Pitäisikö pakkoruotsista luopua?

[Zaster]

En ole tosiaan kielellisesti lahjakas ja siksi oikeasti ihan hyvä itselleni, että olen tuon englannin harjoitellut ok tasolle ja ruotsinkieli on tosiaan nollissa. Ruotsia olen viimeksi käyttänyt koulussa noin 20 vuotta sitten.

Itselläni sama tilanne, tosin sillä erolla että koulussa ruotsin käyttämisestä on jo reilusti yli 20 vuotta.

Olisihan se hieno käyttää Ruotsissa ruotsia, kuten olisi hienoa käyttää Saksassa saksaa ja Espanjassa espanjaa. Mutta kun ei onnistu, niin ei onnistu. Pakko on ollut nöyrtyä ja käyttää englantia, ihan kivasti on silläkin pärjännyt, jopa Ruotsissa ja jopa työasioissa.

Oikeastaan ainut paikka jossa en ole suomella ja englannilla pärjännyt on ollut Ahvenanmaa ja tästäkin tapauksesta tosin on jo reilut 30 vuotta.
Oltiin Maarianhaminassa jossain vaatekaupassa jossa oli todella upea nahkarotsi myynnissä, tästä sitten myyjältä kyselin, ensin suomeksi ja sitten englanniksi. Tämä hivenen vanhempi naismyyjä katsoi vain minua sanaakaan sanomatta, kunnes kääntyy pois ja alkaa palvelemaan jotain toista asiakasta.
Tuo oli jotenkin niin koominen tilanne, etten osannut tuosta mieltänikään pahoittaa. Tuohon aikaan toki ei muutenkaan ollut tapana pahoittaa mieltää kaikista pikku vastoinkäymisistä. Takkikin tuli ostettua.

Eli tarinan opetus, jos nahkarotsi on hieno, osta se!

 

[Daro]

Mulla oli vähän sama. Luin yläasteella valinnaisena saksan, enkä oppinut juuri mitään. Aikaa käytettiin vähän ja motivaatio oli... noh... teinimäinen.

Lukiossa aloitin sen alusta ja motivaatio oli silloin vähän parempi. Täysin pintapuoliseksi se oppiminen kyllä silloinkin jäi.

Oli siitä lukiosaksasta ja parista korkeakoulukurssista kai jotakin hyötyä, kun lopulta sitten Itävaltaan päädyin. Mutta kyllähän se kielen varsinainen oppiminen tapahtui vasta sitten, kun heitettiin suoraan syvään päätyyn.

Jos pakotat opiskelemaan nuorempaa ihmistä sellaista kieltä jota häntä ei kiinnosta, niin sillä ei ole väliä onko se pakollista vai ei. Nykyään Englantia jokainen 10v lapsi osaa Suomessa jo alustavasti todella hyvin vrt. itseni siinä iässä. Englanti tosin on tarttunut myöhemmin paremmin itselleni.

Jos Ruotsin kieli on niin iso juttu jolla tämä kansakunta olisi saatu nousuun, niin sitä olisi kyllä opetettu meidän kouluisamme isommalla voluumilla.

 

[Nelfor]

Millä aineella siis korvaisit ruotsin opetuksen kun ilmeisesti mitään toista kieltä siihen ei kannata pistää pakolliseksi? Sinällään jotkut ovat kuulemma opiskelleet pitkän saksan tai ranskan, englannin sijaan. Varmaan olisi mahdollista että kun on luokat 3-6 opiskeltu yhtä kieltä niin sen perusteet unohtuvat kokonaan kun tulee toinen sukulaiskieli rinnalle luokalla 7 mutta olen melko varma että tuo on hyvin harvinaista. Toki itse vastasin johonkin ruotsin kokeeseen saksaksi koska se sattui minua silloin huvittamaan.

Olisiko ruotsin opetus pakko korvata jollain? Jos olisi, niin vaikkapa englannin opetusta lisää, jolloin sitä voisi myös monipuolistaa.

Tai yksi mieleen tuleva aihe on tietokoneiden käytön opetus työelämää silmällä pitäen. Uskokaa tai älkää, mutta tätä on on kouluissa aivan liian vähän ja se on vähenemään päin.

 

[Marleau]

Natiivipuhujien määrä ei tue noita. Venäjää puhutaan äidinkielenä enemmän kuin noita yhteensä ja saamenkielellä on jo vähemmistökielen asema.

Puhutaan kyllä, mutta mieluummin Suomessa pitäisi vähentää sitä Venäjän kielen asemaa, kun mitä ruotsin kielen. Nyt varsinkin tällaisena aikana, kun se itänaapurin käy sitä laitonta hyökkäyssotaansa Ukrainassa ja on muutenkin alkanut käyttäytyä uhkaavasti ja vihamielisesti kaikkia länsimaita ja erityisesti NATO:n jäsenmaita kohtaan, niin näin ollen tällainen valtio ei todellakaan ansaitse saada mitään parempaa kohtelua ja erityisasemaa oman kielensä suhteen naapurimaissaan ja länsimaissa ylipäätään millään tavalla.

Ruotsin kieli sen sijaan on Suomen virallinen kieli, joten näin ollen sen asemasta ei pidä Suomessa luopua missään vaiheessa, vaan se pitää säilyttää täällä pakollisena jatkossakin.

 

[Ann Arbor]

Ruotsin kieli sen sijaan on Suomen virallinen kieli, joten näin ollen sen asemasta ei pidä Suomessa luopua missään vaiheessa, vaan se pitää säilyttää täällä pakollisena jatkossakin.

Sinänsähän kielellä voi olla virallinen ja lain edessä tasa-arvoinen asema, vaikkei sen opiskelu jokaiselle pakollista olisikaan. Ymmärtääkseni ei esim. Kanadassa maan englanninkielisissä provinsseissa kaikki "joudu" opiskelemaan ranskaa, vaikka kielellä suhteellisesti voi sanoa olevan maassa vahvempi asema, kuin ruotsilla täällä.

