Philadelphia Flyers 2011-2012

  • 379 664
  • 973

Eager

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers, Eagles, HPK ja Barça
Hivenen petyin tuon matsin tarjontaan. Se, ettei nähty mitään päätöntä coast-to-coast hurlumhei kaasuttelua nyt oli selvää, mutta odottelin huomattavasti fyysisempää ja kuumempaa matsia. Tästä kuitenkin piti huolen tuo ylivarovainen tuomarilinja, jolla nämä tunteet saatiin aika täydellisesti tukahdetettua, jolloin nähtiin aika mitäänsanomaton ja passiivinen matsi. Ensimmäisen alku lupaili vielä hyvää, mutta viimeistään se Rinaldon saama penaltti kertoi ihan jokaiselle, mikä se tämän illan teema tuomariston toimesta olisi. No eipä kukaan ainakaan loukkaantunut sen pahemmin, mutta olihan tuo nyt melkoista neppailua puolin ja toisin. Pens sitten hoiti tuon kävelyn sillä tuntuivat haluavan sen ratkaisevan verran enemmän sitä ensimmäistä Consol-voittoaan Flyersista kuin Flyers tuon oman putkensa jatkamista. Lisäksi Flyersilla ei oikein ollut tuohon kävelyyn niitä riittäviä aseita kahden kärkisentterin seurattua ottelua toisaalta. Keskusta oli siis vähän ponneton kun siellä pelasivat neljä tulokasta. Schenn ja Couturier selviytyivät hommistaan vielä ihan kivasti, eivät toki kyenneet tuomaan sitä samaa factoria hyökkäyspäähän mitä näiltä kahdelta kokeneemmalta voisi odottaa, mutta siis hyvää ja laadukasta kahdensuunnan kiekkoa. Näiltä enempi laitureilta eli Read ja Wellwood/Zolnierczyk nyt ei sen suurempia rakenteluja voinut edes odottaa kun pelaamisensa noin normaalisti perustuu siihen vauhtiin ja vaarallisiin tilanteisiin.

Olisihan tuo ollut ihan mukava voittaa, kuten aina Pensiä vastaan, ja siten jatkaa tuota Consol-putkea sekä niskalenkkiä Pensistä, mutta jotenkin vain aisti koko joukkueesta, etteivät pitäneet tätä minään sen suurempana prioriteettina vaan tärkein juttu vaikutti olleen niiden turhien loukkaantumisten välttäminen. Sen verran mitään sanomatonta ja aneemista tuo pelaaminen vain eilen oli. Se tunne ja taistelutahto, mitä tuo joukkue on tällä kaudella monesti näyttänyt ja millä Penskin ollaan kaadettu, ei vain näkynyt oikein missään vaiheessa..

Nyt vain Giroux, Grossmann ja toivon mukaan mahdollisimman pian Brierekin mukaan askiin ja Ilya maalille, kun ruvetaan ensi viikon puolessa välissä vääntämään oikein kunnolla näiden lätkittelyiden sijaan.
 

Viipastu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ducks
Mielenkiintoinen peli taas, mutta taas tilastojen taakse:

Jaromir Jagr 0+3 -1. Tsekki nousi kaikkien aikojen playoff-pistelistalla ohi Bryan Trottierin ja Steve Yzermanin yhdeksänneksi. Pisteitä kasassa 186. Seuraavina edellä ovat kaksi pisteen päässä herrat Sakic ja Gilmour.

Danny Briere 2+1. Sadas pleijaripeli Dannylle ja kasassa 101 pistettä.
 

RaZzi

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks, Los Angeles Kings, KelA
Joka päivä ottaa enemmän ja enemmän päähän tuo Kingsien ja Flyersien välinen kauppa Simmonds / Schenn <-> Richards. Ihan loistavia pelaajia kummatkin Flyersiin kaupatut, Simmonds oli jo Kingseissä suosikkejani ja Schenn on jo nyt saavuttanut huikean tason ja on -91 vuosikertaa. Mihinhän hän pystyy tulevaisuudessa? Toki Richards on myös huikea pelaaja, mutta tässä kaupassa mielestäni Flyers voitti.
 

CptCannon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia Flyers, AC Oulu
Doop doop doop do-do-doop doop doop!

Boston ja Washington kun vääntävät oman seiskapelinsä keskiviikkona niin Flyersien seuraava sarja alkaa aikasintaan perjantaina. Ei mitenkään paska asia että saavat vähän levätä ja hoidella vammoja.

Mikä tahansa jäljellä olevista idän joukkueista voi tulla vastaan kakkoskierroksella. Jos jotain toiveita muiden sarjoista on niin toivottavasti Rangersit putoaa Senatorseille, sen verran pahasti Ragsit on Phillyä vieny tällä kaudella.


Maria, believe me, I like it loud!
 

Frankie

Jäsen
Suosikkijoukkue
평양시 IFK, Philadelphia Flyers, Arsenal FC
Mikäs muuten on Meszaroksen tilanne? Onko toivoa saada mukaan vielä tällä kaudella?
 
Päivä päivältä nuo Flyersin tekemät kesän kaupat tuntuvat paremmilta ja huikeimmilta. Kesällä noissa siirroissa oli vielä isot riskit, mutta jo nyt iso potentiaali on rutistettu irti.

Toki ensimmäinen tsägä kävi Couturierien kohdalla, kun ennakolta sijoille 1-3 "veikkailtu" sentterilupaus tipahti Flyersin vuorolle. Totta kai samalla oli riski myydä tavallaan kaksi tärkeää sentteriä muualle (Richards, Carter) ja antaa jo heti ensimmäisellä kaudella sekä Couturierille että Schennille roolia hyökkäyspäässä. Jos huhut Richardsin ja Carterin "syöpäominaisuuksista" pitävät paikkansa, niin totta kai nämä muutokset tuntuvat vielä paremmilta. Varsinkin kun Carter ei missään nimessä päässyt lähellekään omaa tasoaan Jacketsissa ja Richardskin on ollut luvalla sanoen vaisumpi länsirannikolla.

Jo meneillään olevissa pudotuspeleissä molemmista nuorista senttereista on kovasti apua Flyersille omien erikoisominaisuuksien kautta. Schenn tuo hyökkäyspään tehoja, Couturier pimentää Malkinia ja nakkaa hattutemppua välissä ja niin edelleen. Huikealtahan se tuntuu, kun kaverit vetävät ensimmäistä täyttä kautta NHL:n puolella. Turha alkaa vertailemaan siihen suuntaan, että mitä Carter ja Richards olisivat saaneet aikaan, sillä vertailuun pitäisi silloin ottaa mukaan sekä Simmonds, Voracek, että myös Talbot ja tavallaan vielä muutama puolustaja, jotka voitiin hommata captilan + Prongerin loukkaantumisen myötä.

Tulevaisuudessa tuo kauppa näyttää vielä paremmalta, sillä tuskin Schennin kuin Couturierin kehityskäyrät lähtevät laskusuuntaan. Onhan se hurjaa, että Flyersilla on tulevaisuudessa kolme noinkin kovaa sentteriä ja neljäntenä vielä jälleen kerran hyviä pudotuspelejä pelaava Talbot. Keskikaista onkin varmistettu jo ainakin seuraavalle viidelle, ellei useammallekin kaudelle.

Seuraavana vuorossa on sitten puolustusosaston remontti, saa nähdä miten se onnistuu.

Jo nyt tänä keväänä tuolla joukkueella on täydet mahdollisuudet menestykseen, jos vain jatkossa esimerkiksi puolustuspelaaminen on tiivistä ja Bryz on kuudennen Pens-pelin tasolla. Tuossa joukkueessa on niin paljon secondery scoringia, että maalikilpailussa tuota joukkuetta ei kyllä voiteta. Oikeastaan realiteetit huomioon ottaen, Flyersia ei voita kukaan noista jäljellä olevista joukkueista juuri maalintekokisassa. Vielä kun veturia johtaa Giroux it, joka on lähinnä mahtavan huikea pelaaja. Voiko nykyaikaisempaa Flyers-brändin tyylistä pelaajaa ollakaan?
 

Jay79

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia Flyers
Mezzyn paluuseen vielä ilmeisesti 2-3 viikkoa, eli riippuu miten Flyers pelaa että ehtiikö mukaan, jos kolmos kierrokselle mennään niin siellä varmaan tekisi paluun jos kaikki menee hyvin.
 

Aunt Wang

Jäsen
Suosikkijoukkue
Brommapojkarna, John Eichel
Seuraavana vuorossa on sitten puolustusosaston remontti, saa nähdä miten se onnistuu.

Seuraavana kesänä olisi tulossa UFA:ksi tälläisiä pelaajia:
-Suter, Ryan
-Wideman, Dennis
-Garrison, Jason
-Jackman, Barret
-Oduya, Johnny
-Souray, Sheldon
-Colaiacovo, Carlo
-Carkner, Matt

Tuskin Flyers alkaa Suterista kilpailla, mutta Jackman, Wideman tai Carkner voisivat olla hyviäkin lisiä omaan päätyyn. Ensi kaudella joukkueesta vapautuu palkkoja Lapierren(1,16milj), Bettsin(0,7milj), Kubinan(3,850milj) ja ehkä Carlen(3,430milj) verran, sopimukset on sorvattava Voracekille ja Zolziernyckille, joista Voracek voi saada jopa palkanalennuksen. Sitten kun otetaan huomioon palkkakaton mahdollinen nousu, on tuossa mukavasti pelivaraa.

Puolustus voisi näyttää tältä, kun Pronger saadaan kuntoon:

Pronger - Timonen
Coburn - Jackman
Grossmann - Carkner

Meszaroksen kohtaloa en tiedä, mutta tuo palkka ainakin näyttää aika kovalta näin ulkopuolisen silmin.

Pitää muistaa, että Philadelphia ei ole varannut yhtäkään noteerattavaa puolustajaa sitten Luca Sbisan. Ehkä tämän kesän draftissa tehdään poikkeus, kun ykköskierrokselle on povattu paljon puolustajia. Kun Timonen oletettavasti sopimuksen päätyttyä lopettaa, ei tuonne puolustukseen ole suunnilleen ketään tyrkyllä.
 

Jay79

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia Flyers
Runko koostuu ensikaudella Timonen, Mezzy, Coburn, Grossmann sekä melko varmasti Gus on siellä kauden alettua. Ruotsalainen esittänyt pirun hyvää peliä tiukassa paikassa, muutenkin esiintynyt edukseen niin luulen että on paikkansa ansainnut ensikaudeksi ylhäällä. Sitten on vielä Lilja joka pystyy kyllä pelaamaan sitä 6/7 roolia ihan hyvin, kunhan minuutit eivät nouse liian ylös. Pitää muistaa että taustalla on vielä Manning sekä Bourdon jotka pystyvät melkovarmasti pelaamaan kutos pakin roolia, Pronger on tapaus josta kukaan ei oikein tiedä mitään varmasti, pahimmassa tapauksessa ura ohi, hänen varaan en laskisi mitään ensikaudeksi vielä. Carle varmaan lähtee parempien rahojen perään, ihme on jos Homer saisi hänet pidettyä kohtuullisella hinnalla jengissä. Mitä tulee Mezzyn liksaan niin saattaa näyttää kovalta, mutta kyllä hän pelimies on ja hänelle palkka suotakoon.

