Philadelphia Flyers 2011-2012

[Henkka]

Ei ole Boston vielä treidannut Raskia, vaikka saa sen 20 peliä kaudessa pelata ja kyllä hänkin tarvitsisi enemmän peliaikaa. Kyllä Bobrovsky pystyy saamaan sen 25 ottelua peliaikaa, että Bryzgalov pysyisi tuoreena tai parhaassa mahdollisessa tapauksessa Bobo pystyy haastamaan venäläisen kilpailijansa peliajasta. En näe oikein syytä treidata Boboa minnekään.

Tilanne olisi pelaajien kannalta kyllä suht sama kuin Bostonissa, mutta sillä ISOLLA erolla, että Flyersissa tämä kalliin ykkösmaalivahdin + lupaavan ja isocaphittisen backupin maalivahtitandemi aiheuttaa salary cap -ongelman ja Bostonissa taas ei. Bruinsissa on ihan itsestäänselvää, että Rask pidetään ja Thomaskin on sen verran vanha, että ykkösen tontti avautuu aiemmin verrattuna siihen, jos Bryzgaloville tehdään Phillyssä pitkä sopimus. Bobrovskyn asema ei sen jälkeen vaan toimi cap-maailmassa.

Kaikienkaikkiaan tämä Bryzgalovin hankinta alkaa vaikuttaa koko ajan vaan huonommalta ja huonommalta, kun noita cap-asioita miettii. En ymmärrä miten Flyers saisi kallilla ykkösmaalivahdilla asiansa järjestettyä paremmiksi? Nyt olisi järkevää koittaaa signata joku 2-3 miljoonan tienoilla oleva kaveri tyyliin Roloson, joka on selvästi parempi kuin Leighton ja Boucher, mutta ei kuitenkaan mikään maksimimiljoonia vaativa ahne ykkönen. Giguere esim. on vapaana ja markkina-arvo alhaalla. Flyersin cappi ei vaan anna myöten +5 millin ykkösmolarille järkevällä tavalla.

 

[Iggy12]

Kaikienkaikkiaan tämä Bryzgalovin hankinta alkaa vaikuttaa koko ajan vaan huonommalta ja huonommalta, kun noita cap-asioita miettii.

Itselläkin on alkanut sama pyörimään mielessä, että onko sittenkään tarpeellista laittaa jotain toista pelaajaa menemään kalliin ykkösmoken takia ja kuitenkin Bobo on se Flyersin tulevaisuuden veskari. Bryzgalov on juuri maalivahtina parhaimmillaan (30v.) eli nyt olisi se rahanteon aika, joten en yhtään ihmettele ettei hän halua kovin tinkiä hintalapustaan. Vokoun voisi olla aavistuksen edullisempi vaihtoehto eikä välttämättä vaatisi pitkää sopimusta.

 

[Jay79]

Tuolla Columbus Blue Jacketsin ketjussa spekuloitiin, että Jackets olisi kiinnostunut hankkimaan Jeff Carterin ja tarjoaisi 8. pick + Jakub Voracek. Mitä mieltä muut ovat, kun omasta mielestäni voisi olla ihan houkutteleva tarjous?

Tämä huhuhan on jo ollut aika kauan liikenteessä, ammuttu jo ilmeisesti alaskin Homerin suunnalta että Carter ei liiku mihinkään, omasta mielestäni saisi kyllä pistää Jackets vielä jotain kylkiäisiksi ennen kuin alkaisin tota kauppaa edes miettimään, ikinä en ole lämmennyt Voracekille, tämähän on tietysti minun mielipiteeni. Mitä tulee tohon Bobrovskyyn, niinkuin Henkka mainitsi niin riippakiveksi voi muodostua Bobon kova caphit, saa nähdä mitä tapahtuu, jälleen kerran saa Homer kikkailla että kauden alussa on täysi kokoonpano, kiva homma olisi jos olisi myös kerrankin selkeä ykkösvahti.

 

[Eager]

Kaikienkaikkiaan tämä Bryzgalovin hankinta alkaa vaikuttaa koko ajan vaan huonommalta ja huonommalta, kun noita cap-asioita miettii. En ymmärrä miten Flyers saisi kallilla ykkösmaalivahdilla asiansa järjestettyä paremmiksi? Nyt olisi järkevää koittaaa signata joku 2-3 miljoonan tienoilla oleva kaveri tyyliin Roloson, joka on selvästi parempi kuin Leighton ja Boucher, mutta ei kuitenkaan mikään maksimimiljoonia vaativa ahne ykkönen. Giguere esim. on vapaana ja markkina-arvo alhaalla. Flyersin cappi ei vaan anna myöten +5 millin ykkösmolarille järkevällä tavalla.

Homerin tilanne on vain siinä mielessä haasteellisempi, että Philadelphian malttamaton kiekkoyleisö todellakin haluaisi vihdoin ja viimein sen kunnollisen maalivahdin sekä sitä välitöntä menestystä, jonka suurimmaksi esteeksi viime vuosina ihan aiheestakin ollaan nähty miehet maalinsuulla. Eivät näistä monet osaa ajatella kiihkoissaan ja lyhytnäköisyydessään sen pidemmälle saati suuremmassa kokonaisuudessa vaan tätä maalivahtisirkusta ollaan jo nähty riittävästi ja sen halutaan vain loppuvan hinnalla millä hyvänsä. Jopa muutoin aika maltillinen ja monesti asioihin kantaa ottamaton chairman Ed Sniderkin totesi kevään playoff pettymyksen jälkeen, että selvää parannusta ja resurssien käyttämistä maalivahtiosastolle kaivattaisiin ja mikäli näin ei lopulta käykään ja ensi kaudellakin vaivaisivat ne tutut murheet niin tuskinpa Homerinkaan palli nyt aivan horjumaton on. Mikäli siis Bryzgalov ja Vokoun jäävät nappaamatta ja joku “Giguere” (vaikka olisikin omalla tavallaan ihan perustelu liike, jolla muu nippu kokisi maltillisempaa harvennusta ja Bobokaan ei jäisi minnekään ikuisesti kellariin jumiin) imuroisi niin siinähän sitä taas oltaisiin. Maalivahtiasia on vain saanut Philadelphiassa jo sellaiset mittasuhteet, että tässä epäonnistuminen voi ihan oikeasti pudottaa niitä päitä tai ainakin itse näen näin. Uskon Homerinkin tiedostavan tämän, mikä varmasti vaikuttaa tämän kesän kuvioihin. Herää toki kysymys, että tehdäänkö tässä liiankin väkinäistä ratkaisuja ns. pakon ajamana, joita sitten aikanaan joukolla kadutaan? Se meinaan vaatisi Homerilta kovaa pokkaa lähteä jälleen jokin hivenen pinnalta ehostetuttu kysymysosasto maalinsuulla tulevaan kauteen. Saisiko tämä fanien luottamuksen taakseen vai jäisikö sinne kytemään se hiillos odottaen räjähdystään ensimmäisten hörppyjen koettaessa? Olisivatko kaikki vilpittömästi joukkueen takana vai löytyisikö näitä hiljaa epäonnistumista ja siten Homerin ulostamista toivovia entistä enemmän (nämä ovat jo tähän mennessä hieman pilkotelleet eri foorumeilla, jota kyllä ihmettelen) eli sellainen kurjuutta suuremman hyvän vuoksi näkökulma? Tässä on monia soppia pyörimässä yhdessä tilavuudeltaan rajallisessa padassa eikä siis asia ole lainkaan niin yksinkertainen kuin voisi pintapuoleisesti kokoonpanoa ja caplukuja pyörittelemällä kuvitella. Voi olla toki, että olen itse hieman liiankin taipuvainen näiden eri skenaarioiden ja mahdollisten ongelmien pyörittelyyn, mutta näen vain tietyllä tapaa, että sen tasokkaan ja samalla valitettavasti vain kalliin maalivahdin hankinta ihan oikeasti merkitsisi koko Philadelphialle vain hyvin paljon enemmän kuin mitä pelkällä rosterianalyysillä voisi päätellä. Se voisi olla sellainen yhdistävä ja täyden luottamuksen tuota joukkuetta kohtaan rakentava liike, jonka vaikutukset voisivat parhaassa tapauksessa olla paljon suuremmat kuin vain nimet pelaajalistoissa ja numerot tilinauhoissa.

Toki se kaikista ideaalein tilanne olisi se, että löytäisivät sen 2-3 miljoonan kaverin, joka pelaisi kuin 5+ miljoonan mies, sitä nyt tuskin kukaan kiistäisi, mutta tämä on taas näitä helpommin sanottu kuin tehty juttuja. Giguere olisi toki esiin nouseva nimi, jonka luulisi tuollaisella summalla saavaan, mutta kaverin Duckseissa alkanut alamäki ei pysähtynyt Leafsissä. Tätä toki loukkaantumisetkin auttoivat, joka on kuitenkin myös yksi aika merkittävä asia sillä veteraanimaalivahti ja loukkaantumiset nyt eivät ole ihan ihanteellisin yhtälö, sekään. Itse en vain näe asiaa ihan niin helppona ja yksinkertaisena, että Gigi nyt tuosta vain taikoo sen vanhan loistonsa takaisin ja kaikki olisivat onnellisia. Sitten kun tähän lisää tämän luottamus puolen eli mies nyt tuskin olisi sellainen koko Philadelphian taaksensa ja siten sitä rauhaa ja aikaakin saava nimi vaan niitä epäonnistumisia ruvettaisiin aivan varmasti kyttäämään heti kättelyssä, jotta Homerin kivittäminen pääsisi jälleen käyntiin.

Muita kavereita kun katsoo niin Josh Harding voisi periaatteessa olla myös ihan kokeilemisen arvoinen tapaus, mutta missasi koko viime kauden loukkaantumiseen, joten kysymysmerkkejä on aivan liikaa. Roloson jatkaa hyvin suurella todennäköisyydellä Tampassa ja muutenkin on jo päälle 40 eli se kovakin tasonlasku voi tulla milloin tahansa. Hyvin Devilsissä esiintynyt Hedberg jatkanee paholaisissa kun Brödöörikin on vihdoin ja viimein osoittanut hieman ihmismäisiä piirteitä. Sitten on toki nämä muut Venäjän kaverukset Nabokov ja jollain tapaa kai Khabibulinkin (josta nyt luulisi Edmontonin luopuvan kohtuu kevyesti sillä ei tule kuulumaan ikänsä puolesta siihen tulevaisuuden runkoon mitä ovat kovaa vauhtia rakentamassa), mutta tiedä nyt sitten…

Muut olisivatkin sitten pitkälti näitä "ikuisia kakkosia" ja sellaiseksi jääneviäkin eli parannus Boosh-Leighton -tandemiin nyt olisi aika marginaalista jos edes sitäkään. Toki olisihan siellä vielä jo viime kesältä tuttu Turcokin, mutta eipä tullut sitä herätystä Hawkseissakaan vaikka tilaisuus siihen oli, joten tuskinpa enää tuolta kakkosta kummemmaksi nousee.

Yksi nimi jäi toki jäljelle eli oma "varjorosterini" vaihtoehto Tomas Vokoun. Miehellä ikää pian 35 vuotta ja ura mennyt mahdollisimman kaukana Cupista rämpineissä lilliputeissa. Siinä missä Bryzgalov on sen viisi vuotta nuorempi ja urallaan vielä mahdollisesti nousevakin (maalivahdit), joka nyt tuskin tyytyy mihinkään edullisempiin ja lyhyempiin sopimuksiin varsinkaan kun se KHL:kin lienee mahdollisena vaihtoehtona niin Vokounille voisi ihan oikeasti saada sellaisen capystävällisemmän muutaman vuoden paperin, jonka päättyessä olisi jo lähempänä neljääkymppiä ja Bobo ne muutamat vuodet vanhempi ja kokeneempia ja mahdollisesti Hovinen tai joku muu nousemassa kovaa vauhtia ylemmäs niin tässä tapauksessa tämä kallis pitkän sopimuksen omaava veteraani ja nuoret lupaukset eivät törmäilisi aivan samalla tavalla. Sitten se tärkein eli kyllähän Vokounkin kuuluu ainakin omissa kirjoissani näihin laadukkaisiin ja huippuvireisiin NHL-ykkösiin eli mitään laadusta tinkimistä tai ainakaan sen suurempaa sellaista ei tarvitsisi tehdä.