Sikäli ruotsin status maan toisena kansalliskielenä on tuskin muuttumassa mihinkään, mutta mielenkiintoista nähdä, miten kielen puhujien suhteellinen osuus väestöstä tulee kehittymään ja valtaako suomi vielä joitain alueita. Ei tarvitse mennä kovin kauas historiaan, jolloin esim. Sipoo oli enemmistöltään ruotsinkielinen kunta, mutta nyt (2023) ruotsinkieliset muodostavat väestöstä enää 28,1% osuuden. Yhtä lailla matalan syntyvyyden ja maahanmuuton seurauksena myös suomenkielisten osuus väestöstä on laskemassa, mutta yhtä lailla voi olettaa ylivoimaisen valtaenemmistön äidinkielenään vierasta kieltä puhuvien omaksuvan kotimaisista kielistä suomen käyttökielekseen.

 

[Daro]

Puhutaan kyllä, mutta mieluummin Suomessa pitäisi vähentää sitä Venäjän kielen asemaa, kun mitä ruotsin kielen. Nyt varsinkin tällaisena aikana, kun se itänaapurin käy sitä laitonta hyökkäyssotaansa Ukrainassa ja on muutenkin alkanut käyttäytyä uhkaavasti ja vihamielisesti kaikkia länsimaita ja erityisesti NATO:n jäsenmaita kohtaan, niin näin ollen tällainen valtio ei todellakaan ansaitse saada mitään parempaa kohtelua ja erityisasemaa oman kielensä suhteen naapurimaissaan ja länsimaissa ylipäätään millään tavalla.

Ruotsin kieli sen sijaan on Suomen virallinen kieli, joten näin ollen sen asemasta ei pidä Suomessa luopua missään vaiheessa, vaan se pitää säilyttää täällä pakollisena jatkossakin.

Venänäjän kieli edelleen on sellainen kieli jota me saattaisimme jopa ymmärtää paremmin kuin Ruotsin kieltä. Ruotsin kieltähän tässä on pakko syötetty kansakuntaamme jo silloin kun Ruotsin kuningaskunta on pakko syöttänyt heidän mongerustaan. Ruotsiahan osaan puhua itsekin, mutta Ruotsalaiset eivät osaa puhua saamaa kieltä kuin itse puhun... eli siis ihan vain Suomea...Jag heter Peter, jag hoppa monga meter!

 

[Marleau]

Venänäjän kieli edelleen on sellainen kieli jota me saattaisimme jopa ymmärtää paremmin kuin Ruotsin kieltä. Ruotsin kieltähän tässä on pakko syötetty kansakuntaamme jo silloin kun Ruotsin kuningaskunta on pakko syöttänyt heidän mongerustaan. Ruotsiahan osaan puhua itsekin, mutta Ruotsalaiset eivät osaa puhua suomea...Jag heter Peter, jag hoppa monga meter...

Miten niin muka venäjää saattaisimme ymmärtää paremmin?? Onhan nyt ruotsin kieli paljon helpompaa, kun sanat ovat jo lähempänä suomea ja kirjaimet myös samanlaisia, toisin kun ne venäjän kielen kyrilliset aakkoset.

 

[Daro]

Miten niin muka venäjää saattaisimme ymmärtää paremmin?? Onhan nyt ruotsin kieli paljon helpompaa, kun sanat ovat jo lähempänä suomea ja kirjaimet myös samanlaisia, toisin kun ne venäjän kielen kyrilliset aakkoset.

Mietippä tätä? Ruotsin kieltähän tässä pakotetaan kokoajan. Venäläiset aakkosethan on täysin opeteltavissa. Svenskaa on pakko oppia puhumaan kouluissa, mutta nuo itärajan takana olevat aakkoset ovat vapaaehtoista opetella jos sattuu niin, että sellainen mahdollisuus tulee eteen. Ruotsia pakotetaan ja tuon itärajan edustajan kieli on nyt pannassa valitettavasti.

 

[Nelfor]

Ruotsin kieli sen sijaan on Suomen virallinen kieli, joten näin ollen sen asemasta ei pidä Suomessa luopua missään vaiheessa, vaan se pitää säilyttää täällä pakollisena jatkossakin.

Kielen virallisuus ei tarkoita, että sitä täytyisi pakko-opettaa.

Lisäksi tässä kohtaa olisi syytä nostaa tapetille, että tulisiko ruotsin olla virallinen kieli Suomessa? Historialliset syyt tälle on olemassa, mutta ovatko ne enää päteviä ja onko virallisuus enää tarpeen? Jos käytännön tasolla katsotaan, niin Suomi ei ole kaksikielinen maa, eikä ole ollut sitä todella pitkään aikaan. Itse en näe tuolle ruotsin virallisen kielen asemalle mitään perusteita nykypäivänä.

 

[Hukkakaato]

Kuten jo monesti olen todennut, tapakulttuuria ja kansallista identiteettiä ei voi kunnolla ymmärtää ilman paikallisen kielen oppimista, joten miksi näitä ei tehtäisi käsikkäin?

Samaan pohjasin mielipiteeni ruotsin kielen oppimisen tärkeydestä. Koska Skandinavia on meille historiallisesti, kulttuurillisesti, poliittisesti, identiteetillisesti ja taloudellisesti niin elintärkeä referenssikohde - ja Pohjoismaat meille tärkeimpiä kumppaneita, on mielestäni hyvin tärkeää tuntea ne kulttuurillisesti. Muut Pohjoismaat ovat läheisiä kielisukulaisia, joten tässä meillä on luontainen takamatka.

Lyhensin nyt lainausta kun ei tämä koske kuin tätä kohtaa.

Olen itse ollut aina samaa mieltä kielen merkityksestä kulttuurin ja identiteetin ymmärtämisessä. Ja yleisellä tasolla se varmasti pätee. Mutta jos miettii spesifisti Suomen kontekstissa, jossa pakkoruotsi on todellakin intohimoja herättävä aihe, niin huomaan nyt myös hieman kyseenalaistavani tuota ajatusta. Eli siis ruotsin opiskelun yhteyttä siihen, että meidän olisi hyvin tärkeää tuntea Ruotsi kulttuurillisesti.