Suter olisi ainoa joka kiinnostaa, mutta hänen perässään on niin monta muutakin jengiä huutamassa kilpaa, muutenkin luulen että kaveri jatkaa Nashvillessa, jos menevät pitkälle niin miksi lähteä pois menestyvästä seurasta, ellei sitten raha houkuta niin paljon enemmän. Souray, Oduya ei kiitos. Jackman ja Cola varmaan jatkavat nuottipaidassa, Carkner on Ottawan myös ensikaudella ellei lähde rahan perään, hänestä on ihan turha lähteä makselemaan omaisuuksia. Garrison tulee saamaan ison tilipussin jostain tämän kauden näytöillä, eli ei tarvetta maksella hänelle sitä. Eiköhän Wideman jatka myöskin Caps porukassa. Mitä tulee Voracekin liksaan, niin en kyllä mihinkään palkanalennuksiin usko, sen verran hyvää peliä kaveri on esittänyt, eiköhän hänellä sorvata pitkä pahvi suhteellisella caphitillä. Jagr myöskin saattaa jatkaa, mielellään hänet näkisin vielä ensikaudella jos virtaa riittää vaan. Zolnierczyk saa varmaan minimi tarjouksen, Sestito myös, Bourdon tarvitsee myöskin uuden sopimuksen. Farmista tärkeimpinä jatkoa Holmstrom, Testwuide sekä varauksella Rowe. Eli kyllä Homerilla riittää puuhaa vielä ennen ensikautta ja paljon. Pelataan nyt ensin tämä kausi loppuun ja katsellaan uudestaan.

edit. Vielä että kyllähän sinne puolustukseen on muutama tyrkyllä vaikkei välttämättä mitään sateentekijöitä, asia sitten erikseen mitä tapahtuu sitten kun esim. Timosen sopimus loppuu, onko Kimellä vielä virtaa jatkaa jne. Kyllähän tuolla nyt muutama nuori junnu on tekemässä tuloaan.

Onneksi hommat ei mene niinkuin NHL12 pelissä, ihan hyvältä Phillyn kokoonpano näyttää tulevaisuudessa.

Mitä nyt tota Carkneria katselin, niin eihän hänestä varmaan hirveitä joutuisikaan makselemaan, mutta eiköhän omat pojat pysty hoitamaan saman ruudun itse.
 
Viimeksi muokattu:

CptCannon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia Flyers, AC Oulu
Jackmania en lähtisi tavoittelemaan ellei olisi päivänselvää että Pronger on poissa koko kauden. Meszaros on kyllä palkkansa arvoinen peluri ja häntä ei pitäisi treidata mihinkään. Carle saa mennä, tulee saamaan vapailla markkinoilla niin kovan sopparin ettei mitään järkeä ruveta kilpailemaan.

Coburn - Grossmann
Timonen - Meszaros
Gustafsson/Bourdon - Pronger/Jackman
Lilja
 

Iggy12

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Sharks, Flyers, KalPa, Jarome Iginla
-Suter, Ryan
-Wideman, Dennis
-Garrison, Jason
-Jackman, Barret
-Oduya, Johnny
-Souray, Sheldon
-Colaiacovo, Carlo
-Carkner, Matt

Tuskin Flyers alkaa Suterista kilpailla, mutta Jackman, Wideman tai Carkner voisivat olla hyviäkin lisiä omaan päätyyn. Ensi kaudella joukkueesta vapautuu palkkoja Lapierren(1,16milj), Bettsin(0,7milj), Kubinan(3,850milj) ja ehkä Carlen(3,430milj) verran, sopimukset on sorvattava Voracekille ja Zolziernyckille, joista Voracek voi saada jopa palkanalennuksen. Sitten kun otetaan huomioon palkkakaton mahdollinen nousu, on tuossa mukavasti pelivaraa.

Mielestäni Suter on juuri se puolustaja josta Flyersin pitää kilpailla. Huippuosaamista ei ole paljoa tarjolla ja Suter on sellainen puolustaja, johon rahat kannattaa laittaa. Nuo muut nimet eivät ole mitenkään parannuksia Matt Carleen verrattuna. Wideman olisi ehkä rightin kätisyydellään kiinnostava, muttei ole Carlea sen parempi. Garrison olisi kovan lämärinsä takia kiinnostava, mutta hän voi olla suurella todennäköisyydellä yhden kauden ihme. Suter muistuttaa omasta mielestäni paljon Kimmo Timosta. Hän on todella älykäs pakki ja tekee myös pakkiparistaan paremman. Osaa pelata järkevästi kiekollisesti kuin myös olla varma omassa päässä.

Voracek saa palkankorotuksen tämän kauden jälkeen. Hän on ollut selkeä onnistuja tällä kaudella Flyersissa ja aistin läpimurtoa ensi kaudeksi. Vertailukohtana voisi pitää Girouxin sopimusta. Giroux teki sopimuksensa juuri ennen lopullista läpimurtoaan ja nyt olisi Voracekin kanssa mahdollista tehdä samanlainen. Mahdollista on, että kehityksen jatkuessa Voracek voi olla jopa alihintainen pari kautta. Näistä asioista enemmän kauden jälkeen.

Pitää muistaa, että Philadelphia ei ole varannut yhtäkään noteerattavaa puolustajaa sitten Luca Sbisan. Ehkä tämän kesän draftissa tehdään poikkeus, kun ykköskierrokselle on povattu paljon puolustajia. Kun Timonen oletettavasti sopimuksen päätyttyä lopettaa, ei tuonne puolustukseen ole suunnilleen ketään tyrkyllä.

Ykköskierroksen varaus voi hyvinkin olla suunnitelma B. Jos Suter jatkaa Nashvillessa tai siirtyy jonnekin muualle, niin minun puolestani ykkösvuoro voisi olla kaupan. Sitä voitaisiin käyttää kylkiäisenä kauppaan mikäli jokin kova pakkinimi tulisi saataville. Toki ei minua haittaa jos se pakkikin varataan ykköskierroksella, mutta käsitykseni mukaan tämän vuoden draft ei olekaan niin kova kuin ennakkoon kesällä hehkutettiin. Sen pakkilupauksen kehitykseen NHL-tasolle kestäisi 2-4 vuotta ja Flyers tavoittelee Cupin voittoa tällä kaudella, että myös tulevillakin kausilla. Eli ei mielestäni vahingoittaisi mitenkään joukkueen tulevaisuutta jos ykköspick kaupattaisiin draftissa. Voi se Cup tulla tälläkin kaudella, joten katsellaan.
 

Eager

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers, Eagles, HPK ja Barça
Farmista tärkeimpinä jatkoa Holmstrom, Testwuide sekä varauksella Rowe. Eli kyllä Homerilla riittää puuhaa vielä ennen ensikautta ja paljon. Pelataan nyt ensin tämä kausi loppuun ja katsellaan uudestaan.

Tuohon viimeiseen virkkeeseen pitää yhtyä sillä näitä spekulointeja ehtii sitten kesällä senkin edestä.

Sen verran pitää sanoa nopeasti ja lyhyesti noista Phantoms-miehistä, etten usko Rowen taikka Testwuidenkaan jatkoihin. Rowe on ollut aika perus alempien kenttien duunari AHL:ssä ilman sen suurempaa kehitystä ja Testwuidenkin kehitys junnaisi aika vahvasti paikallaan ja etenkin tuo liike olisi yhä vain puutteellista eikä siihen ole sitä toivottavaa kehitystä saatu. Hyvä, raamikas ja tunnollinen puolustava laituri, mutta näyttäisi vähän siltä, ettei oikein tuon koon lisäksi tarjoisi mitään sen erityisempää siis sellaista, mikä nostaisi miehen aina NHL:ään. Olisi sellainen hitaahko ja turhan kiltti sekä särmätön jässikkä, jollainen luo kyllä kivan AHL-uran/Euroopassakin olisi varmasti kysyntää, mutta maailmankovimmassa kiekkoliigassa en näe tälle hirveämmin sitä käyttöä.

Näistä Phantomsien enemmän Flyers-johdon mieliin olevista kavereista saa ihan hyvän kuvan kun katselee näitä Phantomsien kauden päätyttyä Flyersin taustatueksi tehtyjä Black Ace -nostoja, joita ei muuten taida olla kukaan vielä missään erikseen maininnutkaan. Eli siis...

Michael Leighton
Erik Gustafsson
Brandon Manning
Oliver Lauridsen
Harry Zolnierczyk
Ben Holmstrom
Matt Ford
Tye McGinn
Tyler Brown

Testwuide kuului vielä viime keväänä näiden joukkoon, muttei siis enää tänä vuonna, jonka johdosta en oikein jaksa uskoa siihen jatkoon varsinkaan kun Flyers tulee vuodesta toiseen taistelemaan sitä 50 sopimuksen limittiä vastaan. Olisihan mies aivan varmasti nostettu tuonne mukaan pyörimään, mikäli näkisivät tässä yhä jotain sen suurempaa. Sitten jos miettii hieman lisää, niin vaikkapa Tye McGinn olisi noin muutoin aika samankaltainen iso laituri jonkinlaisilla kiekollisilla taidoilla, sillä erotuksella että todellakin käyttäisi niitä raamejaan jatkuvasti hyödykseen. Olisi meinaan todella fyysinen ja v-mäinen kaveri, jolle hanskatonkaan toiminta ei ole lainkaan vierasta. Tyler Brown olisi puolestaan vähän samankaltainen isompi laituri (+ sentteri), mutta tältä löytyisi puolestaan pirun sähäkkä ja vahva liike eli niitä ns. massasta erottuvia ominaisuuksia ja vahvuuksia olisi näillä molemmilla Testwuidea enemmän. Ja nämä siis pelkästään näitä ainakin toistaiseksi joitain yksittäisiä harkkamatseja lukuunottamatta ainoastaan Phantomseissa viilettäneitä kavereita. Näiden ja viime yön kokoonpanon väliin mahtuu vielä näitä Tom Sestiton, Zac Rinaldon, Harry Zolnierczykin ja Ben Holmstromin kaltaisia kavereita, jotka olisivat myöskin Testwuiden ja NHL:n välissä ja miksei tuostakin listasta löytyvä hieman iäkkäämpi Matt Ford.
 