Tokihan sitä voidaan ajatella, että onhan siellä vielä Bobokin, mikäli tämä pihistelyhaku sattuisi epäonnistumaan. Kaveri pelasi lupauksia antavan tulokaskauden, on vuoden vanhempi, kokeneempi ja valmiimpi jne. no hätä siis, vai mitä? Maalivahtien kohdalla on kuitenkin hyvä huomioida, että sinne liigan eliittiin ei kävelläkään aivan niin helposti ja nopeasti kuin monilla muilla pelipaikoilla (johon toki vaikuttaa jo sekin, että näitä avonaisia paikkoja vapautuu hieman harvemmin). Tämä nyt käy hyvin esiin kun rupeaa miettimään näitä nykyisiä huippuja. Tim Thomas puhkesi lopulliseen kukkaansa vasta päälle kolmekymppisenä, Kipper oli yhtälailla iäkkäämmän sarjan ja pidemmän tien miehiä, Pekka Rinne on oikea malliesimerkki tällaisesta hitaasti lähes täysin varjoista tähtiin nousseesta kaverista, Ryan Miller teki läpimurtonsa siellä 25 kieppeillä. Samaa sarjaa edustavat Jimmy Howard ja Corey "top-10" Crawford eli siellä 25 nurkilla vasta kunnolla kohti huippua. Kari Lehtonen löysi myöskin vasta useamman mutkan kautta sitä tasoaan. Carey Pricellakin oli omat ongelmansa ja hakemisensa Montrealissa ja vasta kulunut kausi oli ensimmäinen todella vahva ja onkin mielenkiintoista nähdä jatkuuko sama meno ensi kaudellakin vai tuleeko pientä välilaskua? Mitä tästä listauksesta siis jäi käteen niin harvassapa ovat ne kaverit jotka tuosta vain ovat tulleet ja ottaneet paikat haltuunsa nuoresta pitäen vaan kyllä monet nykyhuiput ovat käyneet pitkänkin tien sinne noustessaan ja saavuttaneet sen usein vasta lähempänä 30 kuin 20 ikävuotta. Harvassa ovat ne nuoret kaverit, jotka ovat tulleet ryminällä parikymppisinä7hieman päälle heti junnu-uran päätteeksi/suoraan Euroopasta isoon liigaan ja ruvenneet vain pelaamaan vahvoja kausia toisensa perään. Sellaisen tasaisuuden ja rutiinin kerääminen mitä tuo vaatisi vain vie monesti aikaa tai ainakin tältä vaikuttaisi. Steve Mason on oikeastaan loistava esimerkki tästä. Aikanaan parikymppisenä mahtava tulokaskausi, mutta sen jälkeen ovat ne rantapallotkin tehneet tiukkaa. Kaverin lahjat eivät ole kadonneet minnekään, mutta ne ratkaisevat esteet odottavat vielä ylittämistään. Eli mitään takeita sen huipun ja lakipisteen nopeasta saavuttamisesta sekä varsinkaan ottelusta ja kaudesta toiseen pitämisestä Bobonkaan kohdalla ei ole. Sitä en kiistä, etteikö Bobo omaisi näitä lahjoja tällaiseksi ainakin keskimääräistä paremmaksi NHL-ykköseksi (niin ja en ole sitten sitäkään vähää mikään maalivahtiasiantuntija, mutta kyllähän kaverissa vain on aika harvinaisia ominaisuuksia ja lahjoja, joita ei usein vain näe ja siis jotka tällainen harjautumattomampikin silmä näkee, johon tämä mielipide pitkälti perustuu), mutta tapahtuuko tätä sitten koskaan ja mikäli tapahtuu niin millä aikataululla? Pari todella merkittävää kysymystä.

Jatkuu...

 

[Eager]

Flyersin kohdalla tilanne on vain se, että puolustuksen kaksi tärkeintä kaveria eli Pronger ja Timonen ikääntyvät vuosi ja kausi kerrallaan ja se milloin tämä alkaa näkyä kaksikon pelaamisen tasossa sen hälyttävämmin on näitä kukaan ei voi tietää asioita. Näin ollen mielestäni pitää lähteä siitä, että mikäli tällä nykyrungolla (siis Prongerin ja varsinkin Timosen kanssa) jotain halutaan voittaa niin sen pitäisi tapahtua mahdollisimman pian eikä vasta sitten kun Bobo on valmis, mikä voi siis viedä juuri ne akuuteimmat kaudet. Tässä kohtaa kuvaan vain astuvat herrat Bryzgalov ja Vokoun, jotka olisivat siis näitä huipputason NHL-maalivahteja tässä ja nyt. Kuten Pronger ja Timonen puolustajina.

Saapa tosiaan nähdä löytyykö sitä yhteisymmärrystä Bryzgalovin kanssa sillä mikä ne toiveet loppuun saakka lähtevät jostain ~6 miljoonan caphitistä niin se alkaakin vaatimaan vain aina vain suurempia pyörittelyjä ja uhrauksia, jolloin sitten voikin miettiä entistä painokkaammin, että kannattavatko ne? Tekevätkö ne joukkueesta sittenkään paremman?

Ainoa tapa sille hieman huokeammalle caphitille saattaisi tosiaan mitä ilmeisemmin olla sitten täälläkin jo monesti esiintuotu mammuttisoppari, johon voidaan piilottaa niitä lopun hieman edullisempia vuosia (ei toki mitään sokeankin tajuamia kusetusvuosia, mutta selvästi edullisempia kumminkin) sillä olettamalla ja ymmärryksellä (molemmin puolisella), että Bryz siirtyy tällöin luontevasti rahastamaan vielä viimeiset huippuvuotensa KHL:ään. Ainoa ongelma vain tässä on, että veskarit vain monien esimerkkien osoittamana, joista tämän kevään Roloson viimeisimpänä, pystyvät pelaamaan huipulla keskimääräistä pidempään, jolloin tämä pitäisi sitten viedä jonnekin 40 hujakoille, jotta kelpaisi Bryzille jolloin kaveri pelaisi sitten kovilla vuosipalkoilla päälle 35 (jopa pitkälti) aika epätodennäköistä, että jättäisi niitä käyttämättä vaikka aikaisempi lähtö (Bobon mahdollinen kehitys ja aikanaan uusi sopimuskin) voisi ollakin Flyersin etu, joten sittenpä ihmeteltäisiin. Vokoun olisi siis tässä tapauksessa ideaalimpi ratkaisu, ainakin tälle nupille.

Bobo on tosiaan oma kysymyksensä tähän. Vielä joku pari kolme kautta kakkosena vuosi vuodelta roolia kasvattamalla ja pelaamalla kuitenkin kakkoselle kovia pelimääriä nyt ei varmasti vielä sen suuremmin haittaisi vaan valmentaisi sekä tarjoaisi ja antaisi edelläkin olleiden esimerkkien tapaan sitä aikaa kasvaa, mutta sen pidempi aika alkaa tosiaan menemään etenkin pelaajan itsensä kuin koko organisaation kannalta hukille sillä ei tosiaan ole capinkään kannalta järkevää pitää jotain lähemmäs parin miljoonan lupaavaa kakkosta vuosikausia tyhjänpanttina vaan tähän löytyy kyllä halvempiakin ja ns. paremmin roolitettuja ratkaisuja. Toki on hyvä huomioida, että ei Bobo nyt ole ainoa maalivahtilahjakkuus maailmassa ja noiden vuosien (mikäli nyt siis Bryzille vääntäisivät kunnolla sitä mittaa) aikana tällaisia tulee kohti NHL:ää liuta lisääkin, mutta ei kaveria nyt ihan haaskatakkaan kannattaisi tai sitten kaupata muualle ja jossitella tämän noustessa vieläpä mahdollisesti sinne aivan kirkkaimpaan eliittiin, mitä jokin pitkä ja kallis paketti Bryzgalovin kanssa helposti tietäsi sen lisäksi, että samalla oven avauksella millä mies tulee lähtisi vastavuoroisesti toisaalle paljon muuta.

Mutta Bryzgalov olisi vain tasoltaan siis juurikin sitä mitä Flyersissa ollaan jo vuosikymmenissä laskettaen odotettu eli keskimääräistä parempi NHL:n ykkösmaalivahti ja tällaisen eteen ihan perustellusti niitä uhrauksia voi tehdä sen ainaisen pettävästä maalivahtipelaamisesta itkemisen ja valittamisen sijaan. Vähän tällainen kaksiteräinen miekkahan tämä nyt olisi ja samalla ironistakin sillä nyt kun voisi olla käsillä tilanne, että Flyersilla voisi pian olla sitten Hextallin nuoruuspäivien kokoonpanossaan oikeasti tasokas NHL-kassari niin löytyisi myös niitä tämän hankkimista empimään saavia detaljeja, joista Bobo ja rosterin tiukka karsiminen muilta osin nyt ovat ilmeisimpiä, mutta kaikellahan tuppaa vain olemaan se hintansa. Se on sitten vain kunkin päätettävä, mikä on kannattavaa ja mikä ei? Itse vain lähtisin tälle Bryzgalov tai Vokoun (näistä mieluummin) linjalle.

Tämä huhuhan on jo ollut aika kauan liikenteessä, ammuttu jo ilmeisesti alaskin Homerin suunnalta että Carter ei liiku mihinkään, omasta mielestäni saisi kyllä pistää Jackets vielä jotain kylkiäisiksi ennen kuin alkaisin tota kauppaa edes miettimään, ikinä en ole lämmennyt Voracekille, tämähän on tietysti minun mielipiteeni.

Itse kyllä tykkään Voracekista (vaikka toki se viimeinen harppaus kohti NHL:n kärkeä vielä odottaakin itseään), mutta tosiaan en vielä tuolla hinnalla lähtisi liikuttelemaan Carteria yhtään minnekään. Columbuksella on kuitenkin ihan kiva määrä mukavia jo AHL:ssäkin sävyttämään kerenneitä hyviä pakkiprosepecteja eli tuohon vielä päälle John Moore tai David Savard sekä mahdollisesti vielä jokin toinen hyvä varausvuorokin niin alkaisi näyttämään jo ihan mukavalta. Flyersin puolelta lähtisi toki jotain marginaaliprospekteja toiseen suuntaan tasapainottamaan treidissä siirtyvien sopimusten määrää (50. katto). No joo tämä tästä maalailusta. Carterista on kuitenkin hyvä huomioida, että kun ruvetaan listamaan neljän viimeisen kauden aikana yhteen lasketusti eniten maaleja runkosarjassa takoneita kavereita niin lista on seuraava: Ovechkin 203, Kovaltchuk 167, Iginla 160, Heatley 145 ja Carter 144 eli siis viidenneksi tuhoisinta jälkeä neljän viime kauden aikana. Toki mm. Crosby ja Malkin ovat kärsineet erinäisistä vaivoista, joita ilman olisivat korkeammalla ja Stamkosilta jäävät kaudet kesken jne. mutta siis pirun kovassa sarjassahan Jeff vain painaa. Ei tuollaisia kavereita tipu ihan joka oksalta ja siksi onkin aika huvittavaa kuinka vähän arvostusta kaveri noin yleisesti nauttii. Miestä pidetään mielestäni aika yleisesti sellaisena yksipuolisena ja laiskana surffaajana, jota toki aikanaan vielä tavallaan olikin, mutta parin viime kauden aikana on ottanut mukavia harppauksia kohti kokonaisvaltaista jääkiekkoilijaa, jota siis nykyään on. Pelaa siis hyvää ja tunnollista kahdensuunnan kiekkoa, ottaa hyvin aloituksia ja mikä tärkeintä paukuttaa vain maaleja luontaisella lahjakkuudella.

Columbus olisi siinä mielessä ihan mielenkiintoinen kauppakumppani ehdokas, että organisaatio kaipaisi selvästi pientä ravistelua/laadun lisäystä sillä ovat vain pyörineet vuositolkulla paikallaan eikä sitä sen suurempaa profiilinnostoa ole vain tullut. Talous ei vain ole oikein tykännyt tästä, joten pikaisempaa suunnanmuutosta varmasti kaipaisivat. Joukkue tarvitsisi selvää laadunlisäystä ja siis mahdollisimman pian ja kun eivät ole UFA-pelaajille se kaikista houkuttelevin vaihtoehto eikä sitä rahaakaan ole ihan samalla tavalla törsättäväksi niin vaihtoehdoksi jäisivät nämä pelaajakaupat ja omien lupausten ja varausvuorojen kauppaaminen, joita siis organisaatiolla olisi ihan mukavasti. Täten olisivat siis organisaatio joka voisi maksaa ihan mukavankin hinnan laadunlisäyksestään. Jos nyt Carter ei liiku minnekään, mikä nyt on yhä aika epätodennäköistä sillä puhtaan laadun sijaan pitäisi pyrkiä lähtökohtaisesti karsimaan määrästä. Carter on "core-pelaaja" siinä missä vaikkapa Carle, Versteeg ja Leinokaan eivät ole ja lisäksi siis liigan eliittiluokan maaliruiskuja, niin vaikkapa Matt Carlen luulisi kiinnostavan sillä ei Jacketsien puolustus nyt mitenkään turhan hääviltä vaikuta vaikka ihan kivoja prospekteja olisikin tuloillaan.

 

[secord]

Saapa tosiaan nähdä löytyykö sitä yhteisymmärrystä Bryzgalovin kanssa sillä mikä ne toiveet loppuun saakka lähtevät jostain ~6 miljoonan caphitistä

Saas nähdä pitääkö paikkaansa, mutta verkossa pyörii nyt huhua, että Philly ja Bryz ovat viimeistelemässä sopimusta. Puhutaan 5 vuoden ja ~5milj/y suuruisesta sopimuksesta. Jos tuo huhu pitää kutinsa, niin nopeasti capgeekistä laskettuna Bryzin 5 miljoonan caphit veisi Phillyn noin 2 miljoonaa yli 62 miljoonan (oma arvio) palkkakatosta (roster size:19).

edit.