Eikö ruotsalaista identiteettiä, kulttuuria, historiaa, ja ylipäänsä koko maan tärkeyttä Suomelle voisi opettaa suomeksi? Tämä voitaisiin tehdä pienemmillä resursseilla kuin kielen opetus, koska kielen oppiminen vie joka tapauksessa vuosia. Lisäksi veikkaan, että aika moni niistä, jotka vihaavat (pakko)ruotsia, oppisi tällä tavalla paljon enemmän juuri siitä identiteetistä ja kulttuurista. Nyt sen pakkoruotsin vuoksi moni on luultavasti jo periaatteesta kaikkea Ruotsiin liittyvää opiskelua vastaan. Ehkä isossa kuvassa kansamme ymmärtäisi Ruotsin merkityksen paremmin.

Ylläoleva koskee siis tilanteita, tai henkilöitä joilla ei oikeasti ole elämässään mitään tekemistä Ruotsin tai ruotsin kieltä puhuvien kanssa. Ne tilanteet tietenkin erikseen, missä henkilö muuttaa Ruotsiin, tai tekee vaikka bisnestä Ruotsissa ja/tai ruotsalaisten kanssa. Silloin se kieli on todellakin välttämättömyys.

Onhan yo. ehdotuksessa toki sellainen ongelma, että miten varmistettaisiin riittävä ruotsin osaaminen kansakunnan tasolla. Monet sitä kuitenkin tarvitsee, koska Suomella tulee jatkossakin olemaan erittäin tiivis kumppanuussuhde Ruotsin kanssa. Jos meillä ei olisi pakkoruotsia, ja Ruotsin identiteettiä ja kulttuuria opetettaisiin historian tai yhteiskuntaopin alla, niin miten varmistettaisiin että meillä on kuitenkin tarpeeksi ihmisiä, jotka tunnistavat kielen tärkeyden? Olisiko silti tarpeeksi (hyvin nuoria) ihmisiä, jotka tiedostaisivat että kieli todennäköisesti tulee olemaan tärkeä ainakin jollakin elämän osa-alueella, ja siksi valitsisivat sen vapaaehtoisena?

En tiedä, kunhan pohdiskelen, mutta jotenkin vain tuntuu, että tällä hetkellä käytämme tarpeettoman suuren määrän resursseja tällaisella massaratkaisulla.

 

[Marleau]

Mietippä tätä? Ruotsin kieltähän tässä pakotetaan kokoajan. Venäläiset aakkosethan on täysin opeteltavissa. Svenskaa on pakko oppia puhumaan kouluissa, mutta nuo itärajan takana olevat aakkoset ovat vapaaehtoista opetella jos sattuu niin, että sellainen mahdollisuus tulee eteen. Ruotsia pakotetaan ja tuon itärajan edustajan kieli on nyt pannassa valitettavasti.

Miten niin "valitettavasti" pannassa? Pitäisikö siis mielestäsi tämän diktatuurisen miehittäjävaltion ja hyökkäyssotaa käyvän valtion kieltä opettaa muka myös täällä länsimaissa, että ihmiset alkaisivat sitten ymmärtää paremmin sitä venäläistä maailmankatsomusta ja heidän "oikeuttaan" hyökätä aina tasaisin väliajoin sinne, johon se Kremlin sotarikollishallinto parhaaseen katsoo?

Tätähän se venäjän kielen levittäminen täällä länsimaissa nimenomaan just olisikin, eli tarkoitus auttaa ja palvella niitä Kremlin tarkoitusperiä vanhassa kunnon YYA-hengessä 70-luvun tyyliin.

 

[Nelfor]

Kuten jo monesti olen todennut, tapakulttuuria ja kansallista identiteettiä ei voi kunnolla ymmärtää ilman paikallisen kielen oppimista, joten miksi näitä ei tehtäisi käsikkäin?

Miksi ei voisi? Mihin tämä perustuu? Ymmärrän konseptin jollain tasolla silloin, jos puhutaan jostain hyvin eksoottisesta kielestä, jossa myös ilmaistaan asioita poikkeavilla tavoilla. Ruotsin kieli ei ole tällainen, vaan se on hyvin tavanomainen kieli ja varsin lähellä esimerkiksi englannin kieltä.

Olen itse asunut Ruotsissa. Muutin sinne töiden perässä ja tein töitä ruotsalaisten kanssa. Vietin arkea ruotsalaisten kanssa ja elin ruotsalaisten ympäröimänä - olin jopa parisuhteessa ruotsalaisen naisen kanssa. En osannut ruotsin kieltä sinne mennessäni, enkä oppinut siellä asuessani. Olin ajatellut, että opettelen kieltä uudelleen, jos koen sille tarvetta, mutta näin ei käynyt.

Asioin Ruotsissa asuessani aina englanniksi. Kaikki puhuivat ja ymmärsivät englantia erinomaisesti, eikä kukaan vaatinut minulta ruotsin kielen osaamista. Puhuin ruotsalaisten kanssa usein heidän maastaan, sekä esimerkiksi Suomen ja Ruotsin kulttuurieroista. Kaikki tämä tapahtui englanniksi. Kenelläkään ei ollut mitään vaikeuksia esittää asiaansa tai kuvailla asioita englanniksi. Minulle piirtyi hyvin selkeä kuva ruotsalaisesta kulttuurista ja ihmisistä.

Eli mikä tässä nyt on se asia, mitä en ole voinut ymmärtää osaamatta ruotsin kieltä?

 

[disco-stu]

Kyllähän minkä tahansa kielen syvempi osaaminen auttaa ymmärtämään kulttuureja ja tarvittaessa helpottaa integraatiota yhteiskuntaan. Tästä ei varmasti ole mitään epäselvyyttä.