CptCannon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia Flyers, AC Oulu
Muut idän joukkueet vääntävät sarjansa seittemässä pelissä kun Flyersit päässeet jo hyvän tovin huilailemaan ja seuraava pelikin on vasta viikonloppuna. OTT-NYR ja NJD-FLA sarjojen seiskapelit pelataan torstaina joten seuraava sarja voi alkaa vasta lauantaina aikasintaan. Lisäksi NBC haluaa mielenkiintoisimman parin sunnuntaipelikseen eli voi olla että haluavat näyttää Flyersien hurlumhei-kiekkoa, varsinkin jos vastustajaksi sattuu joku edes vähän mielenkiintoinen poppoo.

Meszaros ja Grossmann osallistuvat jo reeneihin mutta molemmat kantaa päällään non-contact paitaa, molemmat sanovat menevänsä day-by-day parantumisensa kanssa, eli joku päivä tuntuu hyvältä ja seuraava saattaa olla vähän huonompi ja taas sitten parempaa jne jne. Twitteri-analyytikoita jos on uskominen niin Grossmann saatetaan nähdä jo kakkoskierroksen avausmatsissa mutta Mezzyn paluu menee todnäk kolmoskierroksen alkuun, hyvällä tuurilla kerkeää ECSF pelejä 6 tai 7 pelailemaan.

Tekee muuten hyvää JVR:llekin tämä tauko jotta saa jalkansa täysin kuntoon ja runsaasti luistelutuntumaa alle. Paluun jälkeiset pelit menivät pienillä minuuteilla (n. 6-7min per peli) joten ens kierroksen alkasessa JVR todnäk on jo likemmäs varttitunnin kunnossa.

Ensi kaudesta ja veskareista sen verran, että Hovinen on jo lähes varma Pohjois-Amerikkaan lähtijä. Ensin vain pitää hoitaa lonkkaleikkaus alta poies, tosin sekin saatetaan hoitaa rapakon takana. Toivottavasti ei tuhonnut lonkkiaan pelatessaan rikkinäisenä ässäm-liikaa.
 

George Parros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks 06-07
Ilmeisesti myös Timonen on pelikunnossa seuraavan kierroksen alkaessa. Game 5:ssä tulleen tällin jälkeen pelasi seuraavassa matsissa tasakentällisin vain reilut 7 min. + erikoistilanteet lähes normaalipeliajalla. Joka tapauksessa pieni tauko kelpas varmasti Timosenkin rasittuneille jäsenille.

Onko muuten M-A. Bourdonin toipumisesta mitään tietoa?
 

Viluyo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia Flyers, Jokerit, Arsenal FC
Tosissaan ihan hyvin ovat päässeet ukot lepäilemään ja parantelemaan pikkuvammoja rauhassa kun muut ovat menneet tuohon game 7:niin. Viime yönä kun Capsit tiputti Bostonin niin eikös tämä nyt tarkoita sitten sitä että ei ainakaan Rangerseja kohdata seuraavalla kierroksella. Eli vastaan asettuisi joku joukkueista Florida, New Jersey ja Ottawa. Korjatkaa jos olen väärässä. Itse ottaisin mieluusti joko Floridan tai New Jerseyn, Ottawalla saattaa olla kovakin buumi päällä jos Rangersit tiputtaa. Niin muutes saattaishan siellä vielä Washingtonkin tulla jos molemmat Rangers ja Florida tippuvat. Noh, sama se toisaalta, kaikkihan tässä pitää tiputtaa jos päätyyn halutaan mennä.
 

Vernon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Philadelphia Flyers
Tosissaan ihan hyvin ovat päässeet ukot lepäilemään ja parantelemaan pikkuvammoja rauhassa kun muut ovat menneet tuohon game 7:niin. Viime yönä kun Capsit tiputti Bostonin niin eikös tämä nyt tarkoita sitten sitä että ei ainakaan Rangerseja kohdata seuraavalla kierroksella. Eli vastaan asettuisi joku joukkueista Florida, New Jersey ja Ottawa. Korjatkaa jos olen väärässä. Itse ottaisin mieluusti joko Floridan tai New Jerseyn, Ottawalla saattaa olla kovakin buumi päällä jos Rangersit tiputtaa. Niin muutes saattaishan siellä vielä Washingtonkin tulla jos molemmat Rangers ja Florida tippuvat. Noh, sama se toisaalta, kaikkihan tässä pitää tiputtaa jos päätyyn halutaan mennä.

Jeps, vedonlyöntikertoimien mukaan lasketut todennäköisyydet tokan roundin vastustajaksi:

Devils = 33%
Panthers = 32%
Senators = 18%
Capitals = 17%
Rangers = 0%

Laskettu todennäköisyyksillä NYR-OTT 65/35 ja FLA-NJ 49/51.

Ihan hyvä homma sinänsä, että vältettiin Rangersit, kun ollu tosiaan vähän nihkeetä niitä vastaan. Muista mahdollisista ei juuri suosikkeja. NJ olis ehkä tietty kiinnostava kohdata ja Sensiä vastaan voitaisi saada kiihkeä sarja pystyyn, mutta kahtotaan.
 

Kappis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Yleisesti hyvä jääkiekko, Ilves, KOOVEE
Hyvää settiä on ollut Phillyn playoffit tähän asti. On sattunut ja tapahtunut peleissä ja tuntuu jatkuvan edelleen. Ensiksi hoidetaan Devils ja sen jälkeen Rangersin kimppuun. No taisin mennä asioiden edelle mutta kunnon hokia on tiedossa!!
 

Caney

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Philadelphia Flyers, Liverpool FC
Laitetaan omalta osalta viimeinen viesti tähän ketjuun, ja odotellaan uutta ketjua (Iggyn toimesta?).

Kausi oli todella viihdyttävä, hyvässä ja pahassa. Arviolta n. 50-60 peliä + pleijarit tuli väijyttyä ja täytyy kyllä sanoa, että kiitos Philadelphia Flyers. Nuoruus, voittamisen tahto ja nuoruuden kautta pursuava energisyys iski minuun todella syvästi. Tällä tarkoitan sitä, että haluan nähdä samanlaista kiekkoa ensi kaudella. Onhan siellä huonojakin puolia, esim. tuo puolustamisen vajavaisuus toisinaan, mutta se meni jo. Ainoa muutos, mitä haluaisin nähdä ensi kaudeksi, on tuo puolustaminen. Toisinaan puolustus jätti venäläismaalivahdit aivan yksin, ja niinpä rumat numerot olivat ehkä vähän liiankin usein esillä Flyersin peleissä, vaikka mahtavaahan ne olikin. Välillä sai mennä nukkumaan hirveä vitutus päälänsä, tuijotteli kattoa ja seiniä ja pyöritteli päätään, mikäli jaksoi vaan. Ei silti, paskuudesta hyvyyteen, eli kuten edellä mainitsinkin, niin kyllähän Flyers tarjosi kannattajilleen jälleen tapahtumarikkaan kauden.

Ensi kautta koskevat jutut sitten seuraavaan ketjuun.

Kiitos Philadelphia Flyers!

edit. Ja totta kai, kiitokset aktiiviselle Flyers-palstalle myös tästäkin kaudesta. Itekkin piti olla vähän aktiivisempi täällä, jos sitten ensi kaudella...
 
Viimeksi muokattu:

Laakamato

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia Flyers (Jokerit)
Kiitoksia kaikille ketjuun kirjoittaneille! Moni näki erittäin paljon vaivaa tänne kirjoittaessaan ja laiskemmat nautitaan hedelmistä. Todella hyviä kirjoittajia on tälle palstalle siunaantunut monta, jatkakaa samaa rataa!
 

Eager

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers, Eagles, HPK ja Barça
Kaivetaan vielä tätäkin ketjua esiin, sillä vuorossa olisi pientä analyysiä yhden sun toisen kaudesta…

Maalivahdit

Sergei Bobrovsky

Runkosarja: GP 29, GS 25, 14-10-2, SV 89.9, GAA 3.02
Pudotuspelit: GP 1, GS 0, 0-0-0, SV 72.2%, GAA 8.11

Bob pelasi aikalailla pelimäärältään sellaisen kauden mitä viime kesänä toivoin. Ne otteet eivät välttämättä olleet aivan yhtä vahvoja kuin olisi toivonut, mutta toisaalta pelasi juuri silloin hyvin ja vahvasti kun sai pelata joko peräkkäisiä otteluita tai muutoin vain paremmalla tuntumalla. Vastaavasti kun oli etenkin loppukauden aikana Ilyan vedettyä sen mahtijaksonsa istunut ne kymmenkunta peliä ja pääsi kehiin, niin arvatahan sen saattoi, ettei se tekeminen ollut mitenkään parasta mahdollista. Kaveri olisi siis mielestäni yhä vain kehityskelpoinen tapaus NHL-ykköstä ajatellen, mutta nyt tullaan sitten siihen tilanteeseen mitä tälle tehdään? Peluutetaanko toinen kausi putkeen max 30 peliä pelaavana kakkosena vai kaupataanko muualle? Olisin tämän kauppaamisen kannalla, sillä en viime kesänä nähnyt yhden kakkosena vietetyn kauden kun tämä oli vieläpä vasta toinen Pohjois-Amerikassa vievän sen suuremmin sitä markkina-arvoa, mutta mikäli tilanne jatkuu muuttumattomana, niin... Homerina lähtisin nyt soittelemaan organisaatioihin, joilla olisi mahdollisesti tarvetta nuorta ja lupaavaa sekä jo pari kautta NHL:ssä pelannutta maalivahtia kohtaan. Viimeistään varaustilaisuuden yhteydessä toivoisin kaverin liikkuvan ja kakkoseksi sitten vapailta markkinoilta joku kokeneempi penkillä istujaksi profiloitunut ukko. Tämä olisi samalla Ilyan suuntan sellainen "me luotamme sinuun" liike. Muutoinkin Ilya vaikuttaisi kaverilta, että mitä enemmän saa pelata ja mitä sementoidumpi se rooli on, niin sitä parempi. Voihan se toki olla, että katselevat Boboa kakkosena varmuuden vuoksi vielä toisenkin kauden ja siinä samalla näitä Ilyan, että Hovisen tilanteiden kehittymisiä, mutta täältä huudellaan sen toiminnan perään.

Ilya Bryzgalov

Runkosarja: GP 59, GS 57, 33-16-7, SV 90.9%, GAA 2.48
Pudotuspelit: GP 11, GS11, 5-6-1, SV 88.7%, GAA 3.46

Jos Bryzin kautta haluaa kuvata yhdellä sanalla, niin se olisi aaltoileva. Välillä käytiin niin pohjalla, ettei ole tosikaan ja välillä mies oli puolestaan melkoisen puolijumalan asemassa sen kopin tarttuessa eleettömällä varmuudella maaliskuussa. Kausi alkoi hyvin mm. aivan loistava avaus Bruinsia vastaan, mutta syksyn mittaan niitä ongelmia alkoikin ilmetä. Pohjakosketus saatiin sitten Winter Classicissa Bryzin värjöteltyä siellä penkin päässä. Pitkään näytti kyllä todella pahalta ja pelkäsin että tässä tuli täydellinen ohiveto Homerilta, mutta helmikuun loppu ja maaliskuu olivatkin sitten todella vakuuttavia, jonka seurauksena ansaittu valinta liigan kuukauden pelaajaksi. Sitten tuli se harmillinen loukkaantuminen, josta toipuminen meni aivan sinne runkosarjan loppuun ja heti hurjaan hulabaloo-sarjaan Pensejä vastaan, jossa näytti taas siltä tammikuun Bryziltä, kun mikään ei onnistunut. Sarjan lopussa sai jo hieman tekemisestä kiinni ja nousujohteisuus jatkui sitten Devilsejä vastaan ja oli ainakin omiin silmiini koko sarjan paras Flyers- pelaaja. No kauden kuvan mukaisesti se päättyi sitten kunnon kämmiin, jonka seurauksena ainakaan ne vähemmän miehen otteita seuranneet eivät tule muistamaan sitten mitään muuta tuosta sarjasta. Hyvin kaksijakoinen kausi siis, jossa saatiin niitä molempia puolia. Katsellaan nyt mitä tuleva tuo tullessaan.

