Piratismi ja vapaamatkustajat

[-OO-]

No, mutta meitä on moneen lähtöön. Toinen on valmis sijoittamaan harrastuksekseensa tai mielihyvänlähteeseensä rahaa ja toinen on mielellään vapaamatkustajana.

Tässä lauseessa kiteytyy juuri se mistä eilen puhuin kun sanoin että kaikki ei ole aina niin mustavalkoista. Kumpaan kategoriaan sinä esimerkiksi minut laittaisit kun minä toisaalta "vapaamatkustajana" latailen netistä TV-sarjoja, elokuvia ja musiikkia, mutta sitten toisaalta ostan ne myöhemmin lähes järjestään ihan laillisia teitäkin ja näin ollen sijoitan harrastukseeni ja mielihyvänlähteeseeni aika paljon rahaa?

 

[Chambza]

Periaatteessa toisen oman ottaminen on aina mustavalkoisesti väärin, mutta tässä aiheessa on kyllä todella paljon harmaata aluetta. Onko väärin hakea netistä tv-sarja tai leffa, jonka olit jo ostanut, mutta levy meni rikki tai kenties oli sitä jo alunperin? Entäpä jos leffa tai sarja on jo tullut televisiostakin, josta olisit voinut sen ilmaiseksi katsoa ja tallentaa? Entä jos teitkin niin, ja sama leffa tai sarja on digiboksisi kovalevyllä, mutta katsominen sujuisi kätevämmin tietokoneen kautta? Entä jos siirrät tallenteen digiboksiltasi tietokoneen kovalevylle...

Musiikkia on käsittääkseni edelleen laillista nauhoittaa radiosta. Tämänkin nauhoituksen voi varsin helposti tehdä tietokoneella. Onko tällä muusikon tai levy-yhtiön kannalta eroa siihen, että kappale olisi ladattu netistä tai kopioitu Youtubesta? Tuleeko touhusta laitonta vasta sitten, jos nauhoite siirtyy omaan taskusoittimeen ja lähtee mukaan lenkkipolulle?

***

Chambza lataili aika surutta nuorempana, sittemmin taloudellisen tilanteen parantumisen (ja kenties aikuistumisenkin) myötä tyyli on vaihtunut latailusta osteluun. Etäisenä tavoitteena on ostaa kaikki mitä on joskus laittomasti ladannut. Leffoissa ja tv-sarjoissa olen parin vuoden aikana päässyt ehkä puoliväliin (voin kertoa, että hyllytilan kanssa alkaa olla tiukkaa), musiikissa ollaan vähän kauempana.

 

[aquanqua]

Kunhan toteuttavat kohtuuhintaisen, maksullisen palvelun josta voin katsoa haluamani yhdysvaltalaiset ja brittiläiset sarjat ja maksan juuri niistä enkä mistään muusta, kirjaudun heti asiakkaaksi. Nykyjärjestelmä ajaa ihmiset laittomuuksiin. Mistään salkkareista tai jalkapallosta en maksa, en sitten saatana millään.

TV-sarjojen DVD-boksien luulisi olevan sopiva ratkaisu sinulle. Laillisten nettikauppojen myötä niiden hankkimisen ei pitäisi olla erityisen suuri haaste edes kaukaisessa Suomessa.

 

[LaTe_Show]

Olen mustavalkoinen tässä asiassa...

Koska asia on sinulle selvä ja mustavalkoinen, niin mielenkiinnon vuoksi kysyisinkin sinulta, kuinka suuri rikollinen minä olen sinun silmissä, kun tässä taannoin tosiaan katsoin suomalaisen jalkapallojoukkueen edesottamuksia Euroopassa ei-niinkään-laillisen striimin välityksellä, varsinkin kun ottaa huomioon sen, että tämä(kään) peli ei näkynyt millään suomalaisella kanavalla?

Tai se tilanne, että seuraan Suomen jääkiekkopelejä YLEn kautta, mutta imuroin jälkeenpäin ne (samat) pelit "netistä", jotta voin katsoa niitä uudelleen englanninkielisellä selostuksella?

