnista ei tulisi siirtää kansalaisilta yhteiskunnalle yhtään enempää.

Liberaali-konservatiivi akselilla yliopiston kuppiloissa minun profiilini luokiteltaisiin ahdasmieliseksi konservatiiviksi, kun taas Pohjanmaan lakeuksilla aiheuttaisin varmaankin pahennusta radikaalina kaupunkilaisena. Todellisuus on jotain siltä väliltä. Kannatan ehdottomasti tasa-arvoa katsomatta rotuun, sukupuoleen jne. Tosin olen huomannut olevani esim. feministien kanssa eri mieltä siitä, mitä tasa-arvo on.
Sukupuolineutraaliin avioliittolakiin suhtaudun lähinnä kyllästyneesti. En ole allekirjoittanut lakialoitetta, ja se että tästä on tehty nyt maailman tärkein tasa-arvokysymys alkaa tulla korvista ulos. Toisaalta en myöskään näe mitään suurensuurta ongelmaa siinä että kahdelle miehelle tai naiselle annettaisiin oikeus tehdä keskenään juridisesti avioliittoa vastaava sopimus siten, että se kirjattaisiin myös valtion papereihin. Kirkkovihkiminen yms. on sitten mielestäni arvokysymys jonka tulisi olla kunkin kirkkokunnan sisäinen asia.

Suomesta ei sellaista puoluetta löydy,jonka listoille lähtisi itse ehdolle. Lähtökohtaisesti vasemmistoliitolle, demareille ja vihreille jyrkkä ei. Ääneni menee yleensä enemmän henkilölle kuin puolueelle.

 

[Tinke-80]

Olen vasemmisto-liberaali joka kannattaa Natoon liittymistä tai oman puolustuksen nostamista uskottavalle tasolle. Mutta en missään nimessä koe että voisin äänestää jotain vasuria esim eduskuntaan sillä niin ihmeellisiä ajatuksia osalla vasuripoliitikoista on. Esim metsästyksen vastustaminen, yleisen asevelvollisuuden vastustaminen ja kannabiksen laillistaminen ovat näitä vääriä mielipiteitä.

-Tinke

 

[TweetyLeaf]

Arvon Tweety Leaf, sinulla on hieman samaa ongelmaa, kuin minulla: ajatuksiesi ja maailmankatsomuksesi mukaista puoluetta ei oikein tällä hetkellä ole tarjolla. Joudut siis tyytymään kompromissiin, kuten valitettavasti minäkin. Ja tietysti valtaosa kaikista äänestäjistä.

Ensiksi tahdon kiittää viestistäsi, arvasin oikein, että sinulta jos keneltä löytyy tähän asiaan näkemystä.

Kokoomuksen pitäisi ottaa asiaan jämäkämpi ja kriittisempi ote.

Mielestäni joka ikisellä puolueella tulisi olla jämäkämpi ote.

Toteat olevasi "vasemmistoon kallellaan", mutta toisaalla ilmoitat olevasi "valtion velvollisuuksien vähentämisen puolella". Tässä on ristiriita ja se on seuraavanlainen, eli vasemmistoa äänestämällä et ainakaan vähennä valtion velvollisuuksia ja määräysvaltaa.

Hyvä huomio.
Valtion velvollisuuksien vähentämisen perusteet on suoraan siinä, että nykyisellään koneisto on aivan liian raskas näin lukumäärältään pienen kansan ylläpidettäväksi. Tämä aiheuttaa suoraan pahoinvointia kansalaisille ja yrityksille. Olen verotuksen kannalla, mutta päällekkäisyyksiä pitäisi poistaa ja ainoa todellisessa leikkaustarpeessa oleva yksittäinen asia on Valtio itse. Esimerkkinä tästä se, että meillä on kela, työvoimatoimisto ja sosiaalitoimisto erikseen vaikka kyseessä pitäisi ehdottomasti olla yksi ja sama "yritys" jonka rakenne on mahdollisimman kevyt.
Internetin käytöstä on tässä valtava etu kun internetin käyttöön tottuneet ikäryhmät siirtyvät huomattavaksi valtaosaksi kansaa.

Eri asia toki on, jos katsot kuuluvasi liberaalimpaan "vihervasemmistoon", mutta selvästi ilmaiset, että nimenomaan et voi sietää vihreitä.

Nykyisellä sisäpolitiikalla eivät tule saamaan kannatustani. Tähän vielä päälle tuo ruotsinkielen kysymys.

Toisaalta puhut myös hyvinkin porvarillisia, mainitsemalla mm. työnantajan vaikeudet tarjota töitä/saada työvoimaa halvalla. Kritisoit välillisiä kustannuksia, jälleen kerran hyvin porvarillista.