Nykyisen pakkoruotsin ongelma vaan on se, että se ei todellakaan anna kovinkaan syvää kielellistä osaamista ja monesti toimii juuri päin vastoin: opiskelijaa pakollisuus vituttaa ja oppiminen on pintapuolista, mistä on taas hyvin vähän hyötyä. Joku pakollinen virkamiesruotsihan on opiskelijalle ihan höpöhommaa eikä siitä kyllä sinällään hyötyä ole, varsinkin jos joka tapauksessa opiskelee myös muuta tai muita kieliä. Motivoitunut, vapaaehtoisesti ruotsia opiskeleva puolestaan saa varmasti myös sitä kulttuurillista pääomaa kielitaidon lisäksi. Ja sama pätee myös muihin kieliin.

Nostaisin vielä Soininvaaran tuomaa pointtia esille. Koska kansainvälistyvässä maailmassa annamme jo pelkällä suomalaisuudella (marginaalikieli, joka ei juuri tarjoa pohjia muiden kielien oppimiselle) paljon etumatkaa, niin toisen marginaalikielen pakko-opetus on sekä resurssien haaskaamista että kilpailukyvyn kannalta hölmöä. Mikä tahansa isoista kielistä olisi melko varmasti hyödyllisempi tulevassa työelämässä ja eurooppalaisessa arjessa. Onhan se melkoinen etulyöntiasema, jos kielipohja on saksa, ranska ja englanti vs suomi, ruotsi ja englanti. Se, pystyykö suomalainen siltikään kilpailemaan natiivien kanssa kv. työmarkkinoilla on vaikeampi kysymys - tälläkin palstalla lienee useita, jotka siinä ovat onnistuneen myös pakkoruotsin kanssa.

Koska Ruotsi ja ruotsalaisuus on kuitenkin iso osa Suomen kulttuuriperimää ja historiaa, voisiko pakkoruotsin tilalle ottaa skandinaavista yhteiskuntaoppia tai vastaavaa, kulttuuriin ja yhteiskuntaan sidottua opetusta? Toki samalla voisi myös ne ruotsin perusteet opetella, jolloin ne, jotka ruotsia haluavat opiskella pidemmälle saavat volttilähdön. Muutoin sitten pakolliseksi jokin muu toinen kieli: saksa, ranska, espanja tai jos resursseja on, mikä tahansa muu kieli, vaikka kiina, farsi tai arabia.

Mä luulen, että pakkoruotsia puolustetaan niin vimmatusti varsinkin poliittisesti, koska tiedetään, että mikäli ruotsi olisi muiden vapaaehtoisten kielten kanssa samalla viivalla, jäisi se välittömästi jalkoihin. Tämä taas heikentäisi heti ruotsinkielisen "eliitin" valta-asemaa (koulutus, palvelut jne.) ja varmaankin alettaisiin toden teolla kyseenalaistamaan Suomen kaksikielisyyttä. Niin kuin mielestäni kuuluisikin. Täysin keinotekoinen asetelma tähän maailman aikaan, eikä sille oikein mitään perusteita enää ole.

Hauskana anekdoottina, ruotsalaiset työkaverit olivat täysin äimän käkenä, kun silloin joskus tuli puheeksi ruotsin asema Suomessa ja pakkoruotsi. Eivät he voineet käsittää mitä järkeä suomalaisten on opetella ruotsia pätkääkään, mutta olihan se tietysti hauskaa päästä pätemään ja heitellä ne hur är läget heti kärkeen!

 

[Noppa10]

Kielen virallisuus ei tarkoita, että sitä täytyisi pakko-opettaa.

On siinä tällä hetkellä sellainen aspekti, että meillä kuitenkin lainsäädännöllä taataan kaikille (suomen kansalaisille) oikeus saada palvelu omalla äidinkielellään. Ja kun näin on, on valtion tehtävä huolehtia, että niitä ruotsinkielentaitoisia löytyy tarvittaessa. Meillä on esimerkiksi Raaseporin alueella todella paljon vanhempaa sukupolvea, jotka eivät yksinkertaisesti osaa tarpeeksi hyvin suomea, jotta voisivat selviytyä kaikista arjen tilanteista.

Lisäksi tässä kohtaa olisi syytä nostaa tapetille, että tulisiko ruotsin olla virallinen kieli Suomessa? Historialliset syyt tälle on olemassa, mutta ovatko ne enää päteviä ja onko virallisuus enää tarpeen? Jos käytännön tasolla katsotaan, niin Suomi ei ole kaksikielinen maa, eikä ole ollut sitä todella pitkään aikaan. Itse en näe tuolle ruotsin virallisen kielen asemalle mitään perusteita nykypäivänä.

No minä näen, että juurikin historiallisista ja kulttuurihistoriallisista syistä ne perusteet on edelleenkin olemassa. Tällä maaperällä puhuttiin ruotsia kauan ennen Suomea, joten jos nyt jotain kieltä lähdettäisiin pois tiputtamaan, niin samantien voitaisiin suomi epävirallistaa ja nostaa ruotsi siihen viralliseksi kieleksi.

Tuohon argumenttiin "ruotsia ei tarvitse missään" yleisellä tasolla; ruotsia puhuu maailmassa äidinkielenään kuitenkin lähes tuplamäärä (en jaksa tarkistaa tarkkoja lukuja) suomeen verrattuna. Vähemmän sitä suomea tarvitsee, kuin ruotsia. Lisäksi kaikissa Pohjois-maissa kyllä ymmäretään oikein hyvin ruotsia, vaikka omat kielensä niistä eroavatkin hiukan.

Koko koulujärjestelmän pohjana on antaa mahdollisimman hyvät edellytykset jokaiselle pärjätä elämässä, ei suinkaan valmistaa meistä kaikista valmiita yksilöitä. Ruotsin kielen perusteet antavat todella hyvän pohjan vaikkapa juuri Pohjoismaihin työllistymiselle. Eivät kaikki sitä kieltä tule tarvitsemaan koskaan, mutta eivätpä kaikki koskaan tarvitse historiaa, fysiikkaa, maantietoa tai biologiaakaan, mutta hyvä ne silti on opettaa.