 

[Rike.K]

Mun mielestä koko keskustelu moraalista tässä asiassa on aika naurettavaa, kysymys on todellisuudesta vain rahasta ja kuinka sitä saisi mahdollisimman paljon. Piratismi “iskee” kaikista eniten niihin tahoihin, jotka jo ennestään tienaavat alallaan eniten.

Toisaalta nettilataaminen voi olla todellinen pelastus aloittelevalle taiteilijalla, joka tätä kautta saa tunnettavuutta. Netti on luonut monia artisteja ja taiteilijoita, jotka ovat tämän takia saaneet hankittua elantonsa siitä mitä rakastavat.

 

[-OO-]

Toisaalta nettilataaminen voi olla todellinen pelastus aloittelevalle taiteilijalla, joka tätä kautta saa tunnettavuutta. Netti on luonut monia artisteja ja taiteilijoita, jotka ovat tämän takia saaneet hankittua elantonsa siitä mitä rakastavat.

Hyvä pointti muuten tuokin. Monesti levy-yhtiöillä yms. on suhtautuminen luokkaa "Internet, paha paha paha!" tuon nettipiratismin takia mutta mielenkiintoista olisi tietää että miten paljon viihdeteollisuus on kaiken kaikkiaan hyötynyt internetistä ja mikä on tuon hyödyn suhde nettipiratismin tuomiin tappioihin. Asioilla kun tuppaa olemaan aina vähintäänkin kaksi puolta.

 

[msg]

Kunhan toteuttavat kohtuuhintaisen, maksullisen palvelun josta voin katsoa haluamani yhdysvaltalaiset ja brittiläiset sarjat ja maksan juuri niistä enkä mistään muusta, kirjaudun heti asiakkaaksi. Nykyjärjestelmä ajaa ihmiset laittomuuksiin. Mistään salkkareista tai jalkapallosta en maksa, en sitten saatana millään.

Epäilen. Imuttaisit kuitenkin ilmaiseksi netistä tai kerjäisit täällä linkkiä johonkin ilmaiseen nettistriimiin.

 

[msg]

Mun mielestä koko keskustelu moraalista tässä asiassa on aika naurettavaa, kysymys on todellisuudesta vain rahasta ja kuinka sitä saisi mahdollisimman paljon. Piratismi “iskee” kaikista eniten niihin tahoihin, jotka jo ennestään tienaavat alallaan eniten.

Olen tämän perusteen nähdessäni usein miettinyt missä menee se raja, milloin artisti on perusteen esittäjän mielestä tarpeeksi rikas? Madonnalla tietty on fyrkkaa eli sitä voi huoleti imuttaa, mutta kuinkas vaikka Eppu Normaali tai Anna Eriksson?

 

[LaTe_Show]

Olen tämän perusteen nähdessäni usein miettinyt missä menee se raja, milloin artisti on perusteen esittäjän mielestä tarpeeksi rikas? Madonnalla tietty on fyrkkaa eli sitä voi huoleti imuttaa, mutta kuinkas vaikka Eppu Normaali tai Anna Eriksson?

Suurin osa Eppu Normaalin, Anna Erikssonin ja Madonnan tuloista taitaa tulla teosto-maksuista, live-esiintymisistä ja fanituotemyynnistä. Nettipiratismi kirpaisee eniten levy-yhtiöitä.

 

[Rike.K]

Olen tämän perusteen nähdessäni usein miettinyt missä menee se raja, milloin artisti on perusteen esittäjän mielestä tarpeeksi rikas? Madonnalla tietty on fyrkkaa eli sitä voi huoleti imuttaa, mutta kuinkas vaikka Eppu Normaali tai Anna Eriksson?

Tässä on taas vedetään se moraalijuttu mukaan :( Luuletko, että lataajat miettivät kuka on kaikista rikkain ja keltä olisi “moraalisesti oikein” imuttaan? Ei se kyllä noin mene, se menee ihan niin kuin kaikki muutkin asiat, suosioin ja tyrkyttämisen mukaan.

Ei tuossa ole mitään määriteltävää rajaa, rajan tekevät vain artistit ja levy-yhtiöt, jotka muka laskevat rahassa kuinka paljon nettipiratismi niille “tappioita” aiheuttaa.

