Kun noista Hartin arvoisista maalivahdeista on puhetta, niin yksi sellainen voisi olla Roberto Luongo. Luongon johdolla Canucks on ollut nimittäin ihan eri tason joukkue verrattuna myös Vancouverin maalilla tämän kauden aikana nähtyihin Curtis Sanfordiin, Jason LaBarberaan tai Cory Schneideriin.
Luongon ollessa maalilla Vancouver on pelannut peliä, joka olisi vienyt joukkueen noin 112 pisteeseen täyden kauden aikana. Muilla maalivahdeilla pelatessa joukkue olisi kerännyt noin 79 pistettä täytenä kautena. Toisin sanoen Luongon ollessa maalilla Canucks olisi ollut tuolla tahdilla Detroitin luokassa päälle 110 pisteen joukkueena, muilla maalivahdeilla pelatessa joukkue olisi ollut jossain Phoenixin tasolla ja kaukana playoffeista.
Jos ja kun Hart pitäisi valita joukkueen arvokkaimman pelaajan mukaan, niin vaikea keksiä toistakaan pelaajaa, josta olisi voinut olla suurempaa hyötyä Vancouverille. Tosin, noissa pisteissä ja voitoissa on mielestäni mukana muitakin asioita kuin Luongon peli - hyökkäyksen ja puolustuksen muokkaukset isoimpana.
Mutta kuitenkin jos asioita katsotaan täysin ilman värilaseja, niin ehkä Luongon ei kuitenkaan kuuluisi voittaa Hartia. Hänen merkityksensä on ollut suuri, mutta ei kuitenkaan suurin. Ensinnäkin hän oli sivussa pari kuukautta, mikä vähentää hänen merkitystään kokonaisuudessa. Ja toiseksi Luongoa ei valittu edes Vancouverin arvokkaimmaksi pelaajaksi tällä kaudella (mikä tosin kertoo huippuyksilö Keslerista enemmän kuin Luongosta).