Kirjoitan nyt kuitenkin tänne, koska en mitään erityisen hyvää ketjua saanut mieleeni. Itketään ja nauretaan vaikka sitä.
- Minulle on muodostunut käsitys, että sinulla on melko absoluuttiset käsitykset oikeasta ja väärästä, et hirveästi ain vaivaudu pohtimaan asioita muista näkökulmista vaan julistat helposti omia totuuksiasi universaaleina totuuksina. Lapsiasia nyt yhtenä, kenties tunnetuimpana esimerkkinä. Johtuneeko tämä niin sanottu puusilmäisyys osittain uskonnollisesta taustastasi?
Tämä on mielenkiintoinen juttu, nimittäin minusta tuntuu pikemminkin siltä se mustavalkoisuus on aika usein siellä toisessa päässä nettiavaruutta. Esitän usein vahvoja mielipiteitä, jotka pyrin perustelemaan. Olen mennyt liiallisuuksiin muutamissa väännöissä, mutta olen myös pahoitellut tai jopa pyytänyt anteeksi tarpeen vaatiessa. Minun mielestäni vahvat, mutta perustellut mielipiteet eivät ole puusilmäisyyttä ja universaalien totuuksien julistamista, koska ne saa ammuttua alas perustelemalla asiat paremmin tai sitten tajuamalla, että kyse on vain mun mielipiteistäni.
Otan vastaan perusteltuja mielipiteitä ja osaan myöntää olevani väärässä. Sen sijaan jos tiedän jonkin asian faktaksi, en siitä todellakaan anna periksi. Viittaan vaikkapa keväiseen vääntöö siitä, voiko lapseton tietää sitä, ettei hän saisi yhtään mitään vanhemmuudesta. Absurdi väitös jo lähtökohdiltaan. Tällöin vaikutan ehkä mustavalkoiselta ja puusilmäiseltä, mutta kukin saa miettiä, onko se sitä, vai onko puusilmäisyys kenties kuitenkin näytön toisella puolella.
Ymmärrän sen, että olen tunkenut nokkani turhan usein samaa aihepiiriä sivunneisiin keskusteluihin, ja vaikka olisin joskus ollut oikeassakin, on maineeni saanut pontta tästä. Hupaisaa tässä kuitenkin on se, että aika usein pointtini näyttää menevän kovaa ja korkealta ohitse hyvin monelta jo vain sen vuoksi, että minä esitän sen.
Nuorempana saattoi olla niin, että varsinkin uskontokeskustelut loivat mielikuvaa puusilmäisestä hihhulista. Tuo on vain aika helppo ja yleistävä selitys. Omassa ystäväpiirissäni on niin monenlaisella luonteenlaadulla varustettua hiipparia, ettei heitä voi uskovaisuudestaan huolimatta niputtaa homogeeniseksi porukaksi.
- Viesteissäsi on aika usein huumoria, joka ei ole hauskaa ja sen takia ärsyttää. En toki väitä itseäni yhtään paremmaksi tässä suhteessa, mutta eihän siitä ole kysymyskään.
Tälle en voi mitään, enkä sitä aio muuttaa vaikka se ärsyttäisi koko palstaa. Kuten varmasti itsekin tiedät, huumori on osa elämän pieniä iloja, ja omasta puolestani jatkan mahtavien juttujeni viljelyä paikasta ja seurasta riippumatta. Toki jos joskus satun jotakuta loukkaamaan, toivon, että senkin voi asiallisesti tuoda esille, koska mikään juntti en halua tieten tahtoen olla. Joskus jopa tajuan nuo tilanteet itse. Uskomatonta, mutta totta.
Tuntuu tosin siltä, että aika moni ei edes huumoriani huomaa, vaan jutut menevät usein täydestä, ja sitten on taas uusia loukkaantujia palsta pullollaan. Tästä tietysti ei voi muita syyttää sikäli, että juttujen tarkoitus ei välity ilman ilmeitä ja eleitä vastaavalla tavalla kuin luonnossa.
- Minua ärsyttää ylipäätän kaikki viestit, jossa käytetään tyhjänpäiväisiä täytesanoja tai synonyymejä "elävöittämään kieltä". Esimerkiksi juomaa voi sanoa juomaksi, sitä ei tarvitse sanoa litkuksi, viesteihin ei tarvitse lisätä sanaparia "mutta joo" jne. En myöskään pidä esimerkiksi Käyttäjänimettömän tyylistä käyttää hassua sanajärjestystä ja muita maneereja. Tässäkin toki tiedostan, että ongelma on varmaankin enemmän minussa, mutta jos ärsyttää niin ärsyttää.
Saahan se ärsyttää, joo.
Jos tosissaan ollaan, niin ymmärrän osittain pointtisi, koska en minäkään jotain asiaa vakavissani tarkastellessani jaksaisi lukea ympäripyöreää lätinää. Syyllistyn kuitenkin itse siihen varsin usein, jos käsittelen asiaa vähänkään puolivillaisesti. Täytesanoja vilisee siis aika usein, jos en viitsi kovin tosissani juttua ottaa, mutta tykkään mielipiteeni tyrkätä esille. Sen sijaan synonyymien käyttö on mulle tärkeää, koska en pidä asiallisissakaan viesteissäni turhasta toistosta. Mielipidekysymys, sano. Jos tästä joku minuun loukkaantuu, niin loukkaantukoot.
- Varmaan monia kirjoittajia ärsyttää uskonnollisuus ylipäätään ja jotkut saattava pitää uskonnollisia ihmisiä tyhminä. Tähän ärsyyntyneisyyden kohtaan en itse kuitenkaan myönnä syyllistyväni.
Voi se olla noinkin, mutta jos joku henkilö pitää toista pelkän statuksen vuoksi tyhmänä tms. on syytä epäillä lähinnä henkilön omia henkisiä lahjoja.
Yhteenvetona voisi todeta, että kirjoituksistasi on ainakin minun helppo ärsyyntyä, mutta toisaalta ärsyyntyneisyys johtuu vähintäänkin yhtä paljon minun omasta pikkumaisuudestani. Joka tapauksessa, jos palstalaiset ärsyyntyvät kirjoituksistasi laajamittaisesti, syntyy sinua vastustavia klikkejä, johtui ärsyyntyneisyys sitten sinusta tai ärsyyntyjien omista puutteista.
Minuun saa ärsyyntyä, mutta toivoisin niissä tapauksissa asiaan liittyvää arvostelua, enkä henkilööni menevää, kuten esimerkiksi eilen kävi.