Done Deal!? NHLNSider@Twitter 5,5 miljoonaa per vuosi viiden vuoden ajan, jos pitää kutinsa tämä väite nääs.

 

[Henkka]

Melekosta. Tarkoittaa varmaan sitä, että Bobrovsky treidataan, Leighton dumpataan jonnekin alimpaan helv... ja kakkoseksi tuodaan joku alle miljoonan caphitillä varustettu mies?

Ja sitten alkaa muutenkin treidikuhina, jotenkin on rosteria pöllytettävä. Ehkäpä ne Carle ja Carter?

Koittakaa jotenkin se Briere saada luopumaan NMC:stä ja soittoa sitten vaan Ken Hollandille.


EDIT:

CAPGEEK.COM CAP CALCULATOR

FORWARDS
James Van Riemsdyk ($1.654m) / Mike Richards ($5.750m) / Kris Versteeg ($3.083m)
Scott Hartnell ($4.200m) / Jeff Carter ($5.272m) / Ville Leino ($2.200m)
Daniel Carcillo ($1.275m) / Claude Giroux ($3.750m) / Nikolai Zherdev ($2.000m)
Darroll Powe ($0.825m) / Blair Betts ($0.700m) / Andreas Nodl ($0.950m)
Zac Rinaldo ($0.544m) / Ben Holmstrom ($0.750m)

DEFENSEMEN
Kimmo Timonen ($6.333m) / Chris Pronger ($4.921m)
Andrej Meszaros ($4.000m) / Matt Carle ($3.437m)
Braydon Coburn ($3.200m) / Oskars Bartulis ($0.600m)
/ Danny Syvret ($0.600m)

GOALTENDERS
Ilya Bryzgalov ($5.500m) / Back-up Goalie ($0.525m)

CAPGEEK.COM TOTALS (follow @capgeek on Twitter)
(these totals are compiled without the bonus cushion)
SALARY CAP: $62,200,000; CAP PAYROLL: $62,071,932; BONUSES: $975,000
CAP SPACE (23-man roster): $128,068

Kelpaisko? Pelkkä Briere ulos (Detroitiin), niin voi pitää viime vuoden rossun kasassa. Bobrovsky myös lihoiksi jonnekin ja Shelley, Leighton waiversiin...

 

[Jay79]

Eiköhän lähtijöinä ensimmäisenä ole Versteeg sekä Carle, sitten Leighton, Shelley, Walker farmiin ja Lappy pitkäaikais potilaaksi jos onnistuu. Carcillolle ei varmaan uutta sopparia sorvata ellei saada edullisesti, onkin huhuiltu jo että Sestito olisi tehnyt sopimuksen, siinä olisi oiva korvaaja Carcillolle. Zherdev ei tule jatkamaan Flyers nutussa, ei ainakaan tolla samalla liksalla, myöskin Leino jatkaa matkaansa melko varmasti vapaille markkinoille ellei tule vastaan sopparissa. Briere ei myöskään lähde minnekkään, siinä ei olisi mitään järkeä, joukkueen ehkä paras poffi pelaaja ja syttyy keväällä aina huimiin tekoihin, muutenkin sanonut viihtyvänsä todella hyvin Philadelphiassa. Carteria ei ole Homer treidaamassa niinkuin usein jo sanonut ellei joku lyö todella kovaa ylitarjontaa, ei ilmeisesti riittänyt edes Columbuksen tarjoama 8 varaus ja Voracek jos huhuihin on yhtään luottamista. Bobrovskyn tilanne kyllä näyttää tukalalta jos Bryzgalovin sopparin pituudeksi tulee 5 vuotta, sen suhteen kaikki on avoinna, suostuuko Bob pelailemaan selkeänä kakkosena monta vuotta? Mutta katsotaan nyt mitä tapahtuu, eletään mielenkiintoisia aikoja taas kerran.

 

[Eager]

Kesä etenee ja pian olisi jälleen varaustilaisuuden vuoro. Jälleen kerran Flyers on jo hyvissä ajoin kaupannut omat parin ensimmäisen kierroksen vuoronsa muille maille vieraille ja tällä hetkellä organisaation ensimmäinen olisi hallussa oleva Pensien kolmas (#83). Toki todennäköisyys kaupankäyntiin draftin alla ja siten aikaisempiin varausvuoroihinkin on olemassa ja mikäli sopimusneuvottelut Bryzin kanssa olisivat hyvällä mallilla niin tämä olisi tietenkin välttämättömyyskin. Ajattelin kuitenkin nostaa esille omaan silmääni "tarttuneita" lupauksia, jotka voisivat olla Flyersin saatavilla tuolla 83. vuorolla ja myöhemminkin. Eli sellaista mahdollisten "sleepereiden" pyörittelyä.

Andrei Pedan, D, RUS, Guelph Storm, OHL, 3-Jul-93, 6'4" 201 lb, GP 51, 2+10=12, PIM 89, -11, CSS-Final: 85. P-A:n kenttäpelaajat

Pedan on mielenkiintoinen tapaus. Varattiin viime kesänä ensimmäisellä kierroksella KHL:n varaustilaisuudessa, mutta niin vain kaveri lähti kuluneeksi kaudeksi Atlantin toiselle puolelle OHL:ään. Kaverista odotettiin lähtötietojen valossa kaiketi sellaista kiekollista pakkia, mutta alku hakemisien jälkeen (syyspuolisko) pelasi sellaista varmaa, rauhallista ja älykästä oman pään peliä fyysisillä mausteilla (muutama tappelukin), mihin nuo raamit kyllä antavatkin oivat mahdollisuudet. Playoffseissa sitten näyttikin aivan uuden puolen itsestään tekemällä kuudessa ottelussa tehot 0+8 ja esiintyen siis muutenkin huomattavasti rohkeammin ja itsevarmemmin sen kiekon kanssa eli menikö runkosarja vielä enemmän tai vähemmän uuteen maisemaa sopeutuessa sillä se kevät puolisko olisi tiettävästi muutenkin ollut selvästi vahvempaa tekemistä kaverilta? Lisäksi kokoisekseen vahva liike vaikka ensimmäiset potkut tiettävästi terästämistä vielä tarvitsisivatkin. Kun summailee tuota suuri koko, hyvä liike, fyysinen, hyvin peliä hahmottava kaveri ja lisää siihen nuo mahdollisen vielä piilevän kiekollisenkin potentiaalin niin mielenkiintoinen tapaus, jolla voisi olla vielä paljonkin käyttämätöntä potentiaalia ja kun tälläkin hetkellä omaisi ihan mukavan pohjan ajatellen NHL:n stay-at-home pakkia. Central Scoutin oli rankannut viimeisessä listauksessaan kaverin P-A:n kenttäpelaajien 85. mikä nyt lienee vapaasti pyöriteltynä jotain 4. kierroksen tavaraa. Monet pitävät kuitenkin selvänä kolmannen kierroksen miehenä, jotkut jopa toisen lopun, joten tuota 83. vuoroa ajatellen on varmaan jo mennyt, mutta ainakin itselleni näitä mielenkiintoisia nimiä menee sitten minne hyvänsä ja milloin hyvänsä. Niin ja Flyers ei toki venäläisistä ole perinteisesti niin välittänyt, mutta Pedanin kohdalla tuo KHL riski olisi jo minimoituna ja Bobo puolestaan avasi viime kaudella jälleen pelin osoittaen, että nuoret venäläisetkin voivat olla ihan miellyttävällä ja työteliäällä luonteella varastettuja pelimiehiä.

Travis Ewanyk, C/LW, CAN, Edmonton Oil Kings, WHL, 29-Mar-93, 6'1" 184 lb, GP 72, 16+11=27, PIM 126, -3, CSS-Final: 66. P-A:n kenttäpelaajissa

Ewanyk olisi puolestaan kunnon fyysinen jyrä ja roolipelaaja Kanadan Albertasta, jolta löytyisi myös kiekollistakin osaamista ainakin jonkin verran ja etenkin laukausta ollaan kehuttu. Mutta siis ne vahvuudet olisivat etenkin siinä kiekottomassa tekemisessä sillä olisi todellinen periksi antamaton kaikkensa joukkueensa puolesta antava taistelija hyvällä liikkeellä ja kovalla fyysisellä pelaamisella. Lisäksi olisi vahva aloittaja ja siten joukkueensa tärkeiden aloituksien mies. Kaverin johtajaominaisuuksia ollaan myös nostettu esille (mm. Oil Kingsien varakapteeni) ja on myös ihan kunnioitettava tapaus ilman hanskojakin vaikkei nyt mikään varsinainen tappelija olekaan. On pelannut myös paljon alivoimaa ja lisäksi Oil Kings käytti miestä monesti vastustajan tähtiä vastaan ja mm. playoffseissa peluutettiin paljon Red Deer Rebelsien Nugent-Hopkingsia eli hyvin todennäköistä tulevaa ykkösvarausta vastaan. Saldo oli tämä huomioiden aika mukava neljässä ottelussa: Ewanyk meni toki kiikareilla, mutta keräsi ainoastaan yhden miinuksen vaikka Red Deer selvästi 4-0 voitoin ja reiluin maalieroin menikin laajempana ja tasokkaampana nippuna jatkoon. RNH teki Ewanykin ollessa saman aikaisesti jäällä (tasamiehityksin) neljässä pelissä ainoastaan tehot 1+0. YV:llä ja muita vastaan jäälle osuessaan jälki oli toki tuhoisaa ja koko sarjassa kaverille kertyivät mukavat tehot 4+5=9. Ewanykin voisi siis kuvitella tehneen jotain oikein ja mikäli omaa tuota älyä ja sopivan ikävää luonnetta vastustajan tähtien pimennossa pitämiseen ja näiden ihon alla pääsemiseen vaikkei nyt itse mihinkään sen suurempiin ihmeisiin sen kiekon kanssa pystyisikään (vaikka tähänkin osa näkee sitä potentiaalia hieman parempaan) niin tuollaiset roolipelaajat olisivat vain arvokkaita. Eli siis mukavan kokoinen, fyysinen, vahvan liikkeen ja laukauksen omaava aloituksia hyvin napsiva älykäs taistelija ja joukkuepelaaja isolla J:llä. Ei siis omaisi näillä näkymin mitään valtaisaa tehopotentiaalia NHL:ää ajatellen vaan roolin luulisi olevan siellä alempien kenttien roolipelaajana, jolloin toki kolmannen kierroksen (jolla kaverin on ennakoitu menevän) varaus voisi olla hivenen turhan korkea, mutta kyllähän tuollaisille kavereille aina luulisi käyttöä löytyvän kun ruvetaan kasaamaan sitä SC-contenderia. Niin ja tuntuisi aika turvalliselta varaukselta todellisena rooli hakuna. Lisäksi mikäli Homer sen fyysisemmän, kookkaamman sekä ilkeämmän Flyersin perään haikailee niin juuri tällaisia kavereita ainakin itse varailisin. Tosin voipi olla mennyt jo ennen tuota kolmannen loppupuolta.

Joseph Cramarossa, C, CAN, Missisauga St. Michael’s Majors OHL, 26-Oct-92 6'0" 188 lb, GP 59, 12+20=32, PIM 101, +22, CSS-Final: 63. P-A:n kenttäpelaajissa

Cramarossassa olisi paljon samaa kuin Ewanykissä eli vahvaliikkeinen fyysinen taistelija ja erikoisroolien kaveri (mm. alivoimaa), jolta hanskatkin tarpeen vaatiessa tippuvat vaikka ei nyt sen suurempi mörssäri olekaan. Ei ole toki aivan yhtä fyysinen ja kova kuin Ewanyk, mutta vastavuoroisesti sitä kiekollista potentiaalia voisi olla enemmän. Tämä ei vielä ole sen suuremmin tilastoihin realisoitunut sillä pelasi OHL:n mestaruuden voittaneessa ja Memorial Cupiakin isännöinneessä St. Majorsissa, jossa oli aika vahva "veteraanipanos", jolloin Cramarossalle vain jäi se 3/4 sentterin tontti, johon nähden tehot tuntuvat ihan kelvollisilta. Cramarossa on siis siinä mielessä arvoitus, että tuo hyökkäyspään peliälyn ja kiekollisen pelaamisen lopullinen taso selviää sen tarkemmin vasta ensi kaudella kaverin saadessa vastuullisempaa roolia Majorseissa. Eli lähinnä olisiko jopa 2. sentteriksi (siis NHL:ää ajatellen), jonka esiin puhkeamista tuo kovassa joukkueessa pelaaminen on pimittänyt vai olisiko se rooli kehityksen jatkuessa enemmän nykyinen 3 tai 4 sentteri, johon siis hyviä avuja ja ominaisuuksia olisi olemassa? Kuitenkin tätä samaa luonnepelaajien ”Pidän”-sarjaa.