Itse luin A-kielenä ruotsin, viidennellä aloitin vapaehtoisen englannin. Kahdessa vuodessa kirittiin A-englannin lukijat kiinni, eli kun seiskalla alkoi pakollinen ruotsi, oli kaikki samassa tahdissa englannin kanssa, mutta meillä A-ruotsin lukijoilla jo neljä vuotta toista kotimaista kieltä takana. Kasilla aloitin valinnaisen ranskan, ja siinä oli suunnaton apu ruotsintaidosta, niin samankaltaiset kielet ovat kyseessä.

 

[mjr]

Kovin on nyt indoeurooppalaista. Ei kai sentään taustalla kummittele lähes stahanovilainen haamu, joka kuiskii hyödyistä, kun nyt kerran satumme elämään noiden kielellisesti suorastaan kummajaisten ympäröiminä. Siis ne sekoilijathan ovat mm. keksineet, että aivan kaikella on muka sukupuoli.

Sen sijaan vaikkapa kunnon uralilaiset samojedikielet. Siinä olisi aitoa puhtaasti yleissivistävää opittavaa. Tai jos halutaan laajentaa horisonttia, niin Afrikassa ja Amerikoissa olisi olemassa vaikka mitä aivan erilaista. Latinaa nyt osaa vähän kuka vain, mutta keneltä sujuu inkojen kieli!

No, voin ottaa sumerin kolmanneksi valinnaksi. Noin vakavasti puhuen niin eihän sitä koskaan tiedä, ehkäpä jonain päivänä vanhat humanistiset sivistysideaalit palaavat (vaikka teknologian kehittyessä ja automaation ja AI:n vallatessa suorittavia aloja) eikä nähdä koulutusta jonkun helvetin tuotantoarvon kautta, juurikin täsmälleen stahanovilaisesti.

 

[Baldrick]

Kielten oppettelu on sinänsä todella tärkeää ja itse liputin aikoinaan Venäjän kielen puolesta, mutta nykyinen maailman tilanne ei varmasti tue sitä ala-aste/yläaste maailmasta. Itse luin Saksaa jo lukiossa ja se ei kyllä antanut itselleni kovinkaan paljoa mitään, koska ei siihen kyllä käytetty aikaa omalla kohdallani tarpeeksi. Opin kyllä kyseistä kieltä paljon paremmin myöhemmin, koska elämä vei kyseisen kielen maahan. Ruotsin kielihän on marginaali kieli kuten Suomikin. Ymmärrän kyllä heitä jotka ovat rannikko alueilta kotoisin jossa sitä kieltä puhutaan enemmän.

Jos siihen saksan opetteluun olisi käytetty yhtä paljon aikaa kuin ruotsin opetteluun, niin valmiutesi olisi ollut luultavasti melko paljon paremmat? Hyvä toki, että tuli kieli hanskattua paremmin sitten myöhemmällä iällä.

 

[Lystikäs]

Niin, mutta silloin oppii vain saksaa. Jos opiskelee saksaa ja ruotsia, oppii molempia ja molemmat tukevat toisiaan.

Jos haluaa oppia saksaa, mutta on myös pakko opetella ruotsia (kuten parhaillaan on, ja jokaisella oppiasteella), niin se tarkoittaa sitä, että sinun pitäisi alkaa opetella neljättä kieltä jos haluaisit parantaa kielitaitoasi jollakin muulla kielellä kuin anglosaksisella naapurikielellä. Ja neljän ulkomaisen kielen hallitseminen vaatii jo lahjakkuutta jota harvoilla on. Ja kun saksakaan ei ole kummoinen valtakieli, niin Soininvaaraa mukaillakseni, me asetetaan kansakuntana itsemme melkoiselle takamatkalle muihin kansoihin nähden, kun yleinen kielitaitomme rajoittuu pelkästään anglosaksisiin kieliin. Jos meitä vertailee globaalisti, ja huomioi sen, että suomi on kansainvälisesti täysin turha kieli, niin ei ole kovin montaa toista maata, jotka pakottavat kansalaisensa näin yksipuoliseen kielimaailmaan.

Puhuit edellä siitä, että Ruotsi on meille tärkeä esimerkki maa. No ei tunnu olevan ainakaan tässä asiassa. Siellä on vapaa kielivalinta. Yli 60% ruotsalaisista valitsee espanjan toiseksi vieraaksi kieleksi. Englanti ja espanja tarjoaa heille kieliavaimet hyvin moneen kulttuuriin (anglosaksiseen ja latinalaiseen). Ruotsissa asuu myös enemmän ruotsinsuomalaisia, kuin Suomessa suomenruotsalaisia, joten ei oikeastaan väestöpohjallakaan pääse argumentoimaan vastaan. Jos haluaisimme oikeasti ottaa Ruotsista mallia, olisimme heidän tapaansa liberaali maa, ja antaisimme kansalaisten itse valita sen minkälaisiksi haluavat kielipäänsä rakentaa. Sen sijaan olemme autoritaarinen maa, joka pakottaa kansalaiset kuluttamaan ison osan opiskeluajastaan marginaalikieleen, jota suurin osa ei koskaan tule käytönpuutteen takia sisäistämään, jonka todellinen tarkoitus tuntuu olevan kansan alitajuinen aivopesu kohti jonkinlaista ”ruotsalaisrakkautta”. Tämä touhu tuntuu enemmän neuvostoajan jäänteeltä kuin miltään mitä Ruotsi edustaa. Ja väitänpä, että pakkoruotsi lisää ihmisissä jotain ihan muuta kuin rakkautta ruotsalaisuutta kohtaan.

