Kirjoitetaas tänne pitkästä aikaa..
Vuosi sitten näihin aikoihin olin aika aktiivinen nettipokerin pelaaja, jopa voitollinen pelaaja. Jaksoin grindata rollia jossain NL/PL10-50 pöydissä, käyden välillä haistelemassa isompienkin pelin, NL/PL100-200 ilmapiiriä.
Sittemmin innostus on laantunut aika pahasti, en tiedä mikä on. Väitän jokseenkin tietäväni miten pelata, miten voittaa edes jonkun verran. Mutta ei vaan sytytä enää. Tulikohan yliannostus koko touhusta, kun joka ilta kuitenkin oli se 3-4 ikkunaa auki ja pelit pyöri..
Nyt alkuvuodesta aloin rakentaa uutta nousua uudessa verkossa, mutta ajauduin melkoiseen monttuun, jossa pysyttiin melko pitkään. Lopulta parin kuukauden sessiot päättyivät about omilleen, jotka kotiutin ja käytin taas kerran pieneen matkaan. Tilit siis kertaalleen taas tyhjiksi ja työkalut pois. Lisäksi koin tulleeni hivenen huijatuksi bonusten kanssa, jotka olivat se porkkana pelata samassa paikassa, vaikka pelit takkusi aika pahasti. Noh, eihän siinä mitään huijausta tavallaan ollut, sanotaan vaikka "höynäyttämistä".
Aloitin nettipokerin pelailemalla turnauksia (freerolleja) joskus reilut 3 vuotta sitten, nyt olen taas löytänyt hiukan kipinää etenkin turnauspeliin. Silti tuntuu että jokin tässä on itseä vastaan, kun säännöllisesti lähdön hetki koittaa useimmiten jollain 80-20 merkit keskelle -tilanteella. Eilen taas surullinen esimerkki 18k gtd turnauksesta, neljä tuntia virheetöntä peliä, valuminen low stäckiin bubblessa ja lopulta ulos QQ:lla 77:aa vastaan (runner-runner väri). Tiedostan sen, että helpolla päästän stäckin usein liian pieneksi ja pelkään putoamista ennen rahasijoja. Mutta etenkin eilen, kun viimeinen reilu tunti meni linjalla 38o niin eipä siinä paljon ole tehtävissä. Pari AT-AK kättä sain joilla varastin blindit.
Pitäisi varmaan alkaa pelaamaan enemmän, koska koen että pääni kestää kohtuu hyvin pelata turnauksia virheettä. Olkoon nämä tippumiset sitten sitä "varianssia". Olisi äärettömän helppo vaan käsitellä kunnon rahosijoilta putoamista, kun tietäisi itse mokanneensa raskaasti. Nyt on vaan menossa MTT:ssa vaihe, että saan toisen tekemään virheen, mutta lähden itse pihalle. Ehkä turhaa whinetystä, mutta pakko välillä. Etenkin eilinen, jossa toinen pienehkö stäkki mietti limpatulla 77:lla pitkään maksua lyömääni all iniin. Tuo kun olisi pitänyt olisin noussut taas sinne 20-sakkiin kun n. 40 pelaajaa oli jäljellä. Potissa kuitenkin liki 21k$ lopulta, joten harmittaa vaan jäädä johonkin vajaan satkun palkintosijalle, vaikka voittoa sinällään kertyi kivasti tiketin hintaan nähden.
Olkoon viestini pointti lopulta vaikka se, että koen olevani pään kestävyyden kannalta nykyään ihan ok turnauspelaaja. Toinen pointti on se, että olen menettänyt jokseenkin sen kipinän nettipokeriin ja koneella notkuessa pelaan mieluummin vaikka wowia, iso mies;) Ja tietysti tuo whinetys tyypillisestä viime aikojen turnauksesta lähdöstä. Koitan kyllä suhtautua peliin aina siten, että haen myös siitä omasta pelistäni niitä virheitä.. Lisää aggrea ainakin kaipaan turnauksen loppua kohden.