Rakastamani Hassisen Koneen kohdalla voidaan varmasti myös, jos oikein ilkeämieliseksi heittäytyy, puhua vanhan lämmityksestä ja rahastuksesta, kun 40-vuotisjuhliensa kunniaksi nousivat Ratinan lavalle. Mutta jos sen dokumentin katsoi ja ihmisten ajatuksia bändistä siinä, niin täytyy olla kyllä umpiluu, jos asiaa tarkastelee vain sen pohjalta miten bändin jäsenten tilille ilmestyy rahaa. Se oli monelle vanhalle fanille ihan hemmetin kova juttu nähdä bändi livenä taas vuosikymmenten jälkeen. "Koneen" musan kanssa oltiin kasvettu ja yhden perheen kohdalla yhteiseksi aiotusta keikkaretkestä tulikin Ratinassa muistotilaisuus. Pointtina siis se, että se bändi, vaikka naftaliinista kaivetaankin, voi edelleen toimittaa korkealla tasolla, antaa elämyksiä, tuoda muistoja mieleen ja palvella kahden tunnin ajan niin, ettei tarvitse juuri silloin ajatella kaikkea muuta paskaa elämässä. Se on musiikin ja jäljempänä taiteen voima. Mutta tiedättekö mitä? Suomessa on se fantastinen tilanne, että ei tarvitse ostaa pilettiä siihen konserttiin, jos ei tahdo.
Lisätään tähän OT:na vielä se, että bändi oli treenannut kuin eläin (julkinen?) ja kuulosti Ratinassa ihan helvetin hyvältä.
Edit: typo
www.hs.fi