Huomasin myös taannoin liberaaliketjussa, että ajattelet kuitenkin olevasi jonkin sortin liberaali. Miten se on mahdollista jos olet kuitenkin eväämässä ihmisiltä vapauden pyrkiä rakentamaan itselleen mieleistä kielipäätä, ja valita itse itselleen kulttuurit johon haluaa tutustua paremmin. Meillä käydään jo pakollisesti läpi historian tunnilla Suomen ja Ruotsin yhteinen historia. Onko oikeasti pakko jankata kyseistä marginaalikieltä jokaisella oppiasteella vain siksi, että tunnettaisiin olevamme enemmän yhteyttä ruotsalaisiin. Ja mikäli et ole huomannut, niin suomalaisuus on melko samankaltaista ruotsalaisuuden kanssa, joten ei tuo kieli ole mikään ikkuna uuteen kulttuuriin. Pakkoruotsi on minusta enemmänkin keinotekoista illuusiota itsetunto-ongelmaisille siitä, että olisimme muka jotenkin kielellisestikin yhteensopivampia skandinaaveihin, vaikkei se pidä paikkaansa.

 

[Spitfire]

On siinä tällä hetkellä sellainen aspekti, että meillä kuitenkin lainsäädännöllä taataan kaikille (suomen kansalaisille) oikeus saada palvelu omalla äidinkielellään. Ja kun näin on, on valtion tehtävä huolehtia, että niitä ruotsinkielentaitoisia löytyy tarvittaessa. Meillä on esimerkiksi Raaseporin alueella todella paljon vanhempaa sukupolvea, jotka eivät yksinkertaisesti osaa tarpeeksi hyvin suomea, jotta voisivat selviytyä kaikista arjen tilanteista.



No minä näen, että juurikin historiallisista ja kulttuurihistoriallisista syistä ne perusteet on edelleenkin olemassa. Tällä maaperällä puhuttiin ruotsia kauan ennen Suomea, joten jos nyt jotain kieltä lähdettäisiin pois tiputtamaan, niin samantien voitaisiin suomi epävirallistaa ja nostaa ruotsi siihen viralliseksi kieleksi.

Tuohon argumenttiin "ruotsia ei tarvitse missään" yleisellä tasolla; ruotsia puhuu maailmassa äidinkielenään kuitenkin lähes tuplamäärä (en jaksa tarkistaa tarkkoja lukuja) suomeen verrattuna. Vähemmän sitä suomea tarvitsee, kuin ruotsia. Lisäksi kaikissa Pohjois-maissa kyllä ymmäretään oikein hyvin ruotsia, vaikka omat kielensä niistä eroavatkin hiukan.

Koko koulujärjestelmän pohjana on antaa mahdollisimman hyvät edellytykset jokaiselle pärjätä elämässä, ei suinkaan valmistaa meistä kaikista valmiita yksilöitä. Ruotsin kielen perusteet antavat todella hyvän pohjan vaikkapa juuri Pohjoismaihin työllistymiselle. Eivät kaikki sitä kieltä tule tarvitsemaan koskaan, mutta eivätpä kaikki koskaan tarvitse historiaa, fysiikkaa, maantietoa tai biologiaakaan, mutta hyvä ne silti on opettaa.

Itse luin A-kielenä ruotsin, viidennellä aloitin vapaehtoisen englannin. Kahdessa vuodessa kirittiin A-englannin lukijat kiinni, eli kun seiskalla alkoi pakollinen ruotsi, oli kaikki samassa tahdissa englannin kanssa, mutta meillä A-ruotsin lukijoilla jo neljä vuotta toista kotimaista kieltä takana. Kasilla aloitin valinnaisen ranskan, ja siinä oli suunnaton apu ruotsintaidosta, niin samankaltaiset kielet ovat kyseessä.

Ruotsinkielistä väestöä maasta löytyy noin viisi prosenttia, joista suomea osaamattomia pieni osa. Pitääkö joka ikisen opetella ruotsinkieli, jotta tätä hyvin marginaalista väestön osaa pystytään palvelemaan ruotsiksi?

Suomea on puhuttu Suomessa ainakin vuosituhansia, miten pitkälle historiaan tämä kolonialistinen ajattelu aiemmin puhumisesta pitää katsoa? Toki suomen kirjakielen historia yltää "vain" puolen vuosituhannen päähän. Ruotsi on ollut hallinnon kieli Ruotsin valtioon kuulumisen seurauksena.

Ruotsia puhuu maailmassa äidinkielenään noin 9 miljoonaa ihmistä, eli noin promille maailman väestöstä ja suomea noin 5 miljoonaa ihmistä. Suomessa tarvitsee pääasiassa Suomen kieltä, sen rinnalle toisen täysin marginaalikielen opettelu on täydellistä resurssien hukkaamista isossa massassa. Tuplamäärä täysin marginaalikielen puhujista on edelleen täysin marginaalimäärä, jonka vuoksi kaikkien suomalaisten ei ole missään määrin mielekästä käyttää aikaansa ruotsin opetteluun. Jos opettelisi ruotsin sijasta koulussa vaikkapa espanjan, niin maailmassa avautuisi hyvin paljon enemmän ovia. Espanjaa puhuu noin 6.2% maailman väestöstä ja näistä iso osa ei osaa englantia, siinä missä tuosta ruotsin 0.1% valtaosa puhuu suomalaistenkin hyvin osaamaa englantia todella hyvin.

Sehän nimenomaan on se ongelma, että ruotsin opettaminen pakollisena koulujärjestelmässä ei anna jokaiselle mahdollisimman hyviä edellytyksiä pärjätä elämässä, vaan se antaa mahdollisuudet pärjätä Ruotsissa. Jos ruotsin sijasta voisi opetella itselleen ja globaalisti merkityksellisemmän kielen, niin ne edellytykset olisivat kaikille paremmat.

Hienoa, että sinulla on kielipäätä! Valitettavasti näin ei ole kaikkien kohdalla, jolloin ne resurssit kannattaisi kohdentaa hyödyllisten kielien opiskeluun. Esimerkkisi oikein korostaa sitä, että pystyit omaksumaan kielet nopeammin kuin muut ja sinulle ruotsin opiskelusta saattoikin olla hyötyä muiden kielien opiskelussa. Tällaiselle matemaattislahjakkaalle tohtorille ruotsin kielen tankkaaminen heikensi merkittävästi saksan oppimista ja osaltaan haittasi myös englannin oppimista. Me ihmiset olemme erilaisia oppijoita, jonka seurauksena valinnanvapaus kieliopintovalinnoissa olisi varmasti se suurinta osaa palveleva ratkaisu.