Ryan Tesink, C/LW, CAN, Saint John Sea Dogs QMJHL, 21-May-93, 6'0" 161 lb, GP 59, 8+27=35, PIM 38, +26, CSS Final: 47. P-A:n kenttäpelaajissa

Ryan Tesinkin tarina yhtyy Gramarossan vastaavaan siinä, että pelasi myöskin todella vahvassa joukkueessa tuoreissa Memorial Cup mestareissa Sea Dogseissa, jolloin sitä roolia ei ole kolmossentteriä enempää tullut. Tuohon nähden kuitenkin ihan mukavat tilastot (joita toki vahva joukkuekin varmasti osaltaan auttoi vaikka vastavuoroisesti se rooli olikin rajallisempi). Tesink olisi työteliäs vahvan liikkeen omaava energinen pelaaja, jossa jotkut näkevät todella paljonkin piilevää kiekollista potentiaalia lahjoja hyökkäyspään tekoihin. Tällä hetkellä ongelmana on ollut kaverin heppoiset raamit sillä olisi vielä näitä neuvolassa punnittavia sillä ei ~160 paunaa ole todellakaan lähelläkään jääkiekkoilijan raameja ellei sitten puhuta jostain aivan pygmeistä, jollainen Tesink ei kuitenkaan olisi. Tästä johtuen voimatasotkin lienevät vielä aika lasten kengissä ja siten koko kaverikin heppoista tavaraa isompien käsittelyssä, joten punttia siis kaipaisi. Tesinkin kohdalla lienee kysymyksenä se kuinka paljon niitä piileviä lahjoja sitten olisi eli olisiko avuja tulevaisuuden top-6 pelaajaksi sillä en oikein tiedä onko alemmissa kentissä ihan omimmillaan ja vahvimmillaan siis juurikin NHL:ää ajatellen sillä vaikka pelaakin energisesti eikä aristele kontakteissa niin ei kuitenkaan omaa aivan samanluokan fyysisiä lahjoja näihin rooleihin kuten vaikkapa kaksi edellä mainittua kaveria, joskaan ei nyt todellakaan mikään top-6 tai bust osaston kaveri ja kolmoseen voisi olla jopa todella hyväkin vaihtoehto sillä älystä ja halustahan se kaikki lähtee. Niin ja tuota CSS:n rankkausta (ennakoisi jotain toisen kierroksen lopun varausta tai aivan kolmannen alun) monet pitävät yläkanttiin laitettuna sellaisena "vahvan ja menestyvän joukkueen imussa" juttuna. Jotkut toki pitävät kaveria siis toisenkin kierroksen varauksena ja lahjakkuutena, mutta itse uskon että 3-4 olisi lähempänä totuutta sillä sen verran kysymyksiä ja puutteita kaverilla vielä olisi. Toki jos joku organisaatio on aivan vakuuttunut kaverin kyvyistä niin voi tosiaan mennä siellä toisellakin. Flyersilla kuitenkin olisi mielestäni vahva QMJHL:n scouttaus-osasto ja tähän myös luottavat, joten mikäli ovat nähneet Tesinkissä sitä jotain ja olisi vielä vapaana omalla vuorolla niin ken tietää?

Jatkuu...

 

[Eager]

Joshua Leivo, LW, CAN, Sudbury Wolves OHL, 6-Mar-1993, 6'2" 180 lb, GP 64, 13+17=30. PIM 37, -10, CSS Final: NR

Leivo on kyllä loistava esimerkki siitä mitä puolessakin kaudessa voi tapahtua. Syyspuolisko meni vielä alemmissa kentissä työteliäästi sekä näkymättömästi ahertaen eivätkä harjoituskauden tiettävästi lupaavat otteet vielä realisoituneet suuremmin tulokkaan pistesarakkeeseen. Asenteesta ja työmoraalista kuitenkin kiiteltiin. Sitten tapahtui vain jotain ja kauden viimeiset 40 ottelua (runkosarjan loppu + playoffsit) sujuivat lukemilla 15+20=35 +20 ja etenkin playoffsien 6+7=13 kahdeksaan otteluun ovat mukavat lukemat eli se sulautuminen OHL:n pisterooliin oli tapahtunut. Se mikä kaverissa kuitenkin pistää eri profiloinneista silmään niin kehuvat vahvaksi sekä tunnolliseksi kahdensuunnan pelaajaksi/duunariksi, joka kunnostautuisi etenkin kiekonriistoissa. Liike olisi vahvaa ja koko mukava, jota myös käyttäisi ihan kelvollisesti hyväkseen vaikkei nyt mikään elämää suurempi voimahyökkääjä tiettävästi olisikaan. Sitten kun tähän lisää kiekollisia taitoja ja pelisilmää, joista loppukauden tilastot kertovat (etenkin tuota ns. vaistoa oikeassa paikassa oikeaan aikaan olemiseen kuin muutenkin järkevään sijoittumiseen ollaan kehuttu) niin ihan mielenkiintoiselta vaikuttava tapaus, jonka tulevaisuuden roolin ei siis tarvitse olla mikään top-6 kaveri tai ei mitään (johon tosin niitä avuja saattaisi myös olla) vaan kaverista luulisi voivan kehittyä ihan kelpo alempienkin kenttien työmyyrän jonkinmoisella teholisällä. Myöhäisheräämisestä johtuen CSS ei oikein kerennyt Leivon mukaan, joten rankingia ei tippunut ja täten jäisi varaamatta, mutta voisi kuvitella, että viimeistään nuo vahvat playoffit toisivat sen varauksen. Milloin? Onkin aika avoin kysymys sillä arvauksia ollaan heitetty kolmannesta kierroksesta alkaen, 3-5 voisi olla se oma veikkaukseni, mutta sen näkee sitten. Ehdottomasti kuitenkin näitä myöhäisheränneitä tapauksia, joita Flyersinkin luulisi tai ainakin toivoisi kiikaroivan.

Nick Cousins, C, CAN, Sault Ste. Marie Greyhounds, OHL, 20-Jul-93, 5'11" 170 lb, GP 68 29+39=68, PIM 56, -14, CSS Final 71. P-A:n kenttäpelaajista

Cousinsin kohdalla se suurin kysymys ja melkeinpä ainoa miinus olisi tuo koko, joka on monien mielestä ennemmin 5'9" (suurin piirtein 175 cm) kuin "virallinen" 5'11". Muuten tuntuisi todella kokonaisvaltaiselta kaverilta. Vahva liike, fyysinen ja ärhäkkä mitään arkailematon pelityyli, pelisilmää ja lahjoja kiekolliseen pelaamiseen (vaikka näiden riittävyys sen suurempaan NHL:n tehorooliin on hieman kysymyksien alainen juttu) jne. Vahva kausi O:ssa ja siihen päälle hyvät U18 kisat joissa oli ns, "varman" tulevan ykköskierroksen varauksen Mark Scheifelen kanssa Kanadan tehokkain hyökkääjä (seitsemässä ottelussa tehot 4+4) ja tämän lisäksi joukkueen paras teholukema +3 löytyi myöskin Cousinsilta. Lisäksi kaverin luonnetta ja johtajaominaisuuksia ollaan nostettu esiin. Kaveria kuvataan myös vastustajan kannalta todella vittumaiseksi herhiläiseksi, lätäkön tuolla puolella tykkäävät käyttää "pesky"-kuvausta . Tuo koko siis nostaa niitä kysymyksiä, mutta muuten siis mukavan kokonaisvaltainen pakkaus. Veikataan paljon 3. kierroksen varaukseksi, mutta voinee mennä myös jo toisen lopulla tai vasta neljännellä mikäli koko nostattaa liiaksi niitä epäilyksiä, mitä nyt tuskin käy tuon ärhäkän pelityylin vuoksi ainakaan niin suuressa mittakaavassa.

Andrew Fritsch, RW, CAN, Owen Sound Attack, OHL, 24-Mar-93, 6'0" 187 lb, GP 60 28+35=63, PIM 18, +17, CSS Final: 84. P-A:n kenttäpelaajissa

Andrew Fritsch on ikävänkonsonanttipitoisen nimen lisäksi mielenkiintoinen sen vuoksi, että pelasi tilastollisesti ihan mukavan kauden suuressa roolissa vahvassa joukkueessa (OHL:n mestari), mutta kaverista ei sen suuremmin puhuta oikein missään vaan olisi pitkälti tällainen "ai kuka?" -mies. Syy lienee siinä, ettei ole pelaajaprofiililtaan sen säihkyvämpi ja näkyvämpi vaan vahvuudet ovat siellä peliälyn ja oikean sijoittumisen puolella. On vain siellä missä pitää ja tämä näkyy sitten tilastoissa. Vahva liike pitää myös mainita. Eniten kehitettävää olisi puolestaan ehkäpä puolustamisessa ja laitaväännöissä. Voipi siis olla näitä ei riittävän hyvä kärkiketjuihin ja vääränlainen alempiin tapauksia, mutta saapa aikanaan nähdä. Playoffit menivät piloille loukkaantumisen vuoksi, jonka jäljiltä kerkesi toki vielä tekemään paluun, mutta ei oikein missään välissä päässyt enää sen kovempaan iskuun. 3-4 kierros?

Keegan Lowe, D, USA, Edmonton Oil Kings, WHL, 29-Mar-93, 6'1" 173 lb, GP 71, 2+22=24, PIM 123, +33, CSS Final: 88. P-A kenttäpelaajissa

Keegan olisi tosiaan nykyisen Oilers GM:n ja kuusinkertaisen SC-mestari Kevin Lowen poika, joten "kiekkogeenejä" ja -oppeja olisi ainakin ollut pienestä pitäen tarjolla. Kaveria voisi kuvailla sellaiseksi ns. yleispuolustajaksi eli liikkuu hyvin, on fyysinen sekä sopivan v-mäinen, pelaa vahvaa ja luotettavaa omanpään peliä ja omaa jonkin verran kiekollistakin potentiaalia vaikkei nyt mitenkään sen erityisemmin kiekollisesta pakista voi puhuakaan. Kaverin luonnetta ollaan myös monesti kehuttu eli olisi hyvin ammattimainen sekä vahva joukkuepelaaja ja kunnon taistelija eli tällainen kaikkensa joukkueensa voiton eteen antava tapaus, jolta tarvittaessa putoavat hanskatkin vaikka ei nyt mitenkään erityisen vahva tällä osa-alueella olekaan. Ailahtelevaisuutta ollaan hieman kritisoitu, mutta tämä olisi tiettävästi kuluneella kaudella vähentynyt. Jaksan jostain syystä vain uskoa kaverin NHL-uraan vaikkei nyt mitään draftin kärkipään varauksia olekaan. 3-4 kierros?

Michael Paliotta, D, USA, U.S. NDT, USHL, 6-Apr-93, 6'3" 198 lb, GP 24 0+5=5, PIM 35, +/- 0, CSS Final: 86. P-A:n kenttäpelaajissa.

Iso ja kokoonsa nähden hyvin liikkuva omassa päässä fiksusti ja vahvasti pelaava stay-at-home pakki. Puhdas ketteryys nyt on ehkä sellainen pienoinen kysymys. Kiekon kanssa pystyy yksinkertaiseen ja varmaan peruspelaamiseen sekä -avaamiseen, mutta ei siis sen kiekollisempi, mikä onkin hieman tiputtanut rankingeja kauden aikana. Voisi olla fyysisempi ja ilkeämpi vaikkei nyt ihan pehmoinen olekaan, mutta siis raamit mahdollistaisivat luontevasti kovemmankin pelaamisen. Michael McKee (6'4", 230 lb) olisi hyvin samankaltainen tapaus, joskin fyysisempänä versiona. McKeen peliälyä ja -näkemystä ollaan toki hieman kyseenalaistettu. Tosin vaihtoi laiturista pakintontille vasta muutama kausi sitten.

Kale Kessy, LW, Medicine Hat Tigers, WHL, 4-Dec-92, 6'3" 184 lb, GP 65 10+14=24, PIM 129, +5, CSS Final: 101 P-A:n kenttäpelaajat

Kessyä pidettiin vielä viime kesänä mahdollisena ensimmäisen kierroksen varauksena tämän tehtyä toissa kaudella (09-10, tulokaskausi WHL:ssä) lupauksia herättäneet tehot 11+18 pelaten tämän lisäksi ennakkoluulotonta rymistelykiekkoa vastaten ihan kenen tahansa tanssikutsuun vieläpä heiveröiselle tulokkaalle hyvällä menestyksellä keräten mukavat 123 jäähyminuuttia. Puhuttiin kovasti uudesta "Milan Lucicista". Tämä kausi ei kuitenkaan tuonut edistystä vaan tilastot olivat edellistä heikommat. Kessy pelasi samalla raivolla ja asenteella kuin tulokkaanakin, mutta puutteellinen liike ei ole merkittävästi parantunut ja lisäksi kaveri tuhlailisi kovasti paikkoja ja ryntäilisi turhankin paljon täysin turhaan. Omaisi ihan näppärät kädet, olisi vahva maalinedustoilla ja on siis tappelijana varteenotettava kaveri (jota suuri syliväli auttaa) ja asennetta sekä rohkeutta riittäisi monelle muullekin, mutta peliäly sekä liike eivät olisi kaiketi ihan sitä mitä toivoisi. Lisäksi varsi kaipaisi yhä lisää voimaa ja massaa, jotta voisi toteuttaa pelitapaansa entistä paremmin. Todella avonainen tapaus sillä kaikki 20-30 maalin voimahyökkääjän, nelosen bugilistin kautta, jopa NHL:n haaveeksi jäämiseen ainakin sen pysyvämmin (liike) ovat mahdollisia. Mikäli Flyersilla olisi reilummin varauksia 1-3 kierroksilla (mahdolliset kaupat) niin Kessyyn voisi käyttääkin vaikkapa kolmannen kierroksen vuoron, mutta koska näin ei ainakaan juuri tällä hetkellä ole niin Flyers tuskin on se organisaatio joka tähän kaveriin tarttuu. Joku voi napata Kessyn jopa toisen lopulla, mikäli usko uuteen Luciciin on kovalla pohjalla vieläpä Bruinsin kovaotteisen ryminä/muskeli porukan vietyä tänä keväänä sen kannun.