Tämä pitää paikkansa.
Ilman työvoimaa ei ole veronmaksajia tai yrityksiä. Ideaali tilanne on se, että pk yrityksien "kiusaaminen loppuisi" ja vaikkapa pienen juustokaupan perustaminen vaikka Tampereen keskustaan olisi jollain tavalla realistisesti järkevää.
Samalla painotan vahvasti työntekijän oikeuksia ja minimipalkan korotusta, sillä ehdolla kuitenkin, että työnantajalle ei saa tulla ainakaan lisäkustannuksia ulkopuolelta.
Minimipalkka korotus on todella pieni ongelma. Isona ongelmana pidän johtojen bonus ja saunakaveri bonuksia.
Toisinsanoen: Työntekijän palkkaaminen pitää olla helppoa ja "halpaa", mutta samalla työstä pitää maksaa kunnon palkka. ns. ulkopuoliset kustannukset työntekijästä työnantajalle on saatava kuriin. Valtiolta jää nyt verotulot työntekijän palkasta saamatta koska pk yritykset eivät yksinkertaisesti uskalla tai "voi" palkata duunareita.

Työharjoittelun lopettaminen on ehdottomasti tärkeä osa sitä, että työnantajat myös ottavat vastuun koulutuksesta ja palkkaamisesta, eivätkä surutta käytä harjottelijoita ilmaisena työvoimana. Esimerkkinä K ja S ryhmä ovat pahimpia ilmaistyövoiman käyttäjiä maassa. Tämä vaikuttaa suoraan ostovoimaan ja siihen, että voitot tippuvat johdon bonuksiin.

Lopulta kuitenkin olet eri mieltä mm. oikeiston ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjan kanssa (mm. NATO), joten ehkä oikeistopuolueet eivät ole sinun juttusi.
Tosin tähän voisin omana mielipiteenäni heittää sen, että kannattaa harkita tarkkaan tätä puolustuspoliittista tilannetta tällä hetkellä.

Tämä on yksi syy miksi käyn vahvaa keskustelua esim NATO ketjussa aiheesta. Uskoisin myös, että äsken kirjoittamani teksti selventää lisää, miksi olen irrallaan oikeistopuolueista.

Tosin, jos esim. asunto- ja asumispolitiikka on sinulle huomattavasti keskeisempi tekijä, niin voihan sitä tylysti sivuuttaa puolustuspoliittiset seikat.

Asuntojen hinnat tulevat sitten joskus tulevissa vaalikeskusteluissa olemaan minulle yksi ratkaisevimpiä tekijöitä. Erityisesti opiskelijoiden tilanne tässä yhteydessä.

Sydäntä särkee, mutta:

sanoisin, että sinulle sopivin puolue on Sosiaalidemokraatit. He ovat tätä nykyä kovin lievästi vasemmalle kallellaan ja moni merkittävä demaripoliitikko on todellisuudessa oikeistoon päin kallellaan. Mainittakoon Lasse Lehtinen ja Paavo Lipponen tässä yhteydessä. Tosin Lipponen on pakkoruåtsin ehdoton kannattaja, eli jos se vieraannuttaa sinut demareista, niin ei voi mitään.

Uskoisin, että SDP voisi olla vaihtoehto, mutta kuten sanoin en usko että sitä jämäkkyyttä asioista löytyy. Toisinsanoen jos SDP:tä esimerkiksi suoraan tuon asuntopolitiikan takia äänestäisin, en todellakaan voi luottaa siihen, että he pitäisivät sanansa, eivätkä "diilaisi" vaalilupausta johonkin toiseen asiaan. SDP:n suurin ongelma on, ettei sillä tunnu olevan tärkeysjärjestystä asioista, jolloin luotettavuus on kyseen alainen.

 

[Hippi Hiiri]

Arvojen suhteen ole liberaali. Talouden suhteen ei ole riittävästi koulutusta olla mitään mieltä, enkä usko, että kovin monella kansanedustajallammekaan on.

 

[sampio]

Mä oon pelle hermanni ja joskus pippurisumute. Nuorempana olin neitsyt, mutta haluaisin löytää Millan, joka osaa ajaa traktoria.

Edit. tomageeni kuvaili mun mietteeni aikalailla kohdilleen tuossa pari viestiä ylempänä.

 

[mjr]

Nykypoliitikoista Osmo Soininvaara on lähimpänä sitä millaisia päättäjien pitäisi olla, Suomi pelastuisi jos eduskuntaan monistettaisiin parisataa Osmoa.