Tähän väliin on toki todettava, että paljon riippuu myös siitä, miten se joukkue pelaa tuossa edessä. Silloin kun pakka on tiivis ja maalin edustaa putsataan huolella, sekä niitä vetoja tulee tasaisesti, mutta enimmäkseen niiltä sivusektoreilta, niin tuntuma pysyy hyvin yllä ja otteet ovat sen mukaisia, kuten maaliskuussa nähtiinkin. Silloin kun taas Flyers on myörynnyt läpi ottelun toisessa päässä, tarjoten kuitenkin niitä yksittäisiä "salamana kirkkaalta taivaalta" huippupaikkoja vastustajille, niin ollaan usein nähty sitten sitä toista puolta. Ei tämä ole mikään mullista juttu, vaan kyllähän ihan järjestäen sitä parasta tulosta tekevät maalivahdit tuppaavat olemaan näitä tiiviiden ja kurinalaisten viisikoiden takana pelaavia kavereita, joille tulee niitä vetoja hyvät määrät, mutta enimmäkseen niiltä heikommilta sektoreilta. Tällöin se lämpö ja tuntuma säilyy sekä itseluottamus kasvaa kasvamistaan läpi matsin, jolloin ne kovatkin kopit tarttuvat huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä niiden lapsusten minimaalisuudesta puhumattakaan, jonka seurauksena nähdään taas entistä voimakkaampaa itseluottamuksen kasvua jne.. Jos nyt vaikkapa katsoo jotain Rangersin pelaamista, niin onhan tuo Lunkan kannalta aika ihanteellista viisikkopelaamista, yhtään loistavalta ruotsalaiselta pois ottamatta. Tai Smith ja Phoenix? Tai Rinne ja Nashville? Loistavia maalivahteja, mutta myös tätä loistoa ja etenkin sitä itseluottamusta rakentavat pelitavat. Tätä ei Flyersissa hirveämmin viime kaudella nähty kuin siinä maaliskuussa Grossmannin ja Kubinan tuotua sitä jämäkkyyttä maalin edustalle kuin muutenkin joukkueen hieman stabiloitua sitä pelaamistaan ja kas kummaa Bryz pelasi välittömästi parasta peliään Flyers-paidassa? Sattumaako? Epäilen.

Kokonaisuus:

Kyllähän tämä sektori oli jälleen kerran se suurinta huolta aiheuttanut osa-alue, joten siinä mielessä mikään ei muuttunut. Ilyan loppukauden otteet, sitä Pens-sarjaa lukuun ottamatta, olivat kuitenkin vähintään lupauksia herättäviä. Nyt vain niitä vahvoja otteita tarvittaisiin läpi kauden. Tässä toivoisi myös Lavin pohdiskelevan, että voisiko sitä pelaamista säätää hieman veskariystävällisempään suuntaan? Lähinnä ettei se todellisten huippupaikkojen prosenttiaalinen osuus kaikista olisi aivan yhtä suuri, mitä se lähes järjestäen kuluneella kaudella oli. Tämä vain ruokkisi, niin paljon paremmin sitä maalivahdin itseluottamusta.

Puolustus

Marc-Andre Bourdon

Runkosarja: GP 45, 4+3=7, +4, PIM 52 , 16:11
Pudotuspelit: GP 1, 0+0=0, +/- 0, PIM 0, 11:14

Vielä viime keväänä olin aika skeptinen kaverin tulevaisuuden ja kehityksen suhteen tämän käytyä pelaamassa aivotärähdyksestä toivuttuaan loppu kauden ECHL:ssä, mutta paljonpa ne asiat voivat vain vuodessa muuttua. Syksyn/alkutalven loukkaantumissuma avasi niitä ovia Bourdonille eikä tämä jättänyt tilaisuuttaan käyttämättä, vaan oli parhaimmillaan jopa todella hyvä. Aloitti tulokaspakille tyypillisesti hieman varovaisesti melko riskittömällä pelillä, mutta otteluiden ja kokemuksen karttuessa pelaaminen vapautui selvästi ja sieltä työkalupakista alkoi löytymään yhtä sun toista. Ei ole mikään jätti, mutta varsin jykevää tekoa ja täten sitä vääntövoimaa ja jytyä mm. taklauksiin löytyy ja mikä parasta ei jätä tätä käyttämättä vaan pelaa mukavan fyysistä hokia. Lisäksi kiekko liikkuisi hyvin, veto olisi kova kuin muutenkin ns. luontainen hyökkäyssinisellä, sijoittuisi ympäri kaukaloa järkevästi, liike olisi ok jne. Mielestäni Bourdonissa olisi potentiaalia varsin hyväksikin ja monipuoliseksi all-round-pakiksi. Suurin ongelma ja kysymysmerkki olisi tuo terveyspuoli sillä kärsi tälläkin kaudella jo runkosarjassa lievän aivotärähdyksen ja epäilen vahvasti, että syy miksi playoffsit jäivät ensimmäisen Pens-kohtaamisen toiseen erään olisi tällä samalla saralla, vaikken tähän mistään vahvistusta ole lukenutkaan "upper-body –injurya" suuremmin. Tuo korkea aivotärähdysriski olisi sitäkin haitallisempi tuollaiselle fyysiselle ja kovaotteiselle pakille. Seuraava kausi olisi jälleen kerran Bourdonille edellistäkin tärkeämpi, sillä nyt pitäisi sementoida se NHL-paikka sekä mieluusti nostaa sitä profiilia vielä pykälällä tai parilla, niin ja toki se tärkein juttu eli ehjän kauden pelaaminen.

Matt Carle

Runkosarja: GP 82, 4+34=38, +4, PIM 36, 23:01
Pudotuspelit: GP 11, 2+4=6, -3, PIM 6, 25:19

Kuten varmaan näitä Flyers-ketjuja seuranneille on tiedoksi tullut, mielipiteet Carlesta sekä tämän arvosta joukkueelleen vaihtelevat todella voimakkaasti. Itse kuulun siihen osastoon, jotka osaavat kaveria arvostaa. Hyvä ja monipuolinen pakkihan tämä olisi, nimittäin ei se Mattin puolustaminenkaan ole niin heikkoa kuin monesti parjataan. Se kuitenkin tuli tälläkin kaudella selväksi, ettei Carlesta ole tuota hyvää top-4 pakkia suurempaan sillä lähes järjestäen kun tätä olisi vaadittu ja rooli kasvoi, niin ne otteet tuppasivat heikentyä ja erheet lisääntyä. Matt on hieman tuollainen ongelmallinen tapaus uutta sopimusta ajatellen, ihan kivoja tehoja kaudesta toiseen sekä sellaista hyvää ja laadukasta merkittävien minuuttien pelaamista, muttei kuitenkaan niitä kykyjä siihen todelliseen eturivin vastuunkantamiseen ja alakerran johtohahmoksi, kun puhutaan SC-hamuavasta joukkueesta. Laadukas 3-4 pakki, muttei kuitenkaan top-2 materiaalia. Tuo on vain sellainen yhtälö millä helposti saadaan parempia rahoja kuin välttämättä ansaittaisiin, eikä Flyersilla hirveämmin olisi varaa tarjoilla Carlelle sitä 5+ miljuunaa. No vuoden tai max parin väliratkaisun voisin hyväksyä, mikäli Prongerin tilanne näyttää siltä miltä se on toistaiseksi näyttänyt eikä niitä todellisia vonkaleita olisi tuonne millään muotoa saatavilla, mutta sen pidemmille no thanks. Ja kun Carlen osaston luulisi hakevan juurikin sitä pitkää ja rahakasta sopimusta, minkä primevuosiaan vasta aloitelleelle pakille ymmärtää, niin aika vaikeahan sitä jatkoa on nähdä syntyvän.

Jatkuu...
 

Eager

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers, Eagles, HPK ja Barça
Braydon Coburn

Runkosarja: GP 81, 4+20=24, +10, PIM 56, 22:02
Pudotuspelit: GP 11, 0+4=4, +/- 0, PIM 8, 27:09

Näissä kauden päättävissä arviossa on muodostunut jo tavaksi kehua Coburnia uran parhaasta kaudesta, eikä tämäkään tee poikkeusta ja mikäli tuosta Prongerin kohtalosta haluaa hakea jotain positiivista, niin tuo tarjosi Coburnille sen todellisen tilaisuuden sen uuden askeleen ottamiseen urallansa, johon mies myös tarttui. Braydonin kohdalla pitkään runkosarjaan mahtuu hyvinkin kirjavia otteluita eikä se tekeminen siellä loka-marraskuussa ole aina mitään kaikista kehuttavinta, mutta järjestäen kun vastaan asettuu jokin rivalry-vastustaja tai muutoin vain pelataan extra latauksellista ottelua playoffseista puhumattakaan, niin esiin kuoriutuu aivan erinäköinen pelimanni. Kaveri, jonka voi heittää jäälle tilanteessa kuin tilanteessa ja tietää saavansa pirun hyvän vastineen. Enemmän kuin kulunut "hiljaa hyvä tulee" sopii Coburnille jos jollekin. Pikku hiljaa tämä olisi vain nostanut sitä profiiliaan kausi kaudelta ja kuuluisi tällä hetkellä jo varsin korkeaan koriin. Ehdottomasti Flyersin paras puolustaja kuluneella kaudella, sekä laadukkaankin joukkueen top-2 pakki maininnan arvoinen. Laadukas pelimanni.