Anthony Camara, LW, CAN, Saginaw Spirit OHL, 4-Sep-93, 6'1" 194 lb, GP 64, 8+9=17, PIM 132, -9, CSS Final: 78. P-A:n kenttäpelaajat

Tähän väliin lienee luontevaa nostaa esiin toinen näistä draftin sanoisiko vaikkapa, että merkittäviä pelitaitoja omaavista "kovista pojista". Camara on aikalailla Kessyn kaltainen eli pelaa kovaa sekä armottomasti, hanskat tippuvat ketä vastaan tahansa ja pärjää näissä väännöissä ihan kivasti, omaa ihan ok kädet, liike on Kessyä parempaa, kahdensuunnan pelaamisen pitäisi olla kunnossa, pelikäsitystäkin tiettävästi olisi jne. Plussaa vielä myöhäisestä syntymäajasta sillä on draftin nuorimmasta päästä. Pitäisin Kessyä turvallisempana hakuna sillä ne selvimmät heikkoudet tuntuisivat puuttuvan, joskin toisaalta se potentiaali lienee rajallisempaa. Tällaisille kavereille luulisi vain olevan aina sitä kysyntää.

Jatkuu...

 

[Eager]

Colin Smith, C , CAN, Kamloops Blazers, WHL, 20-Jun-93, 5'10" 162 lb, GP 72, 21+29=50, PIM 61, -21, CSS Final 96. P-A:n kenttäpelaajat

Colin Smith on mielestäni Flyersia ajatellen jopa todella mielenkiintoinen kaveri ihan jo sen takia, että on Flyersin kärkipään prospekteihin kuuluvan Brendan Ranfordin seurakaveri eli tämän kehitystä seuratessa luulisi tätäkin kaveria nähty ihan riittävästi jos ei muutoin ja lisäksi pelaajatyypiltään olisi aikalailla sitä mistä pitäisin. No hieman isompi saisi toki olla. Eli vahva liike ja pirun energinen ja väsymätön pelityyli johon kuuluu myös tunnollinen puolustaminen. Antaa suurella sydämellä vaihdosta toiseen kaikkensa joukkueelleen pelaten koostaan huolimatta rohkeaa ja fyysistä kiekkoa. Sitten paketista löytyisi myös ihan mukavia kiekollisia lahjoja ja potentiaalia, jotka alkoivat tulla todenteolla esiin vasta kauden loppupuolella, jolloin valtaosa miehen pinnoistakin syntyi ja samalla oli pääasiassa tappiollisen Kamloopsin kantavia voimia. Näitä kavereita siis, joka voi ensi kaudella ns. räjäyttää potin. Monien mielestä draftin aliarvostetuimpia kavereita. Lisäksi (mikäli muistan oikein) sai WHL:n myöntämän tunnustuksen opiskelumenestyksestä jääkiekon ohella tjs. eli vaikuttaisi siis kokonaisuutenakin fiksulta tapaukselta.

Gregory Hofmann, C, SWI, Ambri-Piotta, Swi-NLA, 13-Nov-92 6'0" 170 lb, GP 41 3+9=12, PIM 2, -6, CSS Final 11. Euroopan kenttäpelaajat

Hofmann olisi ehkäpä puhtaasti kiekollisen lahjakkuuden ja pelikäsityksen sekä siis ylipäätään luontaisen lahjakkuuden puolesta ehkäpä toisen kierroksen varaus (jota voi siis hyvin myös olla), mutta ongelmina olisivat heikohko fysiikka ja lisäksi kaveria ei kaiketi kiinnostaisi tulla ensi kaudeksikaan Kanadan juniorisarjoihin vaan haluaisi jatkaa Sveitsissä. En sen tarkemmin tiedä, mutta Sveitsiä pidetään vain aika yleisestikin P-A:ssa juniorien kannalta hivenen liiankin hyvänä paikkana eli olot olisivat kaiketi sitten liiankin "ruhtinaalliset", joka sitten helposti nähdään sellaisena kehitystä hidastavana tekijänä, mitä se toki onkin mikäli pelaajalta itseltään ei löydy riittävästi päämäärätietoisuutta kovan työn tekemiseen, jota siis Hofmannkin kaipaisi. Niin tai näin mutta tuskinpa se ihan sattumaa on, että järjestäen nämä viime vuosien korkealla varatut ja siis ylipäätään tasokkaat sveitsiläislupaukset ovat käyneet juurikin tuon Kanadan junioriliigojen tien Sveitsissä jatkamisen sijaan. Noin muutoin Hofmann siis olisi taitava ja juonikas kaveri, joka palaisi vieläpä yritteliäällä ja energisellä tyylillä. Vähän tällainen luonnonlapsi, joka vain kaipaisi sitä osaavaa opastusta ja ohjausta, jolloin lopputulos voisi olla suurtakin. Kolikon toisena puolena voisi olla sitten tällainen "Jesse Niinimäki" -mäinen ikilupaukseksi jääminen (tai siis ei vain lunastaisi niitä kunnolla) eli se urheilijan elämä ja uhrauksien tekeminen ei riittävästi nappaisi, jolloin sitten lahjat valuvat tylysti hukkaan. Hyvin avoin tapaus siis, joka voi mennä toisesta kierroksesta alkaen oikeastaan milloin vain. Kolmas lienee ehkä se todennäköisin ja varaajana seura, jolla olisi reilummin varausvuoroja tulevaan draftiin, jolloin näitä potentiaalia omaavia riskihakujakin pystyy tekemään hivenen rohkeammin.

Zachary Yuen, D, CAN, Tri-City Americans, WHL, 3-Mar-93, 6'0" 205 lb, GP 72, 8+24=32, PIM 65, +41, CSS Final: 69 P-A:n kenttäpelaajat

Kiinalaiset sukujuuret omaava kanukki ei ole mikään kaikista räiskyvin ja näkyvin puolustaja, mutta älykäs ja vain niitä oikeita ratkaisuja vahvalla peliälyllä tekevä kaveri. Vahva omassa päässä ja pystyy ihan ok kiekolliseen peliinkin. Joukkueensa selvästi paras +/- saldo. Lisäksi etenkin teknisesti pirun vahva luistelija, mitä figure skating tausta on varmasti auttanut. Pystyisi tiettävästi tekemään melkoisiakin kaarroksia ja käännöksiä luistimillaan. Olisi myös atleettinen tapaus. Jotenkin syntyy mielleyhtymiä fyysisesti lahjakkaammasta Matt Carlesta? Toki matkaa ja kehittymistä vaadittaisiin noihin "saappaisiin" vielä paljon, mutta tuo nyt lienee ihan hyvä vertaus kaverin pelaajatyypistä.

William Karlsson, C, SWE, Västerås, Swe-J20, 8-Jan-93, 6'0" 163 lb, GP 38, 20+34=54, PIM 45, CSS Final: 21. Euroopan kenttäpelaajat

Karlsson olisi vielä fyysisesti aika raakile ja täten ei ole vielä kerennyt sävyttämään kuin junnuissa (pelasi toki viime kaudella jo reilut kymmenen Allsvenskan ottelua) eli selvästä pidemmän tähtäimen projektista puhuttaisiin. Se mikä kaverista kuitenkin tekee mielenkiintoisen niin miehen alkua ollaan kehuttu todella kokonaisvaltaiseksi ja tunnolliseksi pelaajaksi, joka olisi vahva puolustamaan. Älykäs kaveri, joka tekee vain niitä pieniä asioita oikein. Pelaisi myös mukavalla intensiteetillä periksi antamattomalla asenteella. Vaikka on taitavakin niin ei monien mielestä omaa mitään aivan eliittiluokan hyökkäyspään lahjoja, jolloin se mahdollinen NHL rooli tulisi ehkäpä olemaan 2-3 sentteri, Ollaan verrattu paljon hyökkäyspäänlahjoiltaan ja siten potentiaaliltaan hieman rajallisemmaksi versioksi Wings prospekti Calle Järnkrokista. Maininnan arvoista on myös, että pelasi junioreiden playoffseja 2,5 pinnan ottelukeskiarvolla (eli selvää petrausta runkosarjaan) ja lisäksi oli Ruotsin kovista ennakko-odotuksista huolimatta alakanttiin menneiden U18 kisojen parhaita kruunupaitoja juurikin niissä parin helpomman matsin jälkeen (jolloin monet tekivät koviakin tehoja) nihkeämmin sujuneissa otteluissa. Eli mahdollisesti tällainen kovien pelien mies ja sekös nyt olisi entistä mielenkiintoisempaa. Aikaa kuitenkin vaatisi ja se lienee myös yksi ongelma tämän kahden vuoden sopimuksenteko aikataulun vuoksi eli onko parin vuoden kuluttua vielä valmis tekemään sopimusta NHL-seuran kanssa? Niin ja en oikein tiedä miksi nostin kaverin tähän sillä haiseehan tämä nyt niin Wings varaukselta, jollain 4. kierrokselta, josta sitten maltillisella kehittämisellä ja odottamisella saavat aikanaan eliittiluokan kolmosen sentterin? Ei nyt välttämättä niin kaukaa haettu skenaario.

Brent Benson, C, CAN, Saskatoon Blades, WHL, 13-Apr-93, 5'11" 183 lb, GP 65, 14+30=44, PIM 52, +16, CSS Final: 103. P-A:n kenttäpelaajat

Benson varattiin aikanaan Bantam draftin kuudentena kesällä 2008, mutta kehitys ei ole ottanut aivan niitä harppauksia mitä varmaan yksi sun toinen olisi toivonut. Aloitti kauden Saskatoonin kakkossentterinä, mutta Brayden Schennin hankinnan jälkeen rooli tippui alempiin ketjuihin, joissa teki kuitenkin hyvää jälkeä pelaten usein vastustajan kärkiketjuja vastaan. Pelasi fyysistä ja energistä "taistelukiekkoa" aloituksia mukavasti napsien ja vetoja uhrautuvasti blokaten. Periaatteessa paketista löytyisivät myös ihan näppärät kädet ja luovaa pelinäkemystäkin, mutta vielä ne eivät ole realisoituneet sen paremmin ja kysymys toki on realisoituvatko koskaan? Ensi kaudeksi luulisi kaverille olevan tarjolla kunnon roolia Saskatoonissa, joten silloin pitäisi alkaa tapahtumaan. Mutta osaa siis puolustaa ja pelata tunnollista kahdensuunnankiekkoa fyysisillä mausteilla, joten kehityksen jatkuessa alempienkin ketjujen luulisi soveltuvan, mikä myös lienee se kaverin NHL-projektio, mikäli sellainen on olemassa. Kuitenkin ihan mielenkiintoisen tuntuinen haku keskikierroksille.

Josiah Didier, D, USA, Cedar Rapids RoughRiders, USHL, 8-Apr-93, 6'2" 200 lb, GP 58, 8+13=21, PIM 81, +5, CSS Final: 108. P-A:n kenttäpelaajat

Didier olisi hyvin liikkuva fyysinen ja ilkeä pakki hyvällä asenteella. Kiekollinenkin pelaaminen sujuu ongelmitta vaikka ei nyt ole sen suurempi vahvuus. Tarvittaessa hanskatkin putoavat. Monet draftista raportoivat ja jonkinmoisia kontakteja NHL-scoutteihin omaavat ovat kovasti väittäneet, että kaveria kohtaan olisi kovaakin arvostusta NHL-organisaatioiden keskuudessa ja voisi olla näitä draftin yllättäjiä ennakoitua selvästi korkeammalla varauksella, mutta sehän nähdään sitten viikonloppuna. Raaka projektivaraus, jossa kuitenkin saattaisi olla reilumminkin sitä vielä piilevää potentiaalia. Niin ja ovathan tuollaiset hyvän kokoiset, fyysiset, hyvin liikkuvat sekä kiekonkin kanssa pärjäävät pakit varmasti haluttuja NHL organisaatioiden silmissä. Toinen hyvinkin samanlainen tapaus olisi CSS:n 138. P-A:n kenttäpelaajienlistassaan huomioima Darren Dietz.

Jatkuu...