Ruotsin kielen opiskelun asemasta kertoo paljon myös se, että tätä on minultakin kysellyt hyvin moni Suomeen työskentelemään tullut (akateeminen) ulkomaalainen ja ihmetellyt miksi täällä hypitään hyvin pienen vähemmistön pillin mukaan tällaisessa asiassa. Liekö missään muualla maailmassa tilannetta, jossa kaikki opiskelisivat 5% väestön kielen pakotettuna?

 

[Noppa10]

Ruotsinkielistä väestöä maasta löytyy noin viisi prosenttia, joista suomea osaamattomia pieni osa. Pitääkö joka ikisen opetella ruotsinkieli, jotta tätä hyvin marginaalista väestön osaa pystytään palvelemaan ruotsiksi?

Ei jokaikisen tarvitse. Mutta, se pakkoruotsi varmistaa sen, että ainakin osa sen oppii. Jos ruotsia ei olisi pakko opetella, ainakin teoriassa saattaisi tulla vastaan tilanne, että meillä ei olisi tarpeeksi ruotsinkielentaitoisia palvelemaan niitä ruotsinkielisiä (virallisissa yhteyksissä). Onhan se toki myös teoreettinen mahdollisuus, että pakosta huolimatta kukaan ei sitä opi, mutta ainakin valtio on pyrkinyt silloin turvaamaan sen.

Se onkin tosiaan sitten jo eri keskustelu, pitäisikö lainsäädäntöä muuttaa virkamieskielien osalta.

Ruotsin kielen opiskelun asemasta kertoo paljon myös se, että tätä on minultakin kysellyt hyvin moni Suomeen työskentelemään tullut (akateeminen) ulkomaalainen ja ihmetellyt miksi täällä hypitään hyvin pienen vähemmistön pillin mukaan tällaisessa asiassa. Liekö missään muualla maailmassa tilannetta, jossa kaikki opiskelisivat 5% väestön kielen pakotettuna?

Niin, se on kyllä minunkin mielestäni erikoista, että joissakin asioissa nykypäivänä pitää ottaa ihan kaikki pienetkin vähemmistöt huomioon - vaikka sitten hankaloittamalla muiden elämää - , mutta sitten taas jossain asioissa niiden pillin mukaan hyppiminen aiheuttaa naureskelua ja parranpärinää. Kuka sitten määrittelisi sen rajan, mitä vähemmistöjä huomioidaan ja mitä ei?

 

[Baldrick]

Itse uskon vahvasti, että vapaavalintaisena riittävän moni ottaisi myös ruotsin juurikin työllistymisnäkökulmasta, koska virkamiesruotsia en toistaiseksi ainakaan häivyttäisi, enkä usko niin tapahtuvan vaikka pakkoruotsista luovuttaisiin. Eli kyllä jokaisesta sairaalasta, virastosta yms. pitäisi jatkuvasti olla saatavilla joku ruotsintaitoinen. Ja kaikesta huolimatta monilla on myös kiinnostus Ruotsia ja ruotsia kohtaan.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

No minä näen, että juurikin historiallisista ja kulttuurihistoriallisista syistä ne perusteet on edelleenkin olemassa. Tällä maaperällä puhuttiin ruotsia kauan ennen Suomea, joten jos nyt jotain kieltä lähdettäisiin pois tiputtamaan, niin samantien voitaisiin suomi epävirallistaa ja nostaa ruotsi siihen viralliseksi kieleksi.

Ruotsin kieli tuli suomeen uudisasukkaitten mukana länsirannikolle keskiajalla. Suomea täällä on puhuttu jo pronssikaudelta lähtien. Ja muutenkin kun täällä puhuu suomea noin 90% ja ruotsia noin 5% väestöstä.

Historiallisuudella tai kulttuurihistoriallisuudella voisi perustella pakko-opetettavaksi vaikka heinäseipäiden veistämistä tai veneentervausta. Olisihan niistäkin taidoista hyötyä, jos niitä jostain ihmeen ja kumman syystä sattuisi jossain tarvitsemaan.

Tuohon argumenttiin "ruotsia ei tarvitse missään" yleisellä tasolla; ruotsia puhuu maailmassa äidinkielenään kuitenkin lähes tuplamäärä (en jaksa tarkistaa tarkkoja lukuja) suomeen verrattuna. Vähemmän sitä suomea tarvitsee, kuin ruotsia. Lisäksi kaikissa Pohjois-maissa kyllä ymmäretään oikein hyvin ruotsia, vaikka omat kielensä niistä eroavatkin hiukan.

Kiinalaisia on yli 250 kertaa enemmän kuin suomalaisia. Ei se silti ole peruste opettaa kouluissa pakkomandariinia, vaikka enemmän sitä tarvitsee kuin suomea... tai edes ruotsia.

Pohjoismaissa ymmärretään paljon paremmin huonoakin englantia kuin peruskoulupohjan suomenruotsia. Äidinkielenään ruotsia puhuvatkin vaan vittuilevat kun yrittää. Glad gubbe.

Eivät kaikki sitä kieltä tule tarvitsemaan koskaan, mutta eivätpä kaikki koskaan tarvitse historiaa, fysiikkaa, maantietoa tai biologiaakaan, mutta hyvä ne silti on opettaa.

Aika huono koplaaminen verrata täysin toisarvoista taitoa yleissivistyksellisiin. Minun on vaikea yhtyä näkemykseen, että on yhtä tärkeää osata tavutella ruotsin verbejä kuin tietää vaikka että maapallo ei ole litteä tai haikara ei tuo lapsia. Fysiikan tärkeydestä puhumattakaan - niitä lakeja kun edes Trump ei pysty kiertämään.

