Tottakai tässä on kyse 99,9% varmuudella uhoamisesta.
Itseäni (ja näemmä ainakin vladia minun lisäkseni) kiinnostaakin enemmän P-Korean teoreettiset sodankäynnin edellytykset. Old school, kemiallinen&biologinen sekä tietysti edellytykset ydinlataukseen. You name it.
Suuren luokan bluffiin minäkin uskon sellaisen 99% varmuudella. Kim Jong-un nousi kuitenkin valtaan raakileena ja todellista henkilökulttia ei oltu juuri ehditty rakentaa, joten tällainen uhittelu imperialistien edessä epäilemättä kohentaa huomattavasti hänen asemia asevoimien ja maan poliittisen johdon silmissä ja saa hänet näyttämään entistäkin suuremmalta sankarilta aivopestyn kansan silmissä. Suuren Kim Jong-unin strateginen nerokkuus neuvottelupöydässä sai vihollisen perääntymään ja näin Pohjois-Korean iloinen ja onnellinen kansa saa jatkaa eloaan vailla huolta huomisesta. Tällaisen uhittelun jälkeen näennäinenkin voitto on jotain mikä varmasti kohentaa Kim Jong-unin asemaa maassa ja nostaa hänet kenties varmaksi johtajaksi jolla ei suuren suuria uhkaajia enää ole. Ainahan on tietty otettava huomioon se mahdollisuus, että Kim Jong-un on silkka marionetti ja haukat ohjailevat nyt koko maata.
Minustakin on kiinnostavaa leikkiä "strategiapeliä" sillä, että millä todennäköisyydellä sota alkaa ja millainen kyky Pohjois-Korealla on käydä laajamittaista sotaa. Miehiä ja kalustoa (määrällisesti siis) Pohjois-Korealla on huomattavan paljon mutta kuten ketjussa todettua, kalustoa on aina 50-luvulta alkaen ja reservissä on jopa kalusto 40-luvulta (esim. T-34/85 panssarivaunuja, joilla ei ole lainkaan arvoa modernissa sodankäynnissä). Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean kalusto on sitten täysin ajanmukaista ja vaikka määrällisesti kalustoa on vähemmän keskittää alueelle, tuo laatu niin suuren eron ettei suuren suurta huolta ole.
Ongelma on sitten vihollisen arvaamattomuus, jos se päättääkin iskeä ensin laajalla rintamalla käyttäen tuhansia tykkejä ja rakentinheittimiä sekä lyhyiden- ja keskipitkän kantaman ohjuksia niin tällaisen arsenaalin käyttäminen siivilikohteita vastaan tuo hyvinkin lyhyessä ajassa tuhansia ja taas tuhansia kuolleita. Ja vaikka vihollinen (Yhdysvallat ja Etelä-Korea) aloittaisivat välittömästi vastatoimet, menee aikansa ennen kuin P-K:n tykistö tms. on tehty täysin toimintakyvyttömäksi - tämä lasketaan päivissä. Jos P-K yhdistää tähän vielä erikoisjoukkojen kommandoiskuja ja sukellusveneidensä hyökkäyksiä siviilimerenkulkua vastaan sodasta seuraa suuria inhimillisiä kärsimyksiä - kuten sodista aina seuraa. Ja aina on pelkona se, että P-K käyttää joukkotuhoaseita - pahimmassa tapauksessa atomipommia, jos sillä sellainen toimintakykyisenä on olemassa. Toki tämän käyttö vaatii ensi-iskua, koska se on uskoakseni ainoa mahdollisuus saada pommi kohdealueen ylle (olettamukseni on siis se ettei toimivaa taistelukärkeä ole olemassa). Pohjois-Korean ilmavoimat tehdään kuitenkin toimintakyvyttömiksi päivässä parissa, sen jälkeen se tuskin saa koneita ilmaan vaikka niitä toimintakuntoisina kentillä olisikin. Tai jos saa ilmaan niin ei niistä enää suurta vaaraa ole koska ilmatila on täysin Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean hallinnassa.
Jos minä olisin täysin todellisuuden tajuni kadottanut diktaattori niin iskisin valmistelujen jälkeen laajalla rintamalla, jos sodankäynnin aloittaminen on siis lopullinen päämäärä ja tärkeimpinä kohteina olisivat myös vihollisen kaupungit koko niemimaan alueella ja aseina käyttäisin kaikkia käytettävissä olevia aseita ts. myös joukkotuhoaseita. Jos tarkoituksena on käydä lopulliseen sotaan imprialisteja ja heidän alamaisiaan vastaan niin miksi käyttää voimaa vain rajoitetusti? Pohjois-Koreassa täydytään tietää se, että laajojen sotatoimien aloittaminen tarkoittaa johdon vaihtumista maassa jollain aikavälillä, joten enää ei kannata toimia loogisesti vaan käyttää rajoittamatonta voimaa. Onko tällöin enää väliä sillä kuoleeko ihmisiä tuhat vai miljoona? Ei minusta, jos asiaa ajattelee todellisuuden tajun kadottaneen diktaattorin aivoin.
Mielenkiintoista olisi myös tietää kuinka Japani reagoisi jos P-K ylettäisi iskunsa aina Tokioon saakka. Pohjois-Korealla on ohjuksia jotka kantavat Tokioon mutta mikä on ohjuksien toimintavarmuus ja toisaalta onko niitä niin paljon, että niistä edes osa osuu kohteeseensa? Japaniin on sijoitettu lukuisia Patriot-pattereita suojaamaan Tokiota ja muita strategisesti tärkeitä kohteita, joten teoriassa ainakin suurin osa tai jopa kaikki Pohjois-Korean keskimatkojen ohjukset kyettäisi torjumaan. Pohjois-Korealla ei taida olla Tokioon saakka yltäviä ohjuksia kuin 10-20 kpl kenties vähän enemmän ja niiden toimintavarmuus on hiukan kyseenalainen.
vlad.