 

[Eager]

Troy Vance, D, USA, Victoriaville Tigres, QMJHL, 2-Aug-93, 6'6" 200 lb, GP 23, 1+3=4, PIM 21, +8, CSS Final: NR

Vance on näitä todellisia villejäkortteja tulevaan draftiin. Debytoi Q:ssa vasta kevät puoliskolla, mutta tekikin sen sitten ryminällä. Victoriaville kärsi alkukauden puolustuksen ongelmista, mutta Vancen lisäys toi selvää apua tähän ja puolustus sai jämäkän selkärankansa ja joukkue selviytyi lopulta aina playoffien toiselle kierrokselle. Voisi varmaan kutsua raameiltaan jo valtavaksi. Pelaa myös niiden mukaista kiekkoa eli todella fyysistä ja vastustajan kannalta ikävää peliä. Kovia pommeja. Liike olisi kokoiseksi ihan ok, mutta parantamisenkin varaa vielä olisi. Elastisuutta kuitenkin löytyisi, mikä on näille jäteille ihan mukava ominaisuus. Omassa päässä luotettava, varma sekä älykäs. Kiekollinenkaan tekeminen ei tiettävästi olisi aivan niin onnetonta kuin tilastoista voisi päätellä vaan peruskiekonliikuttelu hoituisi ongelmitta. Tästä playoffisen tehot 1+3 yhdeksään otteluun antanevat osviittaa. Ei nyt kuitenkaan mitenkään sen mainittavammin kiekollinen puolustaja. Veto olisi kuitenkin kunnioitettava tykki. Pienenä nyanssina voisi mainita, että ennen Q:n siirtymistään pelasi juniorikiekkoa Philadelphia Revolutionseissa, joka pelaa kotiottelunsa Warwic Townshipissä Philadelphian lähiöalueella. Vancen tuleva varausvuoro on siis todellinen arvoitus, jotkut pitävät jopa kolmatta kierrosta mahdollisena, mutta tuskinpa sentään sillä vasta puolikaskausi pääjunioreissa, eikä kiekollisesta pelaamisesta ole vielä sen suurempia viitteitä ja todisteita. Mielenkiintoinen kaveri kuitenkin ja voisi olla jossain keski-myöhäiskierroksilla kehityksen jatkuessa samaa tahtia jopa todella timanttinen löytö.

Blake Coleman, C, USA, Indiana Ice, USHL, 28-Nov-91, 5'10" 198 lb, GP 59, 34+58=92, PIM 72, +52, CSS Final: 198. P-A kenttäpelaajat

Coleman oli siis loppuvuodesta -91 syntyneenä jo viime kesänä varauskelpoinen, mutta silloin ei vielä kelvannut. Pelasi tuolloin joukkueensa alemmissa ketjuissa tunnollista ja varmaa kahdensuunnan kiekkoa ilman sen suurempaa tehoroolitusta jääden täten myös varaamatta. Tällä kaudella sitten rooli kasvoi ja Coleman myös vastasi huutoon ylittäen ensimmäisenä pelaajana sitten Thomas Vanekin USHL:n runkosarjassa 90 pisteen rajan voittaen siis sarjan pistepörssin ja siten vuoden pelaajan ja hyökkääjän palkinnot. Vanek täytti toki tuolloin kauden aikana 18 siinä missä Coleman jo 19, joten aivan saman kaliiberin tempusta ei sentään puhuta, mutta silti ehdottomasti maininnan arvoinen juttu. Colemanissa se mielenkiintoisin asia on kuitenkin ettei olisi mikään yksipuolinen tehoistaan eläjä vaan huomattavasti monipuolisempi tapaus. Olisi ensisijaisesti siis vahva kahdensuunnan hyökkääjä, joka puolustaa tunnollisesti ja tehot tulevat vasta tämän päälle plussana mikäli ovat tullakseen. Lisäksi pelaisi vastustajan kiusaksi sellaista fyysistä ja härskiä herhiläiskiekkoa eli periksi antaminen ja pehmeys eivät kuuluisi tyyliin vaikka kokoa ei liikaa olekaan. Miehen valmentaja Charlie Skjordt on mm. verrannut Colemania pelityyliltään Bobby Clarkeen. Lisäksi kantaisi alivoimavastuuta ja pelaisi muutenkin niitä joukkueensa tärkeitä sekä kriittisiä vaihtoja. Liike ja laukaus olisivat myös vahvoja. Yli-ikäisyys tulee luonnollisesti laskemaan sitä lopullista sijoitusta, mutta kyllä tuollaisen tehopotentiaaliakin (NHL:ää ajatellen nyt sen suuremmasta tehoroolista on ainakaan vielä turha puhua, mutta sellainen laadukas taustatukea tarjoava duunari, joka osaisi myös ärsyttää?) osoittaneen monipuolisen luonnepelaajan luulisi kiinnostavan. Joku 3-5 kierroksen varaus voisi näin ennakkoon olla sellainen valistunut arvaus, jolla ei välttämättä hirveästi metsään menisi.

Dylan Wruck, C, CAN, Edmonton Oil Kings, WHL, 23-Sep-92, 5'8" 162 lb, GP 71, 38+40=78, PIM 44, +25, CSS Final 99. P-A:n kenttäpelaajat

Wruck pelasi vahvan kauden ollen Oil Kingsien paras pistemies runkosarjassa. Pieni koko on toki se kysymyksiä nostattava juttu, joka voi hyvinkin nousta lopulta sen NHL-uran esteeksi. Pelaisi kuitenkin tästä rajoitteesta huolimatta rohkeaa, fyysistä ja todella ärhäkkää kiekkoa mitään arkailematta ja vastustajien iholle väsymättömästi takertuen, mikä on siis tuollaisille lilliputeille välttämättömyyskin mikäli NHL:ään mielivät. Kaverin lempinimi "Wrucking Ball" kertonee sen olennaisimman tuosta pelityylistä. Lisäksi puolustaisi tunnollisesti suurella sydämellä. Kaikista tärkeintä olisi kuitenkin se, että liike olisi loistavaa sillä sitä nuo raamit vaativatkin. Vaikkapa Nathan Gerbe ja Mats Zuccarello-Aasen ovat hyviä tuoreita esimerkkejä siitä, että kyllä tuollaiset pienet, sähäkät ja näppärät kaveritkin voivat sinne NHL:ään nousta mikäli etenkin luonnetta ja rohkeutta vain löytyy riittävästi. Tie ei ole helppo, muttei täysin mahdotonkaan. Koon vuoksi varattaneen jossain keski-myöhäiskierroksilla, mutta sieltä mielestäni ehdottomasti katsomisen arvoiselta vaikuttava tapaus. Shane McColgan (5'8", 165 lb), on toinen hyvin samankaltainen tapaus WHL:stä. Ei olisi aivan yhtä fyysinen ja v-mäinen mitä Wruck, mutta ei siis mikään arkailijakaan. Euroopasta löytyisi sitten sveitsiläinen Alessio Bertaggia (5'8", 157 lb), joka menisi myöskin tähän samaan kaavaan. Yhtälailla näitä mahdollisia myöhäiskierrosten vähäisemmän riskin hakuja/yrityksiä. Sitten vielä minimaalisempaa versiota kaipaaville sopinee USHL:ssä tuhoisaa jälkeä tehnyt John Gaudreau (5'6", 141 lb), joka valittiin päättyneen kauden päätteeksi myös USHL:n vuoden tulokkaaksi. On toki jo niin pieni, että eiköhän se ainoa tie kohti NHL:ää vie yliopiston kautta ja mikäli siellä osoittaa yhtä vahvoja otteita niin voi saada sitten aikanaan vapaana agenttina sen sopimuksensa. Minnesotan alueen High School -sarjasta samaan muottiin olisi tyrkyllä vielä Kyle Rau (5'8", 163 lb).

Jean-Gabriel Pageau, C, CAN, Gatineau Olympiques, QMJHL, 5'9" 164 lb, 11-Nov-1992, GP 67, 32+47=79, PIM 22, +23, CSS Final: NR

Kooltaan rajallisten kavereiden listaus jatkuu vahvan kauden pelanneella Gatineaun kärkisentterillä, joka johti joukkonsa aina Q:n finaaleihin, joissa lopulta Memorial Cupinkin vieneet Sea Dogsit olivat vain ylittämätön este. Playoffseissa 24 ot.13+16=29 ja näillä irtosi Q:n pudotuspelien pistepörssissä kolmas sija Sea Dogsien tuhoisan Huberdeau-Phillips kaksikon jälkeen. Pageaussa on paljon samaa kuin tuossa edellä luetellussa pienten lupausten joukossa eli pienestä koostaan huolimatta pelaa rohkeaa ja kontakteja aristelematonta kiekkoa vaikkei nyt mikään kaikkein fyysisin pelityyliltään olekaan. Liike on hyvää, mutta joidenkin mielestä se voisi tuon kokoiselle olla vielä hieman terävämpääkin. Se suurin vahvuus on kuitenkin tuolla kiekollisella ja peliälyn puolella, jota riittäisi. Puolustaa myös tunnollisesti, pelaa alivoimaa jne. eli kokoaan lukuun ottamatta todella kokonaisvaltaiselta vaikuttava paketti. Jostain syystä ei mahtunut lainkaan CSS loppurankkauksiin (mitä monet ovat ihmetelleet), mutta varauksen nyt uskoisi osuvan kohdalle. Milloin tämä tapahtuu onkin jo toinen juttu. Koko siis rajoittaa ja tiputtaa, mutta mikäli joku organisaatio näkee muut ominaisuudet suuremmankin riskin arvoiseksi niin voi mennä yllättävänkin korkealla. Joku keskikierrosten varaus lienee se todennäköisin.

Colin Miller, D, CAN, OHL, 29-Oct-92, 6'0" 175 lb, GP 66 3+19=22, PIM 44, +2, CSS Final: 148. P-A:n kenttäpelaajat

Miller ei suuria mainintoja ole kerännyt eivätkä tilastotkaan nyt mitenkään häikäise, mutta pelasi OHL:n läntisen konferenssin heikoimmassa joukkueessa Sault Ste. Marie Greyhoundsissa ja loppusaldoksi jäi mm. joukkueen paras sekä ainoa positiivinen +/- lukema. Verrattu hyvinkin paljon todennäköiseen toisen kierroksen varaukseen Stuart Percyyn eli siis ei välttämättä kaikista säkenöivin ja yksittäisiltä ominaisuuksiltaan loistavin, mutta älykäs ja niitä pieniä oikeita ratkaisuja jatkuvasti tekevä kaveri. Liike ja peliäly olisivat vahvoja. Osan mielestä se suurin ero näillä kahdella oli siinä, että Percy pelasi aina O:n finaaleihin yltäneessä sekä Memorial Cupia isännöineessä Missisaugassa ja Miller heittopussi Greyhoundseissa. No niin tai näin, mutta mielenkiintoinen nimi. Lisäksi noista pisteistä 2+8 syntyi viimeisessä 12 ottelussa, joten oliko tuo sitten once in lifetime -juttu vaiko selvä kehityksen osoitus ja lupaus tulevasta nähtäneen ensi kaudella? Heikomman/keskinkertaisen joukkueen profiilimiehistä pitää nostaa esiin myös Barclay Goodrow (LW, 6'2", 209 lb), joka teki 65 otteluun tehot 24+15 ja oli joukkueensa Brampton Battalion paras maalintekijä vaikkei 24 osumaa nyt vielä muutoin niin huima lukema olekaan. Olisi sellainen ns. on/off voimahyökkääjä eli parhaimmillaan todellinen sekä vaikeasti pideltävä jyrä, mutta toisella puolella olisi sitten turha flegmaattisuus, josta kaverin vain pitäisi päästä eroon. Kädet olisivat hyvät, maalivainua löytyisi ja pelikäsityskään ei olisi huono. Liike sen sijaan olisi ongelma (ollut koko junioriuran), joka vain vaatisi sitä parannusta. Näitä mahdollisia myöhäiskierrosten "hakuja" omilla puutteillaan, mutta myös luontaisilla vahvuuksillaan.

Jatkuu...

 

[Eager]

Dylan Willick, RW/C/LW CAN, Kamploops Blazers, WHL, 19-Oct-92, 5'10" 184 lb, GP 72, 24+20=44, PIM 53, -17, CSS Final: 164. P-A:n kenttäpelaajat

Willick on pelaaja, joka ei luontaisen lahjakkuutensa vuoksi olisi mukana näissä draft pyörittelyissä, ei lähimainkaan vaan kiitos tästä kuuluu kaverin kypsälle luonteelle sekä työmoraalille, josta yksi sun toinen voisi ottaa mallia. Harjoitteleminen sekä työnteko todellakin maistuu. Täten kaverin pelityylikin on hyvin työteliäs, periksiantamaton ja energinen eli hiki, kolhut ja joukkueen eteen uhrautuminen kuuluisivat asiaan. Olisi myös hyvin monipuolinen sillä kykenee pelaamaan ongelmitta jokaista hyökkäyksen paikkaa vaikka sentterintontti se luontaisin onkin sekä tilannetta kuin tilannetta. Kiekollisia taitoja ja luovaa pelikäsitystäkin on jonkin verran, mutta puhtaasti niiden varassa ei kaveri uraansa loisi, mikäli on luodakseen. Mahdollinen NHL-rooli olisi siis alempien kenttien väsymätön ja monipuolinen työmyyrä, jonka vuoksi varaaminen venynee myöhäiskierroksille, mikäli edes saa sen varauksensa. Todellisille luonnekavereille olisi kuitenkin ainakin niissä omissa fantasy rostereissani aina tilausta. Kamploopsista olisi tähän tilaisuuteen myös kolmas tällainen kiinnostava rajallisen huomion ja esilläolon nimi eli puolustaja Tyler Hansen (6'3", 192 lb). Iso ja kovaotteinen sekä hyvin liikkuva ja omassa päässä vahva stay-at-home pakki, joka tekisi niitä pieniä asioita oikein pitäen siinä sivussa vastustajat kurissa.