Mikä loistavan oikea mielipide - kun nyt katsoo nk. sote- ja kuntauudistuksia niin ei tiedä itkisikö vai nauraisi, ja kun ajattelee, että juuri tätä nimenomaista kaalimaata, korjaan, konkurssipesää tulee seuravaksi selvittämään pukki, korjaan, Keskusta niin ei tiedä itkisikö vai itkisikö... Ei demokratia mikään täydellinen järjestelmä ole, mutta kyllä se ihan oikeasti pystyy paljon paremmin toimimaan kuin mitä meillä on toiminut

 

[Stonewall]

Ismien aika on ohi. Nykyaikainen ihminen on liikkuva äänestäjä. Eri elämäntilanteissa kannattaa äänestää eri puoluetta. Ainoa muuttumaton asia lienee, että vihreiden politiikka pyrkii tuhoamaan ihmisten elämäisen mahdollisuudet. Lisää antipatiaa aiheuttaa luonnonsuojelulla ratsastaminen, vaikka monet linjaukset suorastaan heikentävät luonnontilaa. Eli heitä ei kukaan fiksu äänestä.

Itse pyrin pääsääntöisesti äänestämään oppositiota. Suomen Keskustalla on useimmiten sinällään ollut paras linjaus toimia toisaalta yrityselämän edistämiseksi ja toisaalta työntekijöitä unohtamatta. Kokoomus on liikaa yrittäjien puolella, demarit duunarin. Hallituksessa ollessaan Keskusta vain taipuu virkamiehistön tahtoon mm. liittymällä pääkaupunkiseudun järjettömään tukemiseen mm. valtiontyöpaikkojen sinne siirtämisessä. Eli Keskustaa kanttaa äänestää vain kun se on oppositiossa.

PerSuja tekee mieli äänestää koko ajan näpäytyksenä eteleän vetelille hedonisti liberaaleille, jotka korostavat liikaa yksilön vapauksia. Pitäisi olla oikeus panna kaikkea mitä kulkee ja käyttää mitä tahansa, mistä pääsee pilveen. Ihmiset pitäisi kasata mahdollisimman lähelle Helsingin Kauppatoria ja muu maa reservoida. Lisäksi Suomi on hivenen liikaa rähmällään Brysseliin päin. PerSuilla on paras EU-polittiikka niin huono kuin se onkin. Kertoo vain siitä kuinka muut puolueet ovat menettäneet järkensä Brysselin edessä.

Talouspolitiikassa kaikki puolueet ovat täysin osaamattomia. Ihan sama minkä mikro-, makro-, yritys- tai kansantaloustieteen perusluennolla istuu, niin huomaa ettei yksikään tajua edes perusasioita. Mikäli viivan alla on punaista, niin tilanne korjataan kahdella tavalla: kulukurilla ja lisäämällä tuloja. Pidemmällä aikavälillä ainoa vaihtoehto on lisätä tuloja, sillä leikkaaminen ei tuo kasvua. Poliitikot eivät tajua, että loputon leikkaaminen leikkaa kaiken kasvun. On tehtävä investointeja, jotka tuottavat tai joutuu lopettamaan toiminnan.

Noin yleisellä tasolla Suomessa demokratia toimii jollakin tavalla. Isot puolueet toki hämäävät äänestäjiään ajamalla joitakin asioita ennen vaaleja, mutta myymällä ison osan asioista hallitusneuvotteluissa. Siksi on aivan sama mitä äänestää. Äänestäjällä ei voi mitenkään olla tietoa siitä, mitä politiikkaa puolue lopulta ajaa. Eli kannattaa siis aina äänestää oppositiota. Näin taataan pieni politiikan vaihtelu, joka on keskimäärin suurinpiirtein ok jokaiselle.

 

[Virveliä kainaloon]

Olenko "Kokoomusnuori", olematta Kokoomusnuori?

-NATOon nyt heti
-Palkka-armeija
-Korvataan vesivoimaa, tuulisähköllä ja aurinkoenergialla, mahd. myös ydinvoimalla
-Yrittäjyyttä pitää tukea huomattavasti nykyistä enemmän
-Verotusta muuttaa, eli alentaa kiinteistö-, arvonlisä- ja tuloveroa ja nostaa ajoneuvo-, ympäristö- ja pääomaveroa. (Toivottavasti meni termit oikein)
-Kuntaliitokset pitää tehdä, turhaa tunteilua
-Pakkoruotsi pois, tilalle pakollinen valinnainen kieli, joukosta saksa, ruotsi, venäjä, kiina.
-Asuntojen hintoihin joku järki
-EU:a kohtaan olen myönteinen
-Lohiportaat lailla pakollisiksi kaikkiin vesivoimaloihin(tämän toteutuessa en vastusta vesivoimaa)

Sääli ettei Suomessa taida oikein olla itselleni sopivaa puoluetta. Äänioikeuden saatuani taitaa kuitenkin Kokoomuksen ehdokkaan numero löytyä lapulta.

Edit. Lisätään vielä, että lohen ammattikalastus voitaisiin siinä samalla kieltää. Nykyisin on helvetin vaikeaa, kun Itämeren lohta en syö periaatteesta, norjalainen ei ole paljon sen eettisempää, eikä itsepyydettyä saa kuin kesällä. Ahventa onkin nyt tullut naposteltua, sääli niitä jotka siitä ilosta maksavat maltaita.