Nicklas Grossmann

Runkosarja: GP 22, 0+6=6, +5, PIM 10, (en jaksanut erikseen laskea ainoastaan Flyers-pätkän peliaikakeskiarvoa)
Pudotuspelit: GP 9, 0+1=1, +/- 0, PIM 8, 18:55

Grossmann oli kyllä todella osunut haku Homerilta ennen siirtotakarajaa, sillä toi juurikin niitä ominaisuuksia mitä Prongerin myötä tuolta puolustuksesta aivan liiaksi puuttui saaden samalla kaikki muutkin sen piirun verran uhrautuvammiksi ja taistelevammiksi. Ei mustelmista niin väliä. Harmi, että loppukautta sotkivat loukkaantumiset, jotka ehkäpä näkyivät siinä tekemisessä sillä aivan sitä samaa "lennokkuutta" kaveri ei otteisiinsa enää saanut. Lisäksi tammikuussa 27 täyttäneellä ruotsalaisella olisi ainakin iän puolesta niitä hyviä vuosia jäljellä runsaamminkin ja tuoreen sopimuksensa myötä jatkaa niitä Flyersin kanssa, joten kaikin puolin hyvä liike General Manageriltamme.

Erik Gustafsson

Runkosarja: GP 30, 1+4=5, +12, PIM 2, 16:47
Pudotuspelit: GP 7, 1+1=2, +4, PIM 2, 15:12

Bourdonin ohella toinen näistä puolustuksen nuorista valopilkuista, joka osasi hyödyntää muiden loukkaantumisongelmia omaksi edukseen. Erik oli ihan silmälläkin havaittavasti hankkinut kesän aikana lisää lihasta, sen verran jykevämpi ja harteikkaampi ilmestys vain oli, jolloin ei enää ollutkaan yhtä hentoinen ja heppoinen isompiensa käsittelyssä. Aloitti Bourdonin tavoin aluksi hieman varovaisemmin sellaisella perusvarmalla pelaamisella, mutta otteluiden myötä pelaaminen vapautui ja nuorukainen alkoi käyttämään niitä ominaisuuksiaan siten kuin kuuluukin. Erik muistuttaa aika paljonkin Timosta eli sellainen älykäs ja rauhallinen pienikokoinen europakki, joka ei tee uraansa fysiikallaan vaan sillä nupillaan, mikäli on siis tehdäkseen. Taso nyt on ollut toistaiseksi astetta paria vaatimattomampi, mutta antaa ajan näyttää miten se kehitys etenee. Tuleva kausi on Erikillekin pirun merkittävä NHL-uran kannalta. AHL:ssä kaveri oli loistava YV-pelaaja ja viivan haltija, joten tässä voisi olla yksi sellainen erityisosaaminen lisää, millä voisi vakiinnuttaa sitä paikkaansa isossa sirkuksessa. Mikäli Pronger ei palaa ja Carle vaihtaa maisemaa, niin niitä tontteja voisi tuonne viivaan olla tarjollakin. Se pitäisi silloin ottaa.

Pavel Kubina

Runkosarja: GP 17, 0+4=4 , -3, PIM 15, (sama kuin Grossmannin kanssa)
Pudotuspelit: GP 5, 0+1=1, -3, PIM 12, 10:33

Jos Grossmannin hankinta oli Homerilta lähes täysosuma, niin Kubinaan käytetyt varausvuorot eivät poikineet aivan samalla tavalla. Iso tshekki aloitti mukavan jämäkästi eikä liikekään ollut koko huomioiden mitenkään heikkoa, mutta sitten tuli taas loukkaantumista kuvioihin, josta ei enää niin toipunut, vaan meno oli hyvin vaivalloista kauden loppuun asti. Lopulta ei mahtunut edes pelaavaan kokoonpanoon vaikka olisi pelaamaan edes jollain tapaa pystynytkin. No hankinnat osuvat välillä ja välillä eivät ja tässä oli sitä huonoa tuuriakin mukana. Se mistä kuitenkin eniten kritisoisin, olisi tuo ajoitus sillä en vain missään vaiheessa nähnyt tätä joukkuetta vielä niin valmiina menestyjäkandidaattina, jolloin tällaiset puhtaat veteraanihankinnat rentaleiksi eivät vain ole niitä kaikkein ajankohtaisimpia, vaan niiden aika olisi enemmän kun se muukin joukkue on sinne tappiinsa viritetty. Kubinasta ei hirveämmin ole Flyersille iloa siinä isossakaan kuvassa, vaan eiköhän mies suuntaa taas jonnekin toisaalle.

Andreas Lilja

Runkosarja: GP 46, 0+6=6, +9, PIM 34, 13:41
Pudotuspelit: GP 10, 0+0=0,-5, PIM 6, 13:58

En oikein missään välissä lämmennyt Liljan hankinnalle, en vain pidä miehestä noin pelaajatyyppinä, mutta pakkohan se on myöntää, että täytti aivan mallikkaasti sen oman ruutunsa. Ei sen enempää, muttei vähempääkään. Yhä tänä päivänäkin mies on ihan kelpo 6/7 pakki, joka pystyy hoitamaan ne kolmosparin minuuttinsa ja tarpeen vaatiessa pelaamaan alivoimaakin. Kaksivuotisesta sopimuksesta olisi vielä se toinen vuosi jäljellä, jonka Andreas vetänee, nuorten kehityksestä sekä loukkaantumisista riippuen, aikalailla samassa roolissa.

Brandon Manning

Runkosarja: GP 4, 0+0=0, +1, 0 PIM, 13:43
Pudotuspelit: -

Jotain Flyersin puolustuksen loukkaantumista kertoo, että viime keväänä varaamattomana vapaana agenttina WHL:stä signattu Manning oli järjestyksessään neljäs tulokaspuolustaja, joka puki kuluneella kaudella oranssia yllensä. Ei olisi mitä luultavimmin päässyt pelaamaan, jollei Marshallia olisi kaupattu, mutta siitä huolimatta. Manning olisi ehkäpä tiivistettynä juurikin sellainen paranneltu versio Kevin Marshallista eli hyvin liikkuva fyysinen peruspakki, joka osaisi käsitellä sitä kiekkoakin luontevasti ja mm. viivavedot olisivat varsin painavia. Lisäksi olisi sen asteen verran kovempi, mitä Marshall oli ja täten tuolle roolillekin olisi sitä uskottavuutta paremmin. Ihan mielenkiintoinen tapaus, joka pelasi ne muutamat matsinsa lupauksia herätellen. Mielenkiintoista nyt nähdä kuka näistä nuorista onnistuu tuonne murtautumaan lopullisesti ja kuka taas ei?

Kevin Marshall

Runkosarja: GP 10, 0+0=0, -1, PIM 8, 8:45
Pudotuspelit: -

Marshall tuli jo tuossa edellä puheeksi, mutta ei siis missään vaiheessa pystynyt kehittämään kiekollisuuttaan sen vertaa, että olisi kyennyt paikkaamaan tai tuomaan tuohon rooliinsa nähden rajalliseen kokoonsa jotain lisää, jolla kykenisi sen pidemmän NHL-uran luomaan. Tuo kiekottomuus ei olisi niinkään ongelma, mikäli olisi jotain 6'3'' tai 6'4''. Tuon kokoisille fyysisille ja hyvin liikkuville pakeille on aina tilausta, mikäli vain pystyvät yksinkertaiseen perus kiekonliikutteluun, kuten Marshall kykenee, mutta kun sitä kokoa on 6'1'', niin se on aika vaikeaa luoda uraa juuri tuon profiilin pakkina, kun ei ole sitä kokoa erityisominaisuutenaan. Kyllähän Marshall pystyy nuo rajalliset minuuttinsa luutimaan, ei siinä mitään, mutta saman homman pystyy hoitamaan moni muukin NHL:ään pyrkijä, jolloin sen pelipaikan vakiinnuttaminen onkin jo aivan oma juttunsa. Paljon kertovaa on muuten tuo keskimääräinen peliaikakin, kun sitä vertaa näihin muihin tulokkaisiin. Gustafssonilla ja Manningilla noin vitonen enemmän ja Bourdonilla jo lähemmäs tuplat Marshallin ajoista.

Andrej Meszaros

Runkosarja: GP 62, 7+18=25, +6, PIM 38, 20:39
Pudotuspelit: GP 1,0+0=0,+0, PIM 0, 19:26

Mezzy ei pelannut huonoa kautta, mutta ei myöskään sillä tasolla mitä ensimmäisellä Flyers-kaudellaan vaan, jotenkin oli enemmän tai vähemmän sellainen tasapaksu vaihde päällänsä. Välillä kaveri väläytteli niitä upeita pelaamisiaan ja pelasi yksittäisiä mahtiotteluita jne. mutta sitten seuraavassa matsissa olikin jo aivan erilaista tekemistä. Se ei olisi vielä huono juttu, mikäli se peruspelaaminen olisi sellaista eleettömän varmaa, jolla ei hirveämmin näkyisi + sitten niitä mahtiotteluita aina silloin tällöin, mutta kun Mezzylle tuppaa sattumaan niitä erheitä tämän yrittäessä aina välillä liian hienoja ja haastavia pelaamisia, jotka parhaimmillaan ja siinä ns. kunnon "flow-tilassa" tuottavat vastaavasti niitä upeita suoritteita. Aika jännä tapaus siis. Periaatteessa näkisin kykyjä todella hyväksi ja vahvaksi all-around –pakiksi, joka pystyisi aina silloin tällöin jopa dominoimaan, mutta tämä vaatisi vain sitä tasaisuuden löytymistä sillä nykyisellään ne otteet ailahtelevat aivan liikaa, jotta voitaisiin puhua top-4 pakkia suuremmasta pelaajasta. Hyvä pelaaja ilman muuta, mutta kun niitä resursseja voisi olla parempaankin. Tuleva kausi on tässä valossa ihan merkittävä eli nähdäänkö sitä eteenpäin menoa, vai onko se kaverin maksimi tuolla "ihan kiva" tasolla, joka sekin on toki hyvä ja monipuolinen NHL-tason puolustaja?

Jatkuu..
 

Eager

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers, Eagles, HPK ja Barça
Chris Pronger

Runkosarja: GP 13, 1+11=12, +1 , PIM 10, 22:28
Pudotuspelit: -

Prongerin kauden voisi tiivistään sanalla epätietoisuus. Ensiksi jännitettiin ja odoteltiin, milloin jätti olisi pelikuntoinen kesän operaatioiden jäljiltä. Välissä pääsi pelaamaan ja pelasikin jo parhaimmillaan pirun hyvin tuoden puolustukselle sen todellisen selkärangan johon nojata, mutta sitten tulikin sitä mailaa päin näköä ja loppuanalyysinä aivotärähdys, jonka jälkioireita potisi vielä tänä päivänäkin, eikä jatkosta ole sitten mitään hajua. Nostin jo aiemmin esiin toisen C:tä rinnassaan kantaneen ex-Flyersin eli Keith Primeun tapauksen, joka ei vielä tänä päivänäkään olisi täysin toipunut kauden 05-06 alussa saamasta tärskystään. En siis sen suurempia odottele Prongerinkaan kohdalla ja vaikka kuntoutus etenisikin ja toipuisi aina pelikuntoon asti, niin haluaako mies ottaa riski, että seuraava tärsky voisi olla mahdollisesti vielä tätäkin kriittisempi ja vaikuttaa koko loppuelämään? Puhuttaisiin kuitenkin perheellisestä, upean uran pelanneesta ja jo lähes kaiken mahdollisen voittaneesta pelaajasta.