Seth Griffith, RW, CAN, London Knights, OHL 4-Jan-93 5'11" 185 lb, GP 68, 22+40=62, PIM 28, -1, CSS Final: 158 P-A:n kenttäpelaajat

Griffith teki ihan mukavat tehot päästyään kunnon rooliin Londonin kaupattua surkean alkukauden jälkeen veteraaninsa muualle. Noin muutoinkin olisi kaiketi ihan mukava pelaajan alku ilman sen suurempia heikkouksia. Ongelma saattaa vain olla siinä ettei niitä luontaisia vahvuuksiakaan välttämättä olisi. Hyviä ominaisuuksia paljon, mutta onko mitään erinomaista? Sitten kun ei ole kovinkaan fyysinen tai erityisen kookaskaan niin soveltuvuus alempien ketjujen duunariksi on kysymyksien alaista, jolloin voi hyvinkin olla näitä top6 tai bust kavereita. Herää vain kysymys onko sitten riittävän lahjakas top6 hyökkääjäksi? Toki riittävän suurella numerolla ehdottomasti katsomisen arvoinen.

Daniel Pribyl, C, CZE, Cze-J20, 18-Dec-92, 6'3" 190 lb, GP 39, 25+29=54, PIM 20, CSS Final: 46. Euroopan kenttäpelaajat

Pribyl on tehnyt kovaa jälkeä Tshekin junnuissa ja nuorten maajoukkueissakin. Pääsi myös kauden aikana kokeilemaan muutamaksi otteluksi Tshekin pääsarjaankin. Olisi taitava ja juonikas Tshekki hyökkääjä hyvillä raameilla. Puolustamisesta ja kontaktipelaamisesta sen sijaan Pribyliä lähinnä eri maajoukkueturnauksissa nähneet P-A:n draftikirjoittajat ovat nostaneet pienoisia kysymyksiä, mutta siitä huolimatta mielenkiintoinen nimi viimeistään myöhäiskierroksia ajatellen. Matej Stransky (6'2", 196 lb, RW) olisi samalla tavalla Tshekin junnuissa ja juniorimaajoukkueissa vahvasti esiintynyt taitava ja isokokoinen tapaus, joka siirtyi kuluneeksi kaudeksi Saskatoon Bladesien vahvuuteen WHL:än. Runkosarjassa ei vielä ihmeitä tapahtunut, mutta playoffsien 3+6 kymmeneen otteluun antavat lupauksia paremmasta ensi kaudesta. Olisi tiettävästi Pribyliä fyysisempi, joten soveltumisen P-A:n luulisi täten olevan luontevampaa.

Slovakkihyökkääjä Marek Tvrdon (6'2", 212 lb, LW) oli vielä kauden alussa mukana ensimmäisen kierroksen spekuloinneissa ja aloitti kautensa WHL:ssä vahvalla piste/pelitahdilla kunnes kauden 10. ottelussa olkapää koki kovia ja seuraavan kerran kaveri pelasi pari peliä aivan kauden lopulla. Kauden saldoksi jäi 12 ottelua lukemin 6+5 ja +3. Näin ollen ne spekuloinnit jäivät ja nyt onkin mielenkiintoista nähdä kuinka myöhäiselle vuorolle kaveri valahtaa. Olisi hyvän kokoinen, fyysinen, nopea ja taitava voimahyökkääjän alku, jolle voisi hyvinkin nähdä hyvän NHL tulevaisuuden mikäli vain paikat kestävät.

Tshekki Petr Placek (6'4", 210 lb) kuului niin ikään viime syksynä 1-2 kierroksen spekulointeihin, mutta tällä puolestaan hajosi polvi ja kausi jäi 8 ottelun mittaiseksi, joissa teki paikallisessa High School -sarjassa tehot 6+7. Kaveri olisi tiettävästi sellainen yhdistelmä tshekkiläistä taitoa ja juonikkuutta sekä P-A:sta työmoraalia niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin. Liike olisi suurella kaverilla vielä hivenen verkkaista ja siis etenkin ne ensimmäiset potkut ja lisäksi koon hyödyntämisessäkin olisi vielä puutteita. Tvrdonin tavoin saa nyt nähdä paljonko NHL-organisaatiot laittavat painoarvoa tuolle loukkaantumiselle ja lähes täyden kauden menettämiselle.

Justin Thomas (6'0", 200 lb) aloitti ensimmäisen kunnon OHL-kautensa ryminällä pelaten ennakkoluulotonta ja rohkeaa rymistelykiekkoa tehden siinä sivussa kelvollisesti tehojakin ja samaa tahtia läpi kauden jatkaessaan olisi varmasti puhuttu kolmen ensimmäisen kierroksen varauksesta, mutta 11. ottelussa tullut olkapäävamma vesitti kauden ja saattaa estää koko varauksen sillä edellisen kauden lopun ja tämän kauden alun aikana kerkesi kertymään ainoastaan 19 OHL-ottelua ja kun kaveri tuli tähän kauteen aika puskista niin herää kysymys onko kenelläkään kaverista niin paljon tietoa ja nähtyjä otteluita, että aikovat käyttää varauksensa tähän? Olisi siis kaiketi fyysinen ja kovaotteinen voimahyökkääjän alku, jonkinmoisella maalivainulla ja käsillä, jolta myös hanskaaminen tarpeen vaatiessa luonnistuu, mutta voi tosiaan jäädä varaamatta ja kehityksen jatkuessa olla sitten ensi kesänä niitä esiin nostettavia yli-ikäisiä tarjokkaita.

Yli-ikäisistä puheen ollen jo mainitun Colemanin lisäksi muutaman muunkin voisi nostaa esille sillä Flyersille näiden varaamatta jättäminen pelkän iän vuoksi ei ole ennenkään ollut ongelma mikäli vain pelaaja kiinnostaa ja tässä nähdään potentiaalia:

Andy Andreoff (6'1", 205 lb) on aiemmin kunnostautunut OHL:ssä sellaisena tunnollisena ja työteliäänä puolustavana sentterinä, joka ei kahdessa viime draftissa ole vain riittänyt varaukseen, mutta tällä kaudella otti selvästi niitä askelia kohti kiekollisempaa pelaamista (66 ot. 33+42=75) ja sijoittuikin OHL:n valmentajien suorittamassa äänestyksessä sarjan kolmanneksi kehittyneimmäksi pelaajaksi, verrattuna siis edellisen kauden tekemiseen. Valittiin lisäksi itäisen konferenssin aliarvostetuimmaksi pelaajaksi. Olisi vahvasti liikkuva fyysinen sekä kovaotteinen (mm. 11 tappelua runkosarjassa) kahdensuunnan duunari painavalla laukauksella. Kokonaisvaltainen lienee paras kuvaus kaverista. Ei nyt toki koskaan tulisi nousemaan sen suurempaan rooliin NHL:ää ajatellen, mutta kenties alempien kenttien monikäyttöiseksi duunariksi? Monet puhuvat hyvästä tulevaisuuden kolmossentteristä, mutta sen näkee sitten aikanaan. Mikäli varataan niin joku keski-myöhäiskierrosten varaus hoitanee homman. Pikku lisänä voisi vielä mainita, että teki O:ssa viime kaudella toiseksi eniten AV-pisteitä, joten voisi kuvitella sopivan ainakin Beruben aktiiviseen ja rohkeaan AV-sapluunaan. Taylor Carnevale (6'0", 190 lb) olisi toinen vastaavan kaltainen monipuolinen ja ns. yli-ikäinen sentteri O:sta, joka olisi siis myöskin jo kolmatta kertaa tyrkyllä . Ei yhtä fyysinen kuin Andreoff, mutta muutoin samalla tavoin monipuolinen ja monikäyttöinen kausi kaudelta hitaasti kiihdyttäen eteenpäin mennyt tapaus.

Matt PetGrave (6'2", 185 lb) olisi myöskin OHL:stä, mutta puolestaan monipuolinen ns. yleispuolustaja. Teki jo 09-10 kaudella tulokkaana ihan mukavat tehot, mutta jäi silti varaamatta. Kaverin pelaamista vaivasivat tuolloin liiallinen hätäily, ryntäily ym. sekoilu. Kuluneella kaudella sai tiettävästi tätä puolta petrattua ja järkevöitettyä koko pelaamistaan, jossa seuravaihdoksenkin Niagarasta Owen Soundiin luulisi auttaneen. Owen Soundissa muodosti puolustuksen kivijalkaa seuran edetessä aina OHL:n mestaruuteen asti. Mutta siis mukavan kokoinen ja monipuolinen sekä mukavaa kehitystä osoittanut kahdensuunnanpuolustaja. Yli-ikäisyys laskee toki osakkeita, mutta luulisi nyt silti tulevan tällä kertaa varatuksi.

Samaisesta Owen Soundista pitää nostaa esiin vielä Adrew Shaw (5'11", 180 lb). Sellainen todella energinen tykinkuula, jonkinmoisilla käsillä ja kiekollisilla taidoilla. Ei mikään luontainen pistelinko (toki runkosarjassa ihan ok tehot 22+32, mutta -91:lle nuo nyt eivät niin maagiset lukemat ole), mutta teki niitä viime kaudella vain pirun tärkeisiin paikkoihin ja etenkin keväällä panosten kasvettua. Ensin O:n playoffeissa 20 ot.10+7 ja lopuksi vielä Memorial Cupissa 4 ot. 2+5=7, jolla voitti turnauksen pistepörssin ja valittiin myös sen tähtikenttään. NHL:ssä (mikäli joskus sinne nousisi) tuskin olisi nelosen energiapelaajaa merkittävämmäksi, mutta kovien pelien kavereita sinnekin vain kaivataan.

Jatkuu...

 

[Eager]

QMJHL:stä ollaan hehkutettu yllättävänkin paljon yhtä ranskankanadalaista järkälettä eli Alexandre Grenieri'ä (6'5", 200 lb, RW, 92), Kaveri pelasi -91 syntyneenä ensimmäiset QMJHL-ottelunssa vasta tänä keväänä saatuaan Quebec Remparsilta tilaisuutensa dominoituaan huolella hieman alemmalla junioritasolla. Käytti tämän ihan hyvin hyödykseen tehden 31 otteluun tehot 9+15 ja vielä keväällä 15 pudotuspelimatsiin 8+8. Olisi siis melkoinen jässikkä taitavilla käsillä ja pelinäkemyksellä. Liike jakaa mielipiteet, mutta yleisesti pidetään kokoisekseen jopa vahvana luistelijana. En ole ihan täysin ymmärtänyt tuota hypeä mitä kaverin ympärillä on pyörinyt sillä olisi kuitenkin jo -91 eikä nyt tilastojen valossa sen suuremmin jyrännyt, mutta enpä olekaan nähnyt yhtäkään ottelua tältä, joten se sanat vievä ”ilmiö” on mitä ilmeisemmin jäänyt kokematta. Aiemmasta historiasta löytyisi mm. vakavampaa autokolaria ja lisäksi olisi ollut aika myöhäiskasvuinen, joten tämä toki hieman tasoittaisi tuota varsin myöhäistä kypsymistä. Varattaneen, mutta milloin onkin taas niitä toisen varauspäivän ihmettelyjä. Mikäli olisi vielä tilaisuuden lopulla saatavilla niin varmasti näitä potentiaalia "miksi ei?" -vetoja, mutta tiedä sitten niin muuten. Toki tuon kokoiset, taitavat sekä hyvin liikkuvat kaverit ovat mielestäni aina niitä katsomisen arvoisia.

WHL:stä löytyisi myöskin pari ihan mielenkiintoista nimeä. Saksalinen Marcel Noebels (6'3", 205 lb, C, -92) oli rankattu CSS:n toimesta peräti P-A:n kenttäpelaajien 49. mikä ennakoisi jotain toisen lopun - kolmannen alun varausta, mutta tiedäpä sitten. Olisi toki iso ja ulottuva ja etenkin maalinedustoilla vahva, mutta kaverin pelissä nähdään yhä selviäkin puutteita mm. liike, turhan yksipuolinen jne. Varattaneen kyllä, mutta ehkäpä ennemmin jossain 3-5 kierroksella? Toinen mielenkiintoinen olisi slovakialainen Andrej Stastny (6'4", 214 lb, C, -91), joka siirtyi kevät puoliskoksi Slovakiasta Vancouver Giantseihin ja pelasi kauden loppuun sellaisella piste/peli tahdilla. Vähän samat kuin parista muustakin yli-ikäisestä tarjokkaasta, mikäli ei olisi tuon kokoinen niin tuskinpa sen suurempaa herättäisi tuolla pistetahdilla WHL:ssä lähemmäs parikymppisenä, mutta kun raameja vain löytyy niin myös mieskin alkaa kummasti kiinnostamaan. Lisäksi näillä suuremmilla kavereilla vain monesti kestää kauemmin "kasvaa" näihin raameihinsa ja siten sopeutua ympäröivän tason noustessa. Olisi siis suuri ja taitava sekä kokoonsa nähden hyvin liikkuva tapaus. Lisäksi vahva maalinedustoilla.