Itse uskon vahvasti, että vapaavalintaisena riittävän moni ottaisi myös ruotsin juurikin työllistymisnäkökulmasta, koska virkamiesruotsia en toistaiseksi ainakaan häivyttäisi, enkä usko niin tapahtuvan vaikka pakkoruotsista luovuttaisiin. Eli kyllä jokaisesta sairaalasta, virastosta yms. pitäisi jatkuvasti olla saatavilla joku ruotsintaitoinen. Ja kaikesta huolimatta monilla on myös kiinnostus Ruotsia ja ruotsia kohtaan.

Optimaalimaailmassa sairaaloissa ja virastoissa olisi osaaja jokaiselle vähemmistökielelle. Se vaan ei ole mahdollista, enkä näkisi ruotsinkaan aseman olevan yhteiskunnallisesti niin tärkeä, että sen osaamattomuus voi estää ihmisen opiskelu- tai työuran jo alkuunsa.

 

[Spitfire]

Optimaalimaailmassa sairaaloissa ja virastoissa olisi osaaja jokaiselle vähemmistökielelle. Se vaan ei ole mahdollista, enkä näkisi ruotsinkaan aseman olevan yhteiskunnallisesti niin tärkeä, että sen osaamattomuus voi estää ihmisen opiskelu- tai työuran jo alkuunsa.

Varsinkin kun nykyinen systeemi johtaa siihen, että ruotsia osataan lähinnä todistuksessa ja jonkin verran luettuna tekstinä. Se, että joku on läpäissyt virkamiesruotsin ei ole minkään tason tae siitä, että häneltä edes auttavaa ruotsin taitoa löytyisi työasioiden hoitamiseen.

 

[Ann Arbor]

Ne tilanteet tietenkin erikseen, missä henkilö muuttaa Ruotsiin, tai tekee vaikka bisnestä Ruotsissa ja/tai ruotsalaisten kanssa. Silloin se kieli on todellakin välttämättömyys.

Pieni huomio tähän väliin, että on syytä yhtä lailla muistaa englannin kielen vallanneen viime vuosikymmeninä tilaa länsinaapurissa ihan samalla tavalla, mitä Suomessakin ja uskallan väittää, että Ruotsissa pärjää tätä nykyä aika pitkälle, vaikkei ruotsia juuri osaisikaan, pois lukien tietysti, mikäli tekee työtä, missä kielitaito on välttämättömyys. Ainakin erään ruotsalaisen kaverini mukaan, maassa on ihmisiä, ketkä vuosien asumisen jälkeenkään eivät paikallista kieltä ole ottaneet haltuun.

Kaupankäynnissä kaikki kielitaito on eduksi, mutta tiedostaen ruotsalaisten tekevän bisnestä ympäri maailmaa, en sanoisi myöskään, että juuri meille suomalaisille ruotsin osaaminen olisi välttämättömyys, jos se ei ole sitä amerikkalaisille tai vaikka virolaisille.

 

[Noppa10]

Aika huono koplaaminen verrata täysin toisarvoista taitoa yleissivistyksellisiin. Minun on vaikea yhtyä näkemykseen, että on yhtä tärkeää osata tavutella ruotsin verbejä kuin tietää vaikka että maapallo ei ole litteä tai haikara ei tuo lapsia. Fysiikan tärkeydestä puhumattakaan - niitä lakeja kun edes Trump ei pysty kiertämään.

No, kyllä se kielitaitokin luetaan yleissivistykseen kuuluvaksi. Ja kuten jo aiemmin todettuna muidenkin suulla, kyllä siitä ruotsin kielen pohjataidoista on kummasti apua myös muiden kielien opiskelussa.

Omasta mielestä peruskoulun kolme vuotta riittäisi mainiosti siihen peruspohjaan. Näinhän se aiemmin oikin - siis kolmen vuoden pakko - , nythän toki oppivelvollisuuden myötä nykysäännöstöllä se pakkokin piteni kuuteen vuoteen.

Optimaalimaailmassa sairaaloissa ja virastoissa olisi osaaja jokaiselle vähemmistökielelle. Se vaan ei ole mahdollista, enkä näkisi ruotsinkaan aseman olevan yhteiskunnallisesti niin tärkeä, että sen osaamattomuus voi estää ihmisen opiskelu- tai työuran jo alkuunsa.

Kyllä, näinkin. Kuten jo tuossa aiemmin sanoin, lakimuutoksiahan se vaatisi virkakielen osalta, jotta ruotsin kieleltä voitaisiin poistaa virallisuus, ja sitä myöden halutessamme viis veisata siitä, osaako sitä kukaan.

Sitä voi itse miettiä, kuinka mukavaa olisi vaikkapa Pietarsaaressa joutua poliisin kiinniottamaksi ja kommunikoida sen poliisisedän kanssa ruotsiksi, jos se virkamies ei osaakaan suomea. Siitä saa vähän aspektia siihen, millaista olisi joidenkin suomea taitamattomien elämä ilman mahdollisuutta puhua sitä omaa äidinkieltään.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

No, kyllä se kielitaitokin luetaan yleissivistykseen kuuluvaksi. Ja kuten jo aiemmin todettuna muidenkin suulla, kyllä siitä ruotsin kielen pohjataidoista on kummasti apua myös muiden kielien opiskelussa.

Tiedä sitten, mitä yleissivistävyys itsekullekin tarkoittaa, mutta niin kuin jo muutama viesti sitten laitoin, että Wikipediassa yleissivistyksellä tarkoitetaan tieto- ja taitomäärää, joka kansalaisen olisi hallittava voidakseen toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Sitä määritelmää ruotsi ei täytä.

Jos haluaa opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia, kannattaa opiskella sitä jotain muuta kieltä alusta lähtien. Turha tuhlata aikaa ja resurseja ensin siihen ruotsiin. Ruotsi ei todellakaan ole mikään kuningasavain kaikkiin muihin kieliin; englannista ja oman äidinkielensä kieliopista tulee jo enemmän kuin riittävä pohja.