Kimmo Timonen

Runkosarja: GP 76, 4+39=43, +8, PIM 46, 21:14
Pudotuspelit: GP 11, 1+3=4, +1, PIM 23, 20:11

Timoselta jälleen kerran sellainen harmooninen ja tasainen kausi, mitenkäs muutenkaan. Vahvan kokonaisvaltaisen tekemisen sivussa tuli uran kahdeksas 40 pisteen ylitys (13 kauden NHL-uralla). Mikäli jotain haluaa kritisoida, niin pudotuspeleissä ei välttämättä noussut aivan siten esiin kuin tuo loukkaantumisista ja poissaoloista kärsinyt alakerta olisi tarvinnut. Tosin kauden jälkeen selvisi, että selkäleikkaus odottelisi, joten eipä miestä oikein voi liikaa kritisoida. Muutenkin Kimmossa on vähän sitä, ettei hirveämmin puhu ja nosta esiin omia vaivojaan vaan painaa pelistä toiseen kolhuista välittämättä, vaikka välillä voisi olla ihan paikallaan huilata ottelu, pari tai jopa pidempäänkin keskellä pitkää runkosarjaa, jotta olisi iskussa kauden tärkeimmillä hetkillä. Tämän puute saattaa vain kostautua kauden lopussa eri vaivojen ja kuormituksen kasautuessa. No tiedä näitä.

Matt Walker

Runkosarja: GP 4, 0+0=0, -2, PIM 16, 10:57
Pudotuspelit: -

Walker oli jälleen tuon ylihintaisen sopimuksensa uhri, sillä Prongerin palattua se paine cappitilan vapauttamiseen tarkoitti Mattin lähettämistä Phantomseihin, varsinkaan kun ei osoittanut sen ihmeempiä, vaan sitä peruspuurtamista, josta sai aikanaan Tampalta vain aivan liian hintavan sopimuksen. Prongerin loukkaannuttua Mattkin sai taas sen oman tilaisuutensa, mutta jos nyt oikein muistan, niin taisi loukkaantua välittömästi itsekin. Loppukaudesta ei enää nuorempien esiin marssiessa siunaantunut niitä näyttöpaikkoja. Noin muutoin näen edelleen Walkerin hyvänä vaihtoehtona 6/7 pakin rooliin, sillä kyllähän tuollaista isoa ja kovaotteista kaveria, joka pystyy perus yksinkertaiseen kiekon liikutteluun ja liikekin on kokoon nähden vielä ihan kelvollista, mielellään katselee, mutta ei vain hinnalla millä hyvänsä. Sopimus jatkuisi vielä vuoden verran, mutta vaikeapa Mattille on sitä roolia nähdä jatkossakaan näiden halvemmalla sopimuksella pelaavien nuorten osoitettua kykyjensä riittävän NHL-tasolle.

Kokonaisuus:

Kyllähän tuo kauden aikana Flyers-puolustuksessa pelanneiden miesten määrä eli 13 kertoo sen olennaisimman. Loukkaantumisten ynnä muiden ongelmien vuoksi, sitä ns. stabiilia ja ideaalia ryhmitystä saatiin jalkeille aivan liian harvoin, jolloin kokoonpano eli ja ne miehet että parit vaihtelevat kuin muutenkin nähtiin välillä melkoista sirkusta. Tämän yhtenä lieveilmiönä parhaimmillaan taisi olla kolme tulokaspakkia samaan aikaan pelaavassa kokoonpanossa. Nuorien poikien hyvät otteet olivat toki se positiivinen asia, mutta eihän näiltä voi odottaa mitään kuulta taivaalta heti ensimmäisellä NHL-kaudellaan, vaan nämä ajat ovat vasta pidemmän aikajakson ja kokemuksen karttumisen päässä. Lisäksi monien loukkaantumisten myötä useampi kaveri joutui pelaamaan vaikka pientä vaivaa olisi ollutkin tai sitten nähtiin näitä liian suuressa roolissa tilanteita, mitkä kummatkaan eivät ole mitenkään ideaaleja tapauksia.

Hyökkääjät:

Danny Briere

Runkosarja: GP 70, 16+33=49, +5, PIM 69, 17:21
Pudotuspelit: GP 11, 8+5=13, -6, PIM 4 , 17:44

Briereltä sellainen aika tuttu kausi. Runkosarja oli jälleen varsin ailahteleva eli välillä todellisia huippumatseja ja sitten niitä toisia, tasaisen hyvien esitysten hakiessa itseään. Pikku hiljaa kevättä kohti mies paransi tahtiaan ja playoffseissa nähtiin jälleen kerran sitä tuttua Dannya ja niitä tärkeitä tehoja tärkeisiin paikkoihin. Sitä voi toki kysyä, missä olivat ne ratkaisevat osumat Devils-sarjan lopulla, mutta samaa nyt voi kysyä suurin piirtein koko joukkueelta.

Sean Couturier

Runkosarja: GP 77, 13+14=27, +18, PIM 14, 14:08
Pudotuspelit: GP 11, 3+1=4, +2, PIM 2, 14:30

Olin ennen kauden alkua voimakkaasti, sitä mieltä, että nuorukainen vielä kaudeksi takaisin Q:n ja vuoden kuluttua uutta matoa koukkuun, mutta onneksi Seanilta sekä Lavilta löytyi sitä toisenlaista uskoa. Eihän Seanin rooli puolustavan ketjun sentterinä ja tärkeänä alivoimapelaajana antanut edellytyksiä kamppailla tosissaan Calderista sillä siihen olisi vaadittu suurempaa hyökkäysroolia ylivoima-aikoineen kaikkineen, mutta pirun vahvan kaudenhan tämä vain pelasi siitäkin huolimatta. Lisäksi nuo lähemmäs 30 pinnaa lähinnä "nelosen" keskeltä sekä AV:lta ovat vain aika kovat lukemat. Se maininnan arvoisin asia olisi kuitenkin kaverin kokonaisvaltaisuus ja älykkyys, minkä johdosta on vain kliseisesti oikeaan aikaan oikeassa paikassa sekä tekee niitä oikeita ratkaisuja varsin suurella prosentilla. Tätä tukevat tilastotkin sillä tuo +18 oli joukkueen toiseksi suurin lukema ja kun huomioi tehot, niin onhan tuo pirun kova lukema. Playoffseissa sitten pimensi Malkinin lähes täysin 5vs5 pelissä, mikä jo yksinään on tulokkaalle hatun noston arvoinen suoritus. Devils-sarjassa ei ollut enää yhtä näkyvä ja keskeinen hahmo, jota toki loukkaantuminekin edesauttoi. Saa nyt nähdä mitä ensi kausi tuo tullessaan, tuleeko kirousta vai se seuraava askel eteenpäin? Kesälle olisi kuitenkin tiedossa selvät parannuskohteet eli liike sekä voima-arvot ylipäätään.

Claude Giroux

Runkosarja: GP 77, 28+65=93, +6, 29, 21:32
Pudotuspelit: GP 10, 8+9=17, +2, PIM 13, 22:42

Claude Giroux oli tietyllä tavalla yksi kauden ilmiöistä ihan koko liiga huomioiden noustuaan sinne eturivin tähtien joukkoon. Mahtava runkosarja sekä loistelias Pens-sarja tosin kokivat hieman palauttelua maanpinnalle Devilsiä vastaan. Tekihän Roo tässäkin sen kolme pinnaa neljään otteluun, mutta enemmän olisi vain vaadittu ja lisäksi se pelikiellon tuottanut taklaus ei vain ole niitä asioita, joita joukkueen suurimman tähden toivoisi tekevän, mutta kaikki aikanaan. Lisäksi molemmat ranteet olisivat näin kauden jälkeen operaation kohteena, joten eipä parane hirveämmin valittaa. Tämä oli nyt ensimmäinen kausi ja varsinkin kevät kun Claude oli tuon hyökkäyksen kiistaton johtohahmo. Edelliselläkin oli puhtaasti pelillisesti tarkasteltuna tätä, mutta mukana olivat vielä kokeneemmat Richards ja Carter tämän viitan haltijaa ihmettelemässä. Tällä kaudella se oli kuitenkin täysin Claude, johon ne katseet kohdistuivat kun tarvittiin sitä jotain pientä ylimääräistä. Ja mikäs siinä sillä tätä tuossa miehessä vain olisi. Taitoa, näkemystä sekä ennen kaikkea sitä asennetta ja periksiantamattomuutta. Ensi kaudeksi ne haasteet olisivat vielä astetta suuremmat sillä tästä eteenpäin sitä loistoa suorastaan odotetaan ihan joka tuutista ja ne hieman heikommat ottelut todellakin huomataan.

Scott Hartnell

Runkosarja: GP 82, 37+30=67, +19, PIM 136, 17:46
Pudotuspelit: GP 11, 3+5=8, -7, PIM 15, 17:28

Harts pelasi hieman kaksijakoisen kauden. Alkukausi meni aivan susille miehen hiihdeltyä missä lie varjojen mailla rajallisilla minuuteilla. Monet rupesivat jo spekuloimaan mahdollisella kauppaamisella. Sitten tuli siirto Giroux'n ja Jagr:n vierelle ja loppu runkosarja olikin melkoista tykitystä, joka tuotti uudet komeat maali- että piste-ennätykset. Playoffseissa Scott teki toki lähinnä Pens-sarjan maali-iloitteluiden johdosta ihan ok pinnat, mutta kokonaisuutena oli vain aivan liian hiljaista. Jotenkin kävi taas niin, että tehojen myötä hieman katosi jälleen se miehen pelaamisen olennaisin osa eli se loputon fyysisyys ja suoranainen vastustajan päälle käynti, kaikilla tasoilla. Nyt olivat Jagr:n kanssa pahimmillaan vähän kuin kaksi aivan liiaksi pelin ulkopuolella hiihdellyttä virkamiestä, joita vastaan enemmin iskettiin niitä osumia kuin päinvastoin. Kokonaisuutenahan kausi menee ehdottomasti plussaan puolelle, mutta mies ei vain ollut parhaimmillaan juuri silloin kun sitä olisi eniten kaivattu ja kun tämä tapahtui kokeneempaan veteraaniosastoon kuuluvalle kaverille, muutoin varsin nuoressa hyökkäyksessä, niin tilanne ei ollut mitenkään ideaali.

Jatkuu...
 

