Se on totta, että armeija marssii vatsallaan ja jos/kun armeijan tila tältä osin alkaa muuttua katastrofaaliseksi siltä suunnalta voi kummuta halu muutokseen. Joissain lukemissani kirjoissa on jo viitattu siihen, että tuhannet ja taas tuhannet sotilaat ovat korruptoituneita (toki tämä on varsin yleistä monissa muissakin suljetuissa yhteiskunnissa) ja todella suuri joukko sotilaista on myös heikosti varustettuja vaatetuksen tms. osalta. Aseita kyllä riittää mutta kun sotilailta puuttuu vaatteita ja kenkiä niin tämä varmasti jollain aikavälillä vaikuttaa puolustustahtoon vähentävästi. Samaten sotilaat syyllistyvät monella paikalla ryöstelyyn ja "suojelurahan/-ruoan" keräämiseen, koska se on ainoa keino saada vatsa kunnolla täyteen.
Puolustustahdon arviointi on varmasti hyvin kinkkinen asia, koska maassa on satoja tuhansia tai jopa miljoonia ihmisiä joille nykytilanne sopii varsin hyvin, joten heillä voi olla todellista taisteluhalua puolustaa maataan viimeiseen mieheen ja naiseen saakka - osa lapsistakin voidaan laskea tähän joukkoon. Loikkarikirjoissa joita olen lukenut moni ihminen kertoo aidosti uskoneen siihen propagandaan mitä maassa kerrottiin ja heidän uskoneen maansa johdon luomaan "historiankirjoitukseen". Kuinka tällainen ihminen reagoi jos maahan hyökätään? Kuinka moni on valmis tarttumaan aseeseen ja puolustamaan maataan viimeiseen hengenveroon asti? Kuten aiemmassa viestissäni viittasin, luotu ilmiantaja- ja vakoilijaverkosto osaltaan takaa sen, että yhtenäinen oppositiorintama ei aivan helpolla pääse syntymään kun jokainen joka haluaa tietoa lännestä ja kuuntelee eteläkorealaisia radioasemia tekee tätä kuolemantuomion uhan alla. Kuka tahansa voi olla ilmiantaja - oma lapsikin, joten yhtenäisen rintaman luominen on hankalaa. Toisaalta jos romahtaminen alkaa niin oppositiosoluja ja jopa organisoituun taisteluun tähtääviä soluja voi syntyä yllättävänkin nopeasti.
vlad.