 

[msg]

Tässä on taas vedetään se moraalijuttu mukaan :( Luuletko, että lataajat miettivät kuka on kaikista rikkain ja keltä olisi “moraalisesti oikein” imuttaan? Ei se kyllä noin mene, se menee ihan niin kuin kaikki muutkin asiat, suosioin ja tyrkyttämisen mukaan.

En todellakaan luullut
Ihmettelen vain miksi tuota syytä lainkaan käytetään, kun niin köyhää muusikkoa/levy-yhtiötä/ohjaajaa/filmiyhtiötä ei olekaan, jo(l)ta ei ilmaiseksi materiaalia imuttaisi.

Tai olisihan se tietysti mahdollista, että warettaja miettisi lataillessaan jotain tämän tyyppistä:
Tossa on Spielbergiä. Sitä voi ladata, kun se on vittu niiiin rikas. Ai Klaus Härön uusin olis tossa kanssa. Sitä vois vaimon kanssa kattoo viinilasin kanssa, mutta en mä sitä kun se ei oo niin rikas ja se filkkayhtiökin on aika snadi. Mä vuokraan sen ennemmin Ärrältä, niin kai joku siitä saa vähän fyrkkaaa.

 

[ms.qvist]

Huvittavaa, kuinka pidät itseäsi jotenkin korkeamman tason viihteen seuraajana. Vai, että oikein laskeudutaan alemmalle tasolle, rolf. Internetpiraatit on tymiä! Ne katsoo aivotonta viihdettä!

Söpöä.

Kuinka pitkään pitää esittää elitistiä internetissä, että pääsee liittymään heidän salaseuraansa?

Varastamisesta puhuminen on, btw, väärin. Kukaan ei poista toiselta käyttöoikeutta heidän omaisuuteensa kun materiaalista tehdään digitaalinen kopio. Tekijänoikeusrikkomus on oikea termi.

Voi voi... käykö se nyt onliner-vilpertin kunnialle kun joku pitää hänen (?) katsomaansa viihdettä aivottomana.

Kyse on loppujen lopuksi määritelmäkysymyksestä - jollet sitä satu tietämään. Se mikä minusta on aivotonta on vain ja ainoastaan minun mielipiteeni, ei mitään muuta. Se mikä minusta on "korkeakulttuuria", vaikkapa Dostojevskin romaanit, voi olla jonkun toisen mielestä mitä typerintä ja paatoksellisinta tuubaa - ja hänellä on täysi oikeus kyseiseen mielipiteeseensä. Voin esittää eriävän mielipiteen mutta muuten asiasta on turha vääntää peistä.

Varkaus - tekijänoikeusrikkomus, kyseessä on loppujen lopuksi aivan sama asia eli "luvaton käyttöönotto". Terminä "tekijänoikeusrikkomus" vain on hienompi, jotta todellisuus ei tuntuisi niin karulta vrt. auton luvaton käyttöönotto vrt. autovarkaus.

vlad.

P.S. Sharks-faneja ei huolita mihinkään salaseuraan, koska joukkueessa pelaa maailmankaikkeuden kovin pakki ikinä Douglas Murray.

 

[ms.qvist]

Toisaalta nettilataaminen voi olla todellinen pelastus aloittelevalle taiteilijalla, joka tätä kautta saa tunnettavuutta. Netti on luonut monia artisteja ja taiteilijoita, jotka ovat tämän takia saaneet hankittua elantonsa siitä mitä rakastavat.

Suosittelisin aloittelevia taiteilijoita panostamaan jo alkujaan kotisivuihin tms. jakeluväylään, jolloin ainakin suuremmat tuotantoyhtiöt jäisivät alussa nuolemaan näppejään ja tulopuoli menisi tyystin taiteilijalle (ja avustajille). Ja varmasti tulevaisuudessa entistä suurempi osa marginaalimusiikista siirtyy välitettäväksi nettiin tai muita reittejä myöten ja varsinainen levykauppa voi olla marginaalin roolissa. Enkä tietenkään sellaisessa tapauksessa ryhdy moralisoimaan ja heristämään sormeani jos kyseessä todellakin on "kahden kauppa" eli kumpikin hyötyvät tavalla tai toisella. Tällaisessa tilanteessa on varmasti artistillekin edullista pistää pari biisiä ilmaiseksi jakeluun ja tehdä itseään sillä tavalla tunnetuksi, näin minä voisin kuvitella toimivani.

vlad.

