Tarkastellaan joukkueiden laukomista runkosarjan viimeisimmissä otteluissa ja playoff-peleissä jaotellen laukaukset a) vaarallisen maalintekoalueen ja b) vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolisiin laukauksiin. Laukomisen tehokkuuden osalta nämä voidaan luonnehtia tämän kauden runkosarjan perusteella seuraavin luvuin: vaaralliselta maalintekoalueelta maaliin vaaditaan 10,4 laukausta (tehokkuus 9,6 %) ja vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta 73,5 laukausta (tehokkuus 1,4 %).
Aineistona on runkosarjan 10 viimeistä ottelua ja pelatut pudotuspeliottelut, eli molemmilla 22 ottelua. Koska tarkoitus on vertailla joukkueiden peruspelin luonnetta/eroavaisuuksia, lukemat ovat tasakentällispelistä. Vaarallinen maalintekoalue määritellään liitteen kuvassa (alueet 1 ja 2), laukomisetäisyys vaihtelee välillä 0-12,2 metriä.
Hyökkäyspeli:
Tappara on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta 37,0 % kaikista laukauksistaan ja HIFK 47,1 %
Tappara on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta keskimäärin 12,2 laukausta per ottelu ja HIFK 17,5 per ottelu
Tappara on laukonut vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta keskimäärin 20,7 laukausta per ottelu ja HIFK 19,6 per ottelu
Tapparan maalintekotehokkuus vaaralliselta maalintekoalueelta on 5,6 % ja HIFKin 11,2 %
Tapparan maalintekotehokkuus vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta on 12,9 % ja HIFKin 1,4 %
Tapparan maali on vaatinut keskimäärin 25,3 laukausta (tehokkuus 3,9 %) ja HIFKin 16,7 (tehokkuus 6,0 %)
HIFKin hyökkäyspeli on ollut tappavan tehokasta sekä maalien että laukausten muodossa. En muista tässä muutaman kauden tilastoinnin aikana nähneeni miltään liigajoukkueelta noin korkeaa vaarallisen maalintekoalueen laukausten osuutta kuin mitä HIFK loppurunkosarjan ja playoffien aikana "kellotti". HIFKin lukema 47,1 % on selvästi keskiarvon yläpuolella; keskiarvo on 38 % ja kymmenen prosenttiyksikön vaihtelu on melko lailla maksimivaihtelu suuntaan ja toiseen.
Lukuina: Tappara on tarkastelujaksolla tehnyt vaaralliselta maalintekoalueelta 15 maalia ja HIFK 43. Laukauksia 268 ja 384, eli HIFKillä yli 100 enemmän.
Tapparan vaarallisen maalintekoalueen laukausten osuus/määrä on melko lailla keskiarvoinen Liigan tasoon suhteutettuna. Pientä laskua ollut loppukaudelle, etenkin tehokkuudessa.
Tapparan maalintekotehokkuuden osalta esiin nousee vaarattoman maalintekoalueen suuri tehokkuus. Sillä ei kuitenkaan kokonaistehokkuudessa ylletä HIFKin tasolle, sillä vaarattomalta maalintekoalueelta Tappara on tehnyt 13 maalia 456:lla laukauksella ja HIFK 6 maalia 432:lla laukauksella. Tapparan maali on vaatinut 8,6 laukausta enemmän kuin HIFKin maali, mikä on aikas paljon.
Puolustuspeli:
Tapparan vastustaja on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta 34,1 % kaikista laukauksistaan ja HIFKin vastustaja 35,9 %
Tapparan vastustaja on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta keskimäärin 12,2 laukausta per ottelu ja HIFKin vastustaja 11,3 per ottelu
Tapparan vastustaja on laukonut vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta keskimäärin 23,7 laukausta per ottelu ja HIFKin vastustaja 20,2 per ottelu
Tapparan vastustajan maalintekotehokkuus vaaralliselta maalintekoalueelta on 7,1 % ja HIFKin vastustajan 10,4 %
Tapparan vastustajan maalintekotehokkuus vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta on 1,5 % ja HIFKin vastustajan 1,1 %
Tapparan vastustajan maali on vaatinut keskimäärin 28,6 laukausta (tehokkuus 3,5 %) ja HIFKin vastustajan 21,8 (tehokkuus 4,6 %)
Puolustus- eli maalinestotehokkuudessa Tappara on HIFKiä edellä. Molemmat ovat pystyneet suht samankaltaisella tasolla estämään vastustajaa laukomaan vaaralliselta maalintekoalueelta; HIFKin vastustajalla on ollut määrällisesti vähemmän maalintekopaikkoja, mutta Tapparan vastustajalla on ollut suhteellisesti vähemmän maalintekopaikkoja, eli kun verrataan kokonaislaukausmäärään.
Tapparalla ovat kuitenkin maalinestotehokkuudet parempaa luokkaa. Vaaralliselta maalintekoalueelta Tappara on päästänyt 19 maalia 269:llä laukauksella ja HIFK 26 maalia 250:llä laukauksella. Vaarattomalta maalintekoalueelta HIFKillä on pieni etu, Tappara on päästänyt sieltä 8 maalia 521:llä laukauksella ja HIFK 5 maalia 444:llä laukauksella. Kokonaistehokkuudessa Tappara on edellä sen verran, että Tapparaa vastaan tehty maali on vaatinut 6,8 laukausta HIFKiä vastaan tehtyä maalia enemmän.
***
Yhteenvetona voidaan todeta, että Tappara on tasakentällisin edellä puolustuspelissä ja selkeämmin takamatkalla hyökkäyspelissä.
Erikoistilannetilastot ovat tämän kauden playoffeissa, ainakin Tappara-sarjoissa, olleet hupaisia tulkittavia jälkikäteen, kun kumpikaan, Lukko tai Kärpät, ei saanut ylivoimaansa läheskään niin tehokkaaksi kuin olisi ennakkoon voinut kuvitella.
Kuitenkin pistetään näkyville: Suhteutetaan Tapparan ja HIFKin yli- ja alivoimat toisiinsa, niin saadan seuraavat lukemat maaliodottamiksi:
- HIFKin kotipelissä HIFK tekee 0,78 ylivoimamaalia ja Tappara 0,29
- Tapparan kotipelissä HIFK tekee 0,66 ylivoimamaalia ja Tappara 0,78
Eli keskimäärin HIFKin ylivoima on Tapparaa edellä, mutta ei läheskään niin merkittävästi kuin Lukon tai Kärppien ylivoima oli ennakkoon tarkastellen.