CCHA:sta olisi tarjolla Chase Balisy (C, 6'0", 171 lb, -92), joka teki 09-10 kaudella USA:n maajoukkueen kehitysohjelmassa pelatessaan USHL:ssä 28 ottelussa vaatimattomat tehot 5+6 eikä siis näiden avulla hirveämmin herättänyt kiinnostusta. Kuluneeksi kaudeksi askel ylemmäs kohti kovempia haasteita Länsi-Michiganin yliopistoon ja kas kummaa tulokkaana 42 ottelussa 12+18 sekä paljon ylistystä ja kehuja. Kehitystä olisi siis selvästi tapahtunut. Kaveria kuvataan sellaiseksi älykkääksi ja monipuoliseksi kahdensuunnan sentteriksi. Hyvä peliäly, vahva liike, taitavat kädet jne. Mielestäni näitä miksei myöhäiskierroksilla? -tapauksia, josta voi kehityksen jatkuessa samaa tahtia olla vielä paljonkin iloa.

William Kessel (F, 6'3", 200 lb, -92) teki samantapaisen petrauksen, joskin USHL:ssä. 09-10 52 ot. 10+8 ja 10-11 60 ot. 21+36. Iso, hyvin peliä lukeva ja jäällä oikein sijoittuva kaveri, joka on etenkin maalinedustalla todella vahva. Liike vaatisi parantamista ja lisäksi hieman fyysisempi ja ilkeämpi ilme olisi toivottavaa. Selvä projektitapaus, mutta samat kuin monesta muustakin niitä selviä ja luontaisia vahvuuksia vain löytyy, jolloin sopivalla riskillä (riittävän myöhäinen vuoro) vain katsomisen arvoinen.

Sitten vielä muutama raaka pakkijärkäle Euroopasta. Niin ja ovat ensimmäistä kertaa varauskelpoisia tapauksia. Martin Gernat (6'5", 187 lb). Liikkuisi hyvin, omaisi mukavan peliälyn ja joidenkin mielestä jopa paljonkin kiekollista lahjakkuutta/potentiaalia. Tekisi kiekon kanssa kuin muutenkin hyökätessä rauhallisia sekä järkeviä ratkaisuja. Tällä hetkellä on vielä voimallisesti aika hentoinen, mitä tuo tilastoitu pituus/painosuhdekin kertoo, jonka johdosta ei ole hirveän fyysinen eikä muutoinkaan vahva kaksinkamppailuissa kuten tuon kokoisen kaverin luulisi olevan. Muutenkin puolustus päässä kehitettävää ihan jo tilanteiden luvussa. Voimaa kuitenkin saa lisää, mutta siis paljon kehitettäväähän kaverilla olisi, mutta samalla niitä rakennuspalikoitakin. Lisäksi olisi säväyttänyt mm. U18-kisoissa, joissa oli monien mielestä Slovakian näkyvin/positiivisin pakki (no toki tuon kokoisen kaverin luulisi näkyvän…hehheh), jonka voisi kuvitella nostaneen nimeä ainakin joidenkin seurojen listoilla. Pascal Zerressen (6'5", 213 lb) olisi aika samanlainen tapaus puolestaan Saksasta eli iso kaveri, joka ei vielä osaisi oikein hyödyntää raamejaan parhaalla mahdollisella tavalla. Pelasi viime kaudella 29 ottelua DEL:ssä kiikareilla (kuitenkin vain -2), mutta maan pääjuniorisarjassa DNL:ssä 31 ottelua tehoin 9+33. En toki osaa sanoa tuosta DNL:n tasosta tuon taivaallista, mutta voisi siis kuvitella, että niitä lahjoja ja ominaisuuksia myös kiekolliseenkin pelaamiseen ja tehoihin olisi, mutta eivät vain vielä realisoidu sen suuremmin aikuisten seassa. Toki junnuissa oli etenkin loistava ylivoimapelaaja, jossa merkittävä osa tehoistakin tuli. Kaverista ehkä se eniten esiinnoussut detalji olisi sen suurempien heikkouksien puute. Tämä ei välttämättä sellaisen 6'0" kokoisen kaverin kohdalla olisi niin "hottia", mutta 6'5" kohdalla tilanne on hieman toinen sillä tuo koko on jo selvä massasta erottuva vahvuus. Kolmas tällainen samaan profiiliin sopiva nimi olisi sitten ruotsalainen Victor Mångs (6'4", 201 lb). Kaikkien kolmen kohdalla vaadittaisiin suuria harppauksia kehityksessä ja on toki todennäköisempää, että jäävät sellaisiksi pääsarjajyriksi Eurooppaan kuin NHL:n, mutta ennemmin toivon myöhäiskierroksilla varattavan tällaisia jollain tapaa massasta erottuvia raakileita, joille kehityksen jatkuessa olisi selvästi nähtävillä sitä NHL tulevaisuutta kuin jotain nykyisellään valmiimpaa, mutta yksinkertaisesti aivan liian tasapaksuja tapauksia.

Sitten mikäli NHL-organisaatioilla olisi kiinnostusta todellisia heavyweightereitä kohtaan, jotka osaisivat hieman pelatakin niin QMJHL:n Samuel Noreau (6'5", 210 lb) ja OHL:n Derek Mathers (6'3", 230 lb) lienevät ne potentiaalisimmat nimet tästä ikäluokasta. Molemmat olisivat kovanluokan tekijöitä ilman hanskoja ja kaksikolta tiettävästi löytyisi myös niitä kiekollisiakin lahjoja sen verran, että saattaisivat ajan myötä ja maltillisella kehittämisellä kyetä nousemaan NHL:n poliiseiksi joiden peluuttaminen ei vahingoittaisi joukkuetta.

----------

No tässähän näitä olikin. Alkuperäisenä tarkoituksena oli tehdä "hieman" tiivistetympi versio ja läpikatsaus, mutta näemmä näin taas vaihteeksi. Niin ja en nyt tarkoita, että olisin nostanut esiin joukkueellisen uusia NHL-pelaajia vaan jokaisella listatuista olisi vielä pitkä tie kohti NHL:ää, mutta tuossa nyt oli niitä omaa mielenkiintoani kevään ja alkukesän mittaan herättäneitä nimiä, jotka samalla varattaneen hieman suuremmalla numerolla. Mitä itse olen näitä drafteja sekä niiden massan ennakointeja viime vuosina seurannut niin tämä vuosikerta tuntuisi kyllä tavanomaista odottavaisemmalta ja ns. raa’emmalta eli myöhemmillekin kierroksille löytyisi varsin paljon näitä todellisia potentiaalisia kysymyksiä. Niin ja en ole nähnyt näistä mainituista kuin muutaman otteita omin silmin joko maajoukkue paidoissa tai sitten Memorial Cupin otteluissa eli kommentit perustuvat paljon muiden tietävämpien havaintoihin. Mutta joo viikonloppunahan tuo selviää.

Flyersille kuitenkin toivoisi ihan jo määrällisesti niitä vuoroja enemmän sillä tällä hetkellä niiden pieninumeroisten vuorojen puutteen lisäksi määräkään ei ole kuin se hikinen viisi, mutta joo mikäli Bryzin kanssa tuntuma on hyvä tai jopa sopimus valmiina piilossa odottelemassa, jota sitten tällä spekuloinnilla tai suoralla medialle valehtelulla mm. Homerin alkuviikon lausunnot pidetään salassa sitä toiminta rauhaa kauppoja varten luoden niin siinä tapauksessa seuraavien vuorokausien aikana luulisi tapahtuvan, mutta pianhan se nähdään.

 

[AJTSS]

Nyt huhuilee Bob McKenzie twitterissä mielenkiintoisia!

Voracek+1st+3rd pickit<->Carteriin.

Jännä nähä!

 

[SVSV]

Bob McKenzie twiittaa, että huhuiltu kauppa olisi lähes valmis. Eli Carter <-> Voracek, 1st & 3rd roud pick Columbuksesta. Cappiin tilaa.

Twitter (McKenzien twitteriin yllättäen)

E: yhtäkkiä ja maailman hitain.

 

[Mustakotka]

Ilmeisesti myös Versteeg treidattu, osoitteena Florida.

Tämä palkkojen jakaminen tarkoittaa sitä, että Phillyllä on kohta 7 miljoonan maalivahti.

E: McKenzien mukaan Steegeriä ei ole treidattu mihinkään.

 

[Jay79]

Tulihan sieltä Carterista ihan kohtalainen vastine, silti riipaisee Carterin lähtö, tälläistä tää on cap aikoina, parasta tässä että Jeff jatkaa matkaansa länteen eikä jää itään, kaikkea hyvää Jeffin uran jatkolle, toivotaan että homma natsaa sinitakeissa.

 

[AJTSS]

Taas twittaillaan! McKenzieltä ja Dregeriltä poimittua:

Eli Mike Richards siirtyisi LA Kingsiin, vaihdossa ainakin Braydon Schenn ja Wayne Simmonds.

Todella mielenkiintoista!

 

[Kuival]

Taas twittaillaan! McKenzieltä ja Dregeriltä poimittua:

Eli Mike Richards siirtyisi LA Kingsiin, vaihdossa ainakin Braydon Schenn ja Wayne Simmonds.

Todella mielenkiintoista!

Hiljaiseksi vetää jos tämä on totta. Kyseessä kuitenkin henkilökohtainen suosikki ja Flyersin paras hyökkääjä, joka tällaisessa tapauksessa treidattaisiin kasaan... jotain. Kuten todettua, hiljaiseksi vetää.

Carter siis lähti, tilalle saatiin laituri ja korkea varausvuoro. Saadaan sentään jotain mielenkiintoa huomiseen varaustilaisuuteen. Jännää.

 

[Blasph]

Hiljaiseksi vetää jos tämä on totta.

TSN:n Gord Millerin mukaan tämä on totta. Huhhuh sentään tuota Holmgrenia.

 

[Haukijärvi]

Taas twittaillaan! McKenzieltä ja Dregeriltä poimittua:

Eli Mike Richards siirtyisi LA Kingsiin, vaihdossa ainakin Braydon Schenn ja Wayne Simmonds.

Todella mielenkiintoista!

Nyt kauppa ilmeisesti vahvistettu. Lähteenä Gordon Millerin twitter. Aika erikoiset liikkeet Flyersilta..

 

[Jay79]

Hiljaiseksi vetää jos tämä on totta. Kyseessä kuitenkin henkilökohtainen suosikki ja Flyersin paras hyökkääjä, joka tällaisessa tapauksessa treidattaisiin kasaan... jotain. Kuten todettua, hiljaiseksi vetää.

Carter siis lähti, tilalle saatiin laituri ja korkea varausvuoro. Saadaan sentään jotain mielenkiintoa huomiseen varaustilaisuuteen. Jännää.

Jos Richie lähtee niin sitten siellä on tosiaan taustalla jotain muuta oltava organisaatiossa, kummiskin jengin kapteeni, katsotaan nyt mitä tapahtuu. Ketäs kiinnostavaa siellä olisi vielä varattavissa tolla 8 pickillä?

edit. Sinne meni, nyt vetää hiljaiseksi, mitäs helvettiä siellä kulisseissa on tapahtunut kun näin kävi? Schenn ilmeisesti ainakin tulossa, Richards myös länteen, eli ei jää tänne kiusaksi, voipi olla että myös Leino jatkaa näitten liikkeitten jälkeen, saa nähdä. Vaikuttaa kunnon puhdistus operaatiolta.

 

[Kuival]

Darren Dregerin (ja itseasiassa monen muunkin) mukaan tämä on totta. Huhhuh sentään tuota Holmgrenia.

Mitähän se Homer on ottanut? Siellä ei kuitenkaan juoda näin Juhannuksena, joku varmaan pistänyt LSD:tä Homerin mehuun, ei tässä muuten mitään järkeä ole. Kahdella liikkeellä ollaan onnistuttu hävittämään kaikki vuoden 2003 sato Flyersin organisaatiossa, jepjep.

 

[Mustakotka]

Kunnon naurut Philly ainakin on tarjoamassa, tunnin aikana koko organisaation tulevaisuus uhrattiin yhteen 1. kierroksen varausvuoroon, todennäköiseen bustiin ja pariin 2. ketjun laituriin. No nyt on ainakin tilaa Bryzgalovin huhutulle 7.1M per vuodessa sopimukselle.