Ei riittänyt edes Luongon varsinaisen peliajan nollapeli, hienot torjunnat ja Canucks-hyökkääjien hyvät maalipaikat, kun vastapuolella loisti maalivahti, jota ei saatu rikki kertaakaan 66 minuutin aikana. Tuskastuttavaa - varsinkin upeasti jälleen pelanneelle ja taistelleelle Luongolle.
Nimimerkki Morrow10 kanssa täysin samaa mieltä Turcosta. Mies on antanut jokaisessa pelissä joukkueelleen täyden mahdollisuuden voittaa ja pelannut sarjassa jo kaksi nollapeliä, joten ei Dallas ainakaan maalivahtiinsa tule kaatumaan.
Tämä on ollut kyllä todella hieno sarja toistaiseksi ja tulee varmasti säilymään sellaisena loppuun saakka. Toistaiseksi joukkueet ovat ottaneet lähes kaikki voittonsa vieraissa ja toivottavasti tämä meno tulee jatkumaan seuraavassakin pelissä.
Etukäteen sitä osasikin aavistaa, että juuri tämä viides ottelu tulisi olemaan Vancouverille se kaikkein hankalin ottelu. Canucksilla oli ottelupallo, peli pelattiin kotiyleisön antamien paineiden edessä ja Dallasille tappio olisi tiennyt kauden loppumista.
Mahdotonta sanoa, pystyykö Canucks katkaisemaan sarjan seuraavassa pelissä Dallasissa, mutta jotenkin tuota ottelua kohtaan löytyy tällä hetkellä enemmän luottoa kuin löytyi tämän viidennen ottelun alla. Vancouverin olisi myös pakko laittaa sarja pakettiin tuossa pelissä, sillä mikäli Dallas saisi kaksi peräkkäistä voittoa, Stars olisi aika vahvoilla.
Vancouverin puolelta ei tappiosta huolimatta huonoja pelaajia kannata edes etsiä, sillä joukkue pelasi jälleen hyvän ottelun. Luongon ohella suurimmat yksittäiset kiitokset on osoitettu jälleen puolustaja Willie Mitchellille. Esimerkiksi Canuks.com kirjoittaa Mitchellin viidennen pelin otteista seuraavasti;
Willie Mitchell, as usual, was a force in the Canucks own end. He put his body on the line and had five of the Canucks 20 blocked shots. The entire Stars team combined for 9.
When he wasn’t blocking shots, he was getting his 63 inch piece of lumber in the way of the Stars. He prevented three or four top quality scoring chances in a game that had very few. Mitchell finished with 26:13 of ice time.
Vancouverin hyökkäyksestä kuitenkin sen verran ajattelemisen aihetta, että vaikka Sedinien ja Näslundin välinen yhteistyö luokin paikkoja, maaleja tai pisteitä kolmikon yhteispeli ei ole tuonut. Näslundin ja kaksosten peli on välillä aika näyttävää, mutta jotenkin tuota vaivaa tehottomuus, kun Näslund ei osaa mennä esimerkiksi Taylor Pyattin tavoin maalin läheisyyteen hakemaan vapaata paikkaa, vaan hänkin pyrkii pyörittämään peliä kauempana maalia.
Tämän vuoksi minä näkisin isokokoisen Pyattin taas kaksosten kanssa, vaikka hänen alkunsa playoffeissa ei ollutkaan paras mahdollinen ja vaikka hän pelaa tällä hetkellä toisessa hyvin toimineessa ketjussa (Smolinskin ja Lindenin kanssa). Samalla Näslund voisi tuoda omaa taitoaan toisaalle hyökkäyksessä.
Ongelmana joukkueen ketjulotoissa on tosin se kysymys, kannattaisiko Näslundin ja Pyattin paikkoja vaihtaa suoraan, sillä Näslundin ja Smoken yhteispeli ei hyvästä alusta huolimatta kuitenkaan loksahtanut runkosarjassa paikalleen. Mikäli Näslundia ja Smokea ei puolestaan edes yritetä samaan ketjuun (ja Pyatt kuitenkin laitetaan kaksosten kanssa samaan ketjuun), Canucksin pitäisi muokata ketjujaan enemmänkin.
Ketjulottoa on siis vaikea ratkaista, mutta joukkueen tehokkaimmilta pelaajilta pitää kuitenkin saada enemmän tehoja. Kun Näslundin kanssa näitä ei näytä paikoista huolimatta tulevan, kaksosten tuttu ketjukaveri Pyatt olisi seuraavana kokeiltavana.