Eager

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers, Eagles, HPK ja Barça
Ben Holmstrom

Runkosarja: GP 5, 0+0=0, +/- 0, PIM 2, 6:43
Pudotuspelit: -

Holmstrom pelasi jälleen ne muutamat pelit, mitä pelaamaan pääsi, tutulla vauhdilla ja energialla. Kokonaisuutta ajatellen pidin siitä, että olisi AHL:n puolella selvästi muuttanut pelaamistaan entistä fyysisempään ja kovaotteisempaan suuntaan. Kuluneella kaudella Phantoms-kapteenin tilastoihin kertyi 8 tappelua sekä 134 jäähyminuuttia siinä missä edellisen lukemat olivat 3 mittelöä ja 75 minuuttia. Lisäksi kun pelasi kuluneella kaudella 12 ottelua vähemmän, niin ero sen kun korostuu. Tämä olisi vain varsin merkittävää, sillä kyllähän noilta nelosen jampoilta vain kaipaa tätä aggressiivisuutta ja v-mäisyyttä, että ihan kykyä niiden hanskojenkin pudottamiseen tarpeen niin vaatiessa. Muutoinhan kaveri oli jälleen Phantomsien ykkössentteri, jonka ketjua peluutettiin ottelusta toiseen vastustajan ennakkoon vaarallisinta kolmikkoa vastaan. Siinä sivussa iski muutaman pinnan edellistä kautta enemmän vaikka pelimäärä pienemmäksi jäikin, jälleen siis jonkinlainen askel uralla eteenpäin. Seuraava olisikin se pysyvämpi NHL:ään nousu, mikä olisikin samalla se vaativin harppaus.

Jaromir Jagr

Runkosarja: GP 73, 19+35=54, +5, PIM 30, 16:20
Pudotuspelit: GP 11, 1+7=8, -5, PIM 2, 14:59

Niihin kaikkiin arvuutteluihin ja uhkakuviin, mitä tshekki-veteraania ja lähinnä tämän vauhdin riittävyyttä kohtaan oli, kulunut kausi oli hyvä osoitus siitä, että vielä se tämäkin nestori jaksaa. Runkosarja sujui vahvoissa merkeissä, mutta sitten kauden tärkeimmillä hetkillä huomasi ehkäpä hieman sen ajan ajaneen jo miehestä ohi. Meno ei enää ollut kovinkaan irtonaista vaan Jaromir hukkui sinne massaan ihmettelemään kun olisi pitänyt nousta siitä esiin. Sitä on tietenkin vaikea sanoa oliko taustalla, jotain pikku vaivaa, mikä helposti syö sen lopunkin vauhdin kaverilta, jolla se ei muutoinkaan enää kaikista terävintä ole. Siitä pitää kehua, ettei mitään tässäkin ketjussa Caps-kirjoittajien toimesta maalailtua pukukopin syöpää tms. ollut havaittavissa, vaan melkeinpä päinvastoin. Sellaista kypsymistä ja viisastumista olisi näemmä vuosien myötä tapahtunut. Kokonaisuutena hyvä täsmähaku Homerilta, joka toi tuonne hyökkäykseen sitä kaivattua kokemusta ja näkemystä, että jonkin verran tehojakin. Mielestäni Jagr:sta on vielä NHL:ään laadukkaaksi syvyyshyökkääjäksi ja ylivoima-aseeksi, mutta mitään valtavien minuuttien ja kuormituksen avainroolia on vaikea nähdä tämän enää jaksavan. Kakkosketjuun ja ykkös-YV:lle. Saa nyt nähdä osaako mies hinnoitella itseään tähän rooliin vai alkavatko palkkapyynnöt jälleen nousta? Tällöin voi vain olla nihkeää nähdä minkään NHL-organisaation tarttuvan syöttiin. Näkisin, että Flyersin kannattaisi nyt kiittää #68 tästä kaudesta ja jatkaa uusin nuorin voimin eteenpäin ellei nyt ole halukas jatkamaan sopusuhtaisella hinnalla.

Matt Read

Runkosarja: GP 79, 24+23=47, +13, PIM12, 17:03
Pudotuspelit: GP 11, 3+2=5, +/- 0, PIM 4, 15:13

Tim McManusen ja muutaman muun Phantoms-kirjoittajan varauksettoman hehkutuksen johdosta osasin odotella Readiltä hieman enemmän, mutta kyllähän kulunut kausi ylitti sitten kaikki odotukset. Ei todellakaan huonosti varaamattomalta yliopisto UFA:lta. Readissa on ehkäpä hienointa se monipuolisuus eli pelaa vahvasti kahteen suuntaan, pystyy pelaamaan keskellä sekä laidassa, alivoimaa, ylivoimaa, 5vs5 peliä vastustajan tähtiä vastaan jne. eli valmentajan kannalta varsin ihanteellinen moni osaaja. Tuskinpa Mattin tehot tuosta enää hirveämmin kasvavat ja noiden uusiminenkin on kovan työn takana, mutta tärkeä jokapaikanhöylähän tämä olisi, käy sitten miten hyvänsä. Se pitää vielä sanoa, että mies osaisi kyllä hienosti hakeutua sinne pelin keskiöön ja minne se kiekkokin monesti päätyy, jonka seurauksena syntyi suuri osa noista osumistakin. Älykäs kaveri.

Zac Rinaldo

Runkosarja: GP 66, 2+7=9, -1, PIM 232, 7:28
Pudotuspelit: GP 5, 0+0=0, -2 , PIM 48, 5:41

Zac Rinaldo kuuluu pelaajiin, joita joka rakastaa tai vihaa, joka on taas aikalailla riippuvaista siitä minkä joukkueen takana seisoo. Oman mielipiteeni varmaan kaikki tietävätkin. Pitää vain arvostaa tuollaista hädin tuskin 180-senttistä kaveria, joka ei väistele sitten ketään ja on valmis pudottamaan kintaatkin huomattavasti isompiaan vastaan. Todellinen luonnepelaaja, jos joku. Välillä sitten roiskuu ja kiehuu yli, mikä olisikin se keskeinen juttu tuleville kausille. Eli tasapainon löytäminen tuon energisyyden ja eräänlaisen hulluuden, että sen joukkueen kannalta järkevän pelaamisen välillä. Eli ei niitä rangaistusminuutteja kerryttäviä turhia kakkosia isommista rikkeistä puhumattakaan. Liiallinenkaan pelaamisen siistiminen tuskin kannattaa, sillä siinä saattaisi samalla lähteä se Zacin suurin vahvuus eli tuo ääretön impulsiivisuus, joka oikein hallittuna on vain enemmän kuin hyödyllinen ase ja voimavara. Runkosarjan lopulla näytti jo hieman, että tämä tasapaino olisi löytynyt, mutta playoffseissa nähtiin taas niitä täysin turhia temppuja ja liikkeitä ihan liiaksi. Muutenkin Zac on vähintään kehityskelpoinen tapaus sillä osaisi myös pelata sitä kiekkoa vieläpä yllättävän hyvin, silloin kun siihen keskittyminen vain kiinnostaa.

Brayden Schenn

Runkosarja: GP 54, 12+6=18, -7, PIM 34, 14:07
Pudotuspelit: GP 11, 3+6=9, -3, PIM 8, 14:16

Luonnepelaajista kun tuli puhe, niin tässä olisi sitten sellainen astetta paria lahjakkaammassa paketissa. Alkukausihan oli Braydenille äärettömän vaikea kun loukkaantumiset kirjaimellisesti seurasivat toinen toistaan. Edellisestä kun ehti toipumaan ja sai pelaamisesta jälleen hieman kiinni, niin edessä oli jo seuraava huili. Loppukausi sujui onneksi ehjemmissä merkeissä ja kaveri alkoi pikku hiljaa realisoimaan sitä potentiaaliansa. Playoffseissa oli mielestäni nuo kaksi sarjaa yhteen niputtaen Flyersin hyökkäyksen tasaisin ja paras suorittaja, joka pelasi illasta toiseen sillä tutulla antaumuksella ja laittaen itseään hurjalla asenteella likoon. Brayden ei selvästikään kavahtaisi niitä tiukkoja ja kovia otteluita, vaan ennemmin päinvastoin, mikä on kyllä todella hyvä merkki. Ensi kauteen olisi toiveissa se kasassa pysyminen, jonka jälkeen voitaisiin nähdä miten se kehitys etenee.

Tom Sestito

Runkosarja: GP 14, 0+1=1, -3, PIM 83, 6:53
Pudotuspelit: -

Olen sanonut tämän muutaman kerran aiemminkin, mutta mielestäni Tom Sestito on vain mainettaan ja tilastojaan parempi jääkiekkoilija. Se päällimmäisin ja suurin vahvuus olisi toki tuo koko + fyysisyys yhdistelmä, mutta osaisi kaveri muutakin. Liike olisi varsinkin koko huomioiden vähintään ok, ainahan se voisi parempaa olla, mutta ei siis ole mikään sen suurempi ongelma, kädet olisivat varsin näppärät ja lisäksi tuntuisi hahmottavan tuota jäätäkin yllättävän hyvin. Kaikki elementit siis olisivat tuollaiseksi monipuoliseksi jyräksi, mutta ne pitäisi ns. ulosmitata. Sestitolla on hieman sitä ongelmaa, että se pelaaminen menee liiaksi siihen päättömään koohkaamiseen ja taklausten hakemiseen, jolloin helposti jää sen muun pelin ulkopuolelle eikä saa oikein vahvuuksiaan muutoin kunnolla esiin. Liikaakaan kaasua ei parane vähentää, sillä se fyysisyys ja todella kovat pusut olisivat kuitenkin ne Tompan suurin anti, mitä ei läheskään jokainen pysty samalla tavalla tarjoamaan, mutta nyt vähän puitaisiin sitä haluaako jäädä tuollaiseksi lähemmäs minimipalkalla pelaavaksi nelosen rajallisempien minuuttien grinder/enforceriksi vai haluaisiko olla hieman enemmän? Noilla ominaisuuksilla, mikäli siis saisi niitä yhdistettyä tähänastista paremmin, olisi vain tekoa hyökkäyspään möyrinnöissä ja maalineduspaineissa. Ehdottomasti niitä kavereita, joiden tulevan kauden otteita ja panosta odotan enemmän kuin mielenkiinnolla.

Jody Shelley

Runkosarja: GP 30, 0+1=1, -6, PIM 64, 5:39
Pudotuspelit: -

Jody jatkoi vähän siten kuin odottaa sopikin eli sitä omaa taisteluaan pelin muuttumista vastaan. Väistämättä alkaisi vain käydä niin, että tuollaiset lähinnä yhdenasian kovanaamat, joilla ei ole sen kummempaa pelillistä annettavaa, pikkuhiljaa toinen toisensa perään tippuvat AHL:ään ja heikompiin sarjoihin. Ei Jodysta ole periaatteessa, mitään pahaa sanottavaa, vaan ihailtava tsemppari ja nöyrä joukkuepelaajahan tämä olisi, mutta kun se taso ei vain riitä niin se ei riitä. Sopimusta olisi vielä kauden verran jäljellä ja eiköhän Jody jatka aika samaa rataa eli katsomossa sekä tarvittaessa kokoonpanossa tuomassa niitä nyrkkejä. James Nealin voisi käydä ensi syksynä, mikäli siis pelataan, höykyttämässä tuli siitä sitten kuinka yksipuolinen päällekarkaus hyvänsä.