 

[Knower]

Myönnän olevani taipuvainen latailemaan musiikkia netistä, mutta omalla kohdalla se ei ole vähentänyt musiikin ostamista vaan päinvastoin. Moneen bändiin on tullut tutustutta siten, että ensin on lukenut niistä netissä, sitten lukenut levyarvosteluja ja pudotellut sitten jonkun vertaisverkkokaupasta. Jos on osoittautunut hyväksi, olen käytännössä ostanut saman tien koko tuotannon. Näitä bändejä on vuosien varrella ollut monta; Tool, Rise Against, Opeth, Katatonia jne.

Sehän ei ihan mene niin, että musiikkiteollisuus menettää sen verran rahaa kuin mitä ihmiset lataavat netistä ilmaiseksi. Kaikkia ladattavia levyjä ei ostettaisi.

Muutamia TV-sarjoja tulee tsekattua reaaliaikaisesti, siinä myönnän moraalini heikkouden. Niitä en edes osta kun en ole oikein sarjojen omistamisen perään. Leffat tulee kyllä tsekattua pääsääntöisesti leffateatterissa tai telkkarista.

Mutta joo. Liikun harmaalla alueella.

 

[ms.qvist]

Tässä lauseessa kiteytyy juuri se mistä eilen puhuin kun sanoin että kaikki ei ole aina niin mustavalkoista. Kumpaan kategoriaan sinä esimerkiksi minut laittaisit kun minä toisaalta "vapaamatkustajana" latailen netistä TV-sarjoja, elokuvia ja musiikkia, mutta sitten toisaalta ostan ne myöhemmin lähes järjestään ihan laillisia teitäkin ja näin ollen sijoitan harrastukseeni ja mielihyvänlähteeseeni aika paljon rahaa?

Kuten taisin eräässä viestissä todeta, että tavallaan ymmärrän toimintasi koska kuitenkin myös panostat taloudellisesti rahaa viihdeteollisuuden tukemiseen - kenties sadoilla euroilla vuodessa. Sen verran on pakko lieventää kantaa, että sinun toimintasi on ymmärrettävää koska kumpikin taho saa jotain, mutta esim. minun ystäväpiiriini kuuluu ihmisiä, jotka ovat imuttaneet netistä ilmaiseksi satoja elokuvia ja tuhansia kappaleita musiikkia edes aikomatta ostaa oikeita tallenteita itselleen ja tällaista toimintaa en missään nimessä voi pitää hyväksyttävänä - tässä suhteessa olen ehdottoman mustavalkoinen mutta sinun tapauksessa niitä harmaan sävyjäkin löytyy.

vlad.

 

[finnishninja]

Tarkastelen asiaa yksinomaan varastamisen kannalta, kummassakin toiminnassa joko suoranaisesti tai välillisesti siirretään tuloa toisen taskusta omaan taskuun maksamatta hyödykkeestä yhtään mitään.


vlad.

Ymmärrän.

Käytännössähän tänä päivänä voi käyttää hakutoimintoa ja sen avulla saa eteensä listan, jolta voi tankata omalle kovalevylle valitsemansa kappaleen, albumin, tai ohjelman. Mutta tässä on myös yksi ongelma - mistä sen voi tietää tänä päivänä, minkä voi imuroida itselleen hyvällä omalla tunnolla? Nythän listalla on kaikki sekaisin, tavara, jonka voi imea laillisesti ja tavara, joka on suojattu tekijänoikeuksin.

Henkilökohtainen asenteeni koko hommaan on vähän ristiriitainen. Hain esim. kerran ohjelmaa, jolla päivittää automaattisesti kaikki ajurit. Tykkäsin, että oli aika kätsä juttu ja imaisin yhden sellaisen kotiin ja maksoin luottokortilla. Noh, ohjelma ei sitten toiminut olleenkaan siten, kuin luvattiin. Olisin hoitanut itse asian paremmin, päivittämällä ajurinin manuaalisesti, yksi kerrallaan, tosin vähän enemmän aikaa käyttäen. Meilasin ja kyselin neuvoja ja lopulta rahoja takaisin, mutta en saanut koskaan minkäänlaista vastausta.
Sen jälkeen en ole koskaan maksanut mistään netistä imemästäni, enkä maksa.

Joku vuosi aikaisemmin testasin erään levykaupan ohjelmaa, jonka kautta ostaa laillisesti musiikkia. Sain imuroitua kaikki haluamani kappaleet, mutta pystynyt koskaan kuuntelemaan niitä. Yleisten kysymysten sivulla oli ohjeita evästeistä, palomuureista ja ties mistä, mutta ei mitään neuvoa, joiden avulla olisin saanut homman pelittämään. Eikä asiakastuki vastannut koskaan meileihin, vaikka olin maksanut.

Tässä asiassa eri ohjelmien, musiikin ja elokuvien tuottajien/myyjien täytyy terästäytyä. Heidän pitää pystyä toimittamaan se mitä he lupaavat ja olla hanakasti mukana, jos maksumiehellä tulee ongelmia.

Tämä yksi suuri syy siihen, miksi niin moni kieltäytyy maksamasta materiaalista, jonka he imuroivat netistä. Ei tiedä koskaan, mitä saa.

Oikeastaan ainoa tapa on toimittaa ensin tavara ja periä sitten maksu....

Ihan perinteisestä, CD:n ostostakin löytyy esimerkkinsä, miten tavalliselle kuluttajalle myydään tavaraa, joka ei täytä mittoja. Muistatko Metallican St Anger albumin? Muistatko miten huono äänitys se oli? Itse en viitsinut edes kuunnella sitä, sen surkean äänenlaadun johdosta. Mutta eikö olekin lysti sattuma, Metallicahan on kunnostautunut kovasti lausunnoilla netistä imurointia vastaan. Mutta esim. juuri tuon St Anger albumin jälkeen en ole valmis maksamaan sen bändin tuotannosta lanttiakaan, en missään muodossa. Päinvastoin, saatan jopa imuroida jotain vanhaa netistä joskus.

 

[Evil]

Chambza lataili aika surutta nuorempana, sittemmin taloudellisen tilanteen parantumisen (ja kenties aikuistumisenkin) myötä tyyli on vaihtunut latailusta osteluun.

Tässä on minusta se ratkaiseva tekijä. Nettiajan lapset kasvavat lataamaan. Minun sukupolveni (70-luvun alussa syntyneet) kasvoivat ostamaan levyjä. Kasvoimme maksamaan siitä mitä saamme.

Asiasta 269:nteen; eipä oikeastaan paljoakaan haittaa, jos nykyiset musiikintekijät laittavat lapun luukulle lataajiin vittuunnuttuaan. Suurin osa hyvän musiikin tekijöistä on muutenkin jo eläköitynyt tai kuollut.

 

[finnishninja]

Asiasta 269:nteen; eipä oikeastaan paljoakaan haittaa, jos nykyiset musiikintekijät laittavat lapun luukulle lataajiin vittuunnuttuaan. Suurin osa hyvän musiikin tekijöistä on muutenkin jo eläköitynyt tai kuollut.

Tässä oli muuten illan pointti! Ihan samaa mieltä! Miksi helvetissä meidän pitäisi maksaa joka saatanan Aku Ankan musiikista? Olkoot onnellisia jos saavat äänittää!!

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Tässä on minusta se ratkaiseva tekijä. Nettiajan lapset kasvavat lataamaan. Minun sukupolveni (70-luvun alussa syntyneet) kasvoivat ostamaan levyjä. Kasvoimme maksamaan siitä mitä saamme.

Asiasta 269:nteen; eipä oikeastaan paljoakaan haittaa, jos nykyiset musiikintekijät laittavat lapun luukulle lataajiin vittuunnuttuaan. Suurin osa hyvän musiikin tekijöistä on muutenkin jo eläköitynyt tai kuollut.

Näihin näkemyksiin on helppo yhtyä, näin Evilin sukupolven edustajana, mutta yleisemmistäkin lähtökohdista.

Kun jonkin asian hankkii omistukseensa rahalla, niin sellaista yleensä tulee arvostaneeksi eri tavalla, kuin jos saman saisi ilmaiseksi tai peräti varastamalla. Sitähän laiton lataaminen viime kädessä on.

Mielestäni on irrelevanttia jeesustelua hakea tekijänoikeuden alaisten sisältöjen luvattomalle nettilevitykselle ja -lataamiselle oikeutta vaikkapa sillä, että näin tehdään hallaa ahneille levy-yhtiöille ja rahassa kylpeville megatähdille. Samalla muutkin sisällön tekijät ja artistit kärsivät, riippumatta myyntivolyymeista. Ajan myötä tilaa jää yhä rajatummalle joukolle musiikin ja elokuvien tekijöitä. Toki sähköinen jakelu mahdollistaa uudenlaisia jakelutapoja ja ansaintamalleja, mahdollisesti vielä sellaisiakin juttuja joita ei ole vielä osattu oivaltaa, antaen sisältöjen tekijöille eväitä tavoittaa uusia yleisöjä ja ansaita ehkä hyvin tätä kautta tai välillisesti. Mutta tämä ei ole asian ydin. Ydin on siinä, että laiton nettijakelu ja -lataaminen ovat kumpikin oikeudetonta hyödyn hankkimista jonkun muun kustannuksella.

Tämä tästä. Mutta fyysinen esine, kuten äänilevy ja etenkin vinyylinen LP mahdollisesti avattavine kansineen ja liitteineen, on parhaimmillaan upea visuaalinen kokemus. Ajatellaanpa jotakin 40-50 vuotta vanhaa keräilylevyä. Tuohon aikaan vinyyli oli erilaista kuin esim. 80-luvulla, siis sellaista aavistuksen pehmeämpää, ja levyihin annosteltiin vinyyliä aavistuksen paksummalti kuin myöhemmin. Joidenkin levyjen äänentoistolliset ominaisuudet olivat aivan käsittämättömän hyviä, tästä esimerkkinä Hendrixin Track-levymerkillä julkaistut originaalit. Niistä saattoi leipoa aivan maagisia äänimaisemia esille, eikä niitä tunnelmia oikein tavoita remasteroiduilta cd-levyiltä.

Sitten on tietysti levyjen kansitaide, 60-70 -luvulla tehtiin aivan järjettömän hienoja kansia ja paljon. Jethro Tullin Stand Up'in avattavat kannet pitivät sisällään yhtyyen jäseniä kuvaavat 3D-pahviukot, jotka nousivat kävelemään kun kannet avasi. Nämä jipot menetettiin jo cd-aikakauden myötä, mutta nettilataajat jäävät totaalisen paitsi kaikista näistä hienouksista. Äänilevyn fyysinen olomuoto tarjoaa musiikin lisäksi kokemuksia myös kaikille muille aisteille. Kansia voi kosketella, niitä on tehty joka lähtöön, on sileitä, kohokuvioisia, karhean mattapintaisia, eri muotoihin leikattuja, kaiken maailman pyöriteltäviä kuviokiekkoja Led Zep kolmosen tapaan jne jne. Kansia voi perhana vieköön jopa nuuhkia! Divarista ja messuilta ostetut vanhat albumit tuovat vuosikymmenten hajut ja muut patinat mukanaan, ja käytetyssä vinyylissä on tietenkin aina omat yksilölliset rahinansa, vaikka levyä olisi pidetty miten hyvin tahansa. Näin yhtäkkiä tarjolla onkin kokonaisvaltainen kokemus ainutlaatuisesta äänilevy-yksilöstä. Eikö olekin kiehtovaa? Tätä kokemusta ei voi saavuttaa laillisestikaan hankitun MP3-tiedoston kautta, ja laittomasti ladattu musiikki onkin tavallaan kuin kaivoon kannettua vettä.

 

[Mr. Walker]

I think I Love You Pisin Kääpiö 186 cm.

Ilman mitään homoerotiikkaa kuitenkin.

 

[steepler]

Minun sukupolveni (70-luvun alussa syntyneet) kasvoivat ostamaan levyjä. Kasvoimme maksamaan siitä mitä saamme.

No jaa, itse muistan ajan jolloin Commodore 64 oli kova sana ja pelien kopioiminen oli todella yleistä. No tämä ei ole musiikkia, mutta kyllä musiikkiakin taidettiin kasetilta toiselle äänittää ja kuvamateriaalia videokasetilta toiselle. En osaa juridiseen kysymykseen ottaa kantaa, että oliko se silloin juridisesti eri asia kuin nykyisin materiaalin kopioiminen digitaalisesti. Ajatuksen tasolla mielestäni siinä ei ole mitään eroa.

Eli ei ajatusmaailmassa tai ideologiassa ole välttämättä, ainakaan yleisellä tasolla, mikään muuttunut vaan vain tekniikka on muuttunut.

 

[Negatiivinen]

Yleisesti ottaen on jo menty vikaan kun tallennetusta viihteestä maksaminen on luiskahtanut tilanteeseen jossa tuotteesta maksaminen on käytännössä kokonaan yksilön moraalin vastuulla. Eihän tuollainen tilanne isommassa kaavassa ole millään tavalla kestävä, varmasti vapaamatkustajia ja tekemisensä oikeuttajia on moninkertainen määrä rehellisiä maksajia vastaan; kuinka monessa kansantalouden kaavassa puhutaan ihmisen moraalista kysynnän ja tarjonnan tekijänä? Tilanne on raadollinen ja pitkälti levy/elokuva-yhtiöt voivat syyttää ainoastaan itseään täydellisestä reagoinnin puutteesta ja ostavan yleisön aliarvioinnista siinä vaiheessa kun mahdollisuus olisi ollut. Palveluiden tarjoamisen sijasta on keskitytty ainoastaan ostavan kansanosan kokemuksen torpedointiin jolloin pahimmillaan(eikä missään tapauksessa harvimmillaan) ollaan päästy tilanteeseen jossa tuotteeseen rahaa käyttävän asiakkaan saama tuote on olennaisesti huonompi kuin likaisen warettajan ilmaiseksi itselleen hamuaman kopion kohdalla. Tästä esimerkkeinä käyköön CD-levyjen kopiosuojaussekoilut, DVD-levyjen pakolliset trailerit jnejnejne...

Tilanne kaiken kaikkiaan on monitahoinen eikä missään nimessä selkeä. Piratismi on valitettavasti tullut jäädäkseen, piti siitä tai ei. Kaikki minkä voi siirtää verkkoon, tulee myös sinne siirtymään kaikkien halukkaiden saataville, kaikki estotoimet kohdistuvat käytännössä ns. rehelliseen kansanosaan. Omasta mielestäni piraattien ja oikeudenhaltijoiden sota on käytännössä hyödytöntä, piraatit voittivat jo ennen kuin vastapuoli edes heräsi tilanteeseen, monistettavan kulttuurin vapaata nettilevitystä ei enää voi pysäyttää muuten kuin lopettamalla koko internetin. Hävityn sodan sijasta kulttuuriteollisuuden pitäisikin suunnata katseensa tapoihin surffata nykytilanteen mukana ja luoda uusia ansaintamalleja. En väitä että nykytilanne on reilu mihinkään muuhun kuin piraattien suuntaan, mutta maailmassa jossa valtaosa kansasta on mahdollisesti rikollisia pahimmillaan tietämättään pitää mielestäni keksiä tapa dekriminalisoida tämä valtaosa myös tarinan uhreja(tuottajia) tyydyttävällä tavalla,ts. luoda heille uusia ansaintamalleja. Itselläni ei vastausta ole tähän, mutta eipä minulla ole siihen kuluttajana syytäkään(kyllä, käytän rutkasti rahaa viihteeseen vaikka "piraatti"myönteinen olenkin).

 

[tinkezione]

Minä lopetin CD-levyjen ostelun, koskapa monta vuotta niiden ainoa funktio oli kerätä hyllyssä pölyä sen jälkeen, kun ne oli ripattu mp3-soittimeni ymmärtämään muotoon. Siksipä ostamani musiikki sauhutetaankin nykyisin pääosin nettikaupasta. Joidenkin pikkubändien levyjä saatan ostella keikoilta, jos keikka on ollut hyvä.

Vinyylin rahinat on kyllä legendaarisuutta ja monet albumit ovat vieläkin mielessä uniikisti rapsuvina versioina ja digitaalista uusioversiota kuunnellessa tulee välillä flashbackeja tyyliin "mitä eikös tässä kohti pitänyt kuulua raps". Siistiä aikaa oli sekin 80- ja 90-lukujen taite, mutta kyllä tulevat vuosikymmenet toivat mukanaan sitten käytännöllisyyden edut ja kulutusformaatti vaihtui cd:ksi.

 

[Laitapuolen Hyökkääjä]

Periaatteessa toisen oman ottaminen on aina mustavalkoisesti väärin, mutta tässä aiheessa on kyllä todella paljon harmaata aluetta. Onko väärin hakea netistä tv-sarja tai leffa, jonka olit jo ostanut, mutta levy meni rikki tai kenties oli sitä jo alunperin?

Eli jos sun autos menee rikki niin voit käydä nyysimässä naapuris Corollan? Ai niin, mutku ei viihteen pölliminen ole sama asia kun jonkun "oikean asian" varastaminen.. Jospa koittasit pitää parempaa huolta dvd:stäsi, niissä ei ole takuuta!

Nettipiratismi kirpaisee eniten levy-yhtiöitä.

Ja ketkäs ne Eppujen ja Annojen levyjen teot kustantavat!

Toisaalta nettilataaminen voi olla todellinen pelastus aloittelevalle taiteilijalla, joka tätä kautta saa tunnettavuutta. Netti on luonut monia artisteja ja taiteilijoita, jotka ovat tämän takia saaneet hankittua elantonsa siitä mitä rakastavat.

En tiedä montako aloittelevaa taiteilijaa itse tunnet, mutta et sä saa yhtäkään levytysopimusta sen perusteella kuinka monta ihmistä on ladannut sun matskuas netistä. Oli kyse sitten vaikka myspacesta tai mistä, kyllä se on sen musiikin laatu joka ratkaisee nämä asiat.

...

Hyvä kirjoitus, vaikka piraattivastainen olenkin. Mielestäni levy-yhtiöt voisivat aloittaa sillä että alennettaisiin levyjen hintoja. Jos uusi levy maksaisi kauppoihin tullessaan 10€, niin varmasti kynnys levyn ostamista kohtaan laskisi. Totuus on että tuo 20€ levystä on kiskontaa. Tästä syystä itsekkin käytän nykyään lähinnä ulkomaalaisia levylafkoja, joissa uudet tuotokset kustantavat n. 10£.

 

[Jeesus]

Eli jos sun autos menee rikki niin voit käydä nyysimässä naapuris Corollan? Ai niin, mutku ei viihteen pölliminen ole sama asia kun jonkun "oikean asian" varastaminen.. Jospa koittasit pitää parempaa huolta dvd:stäsi, niissä ei ole takuuta!

Klassinen vasta-argumentti, johon siten pakko tarttua. Mielestäni ostettaessa CD/DVD/muu fyysinen media syntyy oikeus käyttää ko. sisältöä, oli se sitten tietokoneohjelma, musiikkilevy tai elokuva. Mikäli fyysinen media muuttuu käyttökelvottomaksi, minusta levyn jo ostaneella on oikeus se mahdollisuuksien rajoissa muualta itselleen korvauksetta hankkia.

Vertauksesi on heikko niiltä osin, että naapurilla ei nyysimisen jälkeen ole enää Corollaa, kun taas alkuperäisen levyn sisällön laittomin keinoin hankkineella on se sama sisältö, jonka hän jo aiemmin osti. Tämä ei kuitenkaan vaikuta siihen, voiko alkuperäinen ostaja sitä enää käyttää.

Korostettakoon, että tämä argumentti toimii ainoastaan silloin, kun tuotteen "pöllinyt" käyttäjä on sen käyttöoikeuden joskus ostanut. Luonnollisesti median käyttöoikeus lakkaa yleensä siinä vaiheessa, jos fyysinen media myydään muualle.