Laitetaanpa nyt jotain ajatuksia niistä viikonlopun rookie-matseista.
Ensimmäinen otteluhan käynnistyi Flyersin mediatiimin vahvalla suorittamisella kun teknisten ongelmien vuoksi saatiin katsella ensimmäiset noin 10 minuuttia jonnekin piippuhyllylle paikalleen asennetun minkä lie kännykkäkameran kuvaa, jossa kumpikaan pääty ei mahtunut kokonaisuudessaan kuvaan mukaan ja luonnollisesti pelaajien numeroita oli vaikea tihrustella. No eipä joukkueenkaan osalta sen vahvemmin startannut sillä tuon noin kympin peli pyöri pitkälti Flyersin puolustusalueella Bjarnasonin jouduttua huhkimaan ja tekihän Rangers ylivoimalla johto-osumankin.
Tuon jälkeen Flyers oli se enemmän peliä hallinnut osapuoli, joskaan ei nyt mitään mahdotonta dominanssia tarjoillut. Tästä huolimatta kolmannen lopussa tarvitsi tasoitusta hakea ilman maalivahtia, mikä tällä kertaa sentään onnistui. Sekavalla jatkoajalla Rangersilla olivat ne paremmat paikat ja rankkarit organisaation perinteikkäitä tapoja kunnioittaen luonnollisesti hävittiin.
Joukkueiden toisessa kohtaamisessa la-su yönä oli kokoonpano vuorostaan seuraava:
Flyersin mediatiimi suoriutui tästä jälkimmäisestä jo selvästi paremmin, mutta itsellä taas ei vieteri tahtonut riittää vaan toisessa erässä alkoi jo sellainen pilkkiminen, ettäerätauolla oli pakko luovuttaa ja painua nukkumaan, joten ottelun lopusta ei noita koosteita enempää käteen jäänyt.
Jotain ajatuksia pelaajista, ihan vain muutamista, kun matsien seuraaminen nyt oli mitä oli:
- Michkov pelasi ainoastaan ensimmäisessä ja oli toivotun hyvä, mutta toisaalta niinhän myös venäläisen piti olla. Olisi saatukin kovat spekulaatiot, mikäli ei olisi edukseen erottunut. Vähän näitä lajin helppous viehättää tapauksia.
- Luchanko oli myös hyvä ja vahva, muttei kuitenkaan vaikuttanut missään nimessä niin valmiilta, että Flyersin rosteriin murtautumista voisi ennakoida. Etenkin kamppailuvoimaa tarvitsee vielä lisää.
- Andraen luistelu vaikutti hitusen parantuneen ja kasvojen profiilikin terävöittyneen, mutta pelillisesti jäi ruotsalaisesta vähän vaisu fiilis tai sanotaanko, että odotin enemmän. Pohjusti joo hienosti sen Tuomaalan voitto-osuman, mutta niitä kiekollisia virheitäkin mahtui näihin pariin matsiin liiaksi.
- McDonald oli jämäkällä tekemisellään omiin silmiin näiden pelien paras Flyers-puolustaja, kun Bonk pelasi vain ensimmäisessä, esittämättä mitään suurempia ihmeitä.
- Tuomaalasta jäi aktiivinen ja ratkaisuhalukas kuva, mutta ne varsinaiset mittarit ovat vasta edessä.
- Ns. duunariosastosta RJ Avon erottui parhaana omiin silmiin ja edelleen odotan tältä positiivista AHL-kautta.
- Sawyer Boulton oli vähemmän yllättäen se fyysisin ilmestys. Propsit, että kykeni jakamaan hyvän määrän kovia taklauksia hakematta niitä mitenkään sen sokeammin ryntäillen vaan kun pelitilanne ei puoltanut taklaamista, niin malttoi mielensä.