Wayne Simmonds

Runkosarja: GP 82, 28+21=49, -1, PIM 114, 15:54
Pudotuspelit: GP 11, 1+5=6, -6, PIM 38, 14:52

Simmer veti varsin komean kauden ja toi kieltämättä juuri sitä mitä tuo rosteri viime kesään lähdettäessä kaipasikin eli isokokoisen ja fyysisen merkittäviin tehoihin pystyvän laiturin, joka tarvittaessa pystyy mittelemään vähintään asiallisesti ilman hanskojaankin. Mikäli puukkoa haluaa hieman tarjota, niin playoffsit menivät Wayneltä alakanttiin, mutta tuo oli samalla ensimmäinen kerta kun lähti kevään peleihin selvässä tehoroolissa, joten osaltaan saattoi mennä vielä oppimisen puolelle. Lisäksi sormileikkausta olisi luvassa, mikä selittääkin tuota poffien alavireisyyttä ja ns. epä-Simmodsmaisia otteita. Kyllähän kaveri on vain aikalailla pelaaja, jollaista vain kaipaa kannattamaansa joukkueeseen. Hieno mies.

Jatkuu...
 

Eager

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers, Eagles, HPK ja Barça
Max Talbot

Runkosarja: GP 81, 19+15=34, +5, PIM 59, 15:59
Pudotuspelit: GP 11, 4+2=6, +5, PIM 10, 17:01

Olin vielä viime heinäkuussa enemmän tai vähemmän negatiivisella kannalla Talbotin saamaa caphittiä kohtaan ja toki kyseessä oli samalla yksi suurimmista Pens-inhokeistani, mutta kyllähän Mad Max sai ainakin tämän sydämen sulatettua aivan täysin. Todellinen asenteen ja uhrautumisen ruumiillistuma ja siinä sivussa se juttukin luistaa varsin mukavasti, niin tunnelman keventämiseksi kuin vastustajien ärsyttämiseksi. Sen oman työteliään tekemisensä lisäksi iski vieläpä uudet ennätykset niin maaleihin kuin pisteisiin, joten sekin epäkohta poistui ja miehestä kasvoi mukava lisä secondary scoringiin kaiken muun hyvän päälle. Loppukautta kohti tahti tällä saralla hieman rauhoittui, mutta annettakoon anteeksi. Playoffseissa sitten yhdessä Couturierin kanssa aivan pirun arvokasta duunia niitä vastustajan suurimpia nimiä vastaan, varsinkin Pens-sarjassa. Tämän päälle vielä jokunen tärkeä osuma, niin mikäs siinä. Ja se alivoimapelaaminen…

James van Riemsdyk

Runkosarja: GP 43, 11+13=24, -1, PIM 24, 15:10
Pudotuspelit: GP 7, 1+1=2, -2 , PIM 4, 13:45

JVR:n kauden voisi tiivistää sanoin: Paljon odotettiin, vähän saatiin. Tämän piti olla se kausi, jonka myötä James nousee sinne uuden NHL:n eturivin voimahyökkääjien harvalukuiseen joukkoon jatkaen lähinnä siitä mihin edellisenä keväänä oli jäänyt, mutta kaikki ei aina mene niin kuin niissä kauniissa ajatuksissa olisi kirjoitettuna. Suurin syyllinen tähän vaikeaan kauteen löytyy tuolta loukkaantumisten saralta, mutta ei se ennen sitä ensimmäistä loukkaantumistakaan ollut aivan sitä mitä olisin toivonut, vaikkei toki mitään heikkoakaan tekemistä. Liekö sitten ollut hieman ylimääräistä näyttämisen painetta tuoreesta ja rahakkaasta jatkosta vai mistä, mutta hivenen väkinäistä se vain oli ja sitten iskivätkin kuvaan erinäiset vaivat, jotka veivät aika pitkälti koko loppukauden vaikka jonkin verran mukana pyrki kituuttamaankin. Nytkin kauden jälkeen odotti vuoroaan lonkkaleikkaus. Kesän missio olisi nyt paikat kuntoon ja uusin ajatuksin kohti tulevaa. Potentiaalihan tuosta paketista löytyy hurjasti, mutta se pitäisi vain realisoida. Periaatteessahan JVR voisi olla yksi liikuteltavissa olevista palasista, mikäli sitä kovempaa pakkia lähtevät treidillä hakemaan, mutta toisaalta juuri nyt miehen markkina-arvo ei ole läheskään tapissaan, joten tiedä sitten millä hinnalla niitä liikkeitä joutuisivat tekemään? Ennemmin katselisin tämän kortin loppuun asti, nyt kun Jagr:n myötä olisi näillä näkymin vapautumissa niitä suurempia minuutteja.

Jakub Voracek

Runkosarja: GP 78, 18+31=49, +11, PIM 32, 16:17
Pudotuspelit: GP 11, 2+8=10, +/- 0, PIM 8, 15:57

Jos JVR:n kausi meni miten meni, niin tämä toinen kesän 2007 varaus käytti kyllä osittain tämänkin myötä auenneen tilaisuutensa hyvin hyödykseen. Eiväthän nuo tilastot vielä mitään mahtavuuksia kerro, mutta mielestäni Voracek on tilastojaan suurempi pelaaja. Tekee paljon laadukasta ja tärkeää duunia ympäri kaukaloa, molempiin suuntiin, ja siis uskaltaa todellakin pelata. Ongelmana olisi vain se, etteivät nämä hienot pelaamiset ja otteet aina realisoidu niissä tehoissa ja varsinkaan maaleissa, sillä Jakub ei olisi ainakaan toistaiseksi se kaikista kliinisin viimeistelijä tai sitten hakee välillä liiankin hienoja ratkaisuja sen yksinkertaisemman ja monesti paremman jäädessä tekemättä. Playoffseissa tosin sai pelaamistaan sen asteen verran suoraviivaisempaan suuntaan ja kas kummaa tulosta myös tuli. Parasta Voracekissa olisi kuitenkin tuo taidon ja työmoraalin yhdistelmä sekä se, että älykkäänä kaverina pystyisi pelaamaan lähestulkoon ketjussa kuin ketjussa, ilman että se oma kuin ketjunkaan pelaaminen sen suuremmin kärsii. Monipuolinen ja tärkeä kaveri siis, vielä kun saisi sen asteen verran lisää tehokkuutta, niin siinähän sitä. Ensi kaudeksi voisi olla suurta roolia tarjolla Giroux'n laidalla ja mikäli tässä onnistuu, niin se saattaisi olla sen lopullisenkin läpimurron paikka.

Eric Wellwood

Runkosarja: GP 24, 5+4=9, +12, PIM 2, 10:57
Pudotuspelit: GP 11, 0+0=0, -1, PIM 2, 11:41

Mikäli jotakuta pelaajaa haluaa kehua kepeäjalkaiseksi, niin Wellwood alkaisi olemaan aikalailla sen listan kärjessä ja ihan koko liiga huomioiden. No ehkäpä jostain Darren Helmistä tai Michael Grabnerista on piirtynyt aivoihin kuva vähän samanlaisena ilmiönä luistimet jalassa. Tämän nuoremman Wellwoodin vauhti ja räjähtävyys ovat vain parhaimmillaan aivan käsittämätöntä. Varsinkaan kun ei tuolla vastassa ole monesti niitä erityisen hitaita kavereita ja silloin kun on, niin auta armias. Wellwoodin kohdalla se suurin ongelma tai sanotaanko että kehityskohde olisi se, miten saisi tämän vauhtinsa realisoitua nykyistä paremmin tilastoihin. Kaikki varmaan muistavat kuinka näkyvästi kaveri oli esillä lähes läpi pudotuspelien. Tuolla nopeudella pelasi pelkästään itselleen maalipaikan jos toisenkin. Sitten kun katsoo tuota nollaa näyttävää pistesaraketta, niin…niinpä. Runkosarjassa tämä onnistui jo ajoittain mallikkaasti, vaikka sinnekin sitä petrattavaa jäi, mutta kauden kovimmilla hetkillä oli huomattavasti hiljaisempaa. Ei Wellwoodista tule, ainakaan näillä näkymin, koskaan 30-50 pisteen pelaajaa suurempaa tehoilijaa, mutta tuohon railoon pitäisi jo melkeinpä osuakin, mikäli halajaa pelata muissakin rooleissa kuin nelosessa ja alivoimalla. Lisäksi kun ei olisi neloseen aivan niitä fyysisimpiä vaihtoehtoja, niin tämänkin puolesta ne tehot olisivat ihan suotavia.

Harry Zolnierczyk

Runkosarja: GP 37, 3+3=6, -11, PIM 35, 7:42
Pudotuspelit: -

Harryssä on paljon samaa kuin näissä muutamissa muissakin rajallisempaa roolia pelanneissa tulokkaissa eli sitä vauhtia ja asennetta todellakin löytyy. Ei nyt mikään Wellwoodin kaltainen rasvattu salama, mutta ehdottomasti nopea pelaaja. Harryn kohdalla olisi vähän kysymyksen alaista, että löytyykö tältä mitään sellaista todellista erityisosaamista vrt. Rinaldon "hulluus", Wellwoodin liike, Sestiton koko jne. jolla siis erottuisi näistä viimeisistä pelipaikoista kilpailevista kavereista? Entä kykenisikö tämä nostamaan tehojaan vai olisiko se rooli tuota nelosen herhiläistä kuten tälläkin kaudella? Zolnierczykin puolustukseksi on tosin sanottava, että monessa muussa hyökkäyksessä olisi jo mielestäni lyönyt itsensä vakiomieheksi, mutta Philadelphiassa on vain keskimääräistä tiukempaa ja tasokkaampaa tuo kilpailun hyökkäyksen pelipaikoista.

Kokonaisuus:

Kyllähän tuo oli melkoinen uuteen totuttelun ja esiinmarssien kausi yhdelle sun toiselle tuolla Flyers-hyökkäyksessä. Paljon joko täysin uusia naamoja liigassa tai vähintään joukkueessa sekä tutummastakin kaartista monet aiempaa poikenneissa rooleissa. Siinä missä playoffsessa nähtiin ja maksettiin ehkäpä näiden muutoksien mukanaan tuomaa hintaa erinäisinä kasvukipuina, niin samalla syntyi kyllä todella paljon toivoa ja uskoa tulevia kausia kohtaan.

Valmennukselle pitää antaa propseja, että hurjasta vaihtuvuudesta ja lukuisista loukkaantumisista huolimatta saivat johdatettua joukkueen taistelemaan aina kotiedusta. Playoffseissakin vielä Pens-kaatui tapahtumarikkaiden vaiheiden jälkeen, mutta Devils osoittautui vain menestystä ajatellen valmiimmaksi kokonaisuudeksi. Varsinkin tuo ennakkoluuloton ja kaavoihin kangistumaton vastuunjakaminen niille, jotka niitä minuutteja ansaitsevat, iästä tai muusta taustasta viis, on niitä ominaisuuksia mistä Lavissa